Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennusteen 2010 päivitys

Keski-Suomen liitto Julkaisu B 125 Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennusteen 2010 päivitys Keijo Mäkelä Mikko Kankainen Jyväskylä 2003

Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Liisa Suonpää Puhelin (014) 652 230 Telekopio (014) 652 277 Lisätietoja Mikko Kankainen Puhelin (014) 652 252 ja 040 595 0004 e-mail: mikko.kankainen@keskisuomi.fi Rauli Sorvari Puhelin (014) 652 207 ja 0400 646 448 e-mail: rauli.sorvari@keskisuomi.fi Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200/vaihde Julkaisun avainsanat Ammattirakenne Elinkeinorakenne Ennakointi Koulutustarve Toimiala Työvoima ISBN 951-594-183-0 ISBN 951-594-184-9 (sähköinen versio) ISSN 0788-7043 Painos: 500 kpl Kansi: Marja-Leena Kinnunen / Hanna Korhonen Taitto: Hanna Korhonen Painopaikka: Kopijyvä Oy 4

ESIPUHE Keski-Suomen työvoima- ja koulutustarve-ennuste 2010 valmistui vuonna 2002 ja se julkaistiin liiton julkaisuna (B 114). Ennustetta tehtäessä sovittiin, että se päivitetään, kun on saatu vuoden 2000 väestönlaskennan tarkistetut tiedot. Ennusteen päivittämistä puoltaa myös maakuntaohjelman (2002) ja maakuntasuunnitelman (2003) valmistuminen. Niissä on esitetty maakunnan kehittämisen keskeisiä tavoitteita ja toimintalinjauksia, joilla on vaikutuksia työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Ryhmien ensimmäisellä kierroksella tekemää toimialoittaista tarkastelua ei ole nyt tehty, vaan päivityksestä on keskusteltu Keski-Suomen työvoimaja elinkeinokeskuksen, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja koulutuskuntayhtymien edustajien kesken. MARE -prosessin päivityksen kanssa samanaikaisesti on valmisteltu opetushallituksen ja maakuntien liittojen yhteistä koulutustarpeiden ennakointia opetushallituksen kehittelemään MITENNA -malliin pohjautuen. Prosessi on kulkenut Koulutustarjonta 2008 -hankkeen nimellä. Tämä hanke pohjautuu työministeriön johtaman Työvoima 2020 -hankkeen työllisyystarkasteluihin ja hankkeen vetäjä Pekka Tiainen on Työvoima 2020 -hankkeessa tuotetun perusuran lisäksi tehnyt eri maakunnille niiden esittämiin näkemyksiin perustuvan kasvuvaihtoehdon. Koulutustarjonta 2008 -prosessin tulokset julkaistaan erikseen myöhemmin. MARE- ja MITENNA-prosessien kesken on ollut yhteistoimintaa. Opetushallituksen luokitukset ovat yksityiskohtaisempia kuin MARE:ssa käytettävät. MARE:n perusennuste on pääosin linjassa Työvoima 2020 -hankkeessa tuotetun ja Koulutustarjonta 2008 -hankkeessa raportoitavan perusuran kanssa. MARE:n kasvuennuste on tehty erikseen eikä se ole kaikilta osin yhteneväinen Koulutustarjonta 2008 -hankkeen tavoiteuran kanssa. MITENNA-laskelmista on saatu MARE:n käyttöön mm. eläköitymiseen ja muuhun poistumaan liittyviä ammattikohtaisia arvioita. Koulutusjärjestelmä itsessään on haasteellinen koulutuksen määrällisessä ennakoinnissa. Päivityksen yhteydessä on muutettu myös koulutuksen läpäisyyn, opintojen jatkamiseen ja koulutettujen työllisyysasteeseen liittyviä kertoimia sen mukaiseksi kuin niitä käytetään valtakunnallisessa ennakoinnissa. Samoin koulutuksen kysyntä eli koulutukseen hakeutuminen on suuri haaste määrälliselle ennakoinnille. Tässä yhteydessä ei ole voitu näihin kysymyksiin paneutua. Tilastokeskus on uudistanut ammattiluokituksensa ja opetusministeriö koulutusluokituksen. Uuden ammattiluokituksen käyttöönotto on aiheuttanut pulmia, koska uudet tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien väestölaskentatietojen kanssa. Tekniset luokitusmuutokset saattavat vaikuttaa merkittävästi ennusteen lopputulokseen aiempiin luokituksiin verrattuna. Koulutusluokituksen uudistaminen on johtanut taas uuden ammatti-koulutus-avaimen luomiseen. Avaimellahan kuvataan ammattien ja koulutuksien välinen yhteys. Tässä raportissa esitetyissä laskelmissa on käytetty Hämeessä laduttuja ammatti-koulutus-avaimia. Ennustejärjestelmää on täydennetty seudullisesti. Keski-Suomen seitsemälle seutukunnalle on laadittu ikäkortit, joista voidaan päätellä etenkin suurten ikäluokkien eläköitymisen määrä ja sen kohdentuminen ammateittain. Kaikkiaan päivitystä voikin luonnehtia numeropainotteiseksi kun aiemmassa asiantuntijaryhmiin perustuneessa ennakoissa ydin oli toimialojen laadullisen muutoksen ja innovaatioiden tunnistamisessa. Uuden koulutustarvearvion laskelmista on vastannut ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä. Mikko Kankainen on täydentänyt raporttia ja vastannut päivitysprosessin kulusta. Ennusteiden laatimiseen ovat osallistuneet lisäksi Lea Goyal ja Jukka T. Raivio Länsi-Suomen lääninhallituksesta, Päivi Meriläinen Keski-Suomen TE-keskuksesta, Terttu Kiviranta Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä ja Rauli Sorvari Keski-Suomen liitosta. Laskelmissa esitetyn kasvuennusteen perusteista ja eräistä muistakin laskelmien perusteista on keskusteltu työryhmän kesken, mutta ennustetta ei ole käsitelty maakuntahallituksessa. Jatkossa on tarpeen tehdä eri tarkasteluja yhdistämällä uusi tavoitteellinen kasvuvaihtoehto, johon sisältyy myös toimialoittaisten analyysien päivitys. Jyväskylässä 21.7.2003 Mikko Kankainen, Keski-Suomen liiton tutkimusjohtaja 5

SISÄLTÖ ESIPUHE 1 Johdanto 2 Keski-Suomen tulevaisuus 2.1 Keski-Suomen visio ja yleiset tavoitteet 2.2 Ennustevaihtoehtojen perusteet 3 Työelämän rakennemuutos 3.1 Elinkeinorakenteen muutos 3.2 Ammattirakenne 3.3 Toimialoittainen kehitys 4 Määrällinen työvoima- ja koulutustarve 4.1 Uuden työvoiman tarve 4.2 Koulutustarve ja aloituspaikat 5 Seudullinen kolutustarpeen ennakointi LIITTEET 1 Maakunnan ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Maakunnan ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 2 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Maa- ja metsätalouden ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 3 Teollisuuden ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Teollisuuden ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 4 Rakentamisen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Rakentamisen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 5 Kaupan ja matkailun ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Kaupan ja matkailun ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 6 Liikenteen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Liikenteen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 7 Liike-elämän palvelujen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Liike-elämän palvelujen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 8 Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 9 Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikat 2000 ja 2003 10 Koulutustarve-ennuste vanhalla koulutusluokituksella 11 Keski-Suomen seutukuntien ikäkortit 2000 6

1 JOHDANTO MARE-ennakoinnissa pyritään tarkistamaan koulutustarpeen arviointeja huomioon ottaen väestönlaskennan vuoden 2000 tiedot sekä muuttuneet ammattija koulutusluokitukset. Muiltakin osin on tarkennettu laskentaperusteita. Perusteissa on tapahtunut siinä määrin muutoksia, että niiden opettelussa ja sijoittamisessa laskelmiin on ollut suuri työ. Tavoitteelliset tarkastelut on tässä vaiheessa ymmärrettävä lähinnä laskennallisiksi ja niitä on tarpeen jatkossa tarkentaa ja syventää toimialoittaisilla arvioilla. paneutua erityisesti tuotantoa ja työelämää muuttaviin innovaatioihin. Menestystuotteiden ja - palvelujen tunnistaminen eri toimialoilta on alueellisen ennakoinnin tärkeimpiä haasteita. Ennakointiprosessin päävaiheiden kuvaus sisältyy julkaisuun Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennuste 2010 (Keski-Suomen liiton julkaisu B 114, Jyväskylä 2002). Päivityksen työllisyyttä koskevat luvut tarkoittavat työssäkäyntitilastojen mukaisesti maakunnassa työssä käyvää väestöä eli ne ilmaisevat lähinnä työpaikkojen määrän. Työvoimatutkimuksen luvut kootaan otospohjaisesti hieman eri perusteilla ja niihin perustuvat työllisten luvut on suurempia kuin työssäkäyntitilastoon perustuvat. Tietojen keräämisajankohdan poikkeaminen aiheuttaa myös eroja. Työllisyyttä voidaan kuvata myös muihin tilastoihin, esimerkiksi kansantalouden tillinpitoon perustuen. Elinkeino- ja ammattirakenteen arviot on ulotettu vuoteen 2020 saakka. Uuden työvoiman vuotuinen tarve on laskettu vuosien 2000-2010 välisen muutoksen ja poistuman aiheuttamasta työvoiman tarpeesta. Koulutuksen aloittajatarve on saatu opintojen läpäisyyn yms. tekijöihin perustuvien kertoimien perusteella. Aloittajatarvetta on verrattu koulutusaloittain Länsi- Suomen lääninhallitukselta saatuihin toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin. Yliopiston aloituspaikkoja ei ole esitetty aloittain, vaikka aloittajatarve on laskettukin koulutusaloittain myös yliopiston osalta. Laskelmat tuottavat hieman kaavamaisia ja keskimääräisiä tuloksia, sillä koulutukseen hakeudutaan erityisesti ammattikorkeakoulussa maakunnan ulkopuolelle ja Jyväskylän vetovoimainen ammattikorkeakoulu ja muut maakunnan ammattikorkeakoulut vetävät opiskelijoita runsaasti muualta Suomesta ja ulkomailtakin. Tilastokeskuksen uusima ammattiluokitus on aiheuttanut vertailtavuusongelmia aiempien väestölaskentojen ammattitietoihin nähden. Väestölaskentatietojen perusteella on tarkistettu arvioita työvoiman eläköitymisestä. Opetusministeriö on uusinut koulutusluokituksen, mistä on johtunut tarve uusia myös niin sanottu ammatti-koulutus -avain. Koulutuksen läpäisyyn, opintojen jatkamiseen ja koulutettujen työllisyysasteen liittyvät kertoimia on tarkistettu mm. opetushallituksen arvioihin perustuen. Päivityksen yhteydessä ei ole laadittu uusia arvioita työelämän rakenteen ja tuotantotapojen muutoksesta. Ennakoinnin seuraavassa vaiheessa onkin syytä 7

8 2 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUS 2.1 Keski-Suomen visio ja yleiset tavoitteet Keski-Suomella on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet menestyä alueiden Euroopassa. Maakunnan perusteollisuuden kilpailutekijöitä on määrätietoisesti kehitetty ja samaan aikaan on luotu edellytyksiä uusien kasvualojen yritystoiminnalle. Jyväskylän seutu kuuluu maan nopeimmin kehittyviin kasvukeskuksiin ja verkostoyhteistyön voimistamisella seudun merkitys koko Keski-Suomen kehittämisen kannalta on kasvanut. Keski-Suomella on ollut EU-ohjelmien kautta mahdollisuus suunnata itse kehittämispanostuksiaan keskimääräistä paremmin. Pitkäjänteisellä strategiatyöllä ja keskinäisellä luottamuksella varmistetaan maakunnan menestyminen myös tulevaisuudessa. Keski-Suomen strateginen päämäärä on vahvistettu maakuntavaltuuston 15.11.2002 hyväksymässä Keski-Suomen visiossa: Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Maakunnan visiossa painotetaan tiedon ja tutkimuksen merkitystä innovaatioiden perustana. Taito ymmärretään taitavuudeksi, ammattitaidoksi, yrittämisen taidoksi, työelämässä ja työssä oppimisessa sekä omaehtoisessa opiskelussa hankituksi taidoksi. Yrittäjyys tarkoittaa vastuuta itsestä ja tulevaisuudesta, halua ja kykyä riskinottoon sekä luottamusta omiin kykyihin ja yhteiskunnan luomiin mahdollisuuksiin. Elämänlaatu on myönteinen kokemus toimintaympäristön suomista mahdollisuuksista. Maakuntasuunnitelmassa nähdään Keski-Suomella olevan hyvät edellytykset väestönkasvuun. Maakuntasuunnitelman väestötavoite vuodelle 2010 on 270 000 henkeä. Tavoitteen mukaisella kasvu-uralla ei aivan olla. Kesäkuussa 2003 hyväksytyssä maakuntaohjelmassa tarkistettiin vuoden 2006 väestötavoitteeksi 266 500 henkeä. Väestönkasvu edellyttää työpaikkojen kokonaismäärän lisäystä sekä Jyväskylän seudun vetovoiman säilymistä ja kasvua. Maakuntaohjelmassa tavoitteeksi on asetettu yli 4 000 työpaikan lisäys vuoteen 2007 mennessä. Suomen talouden elpyessä lievästä taantumasta Keski- Suomen talous kääntynee myös nousuun ja edellytykset työpaikkojen lisäykselle paranevat. Maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi työn tuottavuuden ja työhön osallistumisasteen nostaminen. Maakuntaohjelman mukaan työllisyysasteen oleellinen nostaminen ohjelmakauden aikana tarkoittaa työllisten suhteellisen osuuden kasvua 2-5 prosenttia 15-64-vuotiaiden ryhmässä vuoteen 2006 mennessä. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää työllisten määrän kasvua maakuntaohjelman tavoitteiden suuntaisesti. 2.2 Ennustevaihtoehtojen perusteet Vuonna 2002 laaditussa työvoima- ja koulutustarveennusteessa esitettiin kolme kehitysvaihtoehtoa. Perusuran mukaan työllisten kokonaismäärä ei kasvaisi vuoteen 2010 mennessä. Perusuran lisäksi laadittiin teknologiapainotteinen skenaario ja hyvinvointipainotteinen skenaario. Teknologiaskenaariossa esitettiin työllisten määrän kasvavan 4 500:lla vuodesta 2000 vuoteen 2010. Hyvinvointiskenaarion mukaan työllisten kasvu olisi 7 000 kymmenen vuoden kuluessa. Ennuste perustui maakunnassa asuvaan työlliseen työvoimaan. Ennusteen päivityksessä tarkastellaan maakunnan työllistyvien määrää eli työpaikkoja kahden vaihtoehdon (perusennuste ja kasvuennuste) mukaisesti Ennusteita verrattaessa on tarpeen tarkastella muutoksia eikä kokonaislukuja, jotka eivät sellaisenaan ole vertailukelpoisia. Keski-Suomen työllisten määrä kasvoi vuosina 2000 ja 2001. Vuonna 2002 suunta vaihtui ja työllisten määrä kääntyi laskuun. Informaatioteknologian voimakkaana alkanut kasvu taittui ja työpaikkoja väheni. Maakunnan perusteollisuuden vahvat erikoistumisalat paperiteollisuus, metsätalous, puutuoteteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus säilyttivät kuitenkin suhteellisen asemansa. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden työllisyyden kasvu pysähtyi. Rakentamisessa ja liikenteessä työllisyys kehittyi myönteisesti. Julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden työllisyyden kasvu jatkui. Maakunnan työllisyyskehityksen perusta rakentuu tulevaisuudessakin teollisuuden varaan. Palvelualojen merkitys työllisyyden edistämisessä nousee aiempaa merkittävämmäksi. Informaatioteknologialla on suuri merkitys teollisuuden ja muidenkin toimialojen kehittämisessä. Maakunnan kehittämisessä painotetaan sekä uusia kasvualoja (mm. tieto- ja viestintäteknologia, energia- ja ympäristöteknologia, elektroniikka sekä nano- ja hyvinvointiteknologia) että perinteisesti vahvoja teollisuuden toimialoja (metalli, puu ja graafinen teollisuus). Matkailu on myös tulevaisuuden kasvuala. Alkutuotannon merkitys Keski- Suomessa on keskimääräistä suurempi, mutta työllisyys alalla laskee edelleen. Toimialoittainen ja muu elinkeinotoiminnan kehittäminen edellyttää yrittäjyyden monipuolista ja osaamiseen painottuvaa edistämistä. Yritysvetoisella toimialatyöllä ja maakunnan kehittämisestä vastaavien toimijoiden yhteistyöllä rakennetaan yrittäjyydelle suotuisat olosuhteet.

Työvoima- ja koulutustarve-ennusteen päivityksen perusennuste rakentuu valtakunnallisiin Pekka Tiaisen Työvoima 2020 -projektin yhteydessä tehtyihin laskelmiin. Laskelmat perustuvat tuotannon, työllisyyden ja tuottavuuden toimialakohtaisiin arvioihin. Pekka Tiaisen mukaan työllisyyden kehityksessä Keski-Suomessa pysytään tällä vuosikymmenellä koko maan vauhdissa, vaikka sekä tuotannon että tuottavuuden kasvu on hitaampaa kuin koko maassa. Syy on osittain työllisyyden kasvun hidastuminen koko maassa. MAREn kasvuennuste on linjassa maakunnan vision ja yleistavoitteiden kanssa. Teollisuudella oletetaan olevan kasvumahdollisuuksia. Teollisuuden ohella palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille kehittyvät myönteisesti. Elämänlaadun maakunta kehittää voimakkaasti myös hyvinvointipalveluja, kulttuuria ja koulutusta. Kasvuennusteessa nähdään kasvumahdollisuuksia monilla toimialoilla ja uskotaan, että omaehtoisella kehittämistyöllä yritysvetoiselle kasvulle on maakunnassa hyvät mahdollisuudet, joihin tulee varautua osaamista ja koulutusta kehittämällä. Maakunnan on varauduttava myös suurten ikäluokkien poistumiseen työelämästä. Poistuman tuoma haaste koskee nuorisoasteen koulutuksen ohella erityisesti aikuiskoulutusta, joka ei sisälly tämän tarkastelun piiriin. Aikuiskoulutus vastaa ertyisesti työelämän rakennemuutoksesta aiheutuviin osaamistarpeisiin ja sen merkitys on useilla aloilla suurin. Aikuiskoulutuksen merkitys on huomattava myös maahanmuuttajien koulutuksessa. Koulutustarvearvioissa on tarpeen laajentaa tarkastelunäkökulmaa laajemmaksi kuin mitä maakunnan lähiajan työvoimatarpeet laskelmien perusteella edellyttäisivät. Euroopan unionin laajeneminen, Luoteis- Venäjän ja Pietarin seudun kehitysnäkymät avaavat mahdollisuuksia keskisuomalaisille yrityksille ja asiantuntijoille ja näihin haasteisiin on valmistauduttava koulutusta kehittämällä. Maahanmuuttajilla on myös kasvava merkitys Keski-Suomen elinkeinoelämän kehittämiselle. 3 TYÖELÄMÄN RAKENNEMUUTOS 3.1 Elinkeinorakenteen muutos Elinkeinorakenteen muutosta on kuvattu kasvuennusteen ja perusennusteen mukaisesti. Kasvuennusteen mukaan (taulukko 1) työpaikkojen määrä lisääntyy vuosina 2000-2010 noin 7000:lla. Työpaikkojen muutos on samansuuruinen kuin vuoden 2002 ennusteen hyvinvointiskenaariossa. Elinkeinorakenteen suhteellinen jakautuma muistuttaa pitkälle vuoden 2002 perusuran mukaista jakautumaa. Teollisuuden ja liike-elämän palvelujen osuus on päivityksessä suurempi. Alkutuotannon sekä kaupan ja matkailun osuus taas hieman pienempi. Kasvuennuste eroaa perusennusteesta selvimmin yhteiskunnallisten palveluiden toimialalla. Vuonna 2010 yhteiskunnallisten palveluiden työpaikat olisivat kasvuennusteen mukaan Keski-Suomessa korkeimmillaan ja kokonaismäärä olisi 4 400 suurempi kuin perusennusteessa (taulukko 2). Teollisuuden, kaupan ja matkailun sekä liike-elämän palveluiden työpaikkamäärät ovat kasvuennusteessa selvästi suurempia kuin perusennusteessa. Alkutuotannossa kasvuennusteen luku on hieman pienempi kuin perusennusteen. Rakentamisessa perusennusteen luku on selvästi suurempi kuin kasvuennusteessa, joka painottaa teollisuutta ja palveluja. Perusennusteessa työpaikkamäärä kasvaa vajaalla 2 000:lla vuoteen 2010 mennessä ja pysyy samalla tasolla aina vuoteen 2020 saakka. Kasvuennusteessa työpaikkamäärä on korkeimmillaan vuonna 2010, jonka jälkeen työpaikat vähenisivät vuoteen 2020 mennessä 3 500:lla. Kasvuennusteen yhteiskunnallisten palveluiden kehitys on erittäin vahvasti tavoitteellinen ja edellyttää kokonaistuotannon ja tuottavuuden selvää kasvua. Maakunnan työvoima- ja koulutustarve-ennusteissa on perusteltua esittää perusennusteen ohella kasvuennuste, joka antaa mahdollisuuden tarkastella maakunnan tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä ja kehittämistoiminnan kohteita monipuolisesti. Tulevissa maakuntaohjelmissa ja toteuttamissuunnitelmissa on mahdollisuus harkita kehittämispanosten kohdistamista tavoitteiden mukaisesti. Osaamiseen ja koulutukseen panostamisen ohella tarvitaan erityisiä toimenpiteitä Keski-Suomen vaikean rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Työttömyyden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä on kuvattu maakuntaohjelmassa. 9

Taulukko 1 Elinkeinorakenne 1995-2020, kasvuennuste Toimialat 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Maa- ja metsätalous 7915 6595 6200 6000 5500 5300 Teollisuus 19890 23890 24000 25000 24500 23500 Rakentaminen 4624 6590 6500 6500 6200 6000 Kauppa ja matkailu 10027 12072 12500 13500 13500 13700 Liikenne 5167 5789 5800 6000 6000 6000 Liike-elämän palvelut 8945 11161 12000 13000 12800 12500 Yhteiskunnalliset palvelut 30399 34458 36500 38000 37500 37500 Tuntematon *) 2615 2469 2000 2000 2000 2000 Yhteensä 89582 103024 105500 110000 108000 106500 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Maa- ja metsätalous 9 % 6 % 6 % 5 % 5 % 5 % Teollisuus 22 % 23 % 23 % 23 % 23 % 22 % Rakentaminen 5 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Kauppa ja matkailu 11 % 12 % 12 % 12 % 13 % 13 % Liikenne 6 % 6 % 5 % 5 % 6 % 6 % Liike-elämän palvelut 10 % 11 % 11 % 12 % 12 % 12 % Yhteiskunnalliset palvelut 34 % 33 % 35 % 35 % 35 % 35 % Tuntematon 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Taulukko 2 Elinkeinorakenne 1995-2020, perusennuste Toimialat 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Maa- ja metsätalous 7915 6595 6000 6200 6400 6400 Teollisuus 19890 23890 24300 23800 23100 22600 Rakentaminen 4624 6590 7200 7900 8300 8600 Kauppa ja matkailu 10027 12072 12100 12500 11900 11900 Liikenne 5167 5789 5900 6000 6100 6100 Liike-elämän palvelut 8945 11161 11400 12400 13000 13500 Yhteiskunnalliset palvelut 30399 34458 34000 33600 32900 32800 Tuntematon 2615 2469 2500 2500 2500 2500 Yhteensä 89582 103024 103400 104900 104200 104400 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Maa- ja metsätalous 9 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Teollisuus 22 % 23 % 24 % 23 % 22 % 22 % Rakentaminen 5 % 6 % 7 % 8 % 8 % 8 % Kauppa ja matkailu 11 % 12 % 12 % 12 % 11 % 11 % Liikenne 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Liike-elämän palvelut 10 % 11 % 11 % 12 % 12 % 13 % Yhteiskunnalliset palvelut 34 % 33 % 33 % 32 % 32 % 31 % Tuntematon 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 10

3.2 Ammattirakenne Ammattirakenteen kokonaismuutos ammattilohkoittain kasvuennusteen mukaan on kuvattu taulukossa 3 (ammattiryhmittäin liitteessä 1). Perusennusteesta ei tässä yhteydessä esitetä ammattirakennetta. Perusennusteen mukaista ammattirakennetta tarkastellaan myöhemmin Koulutustarjonta 2008 -projektin yhteydessä. Ammattirakenteessa maa- ja metsätaloustyö sekä teollisuustyö ovat supistuvia. Tekninen asiantuntijatyö eli insinöörityö sekä hoitotyö ovat kasvavia ammattilohkoja. Kokonaisuutena ammattirakenteet muuttuvat verrattain hitaasti kuten ovat tähän astikin muuttuneet. Yksittäisillä kapeilla ammattialoilla muutokset voivat olla huomattavia esimerkiksi perinteisten palvelujen korvautuessa verkkopalveluilla. Kasvuennusteessa määrällisesti voimakkaimmin kasvavat palvelutyön ja hoitotyön ammatit. Niissä kasvu on varsin huomattavaa. Suurimpana ammattilohkona pysyy vuoteen 2020 saakka kuitenkin teollinen työ. Teollisen työn sisällä vahvoja ammattiryhmiä ovat metallityö, prosessityö, puutyö ja asennustyö. Määrällisesti selvää kasvua tapahtuu insinöörityössä, siivoustyössä, myyntityössä, sairaanhoitotyössä, muussa terveystyössä ja sosiaalityössä. Maataloustyö ja toimistotyö supistuvat selvästi. (Liitetaulukko 1). Taulukko 3 Maakunnan ammattirakenne 1995-2020, kasvuennuste Ammattilohkot 1995 2000 2005 2010 2015 2020 1 Maa- ja metsätaloustyö 7253 5923 5403 5032 4600 4400 2 Teollinen työ 17233 20390 20443 20968 20600 20100 3 Rakennustyö 3108 4039 4013 4130 4000 3800 4 Liikennetyö 3319 3420 3499 3391 3400 3300 5 Postityö 969 1106 1061 1076 1100 1100 6 Tekninen asiantuntijatyö 7244 8164 8725 9667 9400 9100 7 Palvelutyö 14221 17857 18672 19669 19300 19200 8 Toimistotyö 8442 8396 7629 7903 7300 6800 9 Johto- ja asiantuntijatyö 5012 6098 7204 7851 8000 8100 10 Hoitotyö 12572 14339 15628 16503 16400 16500 11 Sivistystyö 6829 7546 8034 8499 8600 8700 12 Suojelutyö 1613 1838 1960 2072 2100 2200 00 Tuntematon 1767 3908 3234 3241 3200 3200 Yhteensä 89582 103024 105505 110002 108000 106500 1995 2000 2005 2010 2015 2020 1 Maa- ja metsätaloustyö 8 % 6 % 5 % 5 % 4 % 4 % 2 Teollinen työ 19 % 20 % 19 % 19 % 19 % 19 % 3 Rakennustyö 3 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 Liikennetyö 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 5 Postityö 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 8 % 8 % 8 % 9 % 9 % 9 % 7 Palvelutyö 16 % 17 % 18 % 18 % 18 % 18 % 8 Toimistotyö 9 % 8 % 7 % 7 % 7 % 6 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö 6 % 6 % 7 % 7 % 7 % 8 % 10 Hoitotyö 14 % 14 % 15 % 15 % 15 % 15 % 11 Sivistystyö 8 % 7 % 8 % 8 % 8 % 8 % 12 Suojelutyö 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 00 Tuntematon 2 % 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 11

3.3 Toimialoittainen kehitys Toimialoittainen ammattirakenteen kehitys ammattilohkoittain ja ammattiryhmittäin on esitetty liitteissä 2-8. Laskelmat on tehty myös opetushallituksen käyttämällä 23-luokkaisella toimialajaolla, mutta niitä ei esitetä tässä yhteydessä. Toimialoittaisia megatrendejä ja kehittämisalueita on tarkasteltu asiantuntijatyöryhmien esitysten pohjalta vuoden 2002 ennusteessa. Tätä tarkastelua ei ole nyt päivitetty. Joillakin toimialoilla on tapahtunut merkittäviäkin muutoksia, mutta niihin on tarpeen palata jatkossa lähemmin. Kasvuennusteen mukaisissa toimialoittaisissa luvuissa teollisen työn luvut ovat selvästi suurempia kuin vuoden 2002 toimialoittaisessa tarkastelussa. Elinkeinorakenteen yhteydessä esitetyt palvelualojen kasvutavoitteet heijastuvat myös ammattirakenteeseen, jossa useiden ammattiryhmien kasvuluvut ovat suurempia kuin aiemmassa ennusteessa. Ennusteita ei kuitenkaan verrata lähemmin eikä analysoida muutosten perusteluja. 4 MÄÄRÄLLINEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 4.1 Uuden työvoiman tarve Koulutettujen tarve perustuu uuden työvoiman ammattikohtaiseen tarpeeseen, jonka taustalla on elinkeino- ja ammattirakenteen muutos, eläköityminen ja muu pysyvä poistuma työvoimasta. Poistuman merkitys tulee jatkossa olemaan merkittävä, kun suuret ikäluokat jäävät pois työelämästä. Suurten ikäluokkien koosta saa käsityksen tarkastelemalla ikäkortteja (luku 5). Uuden työvoiman tarve ammattilohkoittain on esitetty taulukossa 4. Ammattirakenteen muutos on esitetty vain kasvuennusteen mukaan, mutta uuden työvoiman tarve on esitetty sekä perusennusteen että kasvuennusteen mukaan. Uuden työvoiman vuotuinen tarve vuosina 2000-2010 on perusennusteen mukaan noin 3 000 henkeä ja kasvuennusteen mukaan noin 3 500 henkeä. Vuoden 2002 ennusteessa perusuran mukainen tarve oli selvästi pienempi kuin nyt tehtävän päivityksen perusennusteessa, joka on suunnilleen samansuuruinen kuin vuoden 2002 laskelman teknologiaskenaariossa. Kasvuennusteen kokonaisluku on selvästi suurempi kuin vuoden 2002 laskelman hyvinvointiskenaariossa. Uuden työvoiman tarpeesta poistuman korvaaminen tekee laskennallisesti 2800 henkeä ja loppuosa johtuu työpaikkojen määrän kasvusta. Käytännössä kaikkia poistumia ei tulla korvaamaan, mikä on otettu huomioon kunkin elinkeinon työpaikkaennusteessa. Poistumalaskelma perustuu MITENNA:ssa laadittuihin arvioihin. Ikärakenteen perusteella tehdyt arviot antavat tulokseksi jonkin verran pienemmät luvut. Uuden työvoiman tarpeen suuria ammattilohkoja ovat teollinen työ, palvelutyö ja hoitotyö. Näiden jälkeen tulevat tekninen asiantuntijatyö, johto- ja asiantuntijatyö sekä sivistystyö. Kasvuennusteen mukaan ammattirakenteen muutoksesta aiheutuva uuden työvoiman tarve on suurin hoitotyössä ja seuraavina tulevat palvelutyö, johto- ja asiantuntijatyö sekä tekninen asiantuntijatyö. Maa- ja metsätaloustyössä sekä toimistotyössä tapahtuu vähennystä. 12

Taulukko 4 Uuden työvoiman vuotuinen tarve 2000-2010 Ammattirakenteen muutos Poistuma Tarve Henkeä vuodessa (henkeä) (henkeä) Muutos Perus- Kasvu- Ammattilohkot 2000 2010 2000-2010 ennuste ennuste 1 Maa- ja metsätaloustyö 5923 5032-89 208 134 119 2 Teollinen työ 20390 20968 58 543 539 601 3 Rakennustyö 4039 4130 9 128 198 137 4 Liikennetyö 3420 3391-3 102 100 99 5 Postityö 1106 1076-3 26 21 23 6 Tekninen asiantuntijatyö 8164 9667 150 195 325 345 7 Palvelutyö 17857 19669 181 471 522 652 8 Toimistotyö 8396 7903-49 220 116 171 9 Johto- ja asiantuntijatyö 6098 7851 175 156 274 331 10 Hoitotyö 14339 16503 216 428 469 644 11 Sivistystyö 7546 8499 95 193 199 288 12 Suojelutyö 1838 2072 23 59 62 82 00 Tuntematon 3908 3241-67 86 43 19 Yhteensä 103024 110002 698 2815 3003 3513 4.2 Koulutustarve ja aloituspaikat Uuden työvoiman tarve on kohdennettu koulutuksiin ammatti-koulutus -avaimella. Avaimessa on käytetty opetushallinnon uutta koulutusluokitusta. Se ei ole suoraan vertailukelpoinen vuonna 2002 käytettyyn avaimeen. Vanhan luokituksen mukaiset tulokset esitetään erikseen liitteessä 10. Nyt esittävä ammattikoulutus-avain (taulukko 5) perustuu Kanta-Hämeen MARE-prosessin yhteydessä laadittuun avaimeen. Työelämän tarve on muunnettu aloittajatarpeeksi käyttäen opintojen keskeytymiseen, opintojen jatkamiseen ja muuhun moninkertaiseen koulutukseen sekä tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteen vaikuttavia kertoimia. Kertoimet on kuvattu koulutuksen tulosmallissa (taulukko 6), jossa on laskettu ammatillisen koulutuksen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen tuotos työelämään vuoden 2003 aloituspaikkamäärillä (liite 9). Kertoimet ovat lähtökohdiltaan peräisin Koulutuksen tarjonta 2008 -hankkeesta. Koulutustarpeen yhteenvetotaulukkoon 8 on koottu sekä perusennusteen että kasvuennusteen tuottamat tarveluvut sekä vuoden 2003 aloituspaikat toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen osalta. Nuorten vuosien 2002 ja 2003 aloituspaikat on koottu koulutusaloittain ja opintolinjoittain uuden koulutusluokittelun mukaan liitteeseen 9. Aloittajatarve- ja aloituspaikkalukuja vertailtaessa on muistettava, että tarve kuvaa maakunnan tarvetta, mutta aloituspaikkoihin sisältyy valtakunnallisia tarpeita palvelevaa koulutusta joillakin koulutusaloilla hyvinkin merkittävästi. Koulutuspoliittisesti ja koulutuksen laadun turvaamisen kannalta on tarpeen kehittääkin koulutuslinjoja valtakunnalliset ja kansainväliset tarpeet ja näköalat huomioon ottaen. 13

Taulukko 5 Ammatti-koulutus -avain (Opetushallinnon uusi koulutusluokitus) Prosenttiosuus Rekrytointitavoite koulutuksista 1 9 ammattilohkoihin 1 12 Maat. Teoll. Raken. Liiken. Posti Tekn.as. Palv. Toim. Johtot. Hoito. Kultt. Suojelu Koulutusalat ja -tyypit 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 Humanistinen ja kasvatusala Toinen aste 1 Ammattikorkeakoulu 5 Yliopisto 10 46 2 Kulttuuriala Toinen aste 2 2 1 5 Ammattikorkeakoulu 3 2 2 7 Yliopisto 4 5 3 Yhteiskuntatieteiden ja liiketalouden ala Toinen aste 2 35 30 30 5 Ammattikorkeakoulu 2 15 15 50 25 1 Yliopisto 5 5 5 20 4 4 Luonnontieteiden ala Toinen aste 10 5 15 Ammattikorkeakoulu 13 2 Yliopisto 0 4 5 10 5 Tekniikan ja liikenteen ala Toinen aste 9 75 83 86 40 8 1 Ammattikorkeakoulu 3 15 11 12 35 8 4 10 Yliopisto 27 15 5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Toinen aste 50 3 2 2 2 Ammattikorkeakoulu 20 5 2 Yliopisto 5 3 1 1 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toinen aste 40 Ammattikorkeakoulu 40 2 Yliopisto 5 12 2 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toinen aste 9 2 28 5 1 Ammattikorkeakoulu 13 Yliopisto Muu koulutus 9 Muu koulutus (turva-ala) Toinen aste 50 Ammattikorkeakoulu 30 Yliopisto 10 Muu koulutus Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 14

Taulukko 6 Koulutuksen tulosmallin kertoimet ALPAT Läpäisy TUTKINNOT Jatkoon TUTK.NETTO Työllisyysaste Tuotto TARVE Koulutusalat ja -tyypit 2003 prosenttia henkeä prosenttia henkeä prosenttia työhön (MARE) 1 Humanistinen ja kasvatusala 184 Toinen aste 58 0,95 55 0,23 42 0,89 38 3 Ammattikorkeakoulu 46 0,95 44 0,05 42 0,92 38 14 Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0,93 0 167 2 Kulttuuriala 118 Toinen aste 122 0,80 98 0,23 75 0,89 67 36 Ammattikorkeakoulu 99 0,80 79 0,05 75 0,92 69 54 Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0,93 0 28 3 Yhteiskuntatieteiden ja liiketalouden ala 689 Toinen aste 288 0,80 230 0,23 177 0,89 158 276 Ammattikorkeakoulu 208 0,85 177 0,05 168 0,92 155 276 Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0,93 0 137 4 Luonnontieteiden ala 177 Toinen aste 132 0,80 106 0,23 81 0,89 72 63 Ammattikorkeakoulu 49 0,80 39 0,05 37 0,92 34 54 Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0,93 0 60 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1152 Toinen aste 1148 0,80 918 0,23 707 0,89 629 704 Ammattikorkeakoulu 390 0,80 312 0,05 296 0,92 273 289 Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0,93 0 158 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 173 Toinen aste 145 0,80 116 0,23 89 0,89 79 96 Ammattikorkeakoulu 35 0,85 30 0,05 28 0,92 26 54 Yliopisto 0 0,90 0 0,03 0 0,93 0 23 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 624 Toinen aste 444 0,90 400 0,23 308 0,89 274 259 Ammattikorkeakoulu 230 0,90 207 0,05 197 0,92 181 265 Yliopisto 0 0,97 0 0,03 0 0,93 0 100 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 327 Toinen aste 438 0,85 372 0,23 287 0,89 255 242 Ammattikorkeakoulu 129 0,80 103 0,05 98 0,92 90 85 Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0,93 0 0 9 Muu koulutus (turva-ala) 74 Toinen aste 0 0,90 0 0,23 0 0,89 0 41 Ammattikorkeakoulu 0 0,90 0 0,05 0 0,92 0 25 Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0,93 0 8 Yhteensä (2.aste ja AMK) 3961 3286 2708 2439 2838 Toinen aste 2775 2295 1767 1573 1720 Ammattikorkeakoulu 1186 991 941 866 1118 Yliopisto 680 ml. yliopistot (tarve) 3518 15

Taulukko 7 Työelämän tarve ja siitä johtuva aloittajatarve sekä aloituspaikat 2003 Tarve työelämään Aloittajatarve Aloituspaikat 2003 Uusi koulutusluokitus Perus- Kasvu- Perus- Kasvu- Toinen aste ja AMK Koulutusalat ja asteet ennuste ennuste ennuste ennuste (nuorten koulutus) 1 Humanistinen ja kasvatusala 133 184 173 239 Toinen aste 2 3 3 4 58 Ammattikorkeakoulu 10 14 12 18 46 Yliopisto 121 167 158 217 2 Kulttuuriala 95 118 146 179 Toinen aste 30 36 55 65 122 Ammattikorkeakoulu 44 54 63 77 99 Yliopisto 21 28 28 36 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala 547 689 837 1054 Toinen aste 219 276 399 503 288 Ammattikorkeakoulu 216 276 291 372 208 Yliopisto 112 137 147 178 4 Luonnontieteiden ala 147 177 224 270 Toinen aste (TKO) 49 63 89 115 132 Ammattikorkeakoulu (TKO) 51 54 73 78 49 Yliopisto 47 60 62 78 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1126 1152 1874 1904 Toinen aste 714 704 1302 1284 1148 Ammattikorkeakoulu 272 289 389 414 390 Yliopisto 141 158 183 206 6 Luonnovara- ja ympäristöala 177 173 284 276 Toinen aste 101 96 185 175 145 Ammattikorkeakoulu 54 54 73 73 35 Yliopisto 21 23 26 27 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 460 624 642 871 Toinen aste 190 259 309 420 444 Ammattikorkeakoulu 194 265 247 337 230 Yliopisto 75 100 86 115 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 266 327 438 538 Toinen aste 197 242 339 416 438 Ammattikorkeakoulu 69 85 98 122 129 Yliopisto 0 0 0 0 9 Muu koulutus (turva-ala) 57 74 83 110 Toinen aste 32 41 51 68 Ammattikorkeakoulu 19 25 24 32 Yliopisto 6 8 8 11 Yhteensä 3008 3518 4701 5441 Toinen aste 1534 1720 2732 3050 2775 Ammattikorkeakoulu 930 1118 1271 1522 1186 Yliopisto 545 680 698 869 Toinen aste + Ammattikorkeakoulu 2464 2838 4003 4572 3961 16

Koulutuksen aloittajatarve- aloituspaikkalukuja verrattaessa voidaan todeta, että perusennusteen mukaan toisen asteen koulutuksen aloituspaikat riittäisivät tyydyttämään maakunnan tarpeen. Aloituspaikkoja tarvittaisiin lisää tekniikan ja liikenteen koulutusalalle sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle. Uusi koulutusluokittelu antaisi aiheen selvittää viimeksi mainitun alan koulutustarvetta nyt esitettyä yksityiskohtaisemmin. Aikuiskoulutuksen kautta tulee kaupan ja hallinnon aloille sekä sosiaali- ja terveysalalle runsaasti tutkinnon suorittaneita joka vuosi. Oppisopimuskoulutuksen kautta tullaan myös työelämään ja oppisopimuskoulutuksen merkitys on kasvava. Aloituspaikkoja olisi perusennusteen aloittajatarpeeseen verrattuna melko runsaasti toisella asteella sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Kasvuennusteessa aloittajatarve ja aloituspaikat olisivat näillä aloilla suurin piirtein tasapainossa. Kulttuurialalla aloituspaikkoja on suhteellisen runsaasti aloittajatarpeeseen nähden. Kulttuurialan koulutuspaikat tyydyttävät huomattavalta osin valtakunnalista tarvetta. Ammattikorkeakoulun aloituspaikat eivät kokonaisuudessaan riittäisi tyydyttämään perusennusteenkaan mukaista aloittajatarvetta. Kasvuennusteen mukaan aloituspaikkoja tarvittaisiin selvimmin lisää yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Tekniikan ja liikenteen alalla aloittajatarve on kasvuennusteessa myös suurempi kuin aloituspaikkojen määrä. Luokitusten muutoksista ja monista koulutusvalintoihin ja koulutuspolitiikkaan liittyvistä tekijöistä johtuen laskennallisten koulutustarvearvioiden tulkinnassa on oltava varovainen. Tulokset voidaan ymmärtää vain suuntaa antaviksi ja laskelmien lisäksi tarvitaan muuta tietoa koulutuspoliittisten päätösten ja koulutuksen järjestäjien ratkaisujen tueksi. Koulutuksen markkinat eivät ole vain maakunnallisia, vaan yhä enemmän kansallisia ja kansainvälisiä. Maakunnan nuorisolle on taattava keskimääräistä paremmat koulutusmahdollisuudet omassa maakunnassa. Maakunnan nuoret hakeutuvat koulutukseen myös maakunnan ulkopuolelle ja Keski-Suomeen hakeutuu osaavia ja taitavia nuoria muualta. Mitä laadukkaampaa ja vetovoimaisempaa maakunnan koulutus on, sitä enemmän siihen hakeudutaan. Koulutustuotokseen vaikuttavat ratkaisevasti opintojen läpäisy, opintojen jatkaminen ja myös työllistymisaste. Tämän johdosta koulutuksen tulosohjaukseen tulee sisällyttää näitä koskevat tulostavoitteet ja tavoitteiden seuranta. 17

5 SEUDULLINEN KOULUTUSTARPEEN ENNAKOINTI Työvoima- ja koulutustarpeita on tarpeen selvittää myös seudullisesti ja paikallisesti. Ennakoinnin tilastopohja ei kuitenkaan anna mahdollisuutta seudullisesti yhtä tarkkoihin analyyseihin kuin maakunnallisessa tai valtakunnallisessa ennakoinnissa. Ammattien ikärakenne tarjoaa yhden tilastollisen pohjan suuntaa antaville tarkasteluille. Seudullista tarkastelua on tarpeen täydentää muiden tilastojen ja yrityskohtaisten tietojen perusteella. Ikäkorteista voidaan tehdä päätelmiä uuden työvoiman tarpeesta. On arvioitava seudun työllisen työvoiman lisääntyminen tai väheneminen, minkä kohdentamisessa ammatteihin voidaan käyttää taulukossa 3 kuvattua koko maakunnan ammattirakenteen muutosennustetta. Poistuma-arvio saadaan edellä mainitulla tavalla suoraan ikäkortista käyttäen esimerkiksi ikäryhmää 40-49-vuotiaat. Laskemalla yhteen ammattirakenteen muutos ja poistuma saadaan arvio uuden työvoiman tarpeesta. Tämä on kohdennettavissa koulutusaloihin ja asteisiin käyttäen ammatti-koulutus-avainta (taulukko 5). 18 Seudullisen ennakoinnin käyttöön laadittiin päivityksen yhteydessä niin sanotut ikäkortit, jotka kuvaavat ammattien ikärakenteen ja ikäryhmien ammattirakenteen (liite 11). Ikäkorteissa lähtökohtana on alueella asuva työllinen työvoima, mihin sisältyy pendelöinti muille alueille. Aiemmin kuvattuihin työpaikkaennusteisiin sisältyy pendelöinti muista maakunnista. Ikäkortista voidaan päätellä odotettavissa oleva eläköityminen ja muu pysyvä poistuma työvoimasta. Pidemmän aikajänteen poistumasta saadaan karkea kuva jakamalla ikäryhmä 40-49-vuotiaat luvulla 10. Käytännössä 2000-2009 eläköityvistä pääosa on 50-59-vuotiaita. Koska eläköityminen on huomattavaa jo 55-ikävuoden jälkeen, poistuman laskeminen 50-59-vuotiaista antaisi liian pieniä lukuja. Suuret ikäluokat eli 1947-1952 syntyneet poistuvat pääosin työelämästä suunnilleen vuosina 2007-2012. Viitteellisesti voidaan laskea ammateissa toiminnan ajaksi suunnilleen 40 vuotta, jolloin suurten ikäluokkien määrä on tästä 15 prosenttia. Mikäli suurten ikäluokkien osuus jossain ammatissa ylittää selvästi 15 prosenttia, työvoimaa voi luonnehti ikääntyneeksi ja määrällisesti huomattavia poistumia on odotettavissa. Mikäli suurten ikäluokkien osuus on alle 15 prosenttia, suurten ikäluokkien eläköitymisellä ei ole todennäköisesti mitään poikkeuksellista vaikutusta. Yksittäisiä ammatteja arvioitaessa on otettava huomioon myös eläköitymiskäytäntö. Keski-Suomen maakunnan ammattien keskimääräiset ikäprofiilit (taulukko 8) on tulkittavissa siten, että työvoima on melko ikääntynyttä useimmissa ammattilohkoissa. Etenkin maaseutuvaltaisilla seuduilla (liite 11) ikäprofiilit antavat kuvan huomattavasta työllisten ikääntymisestä. Pohdittavaksi tulee kysymys, mikä osuus esimerkiksi toimistotyön poistumasta korvataan uudella työvoimalla ja mikä osuus hoituu tuotanto- ja palvelurakenteiden muutoksilla kuten tehostumisella ja toimintojen siirtymisellä muualle. Jyväskylän seudun ikärakenne näyttää teollista työtä lukuunottamatta tasapainoisemmalta kuin muiden seutukuntien.

Taulukko 8 Keski-Suomen maakunnan ikäkortti 2000 OPM:n ammattiluokitus 10-vuotisikäryhmittäin, työlliset ikäryhmittäin Työllisiä Työlliset 15-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60+ 1947-52 50-1 Maa- ja metsätaloustyö 5540 66 380 1213 1798 1725 358 1255 2083 2 Teollinen työ 18838 689 4087 4643 5344 3811 264 3377 4075 3 Rakennustyö 4809 179 882 1178 1456 1026 88 876 1114 4 Liikennetyö 4940 60 835 1350 1419 1129 147 901 1276 5 Postityö 506 115 135 97 76 72 11 50 83 6 Tekninen asiantuntijatyö 9067 28 1598 2654 2673 1929 185 1566 2114 7 Palvelutyö 15239 767 3652 3259 3723 3423 415 2649 3838 8 Toimistotyö 7052 121 977 1716 2324 1773 141 1439 1914 9 Johto- ja asiantuntijatyö 12838 51 1419 3311 4260 3397 400 2621 3797 10 Hoitotyö 12238 126 1573 2976 4097 2986 480 2338 3466 11 Sivistystyö 7441 79 1136 2130 2183 1690 223 1154 1913 12 Suojelutyö 2298 62 425 665 699 417 30 338 447 00 Tuntematon 3952 541 1029 779 793 662 148 522 810 Yhteensä 104758 2884 18128 25971 30845 24040 2890 19086 26930 OPM:n ammattiluokitus - 10-vuotisikäryhmittäin, ammattien ikäprofiilit Riviprosentit Työlliset 15-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60+ Yht 1947-52 1 Maa- ja metsätaloustyö 5540 1 % 7 % 22 % 32 % 31 % 6 % 100 % 23 % 2 Teollinen työ 18838 4 % 22 % 25 % 28 % 20 % 1 % 100 % 18 % 3 Rakennustyö 4809 4 % 18 % 24 % 30 % 21 % 2 % 100 % 18 % 4 Liikennetyö 4940 1 % 17 % 27 % 29 % 23 % 3 % 100 % 18 % 5 Postityö 506 23 % 27 % 19 % 15 % 14 % 2 % 100 % 10 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 9067 0 % 18 % 29 % 29 % 21 % 2 % 100 % 17 % 7 Palvelutyö 15239 5 % 24 % 21 % 24 % 22 % 3 % 100 % 17 % 8 Toimistotyö 7052 2 % 14 % 24 % 33 % 25 % 2 % 100 % 20 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö 12838 0 % 11 % 26 % 33 % 26 % 3 % 100 % 20 % 10 Hoitotyö 12238 1 % 13 % 24 % 33 % 24 % 4 % 100 % 19 % 11 Sivistystyö 7441 1 % 15 % 29 % 29 % 23 % 3 % 100 % 16 % 12 Suojelutyö 2298 3 % 18 % 29 % 30 % 18 % 1 % 100 % 15 % 00 Tuntematon 3952 14 % 26 % 20 % 20 % 17 % 4 % 100 % 13 % Yhteensä 104758 3 % 17 % 25 % 29 % 23 % 3 % 100 % 18 % OPM:n ammattiluokitus - 10-vuotisikäryhmittäin, ikäluokkien sijoittuminen Työlliset 15-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60+ 1947-52 1 Maa- ja metsätaloustyö 5 % 2 % 2 % 5 % 6 % 7 % 12 % 7 % 2 Teollinen työ 18 % 24 % 23 % 18 % 17 % 16 % 9 % 18 % 3 Rakennustyö 5 % 6 % 5 % 5 % 5 % 4 % 3 % 5 % 4 Liikennetyö 5 % 2 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 Postityö 0 % 4 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 9 % 1 % 9 % 10 % 9 % 8 % 6 % 8 % 7 Palvelutyö 15 % 27 % 20 % 13 % 12 % 14 % 14 % 14 % 8 Toimistotyö 7 % 4 % 5 % 7 % 8 % 7 % 5 % 8 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö 12 % 2 % 8 % 13 % 14 % 14 % 14 % 14 % 10 Hoitotyö 12 % 4 % 9 % 11 % 13 % 12 % 17 % 12 % 11 Sivistystyö 7 % 3 % 6 % 8 % 7 % 7 % 8 % 6 % 12 Suojelutyö 2 % 2 % 2 % 3 % 2 % 2 % 1 % 2 % 00 Tuntematon 4 % 19 % 6 % 3 % 3 % 3 % 5 % 3 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 19

20

LIITTEET 1 Maakunnan ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Maakunnan ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 2 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Maa- ja metsätalouden ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 3 Teollisuuden ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Teollisuuden ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 4 Rakentamisen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Rakentamisen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 5 Kaupan ja matkailun ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Kaupan ja matkailun ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 6 Liikenteen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Liikenteen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 7 Liike-elämän palvelujen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Liike-elämän palvelujen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 8 Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia 9 Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikat 2000 ja 2003 10 Koulutustarve-ennuste vanhalla koulutusluokituksella 11 Keski-Suomen seutukuntien ikäkortit 2000 21

Liite 1 Maakunnan ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Ammattilohkot ja -ryhmät 1995 2000 2005 2010 2015 2020 1 Maa- ja metsätaloustyö 7253 5923 5403 5032 4594 4398 1.1 Maataloustyö 6322 5001 4560 4224 3849 3678 1.2 Puutarhatyö 0 0 0 0 0 0 1.3 Luontaistyö 0 0 0 0 0 0 1.4 Metsätyö 931 922 844 808 746 722 2 Teollinen työ 17233 20390 20443 20968 20637 20053 2.1 Elintarviketyö 715 756 737 1002 1011 1004 2.2 Tevatyö 739 496 343 134 132 130 2.3 Metallityö 2938 3882 4226 4215 4054 3834 2.4 Asennustyö 2335 2630 2359 2506 2463 2411 2.5 Koneenkäyttötyö 1156 1083 993 1014 988 962 2.6 Puutyö 1572 2326 2333 2427 2500 2522 2.7 Prosessityö 2550 2799 3293 3430 3362 3236 2.8 Sähköasennustyö 1645 1969 1973 2063 2022 1972 2.9 Graafinen työ 912 977 984 1026 1007 971 2.10 Varastotyö 1006 1325 1237 1304 1286 1269 2.11 Muu teollinen työ 1665 2147 1966 1846 1810 1740 3 Rakennustyö 3108 4039 4013 4130 3962 3830 3.1 Talonrakennustyö 1456 1782 1861 1908 1853 1818 3.2 Putkityö 546 602 631 704 642 589 3.3 Maalaustyö 321 363 365 373 362 350 3.4 Muu rakennustyö 785 1292 1156 1145 1105 1072 4 Liikennetyö 3319 3420 3499 3391 3356 3324 4.1 Maaliikennetyö 3293 3404 3419 3309 3273 3241 4.2 Vesiliikennetyö 26 16 80 82 82 82 5 Postityö 969 1106 1061 1076 1071 1068 6 Tekninen asiantuntijatyö 7244 8164 8725 9667 9419 9120 6.1 Alkutuotannon johtotyö 483 267 252 256 235 227 6.2 Insinöörityö 3022 4080 4776 5534 5435 5297 6.3 Työnjohtotyö 3609 3704 3536 3591 3462 3312 6.4 Liikenteen johtotyö 130 113 160 286 285 283 7 Palvelutyö 14221 17857 18672 19669 19342 19165 7.1 Kiinteistötyö 1228 1366 1330 1423 1399 1374 7.2 Siivoustyö 2547 4079 4184 4418 4333 4245 7.3 Kotitalouspalvelutyö 288 327 489 578 662 754 7.4 Myyntityö 6253 7660 8058 8131 7867 7673 7.5 Ravintolatyö 3663 4062 4105 4584 4482 4447 7.6 Matkailutyö 242 363 504 532 597 670 8 Toimistotyö 8442 8396 7629 7903 7322 6778 8.1 Toimistotyö 6003 6236 5594 5731 5319 4944 8.2 Taloustyö 2439 2160 2033 2171 2003 1830 9 Johto- ja asiantuntijatyö 5012 6098 7204 7851 7974 8114 9.1 Johtamistyö 1891 1998 2369 2545 2523 2497 9.2 Rahoitustyö 495 1019 1387 1520 1538 1549 9.3 Lakityö 243 301 320 337 434 529 9.4 Luonnontieteellinen työ 741 539 653 932 999 1073 9.5 Muu asiantuntijatyö 1642 2241 2473 2515 2480 2464 10 Hoitotyö 12572 14339 15628 16503 16419 16549 10.1 Lääkärityö 767 858 957 996 983 983 10.2 Sairaanhoitotyö 3233 3683 4150 4310 4386 4517 10.3 Muu terveystyö 3049 3069 3476 3959 3908 3909 10.4 Sosiaalityö 5523 6729 7046 7237 7143 7140 11 Sivistystyö 6829 7546 8034 8499 8568 8715 11.1 Opetustyö 6079 6719 6920 7213 7122 7118 11.2 Viestintätyö 359 431 503 642 664 682 11.3 Käsityö 46 79 239 257 347 430 11.4 Taidetyö 345 317 370 388 437 488 12 Suojelutyö 1613 1838 1960 2072 2145 2233 00 Tuntematon 1767 3908 3234 3241 3190 3158 Yhteensä 89582 103024 105504 110001 107998 106504 22

Liite 1 Maakunnan ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin, prosenttia Ammattilohkot ja -ryhmät 1995 2000 2005 2010 2010 2015 1 Maa- ja metsätaloustyö 8,1 % 5,7 % 5,1 % 4,6 % 4,3 % 4,1 % 1.1 Maataloustyö 7,1 % 4,9 % 4,3 % 3,8 % 3,6 % 3,5 % 1.2 Puutarhatyö 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1.3 Luontaistyö 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1.4 Metsätyö 1,0 % 0,9 % 0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 2 Teollinen työ 19,2 % 19,8 % 19,4 % 19,1 % 19,1 % 18,8 % 2.1 Elintarviketyö 0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 2.2 Tevatyö 0,8 % 0,5 % 0,3 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 2.3 Metallityö 3,3 % 3,8 % 4,0 % 3,8 % 3,8 % 3,6 % 2.4 Asennustyö 2,6 % 2,6 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2.5 Koneenkäyttötyö 1,3 % 1,1 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 2.6 Puutyö 1,8 % 2,3 % 2,2 % 2,2 % 2,3 % 2,4 % 2.7 Prosessityö 2,8 % 2,7 % 3,1 % 3,1 % 3,1 % 3,0 % 2.8 Sähköasennustyö 1,8 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 2.9 Graafinen työ 1,0 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 2.10 Varastotyö 1,1 % 1,3 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 2.11 Muu teollinen työ 1,9 % 2,1 % 1,9 % 1,7 % 1,7 % 1,6 % 3 Rakennustyö 3,5 % 3,9 % 3,8 % 3,8 % 3,7 % 3,6 % 3.1 Talonrakennustyö 1,6 % 1,7 % 1,8 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 3.2 Putkityö 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 3.3 Maalaustyö 0,4 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 3.4 Muu rakennustyö 0,9 % 1,3 % 1,1 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 4 Liikennetyö 3,7 % 3,3 % 3,3 % 3,1 % 3,1 % 3,1 % 4.1 Maaliikennetyö 3,7 % 3,3 % 3,2 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 4.2 Vesiliikennetyö 0,0 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 5 Postityö 1,1 % 1,1 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 8,1 % 7,9 % 8,3 % 8,8 % 8,7 % 8,6 % 6.1 Alkutuotannon johtotyö 0,5 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 6.2 Insinöörityö 3,4 % 4,0 % 4,5 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % 6.3 Työnjohtotyö 4,0 % 3,6 % 3,4 % 3,3 % 3,2 % 3,1 % 6.4 Liikenteen johtotyö 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 7 Palvelutyö 15,9 % 17,3 % 17,7 % 17,9 % 17,9 % 18,0 % 7.1 Kiinteistyö 1,4 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 7.2 Siivoustyö 2,8 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 7.3 Kotitalouspalvelutyö 0,3 % 0,3 % 0,5 % 0,5 % 0,6 % 0,7 % 7.4 Myyntityö 7,0 % 7,4 % 7,6 % 7,4 % 7,3 % 7,2 % 7.5 Ravintolatyö 4,1 % 3,9 % 3,9 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 7.6 Matkailutyö 0,3 % 0,4 % 0,5 % 0,5 % 0,6 % 0,6 % 8 Toimistotyö 9,4 % 8,1 % 7,2 % 7,2 % 6,8 % 6,4 % 8.1 Toimistotyö 6,7 % 6,1 % 5,3 % 5,2 % 4,9 % 4,6 % 8.2 Taloustyö 2,7 % 2,1 % 1,9 % 2,0 % 1,9 % 1,7 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö 5,6 % 5,9 % 6,8 % 7,1 % 7,4 % 7,6 % 9.1 Johtamistyö 2,1 % 1,9 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 9.2 Rahoitustyö 0,6 % 1,0 % 1,3 % 1,4 % 1,4 % 1,5 % 9.3 Lakityö 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,4 % 0,5 % 9.4 Luonnontieteellinen työ 0,8 % 0,5 % 0,6 % 0,8 % 0,9 % 1,0 % 9.5 Muu asiantuntijatyö 1,8 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 10 Hoitotyö 14,0 % 13,9 % 14,8 % 15,0 % 15,2 % 15,5 % 10.1 Lääkärityö 0,9 % 0,8 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 10.2 Sairaanhoitotyö 3,6 % 3,6 % 3,9 % 3,9 % 4,1 % 4,2 % 10.3 Muu terveystyö 3,4 % 3,0 % 3,3 % 3,6 % 3,6 % 3,7 % 10.4 Sosiaalityö 6,2 % 6,5 % 6,7 % 6,6 % 6,6 % 6,7 % 11 Sivistystyö 7,6 % 7,3 % 7,6 % 7,7 % 7,9 % 8,2 % 11.1 Opetustyö 6,8 % 6,5 % 6,6 % 6,6 % 6,6 % 6,7 % 11.2 Viestintätyö 0,4 % 0,4 % 0,5 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 11.3 Käsityö 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0,2 % 0,3 % 0,4 % 11.4 Taidetyö 0,4 % 0,3 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,5 % 12 Suojelutyö 1,8 % 1,8 % 1,9 % 1,9 % 2,0 % 2,1 % 00 Tuntematon 2,0 % 3,8 % 3,1 % 2,9 % 3,0 % 3,0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 23

Liite 2 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne 1995-2020 ammattiryhmittäin Ammattilohkot ja -ryhmät 1995 2000 2005 2010 2015 2020 1 Maa- ja metsätaloustyö 6363 5580 5116 4747 4313 4119 1.1 Maataloustyö 5654 4759 4344 4000 3628 3459 1.2 Puutarhatyö 1.3 Luontaistyö 1.4 Metsätyö 709 821 772 747 685 660 2 Teollinen työ 153 84 79 160 180 205 2.1 Elintarviketyö 5 3 3 87 113 140 2.2 Tevatyö 10 0 0 0 0 0 2.3 Metallityö 10 10 9 9 8 8 2.4 Asennustyö 42 21 20 19 18 17 2.5 Koneenkäyttötyö 39 29 27 26 24 23 2.6 Puutyö 15 4 4 4 3 3 2.7 Prosessityö 7 6 6 5 5 5 2.8 Sähköasennustyö 11 1 1 1 1 1 2.9 Graafinen työ 3 0 0 0 0 0 2.10 Varastotyö 5 4 4 4 3 3 2.11 Muu teollinen työ 6 6 6 5 5 5 3 Rakennustyö 63 20 19 18 17 16 3.1 Talonrakennustyö 43 11 10 10 9 9 3.2 Putkityö 5 0 0 0 0 0 3.3 Maalaustyö 2 1 1 1 1 1 3.4 Muu rakennustyö 13 8 8 7 7 6 4 Liikennetyö 65 28 26 25 23 23 4.1 Maaliikennetyö 65 28 26 25 23 23 4.2 Vesiliikennetyö 0 0 0 0 0 0 5 Postityö 6 4 4 4 3 3 6 Tekninen asiantuntijatyö 445 286 269 272 250 240 6.1 Alkutuotannon johtotyö 414 257 242 246 225 217 6.2 Insinöörityö 9 16 15 15 13 13 6.3 Työnjohtotyö 22 13 12 12 11 10 6.4 Liikenteen johtotyö 0 0 0 0 0 0 7 Palvelutyö 123 44 172 238 218 210 7.1 Kiinteistötyö 4 3 3 3 3 2 7.2 Siivoustyö 22 11 10 10 9 9 7.3 Kotitalouspalvelutyö 0 1 1 31 28 27 7.4 Myyntityö 42 6 136 173 159 153 7.5 Ravintolatyö 53 7 7 6 6 6 7.6 Matkailutyö 2 16 15 15 13 13 8 Toimistotyö 125 88 83 104 95 92 8.1 Toimistotyö 119 79 74 72 66 63 8.2 Taloustyö 6 9 8 32 30 28 9 Johto- ja asiantuntijatyö 364 186 175 181 166 160 9.1 Johtamistyö 12 13 12 12 11 10 9.2 Rahoitustyö 5 2 2 2 2 2 9.3 Lakityö 0 2 2 2 2 2 9.4 Luonnontieteellinen työ 335 156 147 154 141 136 9.5 Muu asiantuntijatyö 12 13 12 12 11 10 10 Hoitotyö 97 11 10 58 53 51 10.1 Lääkärityö 2 0 0 0 0 0 10.2 Sairaanhoitotyö 16 1 1 1 1 1 10.3 Muu terveystyö 28 0 0 30 28 27 10.4 Sosiaalityö 51 10 9 27 25 24 11 Sivistystyö 17 3 3 3 3 2 11.1 Opetustyö 14 2 2 2 2 2 11.2 Viestintätyö 0 1 1 1 1 1 11.3 Käsityö 1 0 0 0 0 0 11.4 Taidetyö 2 0 0 0 0 0 12 Suojelutyö 2 8 8 7 7 6 00 Tuntematon 92 253 238 182 172 172 Yhteensä 7915 6595 6202 5999 5500 5299 24