Liite 1. Rakennemallityön projektisuunnitelma. Rakennemallin pääkonsultti vastaa suunnitelmassa sinisellä esitettyjen vaiheiden laatimisesta. Maankäytön rakennemalli 20X0 Jyväskylän seutu Projektisuunnitelma 6.10.2008 1
SISÄLTÖ: 1 RAKENNEMALLIN TAUSTA... 2 2 MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI... 3 2.1. MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIN TAVOITE... 3 2.2. MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIN KESKEISET LÄHTÖKOHDAT... 3 2.3. MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIN SUHDE MUUHUN SUUNNITTELUUN... 4 3 RAKENNEMALLITYÖN PÄÄVAIHEET... 5 3.1 ESISELVITYSVAIHE (VUOSI 2008)... 5 3.2 ALOITUS JA TAVOITEVAIHE (KEVÄT 2009)... 6 3.3 VAIHTOEHTO- JA LUONNOSVAIHE (SYKSY 2009)... 6 3.4 EHDOTUSVAIHE (KEVÄT 2010)... 7 3.5 HYVÄKSYMISVAIHE (SYKSY 2010)... 8 3.6 RAKENNEMALLIN SEURANTA (2011-)... 8 4 TIEDOTTAMINEN... 8 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 8 6 ORGANISAATION PÄÄPIIRTEET... 8 7 KUSTANNUSARVIO JA KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN... 9 1 Rakennemallin tausta Jyväskylän seutu on kasvava ja kehittyvä 168 000 asukkaan kaupunkiseutu. Yhdyskuntarakenteen, asumisen ja liikenteen ratkaisut ovat keskeisiä seudun kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden lisäämiselle tulevaisuudessa. Maankäytön rakennemallin laatiminen Jyväskylän seudulla on osa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen 7 :n mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista. Kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan ovat Jyväskylän seudulla osallistuneet yhdeksän kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Korpilahti, Uurainen, Petäjävesi ja Toivakka. Kaikkien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet kaupunkiseutusuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet mukaan lukien seudullisen maankäytön rakennemallin laatimisen. Kaupunkiseutusuunnitelman yhteydessä Jyväskylän seudulle laadittiin maankäytön, asumisen ja liikenteen esiselvitys. Siinä yhteydessä todettiin, että maankäytön rakennemallin tulisi vastata pitkällä aikajänteellä seudun tärkeisiin yhdyskuntarakenteen kehitysteemoihin, kuten: Asunto- ja työpaikka-alueiden laajentumissuuntien määrittelyyn Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja suunnitelmalliseen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Tieliikenneverkon kehittämiseen Joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen Viheralueiden ja virkistysreittien jatkuvuuden turvaamiseen Jyväskylän seudulla on tapahtunut merkittäviä kuntarakenteen muutoksia. Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostavat Uuden Jyväskylän, jonka toiminta käynnistyy 1.1.2009 alkaen. Jo päätetyt kuntarakenteen muutoshankkeet tulee ottaa huomioon rakennemallin laadinnan aikataulussa. Kuntien valtuustot aloittavat uuden valtuustokauden vuoden 2009 alusta. On tarkoituksenmukaista, että varsinainen rakennemallityö tehdään uusien valtuustojen ohjaamana. Siten varsinainen rakennemallityö käynnistyy vuoden 2009 alusta; vuosi 2008 on rakennemallityön esiselvitysvaihetta. 2
2 Maankäytön rakennemalli 2.1. Maankäytön rakennemallin tavoite Jyväskylän seudun rakennemallin tavoitteena on laatia idearikas, taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen tulevaisuuskuva seudun yhdyskuntarakenteesta. Rakennemallissa painotetaan strategisia ja koko kaupunkiseudun etua koskevia sisältöjä. 2.2. Maankäytön rakennemallin keskeiset lähtökohdat Rakennemalli on tulevaisuusorientoitunut suunnitelma, joka perustuu Jyväskylän seudun nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sen vahvuuksiin sekä kasvavan kaupunkiseudun synnyttämiin mahdollisuuksiin. Rakennemallin laadinnan yhteydessä on uskallettava ennakoida yhteiskuntaan kohdistuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Rakennemalli edesauttaa näin kuntakohtaisten maankäytön strategioiden ja suunnitelmien laatimista. Rakennemalli on tavoitteellinen maankäytön strategioiden ja aluevarausten yhdistelmä, joka ajoitetaan hetkeen 20X0. Hetki 20X0 on ajankohta, jolloin Jyväskylän seudulla on 200 000 asukasta. Tämän lähtökohdan perusteella arvioidaan, millaisia strategisia mahdollisuuksia ja aluevarauksia seudun kasvaminen edellyttää eri maankäyttömuodoissa sekä selvitetään eri maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia mm. liikenteeseen, yhdyskuntateknisiin kustannuksiin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen. Viimeisimmän tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2040 Jyväskylän seudulla olisi 193 371 asukasta. 3
2.3. Maankäytön rakennemallin suhde muuhun suunnitteluun Kuntien yhteinen rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, mutta se sisältää strategisen yleiskaavan tavoin yhdyskuntarakenteen yleiset kehittämisperiaatteet. Rakennemallityö nojautuu yleisiin alueiden käytön tavoitteisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Rakennemallityössä hyödynnetään maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntakaavaa sekä sen laatimisen yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Valmistunut rakennemalli toimii myös taustamateriaalina, kun Keski-Suomeen laaditaan seuraavaa maakuntakaavaa. Rakennemallin laatimisprosessi on yksinkertaisempi kuin yleiskaavassa. Laatimisen yhteydessä eri tahoja kuullaan laajasti ja valmistelusta tiedotetaan avoimesti. Rakennemalli on laadittu Suomessa viime aikana Lahden kaupunkiseudulla ja monet seudut (Tampere, Kuopio, Mikkeli, Seinäjoki ja Kokkola) ovat sisällyttäneet rakennemallin laadinnan osaksi kaupunkiseutusuunnitelmaa. Rakennemalli jalkautuu kuntien maankäytön suunnitteluun kuntakohtaisessa yleiskaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Rakennemallin laatimisen yhteydessä tulee arvioida, miten kuntien olemassa olevat yleiskaavat vastaavat rakennemallin sisältöön ja millä alueilla yleiskaavojen päivittäminen on seudullisesti tarpeellista. Samassa yhteydessä arvioidaan, voidaanko maankäytön haasteita ratkaista muutoinkin kuin yleiskaavoituksella. Osa Jyväskylän seudun kunnista on käynnistänyt Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämistyön valmistelun vuoden 2008 kuluessa. JYSELI 2025 -työhön osallistuu kuntien lisäksi Keski-Suomen tiepiiri ja Keski- Suomen liitto. Suunnitelmatyö on keskeinen maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittamiseksi. Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seutujen yhteistyönä on käynnistetty yhteinen ohjelmatyö, joka perustuu seudut kokoavaan kehityskäytävään. Vuoden 2008 aikana työn perustaksi laaditaan kehityskuva ja seudut ovat päättäneet tavoitella kehityskäytävän alueelle yhteistä KOKO -ohjelmaa (koheesio- ja kilpailukykyohjelma) vuosille 2009-2013. Rakennemallityössä hyödynnetään kehityskäytävätyön tuloksia Jyväskylän seudun alueella. Äänekoskella rakenneyleiskaava hyväksytään vuoden 2008 kuluessa. 4
3 Rakennemallityön päävaiheet 3.1 Esiselvitysvaihe (vuosi 2008) Rakennemallityön suunnittelun täsmentäminen: Seudun kaavoittajien ryhmä valmistelee vuoden 2008 aikana tarkemman suunnitelman rakennemallityön etenemisestä ja vaiheista täsmentämällä alustavaa projektisuunnitelmaa. Rakennemallin projektisuunnitelma hyväksytään kunnanjohtajien ryhmässä lokakuussa 2008. Samalla hyväksytään rakennemallin organisaation ja ohjausryhmien pääperiaatteet sekä kustannusten jakautuminen. Kunnat nimeävät edustajansa projekti- ja ohjausryhmään lokakuun loppuun 2008 mennessä. Syksyn 2008 aikana arvioidaan, miten rakennemallityön ja Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (JYSELI 2025) yhteistyö järjestetään ja varmistetaan tarkoituksenmukaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Hyväksymisen jälkeen käynnistetään suunnittelijan valinnan kilpailuttaminen, jotta rakennemallityö voisi käynnistyä täysimittaisesti heti vuoden 2009 alusta. Lähtötietojen kerääminen ja täsmäselvitykset: Rakennemallityötä varten kerätään olemassa olevia lähtötietoja sekä kuntakohtaisesti että seudullisesti. Maakuntakaavan yhteydessä laaditut ylikunnalliset selvitykset toimivat lähtötietoina rakennemallityössä. Lisäksi tehdään täsmennettyjä teemaselvityksiä rajatuista aiheista, joista keskeisimpiä ovat: 1. Seudun keskustaajama-alueiden täydennysrakentamisselvitys, jonka tavoitteena on kartoittaa nykyisen taajamarakenteen tehostamisen mahdollisuuksia ja osoittaa niissä käytettävissä oleva asuin-, työpaikka- ja palvelurakentamisen mitoituksellinen potentiaali. 2. Työpaikkatoimintojen uudet sijaintimahdollisuudet selvitys, verkkariryhmän Työpaikka-aluevarantoselvityksen (2007) pohjalta. Selvitys laaditaan verkostokaupungin kaavoittajien ryhmän työnä. 3. Suurten järvien hyödyntämismahdollisuudet asumisessa, tutkielma potentiaalisimmista alueista. 4. Autoriippuvuustarkastelu, kaupunkiseudullinen analyysi nykyisistä kaupunkivyöhykkeistä (kävelykaupunkijoukkoliikennekaupunki-autokaupunki) Kuopiossa kehitettyä mallia hyödyntäen. Työ laaditaan osana Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot -hanketta, johon Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki osallistuvat. 5. Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu. 6. 20X0 -tarinat. Keskustelun avaamiseksi tilataan 3-4 teemakirjoitusta erilaisilta guruilta siitä, mitä ja minkälainen on Jyväskylän seutu vuonna 20X0. Kirjoitusten näkökulma on vetovoimainen yhdyskuntarakenne. Kirjoitukset laaditaan yliömittaan, jolloin ne on mahdollista julkaista Keskisuomalaisessa. Ajankohta: Vuosi 2008. Osa selvityksistä voi jatkua kevään 2009 aikana. Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma: Rakennemallin työn aluksi laaditaan rakennemallin tavoitteet, eteneminen ja osallistumismahdollisuudet kokoava osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma. Osallistumis- ja tiedostussuunnitelmasta tiedotetaan seudullisesti ja se lähetetään tiedoksi kuntiin. Rakennemallityön keskeisiä osallisia ovat työhön osallistuvat kunnat, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ympäristökeskus ja muut alueelliset viranomaiset. Lisäksi tärkeitä osallisia työssä ovat elinkeinoyritykset ja järjestöt sekä erilaiset yhdistykset ja etujärjestöt. Laajalla tiedottamisella varmistetaan, että myös maanomistajat ja muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin vaikutetaan, voivat osallistua rakennemallityöhön. Ajankohta: Joulukuu 2008 5
3.2 Aloitus ja tavoitevaihe (kevät 2009) Rakennemallityön motiiviseminaari: Rakennemallityö käynnistetään rajatusti kuntien päätöksentekijöitä ja viranomaisia kokoavalla motiiviseminaarilla. Seminaarin tavoitteena on tiivistää ryhmätöiden ja esityksien avulla rakennemallityön merkitystä ja tarkempia tavoitteita, edesauttaa kuntien yhteisen käsityksen syntymistä sekä sitouttaa päätöksentekijöitä rakennemallityöhön. Järjestelyistä vastaa rakennemallityön projektiryhmä. Ajankohta: Tammi-Helmikuu 2009. Tärkeimmät lähtötiedot -raportti: Rakennemallin seudullisesti keskeisimmät lähtötiedot koostetaan yhteen raporttiin ja karttaliitteiksi. Lähtötiedot -raporttiin ei tuoteta uutta materiaalia, vaan se kootaan olemassa olevia tietoja yhdistäen ja hyödyntäen. Ajankohta: Maaliskuu 2009 20X0 julkilausuma: 20X0 tavoitetila ja sen maankäytölle asettamat vaatimukset laaditaan motiiviseminaarin ja lähtötietojen perusteella. Tiiviissä julkilausumassa kuvataan, millainen on Jyväskylän seutu ajanhetkellä 20X0. Ajankohta: Huhtikuu 2009 Asiantuntijalausunnot: Rakennemallityön tavoitteiden kirkastamiseksi pyydetään visionäärisiä asiantuntijalausuntoja seudun kehittämiseksi sekä kansallisilta että harkitusti myös kansainvälisiltä asiantuntijoilta. Lausuntoja voidaan pyytää esimerkiksi asumisesta, liikenteestä ja osaamiskeskeisten työympäristöjen kehittämisestä. Ajankohta: Kevät 2009 Opintomatka: Rakennemallin ohjaus- ja projektiryhmä tutustuu työn alkuvaiheessa vertailukelpoiseen pohjoismaiseen tai eurooppalaiseen kaupunkiseutuun. Opintomatkan keskeisiä teemoja ovat joukkoliikenneratkaisut, asumisen innovaatiot ja suunnittelumallit. Matkan kustannuksiin ei varauduta rakennemallityön kustannusarviossa, vaan kustannuksista vastaavat osallistujakunnat. Ajankohta: Huhtikuu 2009 3.3 Vaihtoehto- ja luonnosvaihe (syksy 2009) Vaihtoehtojen laadinta: Rakennemallin vaihtoehdot pohjautuvat 20X0 julkilausumaan. Vaihtoehdot ovat erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa tavoitetila. Rakennemallista laaditaan 2-3 erilaista vaihtoehtoa, joiden tarkoituksena on osoittaa maankäytön ja yhdyskuntarakenteen erilaisia kehityssuuntia. - Vaihtoehtojen tulee jäsentää yhdyskuntarakennetta erilaisin jaotuksia hyödyntäen - Vaihtoehdoissa esitetään keskeiset yhdyskuntarakenteen kasvusuunnat, kaupunkimaisuuden eri asteet ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisalueet 6
Vaihtoehtojen yhteydessä arvioidaan niiden keskeisiä vaikutuksia mm. asumiseen, liikenteeseen, virkistykseen ja talouteen. Ajankohta: Helmikuu-Syyskuu 2009 Vaihtoehtojen käsittelyn vaiheet: Käsittelyvaihe Sisältö Ajankohta Vaihtoehtojen nähtävillä olo Vaihtoehdot asetetaan internet - Lokakuu 2009 pohjaista sovellusta hyödyntäen yleisesti seudun asukkaiden, viranomaisten ja yhdistysten nähtäville. Lisäksi vaihtoehdoista tiedotetaan sekä seudullisesti että kuntakohtaisesti. Vaihtoehdon valinta Ohjausryhmä valitsee Marraskuu 2009 vaihtoehdoista jatkosuunnitteluun sopivimman vaihtoehdon tai niistä yhteen sovitetun vaihtoehdon ottaen huomioon saadun palautteen. Kuntien lausunnot Kunnat antavat lausunnon ohjausryhmän valitsemasta vaihtoehdosta sekä ohjeistavat jatkosuunnittelua. Joulukuu 2009 3.4 Ehdotusvaihe (kevät 2010) Ehdotuksen laadinta: Valittu vaihtoehto työstetään rakennemalliehdotukseksi ja rakennemalliraportiksi. Ohjausryhmä käsittelee luonnosvaiheessa saadun palautteen ja päättää tehtävistä muutoksista. Ajankohta: Kevät 2010 Ehdotuksen käsittelyn vaiheet: Käsittelyvaihe Sisältö Ajankohta Ehdotuksen nähtävillä olo Ehdotus asetetaan internet - Elokuu 2010 pohjaista sovellusta hyödyntäen yleisesti seudun asukkaiden ja yhdistysten nähtäville. Lisäksi ehdotuksesta tiedotetaan sekä seudullisesti että kuntakohtaisesti. Viranomaisten ja kuntien lausunnot Ehdotuksesta pyydetään nähtävillä olo aikana viranomaisten ja Elokuu 2010 Palautteen käsittely ja ehdotuksen tarkistaminen kuntien lausunnot Ohjausryhmä päättää ehdotuksen tarkistuksista ennen hyväksymiskäsittelyjä Lokakuu 2010 7
3.5 Hyväksymisvaihe (syksy 2010) Hyväksymiskäsittelyt: Tarkastettu ehdotus hyväksytään ohjausryhmässä ja viedään edelleen kuntien hyväksyttäväksi. Kunnat määrittelevät hyväksymisen yhteydessä, mihin toimenpiteisiin kunnat aikovat ryhtyä rakennemallin toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Rakennemalli 20X0:n keskeinen aineisto koostetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Ajankohta: Loppuvuosi 2010. 3.6 Rakennemallin seuranta (2011-) Rakennemallityön ehdotusvaiheessa esitetään, miten rakennemallin seuranta organisoidaan. 4 Tiedottaminen Rakennemallityöstä tiedotetaan laajasti asukkaita, eri viranomaisia, kuntia ja muita alueellisia toimijoita. Tiedottamisen periaatteet ja päävaiheet ilmoitetaan laadittavassa osallistumis- ja tiedottamissuunnitelmassa. Rakennemallityölle laaditaan internet -sivusto, joka toimii julkisen tiedottamisen pääkanavana ja palautejärjestelmänä. Lisäksi työn etenemisestä tiedotetaan kuntakohtaisia käytäntöjen avulla ja kuntien tiedotuslehtiä hyödyntäen. 5 Vaikutusten arviointi Rakennemallityön yhteydessä arvioidaan rakennemallin vaikutuksia sekä luonnosvaiheen eri vaihtoehdoista että ehdotusvaiheessa. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on kuvata rakennemallivaihtoehtojen merkittävimpiä vaikutuksia. Arvioinnit tehdään osana rakennemallityötä; tarvittaessa arviointia varten perustetaan asiantuntijaryhmiä. 6 Organisaation pääpiirteet Rakennemalli hyväksytään kuntakohtaisesti kunnanvaltuustojen päätöksillä. Rakennemallityölle perustetaan ohjausryhmä. - Ohjausryhmä käyttää rakennemallityössä eri vaiheisiin kuuluvaa päätösvaltaa. - Ohjausryhmä raportoi kokouksistaan ja rakennemallityön etenemisestä kunnanjohtajaryhmälle. - Ohjausryhmä koostuu kuntien edustajista. - Ohjausryhmään kutsutaan tarvittaessa edustus Keski-Suomen ympäristökeskuksesta ja Keski-Suomen liitosta. Rakennemallityölle perustetaan projektiryhmä, johon kunnat nimeävät edustajansa. Projektiryhmä vastaa rakennemallin suunnittelusta ja vastaa toiminnastaan ohjausryhmälle. Rakennemallityölle valitaan projektipäällikkö, joka toimii projektiryhmän puheenjohtajana ja ohjausryhmän sihteerinä sekä yhteyshenkilönä laadinnasta vastaavaa konsulttiin. Rakennemallityön suunnittelutyön päävastuu on Uuden Jyväskylän kaavoituspalveluilla. Rakennemallin ohjaus- ja projektiryhmän kokoonpanot on esitetty liitteessä 1. Kunnat nimeävät edustajansa rakennemallin ryhmiin lokakuun loppuun 2009 mennessä. Liikenteen asiantuntijaryhmänä toimii JYSELI 2025 -projektiryhmä. Liikenteen asiantuntijaryhmästä valitaan yhteyshenkilö, joka toimii projektiryhmän jäsenenä. 8
Rakennemallityön laatijaksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin suunnittelutoimisto. Projektiryhmä vastaa tarjouskilpailun järjestämisestä sekä konsultin hankinnasta. Tarvittaessa konsulttitöitä jaetaan pienimpiin osakokonaisuuksiin, joita voidaan teettää myös useammalla eri konsulttitoimistolla. 7 Kustannusarvio ja kustannusten jakautuminen Vuoden 2008 käynnistyvään esiselvitysvaiheeseen kuuluvat erillisselvityksien konsulttipalkkiot maksetaan aluekeskusohjelman rahoituksesta. Selvityksiä varten varataan 25 000 euroa. Rakennemallin pääkonsulttipalkkiota sekä rakennemallin muihin ulkopuolisiin kuluihin (mm. painatus, internettiedottaminen) tulee varata vuosille 2009 ja 2010 100 000 euroa. Rakennemalli ehdotetaan rahoitettavan aluekeskusohjelmasta sekä kuntien rahoitusosuuksilla. Kuntien rahoitusosuudet mitoitetaan kuntien suuruusluokan mukaan seuraavasti: Alle 6000 asukkaan kunnat 5000 euroa/vuosi Yli 6000 asukkaan kunnat 10000 euroa/vuosi Yli 100 000 asukkaan kunnat 30 000 euroa/vuosi Kuntien rahoitusosuudet laskutetaan toteutuneiden kulujen mukaisesti, kuitenkin siten, etteivät kustannusarvion kuntaosuudet ylity. Lisäksi syksyllä 2008 on käyty neuvottelu Keski-Suomen liiton mahdollisuuksista osallistua rakennemallin rahoitukseen ja rakennemallityöhön. Neuvottelun perusteella esitetään, että Keski-Suomen liitto osallistuisi rahoitukseen 15 000 euron suuruisella osuudella kumpanakin suunnitteluvuotena. Rahoitusosuus pienentäisi kuntien rahoitusosuutta tasasuuruisesti 2000 eurolla/kunta. Vuosi 2009 Vuosi 2010 Aluekeskusohjelma 30 000 30 000 Uusi Jyväskylä 30 000 30 000 Laukaa 10 000 10 000 Muurame 5 000 5 000 Hankasalmi 5 000 5 000 Petäjävesi 5 000 5 000 Uurainen 5 000 5 000 Toivakka 5 000 5 000 Yhteensä 95 000 95 000 9
LIITE 1. Ohjaus- ja projektiryhmien kokoonpano OHJAUSRYHMÄ koostuu kuntien kaavoituksesta vastaavien toimialojen johtavista viranhaltijoista: Uuden Jyväskylän kaupungin edustaja Uuden Jyväskylän kaupungin edustaja Laukaan kunnan edustaja Muuramen kunnan edustaja Hankasalmen kunnan edustaja Petäjäveden kunnan edustaja Uuraisten kunnan edustaja Toivakan kunnan edustaja Keski-Suomen liiton edustaja Keski-Suomen ympäristökeskuksen edustaja Valittavan pääkonsulttitoimiston edustaja Rakennemallityön projektipäällikkö puheenjohtaja sihteeri PROJEKTIRYHMÄ koostuu kuntien suunnittelijoista: Rakennemallityön projektipäällikkö Uuden Jyväskylän kaupungin edustaja Uuden Jyväskylän kaupungin edustaja Laukaan kunnan edustaja Muuramen kunnan edustaja Hankasalmen kunnan edustaja Petäjäveden kunnan edustaja Uuraisten kunnan edustaja Toivakan kunnan edustaja JYSELI:n yhteyshenkilö Pääkonsulttitoimiston edustaja(t) puheenjohtaja sihteeri 10