SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö. Hoitotyön Iahete ja palaute Pohjois-Karjalassa, Esh Helena Ikonen, Pohjois-Karjalan keskussairaala



Samankaltaiset tiedostot
HOITOTYÖN VERKOSTOITUMINEN JATKUU - HOITOTYÖN TIETOVARASTOJEN HYÖDYNTÄMINEN. Projektikoordinaattori, esh, TtM-opiskelija Helena Ikonen

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PÄIVÄT Kokemuksia Pohjois-Karjalan shp:n elektronisesta kertomusprojektista

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Leila Mukkala Ranuan kunta

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

ATK-päivä Joensuu Pentti Itkonen

MUSTIN QKert -JÄRJESTELMÄ

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

KJ-info Yhteinen Effica askelmerkit

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

PSSHP Tietohallintostrategia

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

VESOTE-SEMINAARI

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Tupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Kehittäjän kokemukset

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

KYSTERI esittäytyy. Rautavaara, Juankoski ja Kaavi Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP

Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella. P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

- Hallintojohtaja Seppo Tuomola

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Terveys ja talous 2016

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Miten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Kansallisen terveyshankkeen mukainen sairaanhoidon prosessien ja laadun kehittäminen. Kehittämispäällikkö Juha Heino, Pirkanmaan shp

Ryhmä 2. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelujen mahdollisuudet sotessa, Pj. Ritva Kangassalo

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

40 vuotta potilaan parhaaksi

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

TERVEYDENHUOLLON XVII VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 1 991

Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

POTILASTIETOVERKKOTUNNUKSET (työasematunnukset ja Mediatri) PKSSK:n ja perusterveydenhuollon harjoitteluun meneville

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Lääkehuoltokysely LSHP:n jäsenkunnille. Laura Huotari Proviisori LKS sairaala-apteekki

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Palliatiivinen yksikkö

"-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute)

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

eterveyskeskus ja eklinikka Esko Kumpusalo, emeritusprofessori, Itä-Suomen yliopisto toimitusjohtaja, Vivia Oy

G4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Transkriptio:

SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Hoitotyön Iahete ja palaute Pohjois-Karjalassa, Esh Helena Ikonen, Pohjois-Karjalan keskussairaala

HOITONÖN LAHETE JA PALAUTE POHJOIS-KARJALASSA Esh, TtM-opiskelija Helena Ikonen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä on kehitetty sähköinen dokumentaatiojarjestelmä, joka on toimiva seka sairaalaan sisällä eri osastoilla että sairaalaan ulkopuolella Iahetelpalaute-järjestelmänä. Dokumentaatiojarjestelman vaiheittainen käyttöönotto alkoi kaksi vuotta sitten. Ratkaisu tietohallintaan löytyi niuodostamalla sairauskertomusjärjestelmästä ja Iahetelpalaute-järjestelmästä yksi yhteinen tietokanta erotellen eri käyttäjäryhmät toisistaan loogisesti. Käyttöliittymässä idea on toimiva. Käyttöliittymä on kaikille käyttäjäryhmille likimain samanlainen, fyysisestä paikasta (sairaalalterveyskeskus) tai käyttäjän oikeuksista (Iaaketietieteellinen sairauskertomustieto/ hoitokertomustieto) riippuen voi olla pieniä kayttötarkoitukseen liittyviä eroja. Erikoisalakohtaiset jaottelut seka kayttajakohtainen jaottelu toimivat orrgelmitta. Hoitajalahete ja hoitokertomus toimivat samalla tavoin kuin perinteinen lääkäriperusteinen sairauskertomusjärjestelmä ja ovat samassa tietokannassa - yhdistettävissä yhteiseksi potilastiedoksi. Sama tietokanta-ideologia pätee niin haluttaessa muidenkin hoitoketjuun osallistuvien tuottamaan tietoon, siis saumattomuus on toteutettavissa. Saumattoman sähköisen Iahetelpalautejärjestelman toimiminen keskussairaalan ja avoterveydenhuollon välillä edellyttää toimivaa sähköistä potilaskertomusjärjestelmää molemmissa paissa seka molempien tietojärjestelmien integraatiota. Sähköisen dokumentointijarjestelman ja Iahetelpalautejarjestelman käyttäjiä ovat lääkärit ja hoitohenkilökunta erikoissairaanhoidossa ja samat ammattiryhmät voivat olla Iahetteen ja palautteen Iahettajina ja vastaanottajina perusterveydenhuollon puolella. Työntekijä saa oman käyttäjätunnuksen ja käyttöoikeus määritellään työnkuvan mukaan. Järjestelmän käyttöoikeuden perusteena on hoitosuhde asiakkaaseen (hoidon valmistelu taj hoidon toteutus). + Pohjois-Karjalan verkostoitumishankkeen tavoitteena on suunnitella keinoja, joilla nykyinen hoidon taso säilyttäen voidaan lisätä toiminnan sujuvuutta sekä saavuttaa taloudellisia ja toiminnallisia hyötyja. Kartoituksen yhteydessä on selkeästi tullut esille tarve suunnitella uudelleen Pohjois-Karjalan terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin välistä Iahete- ja palauteliikennetta. Suunnittelun tavoitteena on hoitotoiminnan uudistaminen potilaskeskeisesti siten, että kaikissa kohdissa otetaan ensisijaisesti huomioon hoidon sujuvuus potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on löytää ne toimintatavat ja -tekijät, jotka todella tuovat arvoa potilaalle. Ne toiminnot, jotka eivät tuo lisäarvoa potilaalle, pyritään eliminoimaan seka poistamaan kaikki vaiheet, joissa samaa asiaa tehdään useaan kertaan. Hoitoketj~~in muuttuminen joustavammaksi lyhentää hoidon toteutumisaikaa, mitä voidaan pitää jo sinänsä hyötyna potilaalle. Lahete siirtyy elektronisesti Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon. Lahete toimii terveydenhuollon organisaatioiden välisenä tilauksena ja tiedonsiirtona. Lahetteet ovat joko lääketieteen Iahetteita tai hoitotyön Iahetteita. Perinteinen käsite sairaanhoitajan Iahete on muutettu hoitotyön Iahetteeksi,koska Iahettajana voi olla myös neuvolan kätilö tai terveydenhoitaja. Lahetteisiin on mahdollista tehdä konsultaatio, kun kysytään toisen orgariisaation asiantuntijan mielipidettä. Järjestelmä antaa niahdollisuuden tarkentaa saapuneen Iahetteen tai palautteen tietoja.

Palaute Sairaalahoidon tai hoitoon liittyvän viimeisen poliklinikkakaynnin jälkeen sairaanhoitopiiri lähettää hoitoyhteenvedon terveyskeskukselle elektronisesti ja paperilla niin kauan kunnes sähköinen allekirjoitus on voimassa. Kun potilas Iahetetaan takaisin perusterveydenhuollon piiriin tai edelleen toiseen laitokseen, Iahetetaan vastaanottavalle yksikölle hoitoyhteenveto potilaan kokonaishoidosta. Hoitoyhteenveto sisältää potilaan hoitoon osallistuneiden asiantuntijoiden lausunnot ja jatkohoito-ohjeet. Hoitotyön osalta Iahetetaan hoitotyön palaute, jonka Iahettajana voi olla sairaanhoitaja, katilö, fysioterapeutti tai terveydenhoitaja. Sähköinen sairauskertomusjärjestelmä mahdollistaa myös erilaiset mallit vapaan tekstin ja tiukasti strukturoidun tiedontuoton väliltä. Mallintaminen eli jokaiseen toimintoon optimoitu malliehdotus ohjaa käyttäjää tuottamaan tietoa sovittujen ohjeiden mukaisesti. Mallintarriisen avulla sairaalan hoitokaytannöista voidaan paremmin tiedottaa ja Iahetelpalautejarjestelmässa turhat potilaiden Iahettamiset vähenevät. Tarvittaessa voidaan pyytää tarpeellista lisätietoa Iahettavasta yksikösta jopa ennen potilaan lähettämistä vahentaen siten kustannuksia ja tehostaen myös potilaan ajankäyttöä. Ohjeineen ja valikkoineen mallintaminen on osa käyttäjän päätöksenteon tukea. - Mallintaminen on osoittanut toimivuutensa. Tällä hetkellä Iahetteen tekijä valitsee valmiin erikoisalakohtaisen puolistrukturoidun Iahetepohjan, johon erikoissairaanhoidossa on ohjeistettu rriitä tietoja potilaasta tarvitaan Iahetteen sisällöksi. Samalla tavalla palaute on mallinnettu yhteistyössa terveyskeskusten edustajien kanssa. Hoitotyön palaute on aina puolistrukturoitu ja sisällöltään erikoisalakohtainen. Hoitotyön Iahetetta kehitettiin aluksi läänin hoitotyön asiantuntijatyörytimassa yhteistyössa perusterveydenhuollon herikilökurinan kanssa tavoitteena terveydenhuollon saumattoman toiminnan kehittäminen ja hoidon jatkuvuuden parantaminen. Vuonna 1999 sairaanhoitajan Iahete nykyinen hoitotyön Iähetelpalaute kehitettiin TERVE-projektin yhteydessä elektroniseen muotoon osaksi sähköistä Iahetelpalaute- ja dokumentointijarjestelmää. Näihin hoitotyön Iahetteisiin ja palautteisiin on luotu yhteinen hoitotyön sisältö ja rakenne. Yhteisenä rakenteena on suomalaisen hoitotyön toimintojen luokituskomponentit, joiden asiantuntijana ja kouluttajana oli THM Anneli Ensio. Elektronisen Iahetteenlpalautteen keskeinen tavoite on hoidon laadun parantaminen kirjaamista parantamalla. Kehittamistarpeena ovat jatkuvuuden parantaminen, turvallisuuden lisääntyminen, taloudellisuus, tehokkuuden lisaantyminen, oikeusturvan toteutuminen ja kaytantöjen yhtenäistäminen ja sitä kautta paallekkaisyyden poistaminen. Kirjaamisen paallekkaisyyden poistaminen ja vastuu kysymysten selkiyttaminen edellyttää kehittarriisvaiheessa tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken. Kertomuksen sisällöistä ja uusista toimintatavoista on sovittava. Muutos edellyttää uusien työskentelytapojen omaksumista ja sahköisesta dokumentointijarjestelmasta saatava hyödyn oivaltamista.

POTILASI-IETOJARJESTELMAN RAKENNE ELEKTRONINEN SAIRAUS- KERTOMUSJARJESTELMA = - sahköinen sairauskertomus sahköinen lahete sahköinen palaute 4 HOITOTYON LÄHETE Hoitotyön Iahete = hoitotyön arnrnattilaisen (sairaanhoitaja, katilö, terveydenhoitaja) tekemä ' hoitotyön Iahete perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon + *

HOITOTYON PALAUTE Hoitotyön palaute = hoitotyön ammattilaisen (sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja) tekemä ' hoitotyön palaute erikoissairaanhoidosta perusterveyden- t huoltoon I Tavoitteet & haasteet saumaton palveluketju palveluprosessien uudistaminen asiakkaan kotona selviytyminen * moniammatillinen yhteistyö asiakaslähtöisyys \ verkostoituminen & tietosuoja päällekkäisten palvelujen purkaminen L HOITOTYON LAHETE- PALAUTE hoitotyön Iähetteen ja palautteen dokumentointi aloitettiin kesäkuussa 1999, kehittämistä jatkettiin syksyllä 1999 pientyöryhmissä ohjaustyhman johdolla työryhmä: 2 sairaanhoitajaa terveyskeskuksesta (Outokummun terveyskeskuksen vuodeosasto, pkl) rn t t

- 4 sairaanhoitajaa P-KShp ky (gastroenterologinen ja ortopedinen vuodeosasto, sisätautien pkl, diabetes pkl) = kehitystyö keskittyi mallipohjiinjoihin haettiin yhteinen hoitotyön tietopohja ja rakenne yhteinen mallipohja helpottaa ohjelman 4 käyttöä, tiedon löytämistä ja ymmarrettavyytta seka Iahettavassa että vastaanottavassa yksikössa pitkälle viedyn strukturoinnin todettiin nopeuttavan huomattavasti Iähetteenl palautteen tekemista strukturointi ohjaa hoitotyön kirjaamista sisällöllisesti kattavaan suuntaan hoitotyön Iahetteen ja palautteen testaus aloitettiin marraskuussa 1999 s C käyttö laajentui kevään 2000 aikana kaikille erikoissairaanhoidon erikoisaloille 8 ja Outokummun, Ilomantsin, Enon, Kiihtelysvaaran ja Tohmajarven terveyskeskuksiin, uusimpia Iahetteen palautteen kayttajia ovat Nurmeksen ja Valtimon terveyskeskukset * tällä hetkellä Iahetelpalaute ja rjestelman kayttajia on 10 terveyskeskusta

tavoite: vuoden 2001 lopussa kaikki 17 kuntayhtymän terveyskeskusta ovat mukana. käyttökoulutus on tapahtunut kollegalta toiselle i hoitotyön ki jaamista on kehitetty koko ajan kertomuksen kehittämisen myötä P strukturoinnin avulla voidaan laadullisesti ohjata ja mitata hoitotyön ja sen kirjaamisen sisältöä sisällön kehittämiseksi on ja jestetty koulutusta suomalaisen hoitotyön toimintojen luokituskomponenteista THM Anneli Ension pitamana I ' Suomalaisen hoitotyön toimintojen luokituskomponentit THM Anneli Ensio Aistitoiminta Laakehoito - Aktiviteetti Nesteytys Erittaminen Psyykkinen tasapaino ' Fyysinen tasapaino Ravitsemus Hengitys Selviytyminen Itsehoito Kanssakayminen Kudoseheys Te~eyskayttaytyminen Terveyspalvelujen kayttö Turvallisuus