Mikä on väkivaltaa lapsen kasvatuksessa tänä päivänä? Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.10.2014 Kaisa Lumijärvi Psykologi, psykoterapeutti Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto
Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa? Kuritusväkivalta mielletään yleensä lapseen kohdistuvaksi fyysiseksi väkivallaksi, esim. tukistaminen, lyöminen ja luunapit Toimintaa, jolla aikuinen pyrkii fyysistä ylivoimaa käyttäen aiheuttamaan lapselle kipua tai epämukavan olon, mutta ei fyysistä vammaa, rangaistakseen tai säädelläkseen lapsen käyttäytymistä (STM 2010) Vanhempien kuritusoikeus pois rikoslaista 1979 Ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla kokonaan 1984 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 3.mom. Lapsen oikeuksien sopimus 1991 erityisesti artiklat 19 ja 37
Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa? Nykytutkimuksen valossa kasvatuksessa käytetyt henkisen väkivallan ja laiminlyönnin muodot ovat myös kuritusväkivaltaa ja yhtä haitallisia kuin fyysinen väkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö (Spinazzola & Hodgdon yms. 2014) Samat aivoalueet aktivoituvat oli kyse sitten fyysisestä tai henkisestä kivusta aivojen kannalta kokemus on sama Kuritusväkivaltaa on myös lapsen pelottelu, uhkaaminen, huutaminen, haukkuminen, mitätöinti, rakkauden epääminen yksin jättäminen, eristäminen
Kasvatuksellista väkivaltaa EI OLE lapsen rajoittaminen tai estäminen voimaa käyttäen silloin, kun ei pyritä aiheuttamaan eikä aiheuteta lapselle kipua esim. lapsen suojaaminen vahingolta tai rajaaminen vastoin tahtoa Behavioraalinen kontrolli Lapsen käyttäytymisen säätelyyn tähtäävää vanhemman toimintaa lujan ja johdonmukaisen kasvatuksen kautta, huomioiden lapsen kypsyystaso, valvonta ja rajojen asettaminen Yhteydessä lapsen suotuisaan kehitykseen
Suomalaisten asenteissa: Yleisyys LSKL Asennetutkimus 2012 /2014 (N=2016) vastaajista 17 % /15 % hyväksyi ruumiillisen kurituksen käytön, 39 %/ 20% piti hyväksyttävänä lapsen tukistamista tai luunapin antamista (LSKL, Sariola 2012) Vanhempien kertomana: Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus 2012 (N=3170): Fyysistä kuritusväkivaltaa vuoden aikana oli käyttänyt 44% äideistä ja 47% isistä Vanhempi oli ristiriitatilanteessa kutsunut lasta tyhmäksi 39% äideistä, 36% isistä Nuorten kertomana: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012 (N=4855) Fyysistä kuritusväkivaltaa on kokenut 43% lapsista
Lapsen lyöminen on ihan ok jos kukaan ei nää ja ei jää arpia. Sama kun ylinopeutta ajaminen. Tottakai saa ja pitää uhkailla. Yksin jättämisellä uhkaaminen on mitä oivallisin keino saada lapsi tottelemaan. o Jos ei millään usko On hyvä antaa tukkapöllyä ja viedä omaan huoneeseen miettimään tekosia. (Meidän Perhe, kevät 2013)
Kasvatuksen perinne haasteena Suomalaisessa kasvatusperinteessä on korostunut varhainen itsenäisyyteen kasvattaminen antaa vauvan itkeä, että keuhkot vahvistuvat pojat eivät itke Kohtaamattomuuden ja puhumattomuuden ja (emotionaalisen) laiminlyönnin perinne Vallitseva kiintymyssuhdemalli välttelevä kiintymys vanhempi ei ole tunnetasolla saatavilla heikkous ja tarvitsevuus on hävettävää en tarvitse muita omien tunteiden tunnistaminen ja erityisesti negatiivisten tunteiden ilmaiseminen vaikeaa
Riskitekijöitä Liittyy kaiken tyyppisiin perheisiin, sosioekonominen asema ei suojaa Vanhemmat, jotka ovat itse omassa lapsuudessaan kokeneet kuritusväkivaltaa käyttävät sitä enemmän myös omiin lapsiin (ylisukupolvisuus) Vanhemman mielenterveysongelma tai päihteidenkäyttö Vanhempi ajattelee väkivallan olevan oikeutettua ja käyttää sitä johdonmukaisesti kasvatuksessaan Vanhemman uupumuksen ja väsymyksen aiheuttaman itsehillinnän menettäminen Maahanmuuttajaperheet Erityistä tukea tarvitsevien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmat Pienten lasten vanhemmat (3-6 v)
Vaikutukset Väkivalta on aina häpäisemistä ja jättää tuntee arvottomuudesta ja kelvottomuudesta, ei-rakastetuksi tulemisesta Ei jätä aina fyysisiä vammoja henkiset jäljet jäävät aina Erityisen vahingoittavaa on, että sama ihminen jonka pitäisi hoivata, tarjota turvaa ja rakastaa, on pelottava Leimaa perheen vuorovaikutussuhteita -> kielteinen vuorovaikutuskehä, myönteisiä hetkiä vähän, mielikuvat lapsesta kielteisiä
Vaikutukset Lyhyellä aikavälillä saa lapsen käyttäytymään aikuisen haluamalla tavalla mutta pitkällä aikavälillä toimii päinvastoin -> vaikuttaa kielteisesti lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen Lisää säätelyhäiriöitä: aggressiivisuutta, ahdistuneisuutta, levottomuutta, käytösongelmia, uneen- ja syömiseen liittyviä pulmia Vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen heikentäen muistia ja oppimista; syy-seuraussuhteet jäävät usein lapselle epäselväksi Antaa kokemuksen siitä, että väkivalta on sallittua ihmisten välisissä suhteissa ja on hyväksytty tapa ratkoa ristiriitoja
Turvallisen kasvuympäristön tukemiseksi tarvitaan Tietoisuutta ja tietoa Taitoa Tunnistaa (riskitekijät, indikaattorit yms.) Puuttua Työskennellä eri tasoilla (lapsi, vanhempi, perhe) Keinoja ja menetelmiä Ennaltaehkäiseviä, tässä ja nyt sekä korjaavia Työyhteisön tuki, konsultaatiot, työnohjaus Verkostoitumista Moniammatillinen ja toimijainen verkosto Roolit ja vastuut Koordinaatio
Kohti myönteistä vanhemmuutta Syyllistäminen ja rangaistukset eivät auta vanhempaa, vanhemmat tarvitsevat uusia, myönteisiä keinoja kasvattaa tukea vanhempana olemiseen sekä vanhempana toimimiseen Vanhemmat tarvitsevat mahdollisuuksia keskustella tavoistaan kasvattaa Tässä ja nyt -keinoja Miten hallitsen omaa kiihtymystäni? Miten tuen lapseni itsesäätelyä ja asetan rajoja myönteisesti Oman kiintymyshistorian tunnistaminen Vanhemmuuden ylisukupolvisuus Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen
Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Osoita, että pidät lapsesta ja iloitsen hänen kanssa olemisestaan - kaikki aistikanavat Seuraa lapsen aloitteita lapsi tuntee, että pidät hänestä kun vastaat hänen tarpeisiinsa Ole kiinnostunut Lapsen kehitystä edistää kun lapsi saa toteuttaa aloitteitaan Pidä yllä läheistä vuorovaikutusta myönteisyys tarttuu myös lapsen tapaan vastata Edistää yhteenkuuluvuuttanne ja lapselle halun oppia Kannusta ja anna tunnustusta älä aliarvioi ja mitätöi
Myönteistä vanhemmuutta kannattaa tukea Pohja itsekunnioitukselle ja yhteyden kokemiselle -> olen arvokas kaikkine tunteineni! Vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta ja lisää lapsen yhteistyöhalua Edistää lapsen oppimista, tunne-elämän taitoja ja sosiaalista kehitystä Ennustaa lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä
Aikuisen leikkisä, hyväksyvä, utelias ja empaattinen asenne lasta kohtaan luo vahvan pohjan lapsen ja aikuisen väliselle suhteelle Kiitos! www.turvakoti.net Perhe ja vanhemmuus www.tunteasaa.fi http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/kannustaminut-vahvaksi-hanke/