MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Pohjanmaa-hankkeen seminaari mielenterveyden ensiavusta 21.2.2008 Vaasa Minna Savolainen, TtM, projektikoordinaattori, Stakes

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 2 Pohjalainen 16.2.2008

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 3 Esityksen sisältö I Mitä on mielenterveys? Käsitteen monimerkityksellisyydestä, kehittymisestä ajassa, mielenterveys voimavarana II Mielenterveyden edistäminen Miten mielenterveyttä edistetään, mielenterveyden edistämisen tavoitteet ja tasot

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 4 I MITÄ ON MIELENTERVEYS

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 5 Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä, mitä se on (Hill 1995)

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 6 Mielenterveyden määrittelyn vaikeudesta Monimerkityksellinen käsite eräänlainen perheyhtäläisyyden käsite, jonka sisältö vaihtelee tilanteesta toiseen. Määrittelyt sidoksissa historiallisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin tilanteisiin ja aikakausiin.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 7 Kukin aikakausi luo oman määritelmänsä Määrittelyissä heijastuvat aina aikansa arvot, asenteet ja normit. Mielenterveys käsitteenä on suhteellisen nuori (esiintyy Suomessa ensimmäisen kerran virallisissa yhteyksissä vuonna 1952). Aiemmissa määrittelyissä ovat korostuneet luonnehdinnat psyykkistä häiriöistä, mielen sairauksista.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 8 Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa Alkukantaisissa kulttuureissa psyykkiset poikkeavuudet ymmärrettiin yleensä demonien eli pahojen henkien aiheuttamiksi. Antiikin Kreikka : ns. humoraalioppi, jossa oireiden selitettiin syntyvän elimistön perusnesteiden tasapainon häiriöstä. Psyykkisten sairauksien kannalta tärkeimmät olivat lima eli phlegma ja musta sappi eli melanchole. Antiikin kaudelta ovat peräisin psyyken tilaa kuvaavat käsitteet, kuten mania, melankolia ja hysteria. Keskiaika: astrologia vaikutti voimakkaasti. Taikausko voimistui kirkon piirissä ja katolinen kirkko vahvisti opin noituudesta. Mielisairaus selitettiin tavallisesti ihmiseen asettuneesta riivaajasta johtuvaksi.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 9 Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa (2) 1500-1600 luvuilla taikausko vaikutti yhä, noitaroiviot roihusivat Euroopassa. Toisaalta sairauksia alettiin tarkastella yhteiskunnallisesti väestöllisinä ja taloudellisina ilmiöinä. Suomessa annettiin 1840-luvun alkaessa asetus heikkomielisten hoidosta ja avattiin houruhuone Helsingin kaupungin tykönä eli Lapinlahden keskuslaitos. 1900-luvulle tultaessa psykiatrian kehitys sitoutui kiinteästi neurologiaan mielitaudit johtuivat hermoston sairauksista tai toimintahäiriöistä Vuonna 1897 perustettu maailman vanhin vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö Turvayhdistys mielenvikaisia varten muutti nimensä vuonna 1919 Sielunterveysseuraksi.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 10 Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa (3) Mielisairaslaki asetettiin vuonna 1937. Sielunterveysseuran nimeksi tuli vuodesta 1952 Mielenterveysseura. Mielenterveyslaki tuli voimaan 1992.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 11 Mielenterveys ja mielen sairaus; kaksi eri käsitettä Mielenterveys elämäntaidollinen ja kokemuksellinen käsite ei voida hoitaa lääketieteellisin keinoin vaan edistää ja vahvistaa sairauksien hoidosta poikkeavalla tavalla Mielen sairaus lääketieteellinen käsite voidaan hoitaa ja parantaa lääketieteellisin keinoin

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 12 Mielenterveys voimavarana Mielenterveys on ihmisen terveenä olemisen ydintä: EI OLE TERVEYTTÄ ILMAN MIELENTERVEYTTÄ! Mielenterveys on ihmisen voimavaraa, jota ihminen käyttää ja kerää ja jonka avulla hän ohjaa elämäänsä. Mielenterveys on elämän kivijalka, joka tukee arjessa jaksamista ja auttaa joustamaan ja kestämään vastoinkäymisiä ja selviytymään niistä.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 13 Mielenterveyttä määrittävät tekijät Mielenterveyttä määrittävät ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten: yksilölliset tekijät ja kokemukset, sosiaaliset, vuorovaikutukselliset tekijät, yhteiskunnan rakenteet ja resurssit kulttuuriset arvot.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 14 Sosiaalinen tuki Sosiaalinen tuki ja muu vuorovaikutus ja muu vuorovaikutus yksilötaso yksilötaso perhepiiri perhepiiri koulu koulu työ työ yhteisö ja ympäristö yhteisö ja ympäristö hallinto ja palvelut hallinto ja palvelut Yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit sosiaalipolitiikka yhteiskuntajärjestelmä koulutusresurssit asunto-olot taloudelliset voimavarat palvelujen saatavuus ja laatu MIELENTERVEYS Yksilökohtaiset tekijät ja kokemukset tunne-elämä, ajattelu, toiminta identiteetti, käsitys itsestä, itsetunto autonomia sopeutumiskyky (hallinta, stressinsietokyky) muut yksilölliset voimavarat (koulutus, tieto) elämän koettu mielekkyys ruumiillinen terveys Kulttuuriset arvot vallitsevat yhteiskunnalliset arvot (tasa-arvo, ihmisoikeudet) mielenterveyteen kohdistuva sosiaalinen arvostus sosiaalista kanssakäymistä määrittävät säännöt mielenterveyden ja sen häiriöiden sosiaaliset määritteet mielenterveysongelmien leimaavuus poikkeavuuden sieto Lavikainen jne. (2001)

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 15 Mielenterveys muuttuvana prosessina Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tässä vuorovaikutuksessa syntyy jatkuvasti uusia voimavaroja ja kuluu entisiä. Mielenterveys ei ole pysyvä, muuttumaton tila vaan se on liikkuva prosessi, joka vaihtelee elämätilanteiden ja elämän kulun eri vaiheissa aivan kuten fyysinen terveyskin. Mielenterveyteen vaikuttavat monet altistavat, laukaisevat ja tukevat tekijät ja sillä on puolestaan moniulotteiset seuraukset ja lopputulokset.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 16 Mielenterveyden kehityksen kannalta tärkeät vaiheet ihmisen elämänkaaressa (1): Vauvaikä: perusturvallisuuden kehittyminen Pikkulapsi-ikä: yksilöitymisen alkaminen, liikkumisen ja puheen oppiminen, erotilainteiden harjoitteleminen ja pettymysten sietäminen Leikki-ikä: sosiaalisten taitojen opettelu leikkikaverisuhteissa, kieltoihin sopeutuminen Kouluikä: uusien tietojen ja taitojen omaksuminen, kasvavaan itsenäisyyteen oppiminen Nuoruusikä: puberteetti, seksuaalisuuden kehittyminen, identiteettikehitys, vanhemmista irtaantumisen alku

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 17 Mielenterveyden kehityksen kannalta tärkeät vaiheet ihmisen elämänkaaressa (2): Nuoriaikuisuus: vanhemmista irtautuminen, opiskeluun ja työelämään asettuminen, parisuhteen luominen, perheen perustaminen Kypsä aikuisuus: lasten kotoa lähtö, omaan ikääntymiseen sopeutuminen, omien vanhempien vanhenemisen ja kuoleman hyväksyminen Ikääntyminen: eläkkeelle siirtyminen, oman vanhenemisen hyväksyminen, läheisten kuolemiin ja menetyksiin sopeutuminen

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 18 Mielenterveyden suojatekijät ja riskitekijät Suojaaviksi tekijöiksi kutsutaan niitä tekijöitä, jotka elämänvaikeuksissa kannattelevat, ikään kuin suojaavat ihmistä. Suojaavat tekijät auttavat kohtamaan vaikeuksia ja ratkomaan niitä. Suojaavat tekijät vahvistavat mielenterveyttä ja elämänhallintaa sekä toimintakykyä. Riskitekijät vaarantavat elämän ja toimintojen jatkuvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Riskit tarkoittavat niitä yksilön ja ympäristön vaikutuksia, jotka estävät ja vähentävät yksilön mahdollisuuksia elää terveesti sekä tasapainoisesti.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 19 Suojaavat tekijät ja riskitekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Esimerkkejä: Sisäisiä suojaavia tekijöitä: hyvä fyysinen terveys ja perimä myönteiset varhaiset ihmissuhteet riittävän hyvä itsetunto ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutustaidot kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita mahdollisuus toteuttaa itseään Sisäisiä riskitekijöitä: biologiset tekijät, esim. kehityshäiriöt, sairaudet itsetunnon haavoittuvuus avuttomuuden tunne huonot ihmissuhteet eristäytyneisyys, vieraantuneisuus Ulkoisia suojaavia tekijöitä: sosiaalinen tuki, ystävät koulutusmahdollisuudet työ tai muu toimeentulo kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet turvallinen elinympäristö lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät Ulkoisia riskitekijöitä: erot ja menetykset hyväksikäyttö, väkivalta ja kiusaaminen työttömyys ja sen uhka päihteet köyhyys, kodittomuus, leimautuminen haitallinen elinympäristö

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 20 Mielenterveys on tärkeä Mielenterveydellä on merkittävä vaikutus yksilöiden, yhteisöjen ja koko kansakunnan sosiaaliseen, inhimilliseen ja taloudelliseen pääomaan. Mielenterveys on hyvinvoinnin perusta vahvistaa toimintakykyä luo vastustuskykyä elämän kolhuja vastaan.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 21 Mielenterveys mahdollistaa kyvyn luoda ihmissuhteita ja välittää toisista taidon ilmaista tunteitaan kyvyn tehdä työtä ajoittaisen ahdistuksen hallinnan, menetyksiä sietämisen ja omassa elämässä tapahtuvien muutosten hyväksymisen tarvittaessa.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 22 Kiteytetysti mielenterveys on Inhimillinen, elämään myönteisesti vaikuttava voimavara, joka mahdollistaa oman elämän elämisen mahdollisimman täysipainoisesti. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä. Hyvää mielenterveyttä vahvistavat emotionaaliset ja sosiaaliset taidot. Mielenterveyteen vaikuttavat yksilölliset tekijät ja kokemukset, sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä, yhteiskunnan rakenteet ja resurssit sekä kulttuuriset arvot.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 23 Mielenterveys on Ihmisen ulottuvuus, joka tekee ihmisestä joustavan ja elämäniloisen, joka johtaa mielenrauhaan ja sekä omien että muiden ihmisten tarpeiden tasapainoiseen huomioonottamiseen (Hyvä elämä - hyvä mieli 2006).

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 24 II MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 25 Miksi mielenterveyden edistäminen on tärkeää? Mielenterveys on erottamaton osa kansanterveyttä ja sillä on merkittävä vaikutus kansakuntiin ja niiden inhimilliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen pääomaan. Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä ja vaikeuttavat vähintään joka viidennen aikuisen arkipäivässä selviytymistä. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomessa eniten työkyvyttömyyttä. Yksilön näkökulmasta henkinen pahoinvointi ja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja elämänlaadun heikentymistä. Mielenterveysongelmien ja häiriöiden hoito kuormittavat yhteiskuntaa taloudellisesti.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 26 Mielenterveyden edistämisen tasot ja kohteet Mielenterveyden edistäminen on moniulotteista toimintaa, joka käsittää useita eri tasoja. Mielenterveyden edistämistä voidaan toteuttaa: yksilötasolla: tiedon lisääminen, voimavarojen, elämäntaitojen, ongelmaratkaisukykyjen jne. vahvistaminen, riskitekijöiden vähentäminen, häiriöiden ennalta ehkäisy yhteisötasolla: kuntapalvelut ja strategiat paikallisesti, organisaatiot, työpaikat, koulut, asuinalueet jne. yhteiskunnan tasolla: terveys- ja hyvinvointipolitiikka ja väestöstrategiat valtakunnan tasolla

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 27 Mielenterveyden edistäminen yksilötasolla (1): Mielenterveydestä voi huolehtia kiinnittämällä huomioita psyykkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiinsa. Omasta mielenterveydestään voi huolehtia mm.: pitämällä kiinni arjen rytmistä lepäämällä ja nukkumalla riittävästi syömällä monipuolisesti ja liikkumalla riittävästi omien mieltymysten mukaan ylläpitämällä sosiaalisia suhteita säilyttämällä kiinnostus elämään ja suhtautumalla toiveikkaasti tulevaisuuteen

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 28 Mielenterveyden edistäminen yksilötasolla (2): Läheisen mielenterveyttä voi tukea vahvistamalla tämän voimavaroja ja tarjota apua sekä tukea tilanteissa, jotka uhkaavat mielenterveyttä Mielenterveyden ensiapu on jokamiehen ja naisen mielenterveysosaamista, jonka tavoitteena on: 1. Suojella elämää jos epäillään, että ihminen voi vahingoittaa itseään tai muita. 2. Tarjota apua pyrkien ehkäisemään mielenterveysongelmien kehittyminen vakavimmiksi. 3. Edistää hyvän mielenterveyden saavuttamista ja tukea omia voimavaroja ja vahvuuksia. 4. Ohjata tarvittaessa hakemaan apua.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 29 Mielenterveyttä koettelevia tilanteita Kukaan ei voi välttyä elämässään kriiseiltä, kriisit ovat osa elämää. Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen elämässä, ratkaisevaa käännettä tai kohtalokasta häiriötä ihminen joutuu tilanteeseen, jossa aiemmat kokemukset ja ongelmaratkaisutaidot eivät riitä uuden tilanteen hallitsemiseksi. Kriisejä on monenlaisia: elämänkaareen kuuluvat kehityskriisit, perheen kriisit esim. perheenjäsenen sairastuminen tai kuolema, traumaattiset kriisit.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 30 Kriisin kohdannutta voi auttaa mm. kuuntelemalla: kriisin kokeneella voi olla tarve puhua asiasta uudelleen ja uudelleen olemalla läsnä ja ylläpitämällä turvallista sekä välittämisen tunnetta tukemalla arjen elämää ja antamalla konkreettista apua pitämällä yllä uskoa ja toivoa rohkaisemalla hakemaan tarvittaessa ammattiapua

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 31 Mielenterveyden edistäminen yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla (1): Mielenterveyden edistäminen voi olla mitä tahansa toimintaa, joka aktiivisesti vaalii hyvää mielenterveyttä vahvistamalla sitä edistäviä tekijöitä ja vähentämällä tekijöitä, jotka vahingoittavat tai heikentävät yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä terveyttä (Britannian terveyskasvatusvirasto, Quality Framework, 1997).

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 32 Mielenterveyden edistäminen yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla (2): Mielenterveyden edistämisen tavoitteet: Pyritään saamaan aikaan yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvointia edistäviä olosuhteita. Tavoitteena on suojella, tukea ja ylläpitää emotionaalista ja sosiaalista hyvinvointia ja Luoda olosuhteet jotka mahdollistavat psyykkisen ja psykofyysisten kehityksen, joustavan sinnikkyyden, pärjäämisen ja voimaantumisen (Hyvä elämä - hyvä mieli 2006)

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 33 Mielenterveyden edistäminen yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla (3): Mielenterveyden edistämisen painopiste on koko väestön hyvinvoinnin tukemisessa: niiden, jotka ovat hyvinvoivia ja terveitä, niiden, joilla on mielenterveyden riskejä, ja niiden, jotka ovat sairastuneet.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 34 Mielenterveyden edistäminen yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla (4): Mielenterveyden edistäminen kunnan tehtävänä: Kiinteänä osana yleistä terveyden edistämisen toimintaa. Laaja-alainen tehtävä, jota tulee toteuttaa kaikilla sektoreilla. Suurin osa mielenterveyden edistämisestä tapahtuu terveydenhuollon ulkopuolella: ympäristö-, kaavoitus- ja liikennesuunnittelussa, sosiaali- ja terveystoimessa, kulttuuritoimessa, opetus- ja koulutoimessa, työvoimapolitiikassa, poliisin toiminnassa jne. Kaikessa päätöksenteossa otettava huomioon niiden mielenterveysvaikutukset.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 35 HS 6.2.2008

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 36 Strategioita mielenterveyden edistämiseksi Ihmisoikeuksien edistäminen. Leimautumisen ehkäisy, stigman vastainen työ. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen. Koko yhteiskunnan kehittäminen (mielen)terveyttä edistäväksi. Mielenterveyttä edistävien ohjelmien kehittäminen. Mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen ja preventiivisten toimintamallien kehittäminen. Yksilön ulkoisten riskitekijöiden vähentäminen (mielenterveysuhkien torjunta). Sosiaalisen pääoman kartuttaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Väestön mielenterveysosaamisen (tieto-taidon) lisääminen. Riittävän sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen tarjoaminen. Yksilön voimavarojen lisääminen ja itsetunnon sekä itsetiedostuksen vahvistaminen.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 37 Tehokkaita interventiota on tutkittu ja vaikuttavuudesta on näyttöä. Esimerkiksi: Mielenterveyden ensiapukurssit. Ennalta ehkäisevät työmenetelmät perheiden ja lasten tueksi, silloin kun vanhemmalla on mielenterveysongelma (Toimiva lapsi&perhe). Asepalvelusikäisten nuorten miesten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen (Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli). Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona. Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät. Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö (Ystäväpiiritoiminta). Jobs Työhön syrjäytymisvaarassa olevien työllistymistä tukeva ryhmämenetelmä.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 38 Lopuksi... Mielenterveys eli henkinen hyvinvointi tarttuu ihmisestä toiseen. Henkistä hyvinvointia pitää levittää ja tartuttaa ihmisten keskuudessa!

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 39 KIITOS MIELENKIINNOSTA! Keskustelua, ajatuksia ja kysymyksiä

Tiedosta hyvinvointia Inhimillisessä olemuksessa ei liene mitään niin vaihtelevaa, luokseenpääsemätöntä ja komplisoitua ja sen vuoksi niin vähän ymmärrettyä kuin ihmisen sielunelämä. Mikä lienee syynä siihen, että meidän on niin vaiketa ymmärtää toisiamme, ja että kuljemme kuin vieraat toistemme rinnalla? Kysymmekö edes sitä? Jos etsisimme tuota syytä, kävisi elämä varmaankin yksinkertaisemmaksi ja arvoituksellinen ihminen, jonka kohtaamme, muuttuisi useasti helpommin ymmärrettäväksi ja oikeudenmukaisemmin arvostelluksi Karin Neuman-Rahn (1924) Teoksessa Sielullisesti sairas ihminen ja hänen hoitonsa.