Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen 2003 2007 Teknologiaohjelmaraportti 1/2008 Loppuraportti
Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen 2003 2007 Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 1/2008 Helsinki 2008
Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 470 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes 2008. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN 1239-1336 ISBN 978-952-457-392-4 Kansikuva: NCC Business Parks Taitto: Rakennusteollisuuden Viestintäkeskus Oy Paino: Libris Oy, 2008 CD-tuotanto: Digital Plant Oy
Esipuhe Omaksumansa klusteristrategian mukaisesti Tekes käynnisti 1990- ja 2000-lukujen taitteessa useita teknologiaohjelmia tunnistamansa kiinteistö- ja rakennusklusterin osaklustereille: talonrakentaminen (ProBuild 1997 2001), kiinteistöliiketoiminta (Rembrand 1999 2003), infrarakentaminen (Infra 2001 2005) ja talotekniikka (Cube 2002 2006). Tämän kokonaisuuden täydentämiseksi päätettiin myös aloittaa ensisijaisesti rakennustuoteteollisuuden osaklusterille suunnattu Sara-teknologiaohjelma (2003 2007). Ohjelmaa ei kuitenkaan haluttu rajata tiukasti vain rakennustuoteteollisuuteen, vaan sen haluttiin sitovan yhteen kiinteistö- ja rakennusklusterin teknologiaohjelmien laajan ja monipuolisen kokonaisuuden. Sara-ohjelman tavoitteena oli nostaa kiinteistö- ja rakennusklusterin kansainvälistä kilpailukykyä. Keinoksi tämän päämäärän saavuttamiseksi nähtiin se, että ala pystyisi arvoverkkojen, siis eri osapuolten tiiviin yhteistyön, avulla tarjoamaan rakennusten käyttäjille enemmän lisäarvoa. Rakennustuoteteollisuus on jo aiemmin nostanut arvon tuotostaan muuntamalla tuotetoimitukset järjestelmien toimituksiksi. Sara-ohjelman vauhdittamana haluttiin muuttaa järjestelmätoimituksia palvelutoimituksiksi. Tuotettu lisäarvo voi olla myös esimerkiksi liiketoimintaedellytysten parantamista tai riskin pienentämistä. Suomi on siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta kohti tieto- ja palveluyhteiskuntaa. Myös kiinteistö- ja rakennusklusterin pitää reagoida tähän. Klusteristrategian jälkeen olemme Tekesissä siirtymässä uuteen strategiaan, jossa keskeisenä elementtinä on nähdä kiinteistö- ja rakennusklusteri koko yhteiskunnan palvelualustana. Alan on pystyttävä tunnistamaan ja ennakoimaan asiakkaidensa ja koko yhteiskunnan tarpeet sekä tarjottava sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka tuottavat lisäarvoa käyttäjilleen. Sara-ohjelman edetessä sen painopistettä muutettiin tämän strategian mukaiseksi. Sara-ohjelman koordinaattorina on toiminut Jarmo Manninen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Koordinaattorin tukena on ollut Lauri Ratian vetämä johtoryhmä. Tekesissä ohjelman päällikkönä on toiminut Kari Hiltunen. Tässä loppuraportissa kerrotaan viisivuotisen Sara-ohjelman keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Mukana olevalta CD-levyltä löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa Sara-ohjelman tutkimus- ja yrityshankkeista sekä 28.11.2007 pidetyn päätösseminaarin esitelmä- ja videoaineisto. Raportin ja CD-aineiston ovat koonneet Jarmo Manninen ja Juha Salmi. Loppuraportin on taittanut Vilma Nurmi. Kiitän lämpimästi edellä mainittuja ja kaikkia muita ohjelman toteuttamiseen osallistuneita henkilöitä. Helsingissä tammikuussa 2008 Mika Lautanala teknologiajohtaja Tekes
Tiivistelmä Ekotehokkaat ratkaisut kerros- ja pientaloihin sekä tietomallintamisen käyttöönottoa tukevat työkalut ovat olleet keskeisiä kehityskohteita Tekesin Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen -teknologiaohjelmassa. Merkittäviä kehittämispanoksia on suunnattu myös elinkaarivastuullisuuteen kannustavien hankintamenettelyiden, erilaisiin asiakastarpeisiin vastaavien tuotteistettujen asumis- ja toimitilaratkaisujen, kaupunkimaisen pientalorakentamisen sekä projektija asiakaspalautetietojärjestelmien kehittämiseen. Vuosina 2003 2007 toteutetussa Sara-ohjelmassa käynnistettiin yhteensä 108 hanketta, joissa oli mukana lähes 350 organisaatiota. Hankkeiden kokonaisvolyymi oli 46,5 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli noin 21 miljoonaa euroa. Yrityshankkeita oli 78 ja tutkimushankkeita 30. Alan johtavien yritysten lisäksi myös pk-yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti kehitystyöhön. Niiden osuus Sara-ohjelmassa tapahtuneesta kehitystyöstä on 60 prosenttia hankkeiden lukumäärällä mitattuna ja hankkeiden volyymistakin yli 40 prosenttia. Läpi rakentamisen arvoketjun verkottuneilla kehityshankkeilla on saavutettu tuloksia, joilla on merkitystä koko alalle sekä yhteiskunnallistakin vaikuttavuutta. Tästä hyvä esimerkki on RIL 2007- ja Teknologiasta Tuotteeksi 2007 -palkinnot saanut Rakennusliike Reponen Oy:n yhteistyökumppaneineen kehittämä MERAREPONENkerrostalojärjestelmä, jonka mukaan rakennettu matalaenergiakerrostalo kuluttaa energiaa vain 30 prosenttia tavanomaisen kerrostalon kulutuksesta. Sen rakentaminen maksaa vain pari prosenttia enemmän kuin niin sanotun normitalon rakentaminen. Sara-ohjelmassa on käynnistetty myös matalaenergiatalojakin ekotehokkaampien passiivipientalojen kehittäminen. Suomi on johtava maa tietomallintamiseen liittyvän teknologian kehittämisessä. Sara-ohjelmassa on jatkettu tätä kansainvälisesti arvostettua kehitystyötä ja viety sen tuloksia käytäntöön. Ohjelmassa on kehitetty tietomallinnuksen työkaluja, prosesseja ja liiketoimintamalleja, jotta alan tuottavuutta voitaisiin merkittävästi parantaa ja rakennuksen koko elinkaaren aikainen tieto kyettäisiin hallitsemaan entistä paremmin. Tietomallintamisen hyödyntämisen pullonkaulaksi on muodostumassa pula tietomallintamisen osaajista. Heitä tarvittaisiin kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Sara-ohjelma osoitti, että kiinteistö- ja rakentamisalojen kehitystyöhön on löydettävä uusia keinoja ja painotuksia. Alan on myös selvitettävä, miten kehitystyötä voitaisiin viedä eteenpäin riittävin resurssein ja tarpeeksi laajamittaisesti. Vuoropuhelun lisääminen yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja loppukäyttäjien välillä on myös välttämätöntä. Kiinteistö- ja rakentamisala onkin jo käynnistänyt selvityksen rakennettua ympäristöä koskevan strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) perustamismahdollisuudesta. Kehittämisen keihäänkärki tulisi suunnata esimerkiksi elinkaarilähtöisen liiketoiminnan edistämiseen, ekotehokkuuden merkittävään parantamiseen sekä alan toimitusketjujen, prosessien ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Sara-ohjelma päätti Tekesin kiinteistö- ja rakennusalan klusteristrategian, jossa jokaiselle osaklusterille oli suunnattu oma teknologiaohjelma: talonrakentamiseen ProBuild, infrarakentamiseen Infra, talotekniikkaan CUBE ja kiinteistöliiketoimintaan Rembrand. Sara-ohjelman pääkohderyhmä oli rakennustuoteteollisuus, mutta samalla haluttiin vetää yhteen koko klusterin kehittämistoiminta. Tekesin uudet ohjelmat Kestävä yhdyskunta ja Tila tarjoavat hyvät puitteet kiinteistö- ja rakentamisalan kehitystyölle, kuten myös esimerkiksi VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut sekä Serve Innovatiiviset palvelut.
Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Ohjelman sisältö ja tuloksia... 1 1.1 Arvoverkoilla enemmän lisäarvoa ja parempaa tuottavuutta... 1 1.2 Sovelluslähtöistä kehittämistä yli 100 hankkeessa... 1 1.3 Painopiste kolmella osa-alueella ja kansainvälistymisessä... 2 1.4 Kehitysharppauksia matalaenergiarakentamisessa ja tietomallintamisessa... 3 2 Tuloksia eri osa-alueilta... 5 2.1 Asiakastarpeiden hallinta... 5 2.1.1 Käyttäjien tarpeet kehittämisen lähtökohtana... 5 2.1.2 Työkaluja asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan... 6 2.1.3 Massaräätälöinnin mahdollisuudet käyttöön... 6 2.1.4 Elinkaarimalleilla kokonaistaloudellisuutta ja tuottavuutta... 7 2.2 Tuotteet, järjestelmät ja palvelut... 9 2.2.1 Ekotehokkaita ratkaisuja kerros- ja pientaloihin... 10 2.2.2 Teollistamisella ja tietomallintamisella uusi kehitysharppaus rakentamiseen... 11 2.2.3 Konsepteja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen... 12 2.3 Prosessitiedon hallinta... 13 2.3.1 Virtuaalinen tiedonhallinta menestystekijänä... 13 2.3.2 Työkaluja elinkaaren aikaiseen tiedonhallintaan... 14 2.3.3 Tuotemallintamisen kehitystyön tuloksia käytäntöön... 15 2.3.4 Tehokkuutta toimitusketjuihin... 16 2.3.5 Turvallisempaan ja tuottavampaan rakentamiseen... 16 2.4 Kansainvälistyminen koskettaa kaikkia... 17 2.4.1 Kehitystyöllä kansainvälistä kilpailukykyä... 18 2.4.2 Tutkimuskohteina kansainvälistymisen strategiat... 19 2.4.3 Tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa... 20 3 Johtopäätöksiä ja linjauksia... 22 3.1 Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio 2010... 22 3.2 Kiinteistö- ja rakentamisalan kehittämisen nykytila... 24 3.3 Asiakaslähtöisempään ja käyttäjäkeskeisempään kehittämiseen... 25 3.4 Rakennetulle ympäristölle oma SHOK?... 25 3.5 Tietomallintamisen osaajista kova pula... 27 3.6 Toimialalle teemoitetut ohjelmat tervetulleita... 27 Liite 1 Tutkimushankkeet... 29 Liite 2 Yrityshankkeet... 41 Liite 3 Tekesin teknologiaohjelmia... 45
1. Ohjelman sisältö ja tuloksia 1.1 Arvoverkoilla enemmän lisäarvoa ja parempaa tuottavuutta Rakentamiselle on ollut ominaista tuotantolähtöisyys, kilpailu hinnalla ja pyrkimys kustannusten minimointiin laadusta tinkien. Vallitseva toimintatapa ei kannusta riittävästi rakennushankkeen osapuolia tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Vuosina 2003 2007 toteutetun Tekesin Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen -teknologiaohjelman johtoajatuksena on ollut, että käyttäjien tarpeet ohjaavat rakentamista ja että yritykset toimivat joustavasti verkottuen ja parhaan osaamisensa yhdistäen. Kilpailua käydään hinnan sijasta enemmänkin laadulla ja ominaisuuksilla, mikä kannustaa yrityksiä innovatiiviseen toimintaan. Yritysten muodostamat arvoverkot tuovat rakentamisen osaamiseen ja rakennustuotantoon lisäarvoa, joka on suurempi kuin verkoston osatekijöiden yhteenlaskettu summa. Arvoverkon jäsenten osaamista yhdistämällä luodaan edellytykset monialaisille innovaatioille. Arvoverkottunut toimintamalli perustuu tietotekniikan laajaan hyödyntämiseen. Prosessi on läpinäkyvä ja yhteistyösuhteet ovat pitkäaikaisia ja perustuvat luottamukseen. Kumppanuudella haetaan hyöty kaikille osapuolille (win-win-win). Tutkimus ja kehittäminen on keskeinen osa arvoverkottunutta yhteistyötä. Sara-ohjelmaa ohjanneen ajattelutavan mukaan käyttäjä- ja asiakastarpeiden parempi hallinta vauhdittaa rakentamisen prosessien sekä uusien tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämistä sekä niiden käyttöönottamista. Ohjelman tavoitteena oli myös se, että rakennetun ympäristön laatu, tekninen toimivuus, toiminnot ja palvelut vastaavat yhä paremmin käyttäjien tarpeita ja odotuksia. Rakentamisen prosesseja ja niiden välisiä rajapintoja kehittämällä voidaan parantaa merkittävästi alan tuottavuutta ja synnyttää uusia liiketoimintakonsepteja. Ohjelman läpimenevänä tavoitteena on myös ollut rakennustuoteteollisuuden sekä kiinteistö- ja rakentamisalojen muiden yritysten liiketoimintaosaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja kestävien kilpailuetujen vahvistaminen. 1.2 Sovelluslähtöistä kehittämistä yli 100 hankkeessa Kaikkiaan 329 yritystä ja tutkimuslaitosta on Sara-ohjelmassa tehnyt sovelluslähtöistä tutkimus- ja kehitystyötä. Sen tuloksena kiinteistö- ja rakentamisalalle syntyy käyttäjien ja asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia yhä paremmin täyttäviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluita. 2 1 5 1 2 3 4 5 4 3 Tavanomainen arvoketju Arvoverkottunut rakentaminen 1
SARA-OHJELMAN HANKEJAKAUMA Osuus hankkeiden volyymista 23% yrityshankkeet tutkimushankkeet 77% YRITYSHANKKEIDEN JAUKAUMA pk-yritykset suuret yritykset Hankkeiden lukumäärä Avainasemassa on ollut tiedon ja sitä kautta prosessien hallinnan kehittäminen tietomallintamista hyödyntäen. Sara-ohjelman suunniteltu laajuus oli 33 miljoonaa euroa. Ohjelmassa toteutettavien hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 46,5 miljoonaa euroa, joten ohjelma on herättänyt odotettua suuremman mielenkiinnon rakennusalan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Tekesin rahoitusosuus on ollut noin 21 miljoonaa euroa. Sara-ohjelmassa on käynnistetty yhteensä 108 hanketta, joista yrityshankkeita on 78 ja tutkimushankkeita 30. Sara-ohjelman tavoitteena on ollut käytännönläheisen ja sovelluslähtöisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vauhdittaminen. Ohjelman alussa painopiste oli rakennusliikkeiden ja ohjelmistotalojen kehityshankkeissa, mutta ohjelman edetessä tuoteteollisuuden ja palvelualojen yritysten osuus nousi merkittävästi. Aktiivisimmin Sara-ohjelmaan ovat osallistuneet tuoteteollisuuden yritykset, jotka ovat kehittäneet entistä laajempia toimitus-, järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksia sekä uusia tuotekonsepteja. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Sara-ohjelman hankkeista on ilahduttavan suuri. Se on lukumäärällä mitaten noin 60 prosenttia ja hankkeiden volyymistakin runsaat 40 prosenttia. Sara-ohjelmassa on kaikkiaan 46 pk-yritysten hanketta. 41% 59% 1.3 Painopiste kolmella osa-alueella ja kansainvälistymisessä Hankkeiden volyymi 59% 41% Sara-ohjelmalla on ollut kolme keskeistä osaaluetta: Asiakastarpeiden hallinta Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Prosessien hallinta Osa-alueet muodostavat kokonaisuuden, jossa asiakastarpeiden ennakointi-, tunnistus- ja hallintamenetelmät johtavat asiakasohjautuvan tuotekehityksen kautta uusiin ja asiakkaille lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin ja palveluihin. Lisäarvoa asiakkaille tavoitellaan kehittyneiden prosessien ja yritysverkostojen avulla uusia elinkaarilähtöisiä liiketoimintamalleja luoden. Prosessien tehokas tiedonhallinta mahdollistaa elinkaarilähtöisen prosessin hallinnan, lisäarvon optimoinnin ja kertyvän tiedon siirtämisen elinkaaren aikaiseen käyttöön. 2
Tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisen osuus Sara-ohjelman hankkeiden volyymista on yli puolet. Prosessitiedon hallintaa koskevien hankkeiden osuus on noin kolmannes. Yrityshankkeet ovat painottuneet tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen, kun taas tutkimushankkeet ovat kohdistuneet lähinnä prosessien ja asiakastarpeiden hallintaan. Läpimenevänä teemana Sara-ohjelmassa on yritysten kansainvälistymisedellytysten parantaminen. Tutkimushankkeissa kansainvälisyys on ollut perusvaatimuksena, mutta kansainvälisten markkinoiden tavoittelu on ollut lähtökohtainen vaatimus myös yrityshankkeille varsinkin ohjelman jälkimmäisen puoliskon aikana. Kahdessa yrityshankkeessa kolmesta kansainvälistyminen onkin ollut tärkeä osa kehityshanketta. 1.4 Kehitysharppauksia matalaenergiarakentamisessa ja tietomallintamisessa Marraskuussa 2007 puolet Sara-ohjelman hankkeista oli päättynyt ja puolet oli kesken. Käynnissä olevista hankkeista osa päättyy vasta 2009 2010, mikä vaikeuttaa Sara-ohjelman tulosten lopullista arviointia. On kuitenkin ilmeistä, että ohjelma on tavoitteidensa mukaisesti edistänyt rakennusalan yritysten arvoverkottumista, osin poikkiteknologisestikin. Tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämisessä merkittävimmät tulokset on saavutettu kerrostalojen matalaenergiarakentamisen kehittämisessä. Huomattavat kehityspanokset on suunnattu myös asiakastarpeisiin vastaavien tuotteistettujen asumis- ja toimitilaratkaisujen sekä kaupunkimaisen pientalorakentamisen kehittämiseen. Tietomallintamisessa Suomi on johtava maa maailmassa. Sara-ohjelmassa on jatkettu tietomallintamisen kansainvälisesti arvostettua kehitystyötä ja viety 50 40 30 20 10 0 80 70 60 50 40 30 20 10 0 SARA-OHJELMAN HANKKEET OSA-ALUEITTAIN 53% 1% Hankkeiden lukumäärä Yrityshankkeet Asiakastarpeiden hallinta Osuus volyymista 14% 32% Tuotteet, järjestelmät ja palvelut asiakastarpeiden hallinta prosessitiedon hallinta tuotteet, järjestelmät ja palvelut muut Tutkimushankkeet Prosessitiedon hallinta HANKKEIDEN JAKAUMA TOIMIALOITTAIN Yritysten osallistumiskertoja hankkeisiin Käyttäjä Omistaja Urakoitsija Tuoteteollisuus Suunnittelu Ohjelmistot Muu 3
SARA-TEKNONOLOIGIAOHJELMAN JOHTORYHMÄ MIKA HALTTUNEN toimitusjohtaja Halton Group Oy MARKKU HAUTANEN toimitusjohtaja Skaala Ikkunat ja Ovet Oy KARI INKINEN toimitusjohtaja Sponda Oyj LAURI RATIA johtoryhmän puheenjohtaja Rudus Oy TIMO U. KORHONEN toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy ERKKI KM LEPPÄVUORI pääjohtaja, VTT johtoryhmän varapuheenjohtaja MIKA LAUTANALA teknologiajohtaja Tekes sen tuloksia käytäntöön. Tietomallinnuksen työkaluja ja prosesseja on kehitetty erityisesti siksi, että alan tuottavuutta voitaisiin merkittävästi parantaa ja rakennuksen koko elinkaarenaikainen tieto kyettäisiin hallitsemaan entistä paremmin. Myös asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan on kehitetty tietoteknisiä sovelluksia ja muita työkaluja. Ohjelmassa on kehitetty elinkaarivastuullisuuteen kannustavia hankintamenettelyitä ja arvioitu alan nykyisen sopimusjärjestelmän uudistamistarvetta. Projektipalautteen keräämiseen on kehitetty verkkopohjainen järjestelmä. Kehityskohteena on ollut myös projektinjohtototeutuksen suunnittelujärjestelmä. Sara-ohjelman koordinaattorina on vuodesta 2004 alkaen toiminut Jarmo Manninen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Ohjelman päällikkönä on ollut Kari Hiltunen Tekesistä. Heidän tukenaan on ollut kiinteistö- ja rakentamisalan yritysjohtajista sekä Tekesin ja VTT:n edustajista koostunut johtoryhmä. 4
2. Tuloksia eri osa-alueilta 2.1 Asiakastarpeiden hallinta 2.1.1 Käyttäjien tarpeet kehittämisen lähtökohtana Asiakkaiden ja nimenomaan loppukäyttäjien tarpeet ovat muodostaneet perustan Sara-ohjelman tutkimus- ja kehitystyölle. Asiakas- ja käyttäjälähtöinen toiminta edistää innovaatioiden käyttöönottoa, vauhdittaa liiketoimintakonseptien uudistumista, luo edellytyksiä tuottavuuden parantamiselle ja siten paremmalle kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla. Asiakaslähtöiset toimintamallit ja lisäarvopalvelut ovat ratkaisevan tärkeitä myös kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuuden ja tulevaisuuden arvonmuodostuksen kannalta. Nopeasti muuttuvien asiakastarpeiden tunnistaminen ja hallinta vaatii yhä syvällisempää asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä ja asiakasläheisempiä toimintatapoja kaikissa rakentamisen ja rakennuksen elinkaarenaikaisissa prosesseissa. Toimitilamarkkinat ovat viime vuosina nopeasti kansainvälistyneet. Ammattimaiset toimijat ja sijoittajat kiinnittävät oleellisesti aiempaa enemmän huomiota tilojen käyttäjien tarpeisiin. Entistä tarkemmin analysoidaan etukäteen, minkälaisia tiloja ja palveluja niiden käyttäjät todella tarvitsevat, miten ne niissä toimivat ja minkälaista joustavuutta tarvitaan tila- ja palveluratkaisuissa. Toisaalta tilojen käyttäjät tiedostavat entistä selkeämmin tarpeitaan vastaavien, laadukkaiden ja viihtyisien kiinteistöjen ja toimitilojen merkityksen toimintansa tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Myös asuntomarkkinoilla asiakasvaatimukset korostuvat ihmisten vaurastuessa. Uusien asuntojen tuotannossa on asiakaslähtöinen segmentointi ja tuotteistaminen lisääntynyt. Korjausrakentamisessakin on tiedostettu asiakaslähtöisempien palveluprosessien kehittämistarpeet, mutta tässä kehitystyössä ollaan vasta hyvin alussa. Sara-ohjelmassa on kehitetty tietoteknisiä sovelluksia ja työkaluja asiakastarpeiden tunnistamiseen ja asiakaslähtöiseen elinkaarenaikaisen tiedon hallintaan ja hyödyntämiseen. Elinkaarivastuuta korostavat hankintamallit ja massaräätälöinnin mahdollisuudet asuntotuotannossa ovat myös olleet tärkeitä kehitys- ja tutkimuskohteita. VTT:n Beyond Vuores -tutkimushankkeessa on kehitetty kaavoituksen ja rakentamisen uusia yhteistyömalleja, jotka kannustavat asiakaslähtöisten ja innovatiivisten suunnitteluratkaisujen ja palvelujen kehittämiseen. Kehitettyä kumppanuuskaavoitusmallia on käytetty menestyksellä Tampereen ja Lempäälän rajalle rakentuvan Vuoreksen kaupunginosan kaavoitus- ja toteutuskumppanien valinnassa. Yhtä aloituskorttelia kehitetään Rakennusliike Erkki Huhdanpää Oy:n ja Arkkitehtitoimisto A3 Oy:n ehdotuksen pohjalta. Lisätietoa Beyond Vuores -hankkeesta on sivuilla 30 31. 5
2.1.2 Työkaluja asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion tutkimushankkeessa kehitettiin rakennusalalle yhteinen ja monipuolinen PROPALprojektipalautejärjestelmä, jota hallinnoi Rakentamisen Laatu ry. Järjestelmä on tarkoitettu projektin rakennusaikaisten toimijoiden keskinäisen suorituksen arviointiin. Jatkohankkeessa otetaan myös kiinteistön käyttäjät mukaan palautejärjestelmään. Lisätietoja PROPAL-kehittämiskokonaisuudesta on sivuilla 32 33. VTT on mukana tutkimushankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä ja mittareita asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan kiinteistö- ja rakentamisalalla sekä rakennuskannan laadulliseen arviointiin. BenchREC-tutkimushankkeeseen osallistuu asiantuntijakumppaneita Suomen lisäksi Islannista Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta sekä Virosta ja Liettuasta. Käynnissä on myös tutkimus, jossa hyödynnetään Ruotsissa tehdyn asuntokiinteistökehittämisen asiakastarpeiden hallintaa koskeneen tutkimustyön tuloksia Suomessa. VO- CUP-tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää alan toimijoille uusi ajatus- ja toimintamalli kuluttajatiedon tehokkaaseen käyttöön asuinalueiden suunnittelussa, toteutuksessa ja markkinoinnissa. Monia kiinteistöjä muokataan nykyisin täysin uusiin käyttötarkoituksiin. NonCore-tutkimushankkeessa selvitettiin tämänkaltaiseen kiinteistökehittämiseen sisältyviä ongelmia ja haasteita. Kiinteistö- ja rakennusalalla vallitseva perinteinen toimintatapa, jossa suunnittelu etenee niin, että suunnittelija piirtää kollegansa valmiiden piirustusten päälle, havaittiin sopimattomaksi kiinteistökehitysprojekteihin, joissa hankkeen tiedot ja asiakasvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Non- Core-tutkimushankkeen tuloksena valmistui Kiinteistökehittäjän kirja oppaaksi kiinteistöjen uusliiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Kiinteistöjen elinkaarijohtamiseen ja kiinteistökehitystoiminnan asiakastarpeiden hallintaan on Sara-ohjelman hankkeissa luotu tietoteknisiä työkaluja sekä muita menetelmiä ja prosesseja. Esimerkiksi KJ-Kiinteistöjohto Oy kehitti avoimen, kaikkien kiinteistön omistajien käyttöön tarkoitetun kiinteistön elinkaarijohtamisen menetelmän ja työkalun. EKVA-Elinkaarivaaka on salkunhallintatyökalu, jonka avulla kiinteistön omistaja voi kartoittaa tiettyyn, olemassa olevaan kiinteistökantaan tai kiinteistöön parhaiten sopivat tuottavuuden parannuskeinot. Respace-hankkeessa kehitettiin verkosto-organisaation toimintamallia toimitilan vaativassa suunnitteluprojektissa. Lisäksi monitieteellinen tutkimusryhmä teki joukon tutkimuksia moniaistisuuteen perustuvan tilojen suunnittelukonseptin Ambience Design soveltamisesta Suomessa. Yhteiskuntavastuun hallintaan perustuvaa liiketoimintaa on ohjelmassa tutkittu ja kehitetty sekä suunnittelutoimiston (Pöyry Building Systems Oy) että kiinteistöjohtamisen (Ovenia Oy) näkökulmista. 2.1.3 Massaräätälöinnin mahdollisuudet käyttöön Ihmiset panostavat entistä enemmän kotiinsa: sen hankintaan, rakentamiseen, kunnostamiseen ja sisustamiseen. Kodeista tulee yhä selvemmin inhimillisen toiminnan keskuksia, joissa tapahtuu monikerroksista työn, vapaa-ajan ja elämäntyylin yhteensovittamista paikkoja, joissa ihminen voi parhaiten toteuttaa itseään. Taideteollisen korkeakoulun Future Home Instituten tekemässä asumisen monimuotokartoituksessa (M 3 Multi Mode Mapping) valmisteltiin kolmivuotinen 24 Living -kehitys- ja innovaatioprojekti. Siinä tutkitaan asumisen ja arjen trendejä ja muutoksia sekä kehitetään niiden pohjalta asumisen uusia liiketoimintakonsepteja kunnianhimoisin kansainvälistymistavoittein. Hankkeessa mukana olevat viisi yritystä Elisa, Igglo, Kesko, SRV ja VVO edustavat asumisen liiketoiminnan eri toimialoja asiakkaan näkökulmasta. Tiedekumppaneita ovat Taideteollisen korkeakoulun Future Home Institute ja Massachusetts Institute of Technology. Finpro on mukana sekä kansainvälistymismallien luojana että niiden testaajana. Erityisenä kiinnostuksen kohteena hankkeessa on massaräätälöinnin mahdollisuuksien selvästi nykyistä laajempi hyödyntäminen asuntorakentamisessa. Massaräätälöinnin ydinajatuksena on tarjota teollisesti valmistettuja tuoteratkaisuja yksilöllisiin asiakastarpeisiin, joiden tunnistamisessa ja hallinnassa nykyaikainen tietotekniikka on avainasemassa. Asuntotuotannon asiakaslähtöisiä prosesseja, palveluja ja konsepteja sekä massaräätälöinnin menetelmiä ja vaatimusten hallintaa on selvitetty ja 6
Moor Oy:n kehittämässä palvelussa voi tutustua asuntoihin, niiden sijaintiin, pohjiin ja hintoihin Internetissä silloin kun haluaa. Oman asunnon pohjapiirustuksen kautta pääsee valitsemaan huonekohtaiset sisustusmateriaalit ennalta suunnitelluista mallistoista tai yhdistelemällä niistä mieleisiä kokonaisuuksia. Virtuaaliset mallihuoneet auttavat erilaisten tuoteyhdistelmien vertailua. Valintoja tehtäessä samalla näkyvät niiden hintavaikutukset. Asiakkaan tekemät valinnat, hinnat ja määrätiedot ovat heti asuntomyynnin ja työmaan käytössä ja tulostettavissa esimerkiksi huonekorteiksi tai koosteiksi tavarantoimittajille. kehitetty monissa Sara-ohjelman hankkeissa sekä rakennusyritysten (Hartela Oy ja YIT Oyj) että taloteollisuuden (Lappli-Talot Oy) toimesta. 2.1.4 Elinkaarimalleilla kokonaistaloudellisuutta ja tuottavuutta Palveluiden ja tuottavuuden merkityksen kasvu yhteiskunnassa on luonut tarvetta julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisten yhteistyömuotojen ja kumppanuusverkostojen kehittämiselle. Kiinteistö- ja rakentamisalalle tämä tuo lisääntyvää kysyntää vuorovaikutteiselle maankäyttö- ja kaavoitusyhteistyölle sekä hankintatavoille ja toteutusmuodoille, jotka mahdollistavat elinkaarivastuulliset palvelukokonaisuudet. Elinkaarimallissa kiinteistön tai infrastruktuurin hankinta toteutetaan kokonaisuutena, johon kuuluu suunnittelun ja rakentamisen lisäksi ylläpitopalveluita ja mahdollisesti käyttäjille suunnattuja palveluita. Investoinnin omistusjärjestelyt ja rahoitus voivat myös olla osa kilpailutettua sopimusta. Rakennusteollisuus RT ry:n koordinoimassa laajapohjaisessa, yksityisen ja julkisen sektorin yhteisessä Elinkaarimallit-kehityshankkeessa arvioitiin elinkaarimallien käyttömahdollisuuksia Suomessa ja määriteltiin meidän oloihimme soveltuvat mallien sisältövaihtoehdot (VTT), elinkaarihankkeiden taloudellisen analysoinnin perusteet (KTI Kiinteistötieto Oy) sekä hankintaprosessit, kilpailuttamismenettelyt ja sopimusten laatimistavat (Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy, Helsingin yliopisto ja Teknillisen korkeakoulun rakennustalouden laboratorio). Hankkeessa oli myös merkittävä panostus viestintään, josta vastasi Rakennusteollisuuden Viestintäkeskus Oy. Vuosina 2004 2006 toteutetussa Elinkaarimallitkehityshankkeessa tehtyjen tutkimusten mukaan elinkaarimallit ohjaavat tarkastelemaan kokonaiskustannuksia hankkeen alusta loppuun kannustavat rakentamaan laadukkaasti ja pitämään tilat kunnossa motivoivat valitsemaan kestäviä ratkaisuja ja tuottamaan innovatiivisia, verkostoituneita palveluja selkeyttävät riskinjakoa hankkeen eri vaiheissa edellyttävät tilaajalta vahvaa hankintaosaamista 7
Espoossa sijaitseva Kuninkaantien lukio ja sen yhteydessä oleva Kaivomestarin uimahalli on ensimmäinen Suomessa elinkaarimallilla toteutettu talonrakennuskohde. Kiinteistön suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito sekä käyttäjäpalvelut ovat elinkaarivastuun kantavan projektiyhtiön vastuulla. Palvelusopimus NCC:n, Sodexhon ja YIT:n muodostaman Arandur Oy -projektiyhtiön kanssa on tehty 25 vuodeksi. Vaihtoehtoinen toteutustapa pakottaa kaupunkia tarkastelemaan perinteisiä hankintamallejaan uudessa, kriittisessä valossa, sanoo Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko. Espoo selvittää mahdollisuudet toteuttaa elinkaarimallilla myös 10 koulun peruskorjaus, Puolarmetsän sairaalan peruskorjaus sekä Leppävaaran uimahallin korjaus ja maauimalan rakentaminen. 8
ELINKAARIMALLIT VOIDAAN RÄÄTÄLÖIDÄ MONENLAISIIN TARPEISIIN Lähde: Elinkaarimallit Tilapalveluiden vaihtoehtoiset toimintatavat. VTT Tiedotteita 2315. Teknillisessä korkeakoulussa kehitetään väitöskirjatyönä asiakaslähtöistä hankintaprosessia elinkaarimalleilla toteutettaviin hankkeisiin. Kehitettävä hankintaprosessi tarjoaa julkisen sektorin tilaajaorganisaatiolle nykyistä paremmat edellytykset kilpailuttaa elinkaarihankkeita, arvioida tarjouksia ja ylipäätään hallita asiakastarpeita. 2.2 Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Kiinteistöt, infrastruktuuri ja muu rakennettu ympäristö muodostavat yli 70 prosenttia Suomen noin 560 miljardin euron arvoisesta kansallisvarallisuudesta. Kiinteistö- rakentamisala työllistää yli 500 000 ihmistä, joka viidennen suomalaisen työssäkävijän. Kiinteistö- ja rakentamisalan tuotteiden ja palvelujen, infrastruktuurin ja muun rakennetun ympäristön laatu ja toimivuus läpi suunnitellun elinkaaren on tärkeää koko kansakunnan kilpailukyvyn kannalta. Sara-ohjelman tavoitteena on ollut kehittää tuotteita, järjestelmiä ja palveluita, jotka toisivat uutta lisäarvoa loppukäyttäjälle ja ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Pyrkimyksenä on ollut synnyttää yksittäisistä tuotteista ja palveluista kokonaisia järjestelmiä arvoverkottumisen ja pitkäjänteisen kehitystyön avulla. Kehittämisen kärki on Sara-ohjelman tällä osa-alueella suuntautunut matalaenergiarakentamiseen, avoimeen ja älykkääseen teolliseen rakentamiseen sekä kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ja energian kallistuessa tarve kehittää energiataloudellisia ja ekotehokkaita ratkaisuja, järjestelmiä ja palveluja on voimistunut. Ekonomia ja ekologia, säästöt ja päästöt vievät nyt samaan suuntaan. Rakennetun ympäristön osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Tästä ja päästöistä 80 prosenttia syntyy rakennusten käytön aikana ja viidennes rakennusvaiheessa. Suomella on mainiot edellytykset nousta matalaenergiarakentamisessa Euroopan ja maailman eliittiin. Läpimurto edellyttää, että kotimarkkinoilla tilaajat entistä tietoisemmin vaativat ja arvostavat energiaa säästäviä ratkaisuja. Toistaiseksi asiakkaiden valtavirta on tyytynyt tarjonnan perustuotteisiin, jotka täyttävät energiataloudelliset vähimmäisvaatimukset. Ekotehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntä on kuitenkin viime aikoina selvästi lisääntynyt. 9
Ensimmäiset matalaenergiakerrostalot rakennetaan Heinolaan (kuvassa) ja Espoon Suurpeltoon. Rakennusliike Reponen Oy:n yhteistyökumppaneineen kehittämä MERAREPONEN-kerrostalojärjestelmä sai vuonna 2007 sekä Tasavallan Presidentti Tarja Halosen myöntämän RIL-palkinnon sekä Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön tunnustuspalkinnon. 2.2.1 Ekotehokkaita ratkaisuja kerros- ja pientaloihin Sara-ohjelmassa on tehty uraauurtavaa työtä matalaenergiatalojen kehittämiseksi. Rakennusliike Reponen Oy yhteistyökumppaneineen VTT, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Meptek Oy ja Skaala Ikkunat ja Ovet Oy kehitti MERAREPONENkerrostalojärjestelmän, jonka mukaan rakennettu kerrostalo kuluttaa energiaa vain 30 prosenttia tavanomaisen kerrostalon kulutuksesta. Rakentaminen tulee vain pari prosenttia kalliimmaksi kuin niin sanotussa normitalossa. Matalaenergiatalon rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota lämmöneristykseen, ilmanvaihtoon ja tiiveyteen. Ensimmäinen MERAREPONEN-matalaenergiakonseptin mukainen asunto rakennettiin Espoon Leppävaaraan vuonna 2005. Asunnossa ei ole lämmityspattereita, vaan se lämpenee suurimman osan talvea ihmisistä ja laitteista peräisin olevalla lämmöllä. Loppu lämmitystarve katetaan ilmanvaihtolämmityksellä. VTT on tutkinut asunnon energiankulutusta muun muassa 80 mittausanturilla. Merkittävät energiansäästöt saadaan aikaan huolellisella suunnittelulla sekä mahdollisimman yksinkertaisilla ja toimintavarmoilla ratkaisuilla. Rakenne- ja talotekniikka suunnitellaan yhdessä. Energiatehokkuuden lisäksi keskeinen suunnittelutavoite on viihtyisä, terveellinen ja turvallinen sisäilmasto. Vaikka ikkunoiden alla ei ole lämmityspatteria, asunnot ovat tasalämpöisiä ja vedottomia, Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela totesi Sara-ohjelman päätösseminaarissa. 10
Kolmannen sukupolven NCC Business Parks -konseptissa kehitetään asiakaspalveluja ja tilaratkaisuja, joiden avulla uudet tilat entistä paremmin vastaavat asiakkaiden ja muuttuvien työtapojen tarpeita. Toimitilojen suunnittelussa pyritään myös vähentämään tilojen käyttäjien stressiä. Konseptia on käytetty esimerkiksi NCC3-talossa Helsingissä. Pohjoismaiden ensimmäiset matalaenergiakerrostalot Rakennusliike Reponen Oy rakentaa Heinolaan yhteistyössä Alkuasunnot Oy:n kanssa ja Espoon Suurpeltoon yhteistyössä VVO:n kanssa. MERA-kehitystyö jatkuu painottuen modulaariseen talotekniikkajärjestelmään, jonka avulla minimoidaan talotekniikan reititys- ja säätötarpeet. EU-komissio vauhdittaa matalaenergiatalojakin ekotehokkaampien passiivitalojen yleistymistä PEP (Promotion of European Passive Houses) - projektilla. Passiivienergiatalossa energiankulutus jää neljännekseen tavanomaisesta. Talossa ei ole lainkaan varsinaista lämmitysjärjestelmää, vaan lämmitysenergia saadaan esimerkiksi ilmanvaihtolaitteistoa ja aurinkokerääjiä hyödyntämällä. Paroc Oy kehittää VTT:n ja muiden kumppaniensa kanssa passiivipientalokonseptia, jonka mukainen talo rakennetaan esimerkiksi Valkeakosken asuntomessuille vuonna 2009. Finpron vetämässä hankkeessa VTT konseptoi Kiinan markkinoita ajatellen matalaenergiarakentamiseen liittyviä ratkaisuja, joissa yhdistyvät hyvä energiatehokkuus ja hyvä sisäympäristö. Ekotehokkaan rakentamisen kehityskohteita ovat Sara-ohjelmassa olleet esimerkiksi myös saunatilojen rakentaminen (Salon Sauna Oy) sekä koulurakentaminen ja siinä käytettävät valmisosaratkaisut (Lipa-Betoni Oy). ISS Palvelut Oy kehittää järjestelmää, joka ohjeistaa kiinteistön eri osapuolet toimimaan energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi sekä käyttämään kiinteistöä ja sen laitteita oikein. 2.2.2 Teollistamisella ja tietomallintamisella uusi kehitysharppaus rakentamiseen Avoimen teollisen talonrakentamisen kehittämiseksi on käynnissä kaikkien aikojen mittavin teollisuusvetoinen talonrakentamisen EU-hanke. ManuBuild-hanke tähtää joustavaan teolliseen järjestelmärakentamiseen, joka pohjautuu tuotteistettujen komponentti- ja osaratkaisujen laajaan tarjontaan avoimilla markkinoilla sekä osapuolten erityisosaamiseen. Suomesta ovat mukana VTT sekä Consolis, Enterprixe Software ja YIT. Kaikkiaan ManuBuild-hankkeeseen osallistuu 25 kumppania 10 eri maasta. VTT on mukana myös kansainvälisessä Plug & Play -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on vauhdittaa komponenttirakentamisen ja ylläpidon älykästä teollistumista. Rakennusliikkeiden kehityskohteita Sara-ohjelman tällä painopistealueella ovat esimerkiksi hissien lisärakentaminen vanhoihin taloihin ja pientalojen aluerakentaminen (Palmberg), puurakenteinen liiketilarakentaminen (SRV) sekä työtapojen muutoksiin vastaavat toimistokonseptit (NCC). Skanska on puolestaan panostanut Noste-kehitysohjelmassaan rakennusprosessin tehostamiseen tietomallitekniikan ja hoikan rakentamisen (lean construction) periaatteita noudattaen. Niiden avulla on mahdollista nopeuttaa rakentamisprosessia jättämällä pois lisäarvoa tuottamattomat tehtävät ja vaiheet. 11
Teknillisen korkeakoulun rakennustalouden laboratorion vetämässä SUKE-tutkimushankkeessa kehitettiin projektinjohtototeutuksen suunnittelujärjestelmää. Tutkimuksessa esitetään viisi menetelmää, joilla voidaan parantaa suunnittelun ohjausta projektinjohtorakentamisessa. Lisätietoa SUKE-hankkeesta on sivulla 34. 2.2.3 Konsepteja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen Pientaloteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa Sara-ohjelmassa tapahtunut kehitystyö on painottunut kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen soveltuviin tuotantokonsepteihin, liiketoimintamalleihin ja puutuoteratkaisuihin sekä Suomen että Venäjän markkinoita ajatellen. Puuinfo Oy:n koordinoimassa laajapohjaisessa Puurakentamisen prosessien re-engineering -hankkeessa tunnistettiin keskeiset liiketoimintaprosessit pientalojen aluerakentamiseen sekä luotiin edellytyksiä näiden prosessien kehittämiseen yritysten välisinä kumppanuusprojekteina. Myös esimerkiksi Finndomo Oy ja Metsäliitto Osuuskunta ovat suunnanneet kehitystyötään pientalojen teolliseen ryhmä- ja aluerakentamiseen sekä modernien puukaupunkien rakentamiseen. Uuden sukupolven hirsitaloja on kehitelty myös Japanin markkinat tähtäimessä (Honkarakenne Oyj ja Honkakartano Oy). Graphic Concrete Oy kehitti Sara-ohjelmassa graafisen betonin tuotantoprosessia, tuotteistusta ja kaupallistamista. Betoniteollisuus kehittää Sara-ohjelmassa teollisia ratkaisuja, valmistustekniikoita ja työmaaprosesseja (Consolis Technology Oy Ab ja Rudus Oy). Teräsrakentajien kehityspanoksia on suunnattu märkäbetonitöiden minimointiin rakennustyömailla (Rautaruukki Oyj) ja teollisesti rakennettavaan teräsrunkoiseen pientaloon (A.Kiviniemi Oy). Kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen kehitetään monilla tahoilla konsepteja sekä kumppanuus- ja liiketoimintamalleja. Kuvassa modernia pientalorakentamista Espoon Friisilässä. Yhteistyökumppaneina olivat Espoon kaupunki, Metsäliitto Osuuskunta ja Skanska Oy. Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n koordinoimassa hankkeessa kehitetään ikkunoiden toimitusprosessia suunnittelusta asennukseen. Rakennustuote- ja -osateollisuuden muita kehityskohteita ovat olleet esimerkiksi erilaiset kevytrakennejärjestelmät, esijännitetyt paalut (Parma Oy), maatilarakentamiseen tuotteistettu elementtijärjestelmä (Paroc Oy), lämpöä eristävä palkki (Teräselementti Oy), akustointi- ja nostojärjestelmät (Decocoat Oy ja Peikko Finland Oy) sekä uudenlaisiin taloteknisiin järjestelmäratkaisuihin sopivat tuoteperheet (Rakennusbetoni- ja Elementti Oy). Elinkaariedullisia ja turvallisia eristeratkaisuja on kehitetty sekä Finnfoam Oy:n että SPU Systems Oy:n toimesta. 12
2.3 Prosessitiedon hallinta Tiedon ja prosessien digitaalinen hallinta on monilla toimialoilla todettu keskeiseksi keinoksi parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Myös rakennus- ja kiinteistöalalla tieto- ja viestintäteknologian (ICT) laaja soveltaminen kiinteistöjen elinkaarenaikaisten prosessien hallinnassa voi mahdollistaa tuottavuuden huomattavan kohentumisen. Suomessa on kiinteistö- ja rakentamisalalla jo pitkään panostettu ohjelmisto- ja suunnitteluteknologian kehittämiseen. Toisaalta työmaan, kiinteistöhallinnan, rakennusmateriaaliteollisuuden ja rakennusyritysten liiketoiminnan prosesseissa on hyödynnetty melko heikosti ICT:n tuomia mahdollisuuksia tuottavuuden, laadun ja ominaisuuksien parantamiseksi. Tavoitteeksi on asetettu, että vuosikymmenen loppuun mennessä rakentamisen prosessien tiedonhallinta perustuisi määriteltyihin tuoterakenteisiin ja tiedonsiirron avoimiin rajapintoihin. Tietomalliteknologian avulla voidaan integroida kaikki rakennuksen elinkaaren läpi menevät prosessit materiaalivirroista aina kiinteistöjen ylläpitoon. Tuotetietomalliin yhdistetään prosessien läpimenevä digitalisoitu tiedonkulku kehittämällä uusia ja soveltamalla uudella tavalla jo olemassa olevia teknologioita ja osaamista. Kokonaisvaltaisen elinkaaren aikaisen tiedonhallinnan avulla tunnistetaan asiakastarpeet ja siirretään ne rakentamisen prosessiin, jossa elinkaari-informaation avulla mallinnetaan toteutusratkaisu ja hallitaan tuotetietoa tuotteiden ja järjestelmien valmistuksen, rakentamisen logististen prosessien ja rakennusvaiheen aikana. Syntyvää tuotetietomallia ylläpidetään koko hankkeen elinkaaren aikana ja hyödynnetään esimerkiksi kiinteistöjen hallinnan keskeisenä välineenä. Tuotemallipohjainen tiedonhallinta liittää yhteen rakennuksen koko elinkaaren aikana tarvittavan tiedon. Lähde: ProIT Tuotemallitieto rakennusprosessissa. 13
2.3.1 Virtuaalinen tiedonhallinta menestystekijänä Tietomalliteknologian läpimurto Suomen kiinteistö- ja rakentamisalalla tapahtui vuosina 1997 2002 toteutetun Tekesin Vera-teknologiaohjelman aikana. Sara-ohjelmassa on jatkettu, syvennetty ja maastoutettu Vera-teknologiaohjelman vauhdittamaa tietomallintamisen kansainvälistä huipputasoa olevaa kehitystyötä. Ohjelmassa on kehitetty tietomallinnuksen työkaluja, prosessin toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Kehitystyön kohteina ovat olleet esimerkiksi tuotetietokannat, tietomallin hallintaratkaisut, tiedonsiirto sekä rakennus ja kiinteistöaloille sopivat langattomat liiketoiminta- ja prosessinhallintaratkaisut. Kehitystyötä on tehty sekä pitkäjänteisen tutkimuksen että tieto- ja informaatioteknologiaa käytäntöön soveltavien hankkeiden avulla. Sara-ohjelmassa kansainvälistä kärkitasoa edustavaa tietomallintamisen kehitystyötä on tehty erityisesti Virtual Building Environments (VBE) -tutkimus- ja kehitysohjelmassa. Kyseessä on kansallinen sateenvarjohanke, jossa tutkitaan edistyksellisen tieto- ja viestintäteknologian etuja ja käyttötapoja kiinteistö- ja rakentamisalalla. VBE Finland hanke on osa kansainvälistä Virtual Building Environments -yhteistyötä, jonka tarkoituksena on nopeuttaa virtuaalisen tiedonhallinnan ja IC-teknologian viemistä käytännön rakennushankkeisiin. VBE-tutkimuskokonaisuuden vuosina 2003 2004 toteutetussa ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin virtuaalirakentamisen ja -rakennusten mahdollisuuksia ja haasteita sekä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä kustannuksia ja ansaintalogiikkaa. Vuosina 2005 2007 toteutetussa osassa määritettiin ja otettiin käyttöön virtuaalisen rakentamisen ja virtuaalirakennusten teknologioita mahdollisimman laajasti yrityksissä ja niiden muodostamissa verkostoissa. Projektissa on kehitelty myös ratkaisuja tietotekniikkaa hyödyntävään teknologiajohtamiseen. VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston johtamaan VBE-tutkimus- ja kehitystyöhön on osallistunut parikymmentä suomalaista rakennus- ja kiinteistöalan yritystä. 2.3.2 Työkaluja elinkaaren aikaiseen tiedonhallintaan VBE-kehitystyön ydinajatuksena on, että kiinteistön elinkaarenaikainen tuotetieto siirtyy vaiheesta ja osapuolesta toiseen linkitysten avulla. Tietomalli toimii enenevässä määrin prosesseja integroivana alustana. Siihen yhdistyvät toimitusketjujen hallinta, elinkaaritieto, aikataulutus, työmaasuunnittelu jne. Tietomallin ja siihen liittyvien prosessien hallintaan on kehitetty prosessikartta (ks. sivut 38 39), jonka avulla kokonaisprosessia voidaan visualisoida ymmärrettävämmäksi ja helpommin hallittavaksi. VBE-kehitystyössä on myös tutkittu tietomallintamisen vaikutusten mittaamista. VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun SimLabin yhteishankkeen tavoitteena on kehittää IC-teknologiaa hyödyntäviä työkaluja kiinteistön koko elinkaaren aikaiseen tiedonkulun hallintaan. ELINAhankkeessa VTT kehitti ja arvioi yhdessä Lundin teknillisen korkeakoulun kanssa menetelmiä, joita tarvitaan nimenomaan asuinrakentamisen elinkaaren hallintaan. Kehitystyön tuloksena syntyi RemonttiMies-työkalu, jota suunnittelijat, urakoitsijat, tuotevalmistajat ja kiinteistöomistajat voivat käyttää elinkaarikustannusten ja -vaikutusten hallinnassa. 14
Skanska Oy:n BIM-projektissa kehitetään teollistuvaan rakennustapaan soveltuvia yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä tietomalleja, joilla voidaan yhdistää ja koota projektikohtaista suunnittelutietoa eri Pohjoismaissa tapahtuvan rakennustoiminnan tehostamiseksi ja voimistamiseksi. Tietomallintamisesta on merkittävää hyötyä rakennushankkeen monissa eri vaiheissa. Sen avulla voidaan havainnollisella tavalla visualisoida erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja, mutta se myös parantaa tuotannon aikataulusuunnittelua. VTT yrityskumppaneineen on mukana useissa tutkimushankkeissa, joissa selvitetään virtuaalirakentamisen ja tietomallintamisen mahdollisuuksia edistää teollista rakentamista ja synnyttää lisäarvoa tuottavia palveluliiketoimintamalleja. Esimerkiksi kansainvälisen I 3 CON-hankkeen tavoitteena on kehittää laajasti tietoteknologiaa hyödyntävä teollisen rakentamisen prosessi. Sen avulla voidaan rakentaa puolet nopeammin, neljänneksen halvemmalla ja saavuttamaa elinkaarikustannuksissa vähintään 40 prosentin säästöt. 2.3.3 Tuotemallintamisen kehitystyön tuloksia käytäntöön Sara-ohjelmassa on myös viety käytäntöön Rakennusteollisuus RT ry:n koordinoimassa laajapohjaisessa, vuosina 2002 2005 toteutetussa Pro IT-kehityshankkeessa syntynyttä monipuolista ja -alaista osaamista. Rakennus- ja sisustustarvikeyhdistys RaSi ja Rakennusteollisuus RT ovat kehittämässä yhdessä RaSi-koodipankin tuotetietopalvelua siten, että se kattaa myös rakennusliikkeiden ja suunnittelijoiden tuotetietotarpeet. Tavoitteena on, että kaupan, suunnittelun, rakentamisen, hankintatoimen, logistiikan ja käytön sekä ylläpidon vaatimat tiedot ovat tuoteryhmäkohtaisesti määritelty ja saatavilla. Tuotetietopalvelua voidaan käyttää hakujen avulla web-selaimilla sekä hyödyntämällä tietokantoja ohjelmistoissa. Rakennustieto Oy yhteistyökumppaneineen kehittää tuotemallikonseptiin perustuvaa yleistä ja avointa Klara-kustannustietojärjestelmä. Senaatti-kiinteistöt on ottanut tiennäyttäjän roolin tietomallintamisen käyttöönotossa. Se on 1.10.2007 alkaen vaatinut tietomallien käyttöä projekteissaan. Senaatin tavoitteena on siirtyä integroituun mallipohjaiseen toimintaan suunnittelussa, rakentamisessa sekä kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa lähivuosien aikana. NCC ja Skanska kehittävät Sara-ohjelmassa tietomalliteknologiaan perustuvaa tiedonhallintaa. Destian kehityskohteena on sillanrakennusprosessin tiedonhallinta. Tietomalliteknologian kehittämisen kärkiyhtiöihin kuuluvat Buildercom Oy, Enterprixe Software Oy, Eurostep Oy, Finnmap Consulting Oy ja Tocosoft Oy ovat syventäneet ja tuotteistaneet osaamistaan Sara-ohjelmassa toteuttamillaan kehityshankkeillaan. Kehittämiskohteita ovat olleet esimerkiksi internet- ja mobiiliteknologioiden integroitu hyödyntäminen elinkaarenaikaisessa tiedonhallinnassa, suunnittelun asiakasvaatimusten hallinta, kustannus- ja määrätiedon hallinta sekä tietomallipalvelimet. Finclad2-projektissa kehitettiin teräksisten ulkoseinä- ja kattorakenteiden tuotemallintamiseen soveltuvia ohjelmistotyökaluja. Teräsrakenne- 15
Sara-ohjelmaan kuuluvan KETJU-projektin tavoitteena on saavuttaa 100 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt tehostamalla ja virtaviivaistamalla rakentamisen toimintaketjuja. Projektin tulosten tehokkaaseen maastouttamiseen tähtääviä pilottikohteita ovat esimerkiksi YIT:n pääkonttorin laajennuksen simulointi ja Jätkäsaaren aluerakentamisen organisointi. teollisuuden kehityskohteita ovat myös teräsrakenteiden käyttöiän ennakointi ja koko rakennusprosessin kattava paloturvallisuuskonsepti. IN- DUCO-hankkeessa luodaan puolestaan betonirakentamiseen kattava tiedonhallintajärjestelmä. 2.3.4 Tehokkuutta toimitusketjuihin Logistiikan ja toimitusketjujen hallinta on erittäin tärkeää rakentamisessa siinä tarvittavien nimikkeiden suuren lukumäärän ja alueellisesti hajaantuneiden työmaiden vuoksi. Rakentamisen toimitusketjujen hallinnan menetelmät eivät kuitenkaan ole yhtä kehittyneitä kuin muussa teollisuudessa. Tähän on monta syytä, esimerkiksi rakennustuotannon projektiluonteisuus, paikallisuus ja kansalliset tuotevaatimukset, toimijoiden suuri lukumäärä ja alan hajanaisuus sekä tuotannon kilpailuttamis- ja organisointitavat. Talonrakennusteollisuus ry:n käynnistämässä laajapohjaisessa, vuosina 2007 2009 toteutettavassa KETJU-projektissa kehitetään yhteisiä työkaluja rakentamisen toimitusketjun hallintaan sekä aktivoidaan yrityksiä ja yritysverkostoja hyödyntämään niitä liiketoiminnassaan. KETJU-projektissa tehtävän kehitystyön painopistealueita ovat toimitusketjun hallinnan ja logistiikan operatiivisten menettelyjen sekä niitä hyödyntävien työkalujen ja tietomallien kehittäminen rakentamiseen soveltuvien verkostoitumisen ja kumppanuustoiminnan liiketoimintamallien kartoittaminen sekä näihin liittyvien työkalujen kehittäminen uusien tieto- ja viestintäteknologioiden (ICT) hyödyntäminen toimitusketjun ja logistiikan hallinnassa Rakennusteollisuudessa käytetään laajasti tietotekniikkaa toimitusketjujen ja tuotannon hallinnassa, mutta tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen painottuu yritysten sisäisiin järjestelmiin. Rakennusprojektissa tarvitaan kuitenkin useiden toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja -hallintaa, mikä edellyttää yritysten eri tietojärjestelmien yhteensopivuuden kehittämistä. KETJU-projektissa kehitetään rakentamisen vakiotuotteiden ja projektikohtaisten tuotteiden tiedonhallintaprosesseja, joissa hyödynnetään laajasti tietotekniikkaa ja sähköistä tietojen siirtoa toimitusketjun osapuolten välillä. Lisäksi määritellään, kuinka toimitusketjussa tarvittavia tietoja hallitaan tietomallipohjaisessa suunnittelussa ja tuotannossa. Lähtötietoina tarvittavien tuote- ja määrätietojen kokoamista ja hallintaa voidaan merkittävästi tehostaa, jos tiedot saadaan suoraan rakennuksen tietomallista. 16
TASSU-projektissa kehitettiin vakioituja tuoteratkaisuja, jotka tulevat edistämään tuotemallipohjaista suunnittelua ja suuntaavat yritysten tuotekehitystä. Suunnitteluprosessin kehittämisellä ja uudella ohjeistuksella pienennetään rakentamisen riskejä, parannetaan laatua ja vähennetään virhekustannuksia. 2.3.5 Turvallisempaan ja tuottavampaan rakentamiseen Sara-ohjelmassa tehdyn VTT:n esiselvityksen mukaan kiinteistö- ja rakentamisalojen työn tuottavuuden laskemisen lähtötiedot ja laskentamenetelmät eroavat huomattavasti muusta teollisuudesta. Työsaavutukset aikayksikköä kohden ovat kasvaneet monissa tyypillisissä työlajeissa 20 50 prosenttia siitä huolimatta, että monet tuotteet ovat merkittävästi muuttuneet ja rakennusalalle on tullut satoja kustannuksia nostavia ohjeistuksia. Betoni- ja teräsrakennealan yhteisessä TASSUprojektissa kehitettiin suunnittelu- ja asennusratkaisuja vaativien rakennusten rakenteellisen turvallisuuden ja työturvallisuuden parantamiseksi. TASSU-ohjeisto sisältää menettelytavat kantavien rakenteiden riskianalyysin tekemiseksi vaativissa rakennushankkeissa, täsmentää rakennesuunnittelijoiden tehtäviä työturvallisuuden parantamiseksi ja ohjeistaa valmisosien turvallisia asennustapoja. Rautaruukki Oy:n Natural fire design -projektissa kehitettiin uusimpaan tekniseen ja turvallisuustietämykseen perustuva ja parempaan rakennusten paloturvallisuustasoon tähtäävä suunnitteluprosessi. Perinteiset sopimusmallit keskittyvät rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen vastakkainasetteluun. Nykyrakentamisessa korostuu kuitenkin rakennusprojektiin osallistuvien lukuisten osapuolten yhteistoiminnan sujuvuus ja pitkien alihankintaketjujen hallinta. TKK:n BIT-Tutkimuskeskuksen hankkeessa kartoitettiin sopimusjärjestelmän uudistamistarvetta ja -vaihtoehtoja. RAKLI:n koordinoimassa hankkeessa selvitettiin rakentamisen suunnittelu- ja johtamispalveluiden tehtäväluetteloiden muutostarvetta. Vaasan yliopiston vetämässä PROLAB-hankkeessa luotiin toimintamalli, jolla voidaan välttää rakennushankkeelle tyypillisiä tiedonkulkuongelmia. 2.4 Kansainvälistyminen koskettaa kaikkia Kansainvälisen toimintaympäristön kehityksessä on nähtävillä kaksi selkeää trendiä: lisääntynyt tavaroiden, palveluiden, tiedon ja ihmisten liikkuvuus sekä maapallon eri osien keskinäinen riippuvuus, vuorovaikutus ja yhteistyön tarve. Näiden tekijöiden seurauksena kaikki yritykset joutuvat kansainvälistymään joko suoraan oman kansainvälisen toiminnan kautta tai sitten välillisesti kansainvälisen kilpailun kautta. Maapalloistumisprosessi toimii tehokkaasti kaikkiin suuntiin ja kaikilla tasoilla. Kyse on vaikeasti hallittavasta, nopeasti etenevästä ja kokonaisvaltaisesta kehityksestä, jossa ovat mukana lähes kaikki modernin elämän osa-alueet: teknologia, ihmisten, tuotteiden ja palvelujen liikkuvuus, sosiaaliset ilmiöt, ympäristökysymykset, yhteiskunnalliset muutokset lainsäädäntö, tiedonvaihto jne. 17