STRATEGIA 2025 ELINKEINOSTRATEGIA 2020



Samankaltaiset tiedostot
Elinkeinostrategia Kunnanvaltuusto / Kunnanhallitus / 5

- Asiakaspalaute. - Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo.

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Elinkeinopoliittinen ohjelma

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

Ristijärven kuntastrategia

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

Arjen turvaa kunnissa

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Strategiamme Johdanto

KUNTASTRATEGIA

Kaupunginvaltuusto

Hartolan kuntastrategia

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

KUNTASTRATEGIA

STRATEGIAKARTTA. Tavoitteellisen johtamisen periaate on rekisteröity Highway card strategy nimiseksi työkaluksi

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi

Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Alavieskan kuntastrategia

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

TEHTÄVÄKUVA

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

KUNTASTRATEGIA

URJALAN KUNTASTRATEGIA

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta strategiaan

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

ENONKOSKEN KUNTASTRATEGIA

Alavieskan kuntastrategia

Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Palvelustrategia Helsingissä

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

Kuntastrategia

Sipoo Valtuuston hyväksymä

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

Kriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022

Lapinlahden kuntastrategia

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot

STRATEGIAKARTTA. Petäjäveden kunnan VISIO - MISSIO - ARVOT MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIKARTTA

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

Kaupunkistrategia

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

TEUVAN KUNTASTRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE

Utsjoen kuntastrategia 2025

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Transkriptio:

STRATEGIA 2025 ELINKEINOSTRATEGIA 2020 Valtuusto..2014

1 MUHOKSEN KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2025 SISÄLLYSLUETTELO 1 STRATEGIAPROSESSI.....2 2 TILANNEKATSAUS 2013.....3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI. 4 4 ARVOT.4 5 VISIO VUODELLE 2025.. 5 6 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT. 5 7 TULOSKORTIT VUODELLE 2014.. 7 8 ELINKEINOSTRATEGIA 2020. 9 Liitteet... 13 *Strategiaperusta *Arvojen sisältö käytännössä *Nelikenttäanalyysi

2 1 STRATEGIAPROSESSI Strategian laadinnassa alettiin vuonna 2005 soveltaa ns. Balanced Scorecardia (BSC) eli tasapainoisen mittariston mallia. BSC-mallissa strategiset tavoitteet laaditaan neljänä ns. tuloskorttina neljän eri näkökulman mukaisesti, jotka ovat Taloudellinen näkökulma, eli resurssit Asiakasnäkökulma, eli vaikuttavuus Sisäisten prosessien näkökulma Oppimis- ja kasvunäkökulma, eli osaaminen, uudistuminen ja työkyky Jokaisen valtuustokauden alussa uusitaan strategiaperusta eli laaditaan SWOT-analyysi ja toimintaympäristöanalyysi, sekä tarkistetaan arvot, visio ja kriittiset menestystekijät. Neljä BSC-näkökulmaa kattavat tuloskortit laaditaan kuntatasolla ja päävastuualueittain vuosittain. Kuntatason tuloskortit laaditaan yhdessä talousarvioraamin kanssa, ja päävastuualueiden tuloskortit yhtä aikaa talousarvioesitysten kanssa. Strategiaprosessi näyttää ns. vuosikellon muodossa seuraavalta. Strategian hallinta tapahtuu strategiaohjelmisto Targetor illa. Seurantaraportit päivitetään Targetor-ohjelmaan heti kun ne on hyväksytty ao. toimielimessä.

Strategian toteutumista seurataan vuosittain talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun, sekä kehityskeskusteluiden ja osavuosiraporttien yhteydessä. 3

4 2 TILANNEKATSAUS 2013 Muhoksen kunnan kehitys on edennyt kunnanvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti itsenäisenä kunta Oulun seutukunnassa. Kasvu on ollut hallittua ja olemme kyenneet vastaamaan kasvaneen väestömäärän palvelutarpeisiin hyvin. Taloudellinen tilanne on saatu hallintaan, vaikka velkaantuminen onkin kohonnut. Tulevat muutokset lainsäädännössä ja kuntien tehtävien uudelleen tarkastelu on aiheuttanut epävarmuustekijöitä strategian valmisteluun. Muhoksella oli 30.6.2013 asukkaita 9.003. Asukasluvun kasvu oli 200-luvun alkupuolella keskimäärin tasolla 1 %/v. Tilastokeskus ennustaa jatkossa selvästi hitaampaa kasvua. Sen ennuste on demografinen trendilaskelma, joka noudattaa viime vuosien kehitystä. Ennusteessa ei ole arvioitu taloudellisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta. Väestönkehitys 1960-2013 ja ennuste 2020-2030 näyttävät seuraavalta. Sekä lasten ja nuorten että työikäistenkin määrä on kasvussa, mutta eläkeikäisten määrä voimakkaimmin. Kunnan väestöstä yli puolet asuu Keskustaajamassa ja Päivärinteen alueella. Uudisrakentamisesta puolet sijoittuu haja-alueelle, ja eniten Oulujoki-varteen. Muhoksen työpaikkaomavaraisuus on ollut laskusuunnassa ollen nyt n. 75 %. Työpaikoista ylivoimaisesti eniten on sosiaali- ja terveyspalveluissa, sitten koulutuksessa, kaupassa, maa-, metsä- ja kalataloudessa, ja vasta sen jälkeen tulevat teollisuus sekä rakentaminen. Eniten muhoslaisia sijoittuu terveys- ja sosiaalipalvelujen, teollisuuden, kaupan ja rakentamisen työpaikkoihin. Vuonna 2010 kävi muualla töissä 1684 muhoslaista, joista

5 Oulussa 1279, ja vastaavasti muualta Muhoksella kävi 825 henkilöä, joista oululaisia oli 530. Muhoksella työttömyys on Oulun seudun alhaisimpia ja selvästi Pohjois-Pohjanmaan keskiarvon alapuolella. Elokuussa 2013 työttömyysaste Muhoksella oli 12,4 %, Oulun seutukunnassa 14,3 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 13,2 %. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Syksyllä 2013 toimintaympäristön muutos on monelta osin epäselvä johtuen mm. sosiaalija terveystoimen järjestämislain keskeneräisyydestä. Lisäksi valtionosuuslain ja kuntalain uudistukset ovat vielä avoimena. Muhoksen kunta osallistuu kuntarakennelain mukaiseen kuntaliitosselvitykseen yhdessä Oulun seudun ja Iin kunnan kanssa. Kuntaan vaikuttaa ulkoapäin monenlaisia muutosvoimia, joihin sisältyy aina myös mahdollisuuksia. Strategian liitteenä on valtuustoseminaarissa keväällä 2013 laadittu nelikenttäanalyysi kehittämisnäkymistä. Vaikeinta on nähdä suuret muutokset hetkellisten suhdannepiikkien yli. Keskeiset muutosprosessit ja haasteet on tiivistetty seuraavaan kuvaan. 4 ARVOT

6 Arvot perustuvat tärkeimpiin ja pysyvimpiin ihmisyhteisöä koossapitäviin tekijöihin. Ne liittyvät inhimillisen olemisen tärkeimpiin edellytyksiin: biologisiin tarpeisiimme, sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksiin sekä ryhmän säilymisen ja hyvinvoinnin varmistamiseen. Arvot muuttuvat sukupolvien aikana historiallisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista seikoista johtuen. Arvojen painotus voi vaihdella eri aikoina samankin yhteisön sisällä. Muhoksen strategian arvopohja on seuraava. Liitteissä s. 14 on kuvattu arvojen sisältö käytännössä. ASUKAS- JA ASIAKASKESKEISYYS YHTEISÖLLISYYS TYÖ, YRITTÄJYYS JA AKTIIVINEN TEKEMINEN VASTUU TULEVAISUUDESTA 5 VISIO V. 2025 Visio on lähitulevaisuuden aktiivinen tahtotila ja arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla luodaan tulevaisuudenkuva, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Se ei ole markkinointilause, vaan toimintaohje omalle organisaatiolle. Vision täytyy olla haastava, mutta mahdollinen. MUHOS KASVAA JA UUDISTUU HALLITUSTI PITÄEN HUOLTA KUNTALAISTENSA TURVALLISUUDESTA JA YMPÄRISTÖSTÄ. MUHOS ON KASVAVA JA KEHITTYVÄ ASUMISEN, KAUPAN JA PALVELUIDEN KESKUS OULUJOKI-LAAKSOSSA. MUHOS ON MERKITTÄVÄ KULTTUURI- JA MATKAILUKOHDE ROKUA GEOPARK -ALUEELLA.

7 6 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät ovat strategiaperustan pysyviä elementtejä ja uusiutuvat ensisijaisesti valtuustokausittain. Vision, kriittisten menestystekijöiden, arviointikriteerien ja tavoitetasojen suhde toisiinsa on seuraava. Kriittiset menestystekijät Arviointiperusteet Tavoitetasot Näissä asioissa on ehdottomasti onnistuttava vision saavuttamiseksi Näillä mitataan sitä, miten menestystekijöiden suhteen on onnistuttu Arviointiperusteille asetetut tavoitteet jollakin ajanjaksolla. Kriittisille menestystekijöille määritellään vuosittain tavoitetasot, toimenpiteet ja vastuuhenkilöt, eli laaditaan ns. tuloskortit. Vuoden 2014 tuloskortit on esitetty kappaleessa 7. Muhoksen kuntastrategian kriittiset menestystekijät eri BSC-näkökulmissa ovat seuraavat. Vaikuttavuus Peruspalvelujen toimivuus Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Hyvät liikenneyhteydet

8 Toimintatavat, prosessit ja rakenteet Hallintokuntien välinen yhteistyö Palvelurakenteen tehokkuus ja kilpailukyky Kaavoitus ja maankäyttö V I S I O Resurssit Talouden tasapaino Käyttömenojen kasvun hillintä Hallittu velkaantuminen Osaaminen, uudistuminen ja työkyky Esimiestyön ja alaistaitojen toimivuus Työyhteisön houkuttelevuus Työhyvinvointi

9 7 TULOSKORTIT VUODELLE 2014 Vaikuttavuus Kriittiset menestyst ekijät Peruspalvel ujen toimivuus Viihtyisä ja turvallinen asuinympär istö Arviointikriteerit Asiakaspalaute. Sähköisen hyvinvointikertomuks en mittaristo. Liikennevahingot ja muut onnettomuudet Poliisin turvallisuustutkimus Tavoitetasot Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Peruspalvelujen tason säilyttäminen ja toimivuuden parantaminen Ennalta ehkäisevän toiminnan edistäminen. Turvallisuustutkimusten tulosten korjaaminen. Liikenneväylien turvallisuuden parantaminen Hv-mittariston seurannan lisääminen Turvallisuussuunnitelm an päivittäminen Liikenneturvallisuustyö ryhmän työ. Jory Turvallisuuss uunnittelun yhteistyöryh mä Pva:t Hyvät liikenneyhte ydet Julkisen liikenteen vuorotiheys ja matka-aika Muhos- Oulu-välillä. Seudulliset ja paikalliset liikenneselvitykset ja suunnitelmat. Joukkoliikenne toimivammaksi. VT22:n kehittämissuunnitelma n aktiivinen toteutus. Uuden joukkoliikenteen järjestämistavan ja seudullisen yhteistyön kehittäminen. Tekninen johtaja. Kehittämispä ällikkö. Resurssit Kriittiset menestyst ekijät Talouden tasapaino Arviointi-kriteerit Tavoitetasot Toimenpiteet Vastuu-h enkilöt Toteutunut ali/ylijäämä vs. talousarvio. Budjettikuri. Ei määrärahaylityksiä. Oman pääoman vahvistaminen. Hyvä vuosikate. Kk-raportit Välitilinpäätökset ja tilinpäätös Hallinto- ja talousjohtaj a Käyttömeno jen kasvun hillintä Kasvuprosentit. Talousarviomuutoksien määrä. Toimintamenojen kasvun pienentäminen Palvelu-/asiakasmaksu jen tarkistaminen Jory Hallittu velkaantumi nen Velkaantumisen hillitseminen. Velka/as. Muhos maan kuntien keskiarvon tasolla. Investointiohjelman tasapainottaminen. Talouden tasapainottamisohjelm a. Jory

10 Toimintatavat, prosessit ja rakenteet Kriittiset menestystekij ät Hallintokuntien välinen yhteistyö Palvelurakente en tehokkuus ja kilpailukyky Arviointi-k riteerit Valmistelun ja päätöksenteo n vaikutukset muihin hallintokuntiin. Yksikkökusta nnukset. Tavoitetasot Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Yhteistyö toimii. Yksikköhinnat eivät nouse Tiedonkulun ja raportoinnin kehittäminen. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Uudistetaan palvelurakenteita. Palvelustrategian laadinnan aloittaminen Jory Jory Kaavoitus ja maankäyttö Tonttien kysyntä/tarjo nta Tonttireserviä 2 vuoden kysyntää vastaava taso. Aktiivinen tonttien markkinointi Maanhankinta ja kaavoitus. Kirkonkylän ja Kärnän teollisuusalueiden kehittäminen. Tekniset palvelut Osaaminen, uudistuminen ja työkyky Kriittiset menestystekijä t Esimiestyön ja alaistaitojen toimivuus Työyhteisön houkuttelevuus Arviointi-kriteerit Tavoitetasot Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Työntekijäpalaute Tavoitteiden toteutuminen Henkilöstöraportti Hakijoiden määrä ja laatu Arvosana tasolla hyvä Hyvä työnantajakuva. Tilannekatsaukset lautakunnissa. Kehityskeskustelut (100 % 1 krt/v). Koulutus. Tehostetaan palautteeseen reagoimista. Aktiivinen tiedottaminen Palautteen hankkiminen ja käsittely. Työhyvinvointi Sairauspoissaolojen määrä. Koettu työhyvinvointi Sairauspoissaol ojen väheneminen. Hyvä työmotivaatio. Esimieskoulutukset Henkilöstökyselyt ja raportit. Koulutuksen. Yhteisöllisyyden kehittäminen. Hiljaisen tiedon siirtäminen Työterveyssuunnitelmien

seuranta. 11

12 8 MUHOKSEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2020 8.1 Kunnan elinkeinopoliittinen rooli Muhoksen kunnan kehittämisen perusteet ovat kunnan strategiassa, visiossa ja arvoissa. Elinkeinoelämän kehittämisen kautta saatavat lisäresurssit, eli työpaikat ja verotulot, ovat välttämätön vaihtoehto palvelutuotannon ja toimintojen tehostamiselle ja säästämiselle. Elinkeinopolitiikan perustavoite on työpaikkaomavaraisuuden kehittäminen, olemassa olevien yritysten tukeminen, ja kaikenlaisten työllistävien yritysten saaminen kuntaan. Toiminta-ajatus Muhos tarjoaa yrittäjyydelle hyvän ja aktiivisen toimintaympäristön. Visio 2020 Muhos on seudullisesti kilpailukykyinen ja houkutteleva yritysten kotipaikka. Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen Muhos kehittää yrityspalveluja yritysvaikutusten arvioinnin, yrittäjien palautteen sekä yritysten määrää ja elinkelpoisuutta seuraamalla. Elinkeinostrategialla määritellään väljät puitteet, jotka antavat organisaatiolle mahdollisuuden reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. 8.2 Nykytila ja lähtökohdat Muhoksen työpaikkaomavaraisuus on seutukunnan korkeimpia eli n. 75 %. Vuonna 2010 kävi muualla töissä 1684 muhoslaista, joista Oulussa 1279, ja vastaavasti muualta Muhoksella kävi 825 henkilöä, joista oululaisia oli 530. Muhoksen työttömyys on viime vuosina ollut seudun alhaisimpia. Elokuussa 2013 työttömyysaste Muhoksella oli 12,4 %, Oulun seutukunnassa 14,3 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 13,2 %.

13 Elinkeinorakenne Muhoksella 2009 2011 (Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti, Seutunet) Muhoksen toimipaikat 2009-2011 (Lähde: Tilastokeskus/Toimipaikat, Seutunet) Kunnan elinkeinopoliittista asemaa ja imagoa kartoitetaan säännöllisesti mm. Suomen yrittäjien valtakunnallisilla kyselyillä. Kunta teki vuonna 2010 postikyselyn kaikille muhoslaisille yrittäjille ja vuonna 2012 kohdennetun haastattelun n. 40 yrittäjälle.

Uusimman palautteen perusteella kunnassa perusasiat ovat kunnossa, ja Muhoksella on hyvät edellytykset toimia menestyvän yrityksen kotikuntana ja houkutella uusia yrittäjiä. 14

15 Muhoksen kunnan elinkeinopoliittiset vahvuudet ovat seuraavat. Hyvä sijainti vahvalla ja kasvavalla kaupunkiseudulla Hallittu kasvu ja terve ikärakenne Hyvä työpaikkaomavaraisuus Työpaikat suhdannevapailla aloilla Erinomaiset koulutusmahdollisuudet ja oppilaitokset ympärillä Luonnonläheinen ympäristö ja edullinen asuntokanta Toimivat kunnalliset peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet Helposti lähestyttävä kuntaorganisaatio Toimintaympäristöön liittyviä haasteita ovat mm. EU-ohjelmakauden rahoitusmuutokset, kunta- ja palvelurakennemuutokset, talouselämän suhdannemuutokset, paikallisten suurten työllistäjien toiminnan muutokset, ja seudulliset yhteistyö- ja kilpailuasetelmat. 8.3 Elinkeinopolitiikan työkalupakki Muhoksen kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia yhteyksistä ulkomaailmaan ja elinkeinoelämän verkostoihin. Kuntastrategiasta ja viestintästrategiasta johdetulla kuntamarkkinoinnilla tuetaan kunnan houkuttelevuutta. Elinkeinojen toimintaedellytyksiä kehitetään säännöllisellä ja monipuolisella yhteistyöllä paikallisten yrittäjien kanssa. Kunta varmistaa järkevän ja taloudellisen palvelutuotannon monipuolisilla palvelujen tuottamistavoilla huomioiden yksityisen palvelutarjonnan. Kunta varautuu talousarviossa elinkeinotoiminnan kehittämishankkeisiin, myös vuoden aikana käynnistyviin ennakoimattomiin hankkeisiin, ja esiselvityksiin. Kunta on mukana ensisijaisesti yrityslähtöisissä ja yritysrypäshankkeissa. Kunta pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan elinkeinoelämän palvelu- ja tuotetarjonnan lisäämiseksi. Kunnan hankinnoissa tuetaan paikallisen elinkeinoelämän elinvoimaa lainsäädännön ja sopimusten sallimissa rajoissa. Suhdanneinvestointeja kunta tekee mahdollisuuksien mukaan. Muhoksen kunnan osallistuminen seudullisiin infrastruktuurihankkeisiin on mahdollista. Muhos keskittyy matkailualan kehittämisessä monialaiseen ja pitkäjänteiseen seudulliseen yhteistyöhön.

16 Yritysvaikutusten arviointi suoritetaan peilaamalla valmistelussa olevia päätöksiä ja suunnitelmia kunnan elinkeinostrategiaan. Kunnan oppilaitoksissa toteutetaan yhteistyössä kehitettävää yrittäjyyskasvatusohjelmaa.

17 Muhos turvaa liiketilojen rakentamiseen sopivien, logistiikaltaan ja hinnaltaan kilpailukykyisten tonttien saatavuuden. Kunta huolehtii yritysalueiden infrastruktuurista ja houkuttelevuudesta. Yritystonttien hinta määrittelee valtuusto aluetasolla. Tästä voidaan poiketa tapauskohtaisesti ottaen huomioon yrityksen työllistävä vaikutus, yrityksen soveltuvuus alueelle (ympäristönäkökohdat, toimialan suhde alueen muihin yrittäjiin) ja yrityksen laajentumistarpeet. Kunta vaikuttaa aktiivisesti liiketilatarjonnan lisääntymiseen Muhoksella, mutta ei osallistu liiketilojen rakentamiseen. Muhoksen kunta avustaa yritysten kehittämishankkeita tapauskohtaisesti erikseen määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Muhos osallistuu rakennerahastohankkeiden kuntarahoitusosuuksiin vuosittain talousarvion mukaisesti. Muhoksen kunta ei takaa yritysten lainoja eikä itse lainoita yrityksiä (poisluettuna kuntakonserniin kuuluvat yritykset). Elinkeinopalvelujen kehittämistiimin tehtävänä on reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Tiimiin kuuluvat: kunnanjohtaja, joka johtaa elinkeinopalveluja kehittämispäällikkö, valmistelija ja elinkeinopalvelujen toinen vastuuhenkilö paikallisen yrittäjäjärjestön edustaja Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen edustaja TE-toimiston edustaja. Yritysten perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvät palvelut tuottaa Oulun Seudun Uusyrityskeskus, ja muut yritysten kehittämispalvelut hankitaan kunnan hyväksymiltä seudun yrityskehitysorganisaatioilta. 8.4 Elinkeinostrategian ylläpito Elinkeinostrategia tarkistetaan valtuustokausittain kuntastrategian tarkistamisen yhteydessä. Elinkeinopolitiikan toimenpiteet määritellään vuosittain osana kunnan tuloskortteja.

18 MUHOS KUNTASTRATEGIA 2025 Strategiaperusta Prosessit Hallintokuntien välinen yhteistyö Palvelurakenteen tehokkuus ja kilpailukyky Kaavoitus ja maankäyttö Vaikuttavuus Peruspalvelujen toimivuus Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Hyvät liikenneyhteydet MUHOS KASVAA JA UUDISTUU HALLITUSTI PITÄEN HUOLTA KUNTALAISTENSA TURVALLISUUDESTA JA YMPÄRISTÖSTÄ. MUHOS ON KASVAVA JA KEHITTYVÄ ASUMISEN, KAUPAN JA PALVELUIDEN KESKUS OULUJOKI-LAAKSOSSA. MUHOS ON MERKITTÄVÄ KULTTUURI- JA MATKAILUKOHDE ROKUA GEOPARK -ALUEELLA. Resurssit Talouden tasapaino Käyttömenojen kasvun hillintä Hallittu velkaantuminen Osaaminen Esimiestyön ja alaistaitojen toimivuus Työyhteisön houkuttelevuus Työhyvinvointi

19 Asiakas- ja asukaskeskei syys Yhteisöllisyys Työ, yrittäjyys ja aktiivinen tekeminen Vastuu tulevaisuudes MUHOS KUNTASTRATEGIA 2025 Arvojen sisältö käytännössä

20 ASUKAS- JA ASIAKASKESKEISYYS Selvitetään kuntalaisten/asiakkaiden tarpeet, määritellään palvelutasotavoitteet ja turvataan lähipalvelut. Huolehditaan oikeudenmukaisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja turvallisuudesta. Kehitetään osallisuutta ja tasavertaisuutta parantavia toimintatapoja. Kehitetään organisaation palveluhenkeä ja laatutyötä. YHTEISÖLLISYYS Viedään yhdessä päätettyjä asioita yksituumaisesti eteenpäin. Panostetaan ME-hengen parantamiseen ja ylläpitämiseen. Luodaan tilaa avoimelle keskustelulle ja erilaisille mielipiteille. Esitetään kritiikki rakentavasti ja vaihtoehtoisia ratkaisuja esille tuoden. Huolehditaan työyhteisön jäsenistä. TYÖ, YRITTÄJYYS JA AKTIIVINEN TEKEMINEN Turvataan kuntalaisille työmahdollisuudet omassa kunnassa. Luodaan hyvät edellytykset yrittämiselle kunnassa. Tuetaan sisäistä yrittäjyyttä kuntaorganisaatiossa. Huolehditaan syrjäytymisuhan alla olevista kuntalaisista. Lisätään ns. kolmannen sektorin osallisuutta yhteisten asioiden hoidossa. VASTUU TULEVAISUUDESTA Hoidetaan kuntatalous vastuullisesti ja järjestetään toiminnot tehokkaasti ja kustannustietoisesti. Lisätään tietoisuutta ympäristön tilasta ja uhkista, sekä edistetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja Vaalitaan terveellisiä elämäntapoja ja hyvinvointia, kehitetään ennaltaehkäisevää toimintaa ja varhaista puuttumista, sekä kunkin henkilökohtaista vastuuta itsestään ja lähimmäisistä.

MUHOS KUNTASTRATEGIA 2025 Nelikenttäanalyysi Kunnan tulee hyödyntää mahdollisuuksia omien vahvuuksien avulla ja poistaa heikkouksia siten, että uhkat eivät toteutuisi. 21 Vahvuudet = vievät kehitystä eteenpäin Maisemallinen kauneus ja vaihteleva kaunis ympäristö Hyvät kunnalliset palvelut (mm. sosiaali- ja terveys sekä vapaa-ajanpalvelut) Etäisyys Ouluun hyvä Hyvä ikärakenne ja huoltosuhde Rokua Geopark-kokonaisuus Osaava henkilöstö Hyvät liikenneyhteydet Koulutusmahdollisuudet Kaupalliset palvelut Heikkoudet = vaikeuttavat toimintaa ja hidastavat kehitystä Taloudellinen tilanne ja velkaantuminen Politikointikulttuuri/poukkoileva päätöksenteko Työpaikkarakenteen yksipuolisuus Organisaation ohuus/eläköitymi-nen Julkisten palvelujen heikentyminen Mahdollisuudet = auttavat saavuttamaan päämäärät ja vievät kehitystä eteenpäin Uhat = vaikeuttavat päämäärien saavuttamista ja ovat riski toiminnalle tulevaisuudessa VT 22/ Oulun läheisyys Rokua Geopark/matkailu Kuntien yhteistoiminta Lasten ja nuorten määrä/väestörakenne Maakunnallinen sote Tonttitarjonta Taloudellisen tilanteen heikkeneminen Työttömyysasteen huonontuminen Julkisten palvelujen keskittyminen