OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

Transkriptio

1

2 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot Aloituspaikat (nuorten koulutus) koulutusaloittain Aloituspaikat ja hakeneet (nuorten koulutus) koulutusaloittain Aloittaneet (nuorten koulutus) koulutusaloittain Aloittaneet (aikuiskoulutus) koulutusaloittain Uudet opiskelijat (nuorten koulutus) iän mukaan koulutusaloittain Uudet opiskelijat (nuorten koulutus) maakunnittain 2003

3 3 24 Opiskelijat koulutusaloittain Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain utkinnon vuosina suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2002 lopussa OPETTAJAT 30 Päätoimiset opettajat koulutusaloittain 2003 MUU TOIMINTA 32 Virtuaaliopinnot ja avoin amk-opetus, suoritetut opintoviikot koulutusaloittain Kansainvälinen opiskelijavaihto ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Tutkimus- ja kehittämistoiminta Valtionosuus opiskelijaa kohti Lisätietoa ja lähteitä

4 4 Esipuhe Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle, luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Korkeatasoisella ja kansainvälisesti kilpailukykyisellä koulutuspolitiikalla vastataan yhteiskunnan ja työelämän sivistysja osaamistarpeisiin ja luodaan kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Suomalaisen korkeakoululaitoksen muodostavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakouluja on 29 ja niissä opiskelijoita noin Yliopistoja on 20 ja niissä opiskelijoita noin (AMK) ovat monialaisia, alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuvat yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Ne antavat korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi am-

5 5 mattikorkeakoulut harjoittavat työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioonottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakouluissa annetaan tutkintoon johtavaa opetusta nuorten koulutuksena ja jo työelämässä toimiville myös aikuiskoulutuksena. utkinnot ovat 3,5-vuotisia tai 4-vuotisia ammatillisesti painottuneita korkeakoulututkintoja. Pääsyvaatimuksena on yleissivistävä lukio tai ammatillinen perustutkinto. Valintaan vaikuttavat myös työkokemus, ja useilla aloilla pääsykoe, jolla varmistetaan soveltuvuus alalle. Koulutusalat ovat: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveysja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu on meneillään yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali-, terveysja liikunta-alalla.

6 6 Koulutusjärjestelmä Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut täydentävät toisiaan omilla vahvuusalueillaan ja kummallakin on oma profiilinsa. ovat korkeatasoisia työelämän ja sen kehityksen asiantuntijoita.

7 Tri. Lis. 7 Ylemmät kk-tutkinnot 2 vuotta Alemmat kk-tutkinnot 3 vuotta Yliopistot Ylioppilastutkinnot 3 vuotta Lukio AMK-jatkotutkinnot utkinnot 3-4 vuotta Työkokemus Ammat. perustutkinnot 3 vuotta Ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus Työkokemus Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Työkokemus Perusopetus oppivelvollisuuskoulutus 1-9 (10) vuotta 7-16 vuotiaat Esiopetus 6 vuotiaat

8 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot us vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä Ammattikorkeakouluopintoja on järjestetty vuodesta 1991 alkaen. Ammattikorkeakoulujärjestelmä kasvoi suunniteltuun laajuuteen vuosina Aloittaneiden määrä on noussut yli opiskelijalla vuodesta 1997 vuoteen Tänä aikana opiskelijamäärä on lisääntynyt :sta :een. Vuoden 2003 loppuun mennessä ammattikorkeakoulututkintoja oli suoritettu kaikkiaan

9 Aloittaneet Opiskelijoita yhteensä Tutkinnot

10 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot Aikuiskoulutuksessa oli opiskelijaa Aloittaneiden määrä on noussut yli 1 700:lla vuodesta 1997 vuoteen Opiskelijamäärä on lisääntynyt lähes 9 900:sta yli :n. Yli opiskelijaa on suorittanut tutkinnon tarkastelujakson aikana.

11 8 000 Aloittaneet Opiskelijoita yhteensä Tutkinnot

12 12 Aloituspaikat (nuorten koulutus) koulutusaloittain 2003 Nuorten koulutuksen aloituspaikkoja Aloituspaikkoja oli eniten tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali-, terveysja liikunta-alalla.

13 13 Tekniikka ja liikenne % Sosiaali, terveys ja liikunta % Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto % Kulttuuri % Matkailu, ravitseminen ja talous % Luonnontieteet % Luonnonvara ja ympäristö % Humanistinen ja kasvatus %

14 14 Aloituspaikat ja hakeneet (nuorten koulutus) koulutusaloittain 2003 Keskimäärin 3,8 hakijaa aloituspaikkaa kohden Nuorten koulutukseen haki yhteensä hakijaa. Kulttuurialalla oli 5 hakijaa ja tekniikan ja liikenteen alalla 2,4 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.

15 15 Sosiaali, terveys ja liikunta Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Tekniikka ja liikenne Kulttuuri Matkailu, ravitseminen ja talous Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus / / / / / 925 Aloituspaikat Hakeneet Yhteensä

16 16 Aloittaneet (nuorten koulutus) koulutusaloittain 2003 Nuorten koulutukseen aloittaneita Aloittajamäärältään suurimmat koulutusalat olivat tekniikan ja liikenteen ala sekä sosiaali-, terveysja liikunta-ala. Aloittaneista naisia oli 54,7 %. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus oli 16,8 % ja sosiaali-, terveysja liikunta-alalla 88,1 %.

17 17 Tekniikka ja liikenne Sosiaali, terveys ja liikunta Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Kulttuuri Matkailu, ravitseminen ja talous Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus / / / / 228 Aloittaneita yhteensä Miehiä Naisia

18 18 Aloittaneet (aikuiskoulutus) koulutusaloittain 2003 Aikuisten koulutukseen aloittaneita Aloittajamäärältään suurimmat koulutusalat olivat sosiaali-, terveysja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen ala. Aloittaneista naisia oli 63,1 %. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus oli 18,8 % ja sosiaali-, terveysja liikunta-alalla 92 %.

19 19 Sosiaali, terveys ja liikunta Tekniikka ja liikenne Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Matkailu, ravitseminen ja talous Kulttuuri Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus / 56 Aloittaneita yhteensä Miehiä Naisia 4 439

20 20 Uudet opiskelijat (nuorten koulutus) iän mukaan koulutusaloittain 2003 Humanistisella ja kasvatusalalla nuorimmat uudet opiskelijat Nuorten koulutuksen kaikista uusista opiskelijoista 61,7 % oli 21-vuotiaita tai sitä nuorempia. Humanistisella ja kasvatusalalla ikäryhmän osuus oli 73,3 % ja luonnontieteiden alalla 52,6 %. Yli 35-vuotiaiden osuus oli suurin sosiaali-, terveysja liikunta-alalla.

21 21 Humanistinen ja kasvatus Kulttuuri Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Luonnontieteet Tekniikka ja liikenne Luonnonvara ja ympäristö Sosiaali, terveys ja liikunta Matkailu, ravitseminen ja talous Uusia opiskelijoita yhteensä % 50 % 100 % -21 v / v / v / v / v- / 961

22 22 Uudet opiskelijat (nuorten koulutus) maakunnittain 2003 Ammattikorkeakouluverkko kattaa koko maan Nuorten koulutuksen kaikista uusista opiskelijoista yli neljäsosa aloitti opintonsa Uudenmaan tai Itä-Uudenmaan maakunnissa.

23 23 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 423 Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Kainuu 508 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 895 Etelä-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala 683 Kymenlaakso Itä-Uusimaa 362 Uusimaa 7 183

24 24 Opiskelijat koulutusaloittain 2003 Opiskelijoita yhteensä Opiskelijamäärältään suurimmat koulutusalat olivat tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Opiskelijoista naisia oli 53,3 %. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus oli 15,9 % sosiaali-, terveysja liikunta-alalla 88,3 %.

25 25 Tekniikka ja liikenne Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Sosiaali, terveys ja liikunta / Kulttuuri Matkailu, ravitseminen ja talous Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus / / / / / Opiskelijoita yhteensä Miehiä Naisia

26 26 Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2003 utkintoja Eniten tutkintoja suoritettiin sosiaali-, terveysja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Tutkinnon suorittaneista naisia oli 63,3 %. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus oli 20,2 % ja sosiaali-, terveysja liikunta-alalla 90,9 %.

27 27 Sosiaali, terveys ja liikunta Tekniikka ja liikenne Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Kulttuuri Matkailu, ravitseminen ja talous Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus / / / / / 234 Tutkintoja yhteensä Miehiä Naisia

28 28 utkinnon vuosina suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2002 lopussa utkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin Kaikista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyneitä oli 81,7 %. Luonnontieteiden alalla työllistyneiden osuus oli 87,9 % ja kulttuurialalla 69 %. Tutkinnon suorittaneista 7,9 % oli työttömänä. Tekniikan ja liikenteen alalla työttömien osuus oli 5,7 % ja kulttuurialalla 14,6 %.

29 29 Humanistinen ja kasvatus Kulttuuri Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Luonnontieteet Tekniikka ja liikenne Luonnonvara ja ympäristö Sosiaali, terveys ja liikunta Matkailu, ravitseminen ja talous Yhteensä % 50 % Työllinen Työtön Opiskelija Muu toiminta 100 %

30 30 Päätoimiset opettajat koulutusaloittain 2003 Päätoimisia opettajia Opettajista 56,4 % oli naisia. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus oli 22,9 % ja sosiaali-, terveys-ja liikunta-alalla 88,0 %.

31 31 Humanistinen ja kasvatus 37,0 63,0 Kulttuuri 49,9 50,1 Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto 36,3 63,7 Luonnontieteet 58,2 41,8 Tekniikka ja liikenne 77,1 22,9 Luonnonvara ja ympäristö 58,7 41,3 Sosiaali, terveys ja liikunta Matkailu, ravitseminen ja talous 12,0 88,0 18,5 81,5 Yhteensä % 50 % Miehiä 43,6 % Naisia 56,4 % 100 %

32 32 Virtuaaliopinnot ja avoin amk-opetus, suoritetut opintoviikot koulutusaloittain 2003 Virtuaaliopintoja eniten tekniikan ja liikenteen alalla Virtuaaliopintoina opintoviikkoja suoritettiin kaikkiaan Eniten opintoviikkoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen opintoviikkoja suoritettiin yhteensä , eniten sosiaali-, terveysja liikunta-alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla.

33 33 Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Tekniikka ja liikenne Sosiaali, terveys ja liikunta Luonnontieteet Kulttuuri Matkailu, ravitseminen ja talous Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus / / / / / Virtuaaliopinnot Avoin amk-opetus

34 34 Kansainvälinen opiskelijavaihto ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 2003 Suomesta opiskelijavaihtoon opiskelijaa Ammattikorkeakouluilla oli eniten kansainvälistä opiskelijavaihtoa Saksan kanssa. Viiden suurimman maan osuus koko opiskelijavaihdosta oli 45,2 %. Kiinasta tuli Suomeen eniten opiskelijoita koko tutkintoa suorittamaan. Viiden johtavan maan osuus kaikista ulkomaalaisista tutkintoopiskelijoista oli 53,5 %

35 35 Kansainvälinen opiskelijavaihto 2003 Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 2003 Saksa Kiina 671 Britannia Venäjä 524 Espanja Viro 249 Ranska Ruotsi 206 Alankomaat Kenia 194 Muut maat / Muut maat Yht Suomesta Suomeen Yhteensä 3 446

36 36 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta laajentunut Vuodesta 2000 vuoteen 2002 ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat kasvaneet eurosta euroon eli 76,5 %. Ulkopuolisen rahoituksen osuus menoista on lisääntynyt 6 %.

37 Tutkimusmenot 1000 euroa Ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkintamenoista % % % % % %

38 38 Valtionosuus opiskelijaa kohti toimivat pääosin julkisin varoin Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta valtion osuus on 57 % ja kuntien 43 %. Rahoitus perustuu opiskelijaa kohti laskettuihin yksikköhintoihin. Vuodesta 1999 vuoteen 2003 opiskelijaa kohden maksettava euromäärä on kasvanut 27 %.

39 7 000 Euroa / opiskelija / vuosi

40 40 Kunnan ylläpitämät ammattikorkeakoulut Helsingin ammattikorkeakoulu Helsingin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin kaupunki Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Joensuun kaupunki Satakunnan ammattikorkeakoulu Porin kaupunki Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen kaupunki Turun ammattikorkeakoulu Turun kaupunki Vaasan ammattikorkeakoulu Vaasan kaupunki Kuntayhtymän ylläpitämät ammattikorkeakoulut Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu EVTEK-kuntayhtymä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Lahden ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen koulutuskonserni Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

41 41 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä Svenska yrkeshögskolan Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Yksityisten ylläpitämät ammattikorkeakoulut Arcada-Nylands Svenska yrkeshögskola Stiftelsen Arcada Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Haaga Instituutti-säätiö Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiö Humanistinen ammattikorkeakoulu Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu Oy Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea - ammattikorkeakoulu Oy Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Yrkeshögskolan Sydväst Aktiebolaget Utbildning Sydväst

42 42 Lisätietoa ja lähteitä

43 OPETUSMINISTERIÖ Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, Valtioneuvosto Ulkoasu: Ahoy! Paino: F.G.Lönnberg Oy 2004

44