189_RAK1516 Nosto Consulting Oy 2 (22) UUSIKAUPUNKI MERI-SAARNISTON RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 16.9.2015 Nosto Consulting Oy Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 5 1.1. Tunnistetiedot... 5 1.2. Kaava-alueen sijainti... 5 1.3. Kaavan tarkoitus... 5 2. Lähtökohdat... 6 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 Alueen yleiskuvaus... 6 Luonnonympäristö... 6 Rakennettu ympäristö... 6 Muinaismuistot... 8 Maanomistus... 8 2.2. Suunnittelutilanne... 8 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet... 8 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 8 Ranta-asemakaava... 9 Rakennusjärjestys... 9 Kantakiinteistöselvitys... 9 Luontoinventointi... 9 Vanha rakennuskanta... 10 Kaavan pohjakartta... 10 Rakennuskiellot... 10 3. Suunnittelun vaiheet... 11 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen... 11 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 11 Viranomaisyhteistyö... 11 Osalliset ja vireille tulo... 11 Kaavaluonnos... 11 Kaavaehdotus... 14 Kaavan hyväksyminen... 14 3.3. Ranta-asemakaavan tavoitteet... 14
Nosto Consulting Oy 3 (22) Nosto Consulting Oy 4 (22) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus... 15 4.1. Kaavan rakenne... 15 Mitoitus... 16 Palvelut... 18 4.2. Aluevaraukset... 18 Korttelialueet... 18 Muut alueet... 19 4.3. Ranta-asemakaavan vaikutukset... 20 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 20 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 21 Taloudelliset vaikutukset... 21 5. Ranta-asemakaavan toteutus... 22 5.1. Toteutusta ohjaava ja havainnollistavat suunnitelmat... 22 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 22 5.3. Toteutuksen seuranta... 22 VERSIOHISTORIA Kaavaluonnos marraskuu 2011 Kaavaluonnos maaliskuu 2013 Kaavaluonnos joulukuu 2013 Kaavaluonnos tammikuu 2014 Nähtävillä 2.10. 3.11.2014 1.0 Kaavaehdotus 16.9.2015 Käsitelty Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa pp.kk.2015 nn LIITTEET 1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.6.2011/20.11.2011/28.3.2013 2) Muistio aloitus/viranomaisneuvottelusta 21.12.2011 3) Muistio viranomaisneuvottelusta 13.9.2013 4) Mitoituslaskelma 15.9.2015 5) Luontoselvitys 2010 6) Rakennusinventointilomakkeet 2009 7) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto kaavaluonnoksesta 15.4.2014 8) Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausunto kaavaluonnoksesta 11.3.2014 9) Kaavakartta ja -määräykset 10) Asemakaavan seurantalomake
Nosto Consulting Oy 5 (22) Nosto Consulting Oy 6 (22) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot UUSIKAUPUNKI MERI-SAARNISTON RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit 1-8, venevalkama-alueet, maa- ja metsätalousaluetta ja luonnonsuojelualue. Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen laadinnasta on vastannut Tmi. KaavaKe/dipl.ins. Juha Erjanti vuoden 2014 loppuun ja vuoden 2015 alusta lähtien Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Raisio). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet Kaavatyön vireille tulosta on kuulutettu 16.2.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.2. 2.3.2012 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 2.10. 3.11.2014 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä..2015..2015 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan..2015 1.2. Kaava-alueen sijainti 1.3. Kaavan tarkoitus Kaava-alue sijaitsee makeanveden altaassa, Meri-Saarniston saaressa, noin 12 km Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Saareen on tieyhteys. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Ranta-asemakaavalla Meri-Saarniston alueelle on suunniteltu kolme ei-rantaan rajoittuvaa vakituisen asunnon rakennuspaikkaa, jotka kaikki ovat rakennettuja, sekä niille venevalkama-alueet ja lisäksi kahdeksan omarantaista lomarakennuspaikkaa, joista kuusi on rakennettua ja kaksi rakentamatonta. 2. La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on makeanvedenaltaassa olevaa ranta-aluetta. Meri-Saarnisto on maastoltaan pääosin kallioista metsämaata. Ranta on kivikkoista, melko matalaa ja ruovikkoista. Avointa kalliota ei ole. Luonnonympäristö Luonnonympäristö on suurelta osin kallioista mäntyvaltaista metsämaata. Osalla rannoista puusto ulottuu aivan rantaviivan läheisyyteen. Alueen koillisranta rajoittuu Natura 2000 -suojelukohteeseen, Uudenkaupungin saarnimetsät FI0200126. Professori Sakari Hinneri on tehnyt saaren luontokartoituksen kesällä 2010. Selvityksen mukaan alueella ei ole luonnonsuojelu- ja metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. Suunnittelualueen länsiosassa tilojen Lahdenmäki 1:7 ja Saarnisto 1:9 alueella sijaitsee kuitenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi, jalopuumetsikkö (saarnia ja vaahteroita). Aluetta ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen kaikki kiinteistöt ovat rakennettuja. Vanhin rakennuspaikka Saarnila 1:1 on asuinkäytössä. Lahdenmäki 1:7 ja Saarnisto 1:9 ovat myös vanhoja asuinrakennuspaikkoja, jotka ovat olleet muutaman vuoden perikuntien osakkaiden käytössä vain kesäaikaan. Vassinniemi 1:3, Kuuskallio 1:6 ja Vaahteristo 1:8 ovat rakennettuja loma-asuntopaikkoja. Lahdenmäen tilalla 1:7 on lisäksi erillinen palsta, jossa on rakennettuna saunan sisältävä loma-asunto. Saarniston tilalla on talouskeskuksen lisäksi perikunnan osakkailla kolme erottamatonta rakennettua lomarakennuspaikkaa. Alueelle on rakennettu kaupungin vesijohto. Lahdenmäen 1:7 talouskeskuksessa on rakennettuna asuinrakennus (1940-l. rakennettu, 122 m 2 sisältää ullakon), sauna (1950-l. rakennettu, 21 m 2 ), navetta/varasto (1940-l. rakennettu, 92 m 2 ),
Nosto Consulting Oy 7 (22) Nosto Consulting Oy 8 (22) autotalli (17 m 2 ), traktoritalli (30 m 2 ), verstas (71 m 2 ) ja puukatos (23 m 2 ). Rakennusten kerrosalat yhteensä 376 m 2, josta piharakennusten osuus on 254 m 2. Tilan Saarnila 1:1 asuinrakennus Tilan Saarnila 1:1 rantasauna Tilan Lahdenmäki 1:7 asuinrakennus Tilan Lahdenmäki 1:7 varastorakennus Muinaismuistot Maakuntakaavan mukaan suunnittelualueella ei ole muinaisjäännöksiä. Tilan Lahdenmäki 1:7 erillisellä palstalla on lisäksi saunan sisältävä loma-asunto, jonka kerrosala on noin 32 35 m 2. Saarniston 1:9 talouskeskuksessa on asuinrakennus (82 m 2 ei sisällä ullakkoa), navetta/puuhuone (111 m 2 ) ja autotalli (44 m 2 ). Rakennusten kerrosalat yhteensä 237 m 2, josta piharakennusten osuus on 155 m 2. Maanomistus Kaava-alueen kiinteistöjen maanomistajat on lueteltu osallistumisja arviointisuunnitelmassa. 2.2. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava Tilan Saarnisto 1:9 asuinrakennus Tilan Saarnisto 1:9 navetta/puuhuone Tilalla Saarnila 1:1 on rakennettuna kahdessa osassa rakennettu asuinrakennus (kaakkoispääty rakennettu 1920-luvulla ja luoteispääty 1950-l., n. 8m x 18m), vanha navetta/varasto (1920-l. rakennettu), vanha kanala/varasto (1920-l. rakennettu), pihasauna (1920-l. rakennettu) sekä rantasauna (1950-l. rakennettu). Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2 eli 5-7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Meri-Saarniston koillisranta rajoittuu Natura 2000 -suojelukohteeseen, Uudenkaupungin saarnimetsät FI0200126. Suunnittelualueella maakuntakaavassa ei ole aluevarauksia. Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan 25.8.1994. Meri-Saarnisto kuuluu osa-alueeseen I/MV,
Nosto Consulting Oy 9 (22) Nosto Consulting Oy 10 (22) jonka alueella mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 3 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Meri-Saarniston länsi- ja eteläosa on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Muu osa saaresta on maaja metsätalousvaltaista aluetta (M). Yleiskaava on laadittu ja hyväksytty siten, että sillä ei ole kaikilta osin maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Kaavassa ei ole mm. ranta-alueilla tehty ns. kantatilakohtaista mitoitustarkastelua. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella ei ole vahvistettua ranta-asemakaavaa. Vanha rakennuskanta Suunnittelualueella on vanhoja rakennuksia. Rakennusinventointilomakkeet ovat liitteenä (liite 6). Suojeltaviin rakennuksiin tulee sr -merkintä. Kaavan pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta valmistui syksyllä 2011. Kartta on hyväksytty 29.12.2011. Kartan mittakaava on 1:2000. Rakennuskiellot Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Rakennusjärjestys 11.4.2002 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Kantakiinteistöselvitys Selvityksen mukaan suunnittelualueen kaikki kiinteistöt eli Saarnila 1:1 (rekisteröity 8.7.1959), Vassinniemi 1:3 (27.6.1962), Kuuskallio 1:6 (7.2.1967), Lahdenmäki 1:7 (7.2.1967), Vaahteristo 1:8 (2.3.1967) ja Saarnisto 1:9 (2.3.1967) ovat ns. kantakiinteistöjä. Näin ollen kantakiinteistötarkastelua ei ole tarpeen tehdä. Uusien rakennuspaikkojen suunnittelua varten tehtiin erillinen, selostuksen liitteenä oleva mitoituslaskelma (liite 4). Luontoinventointi Professori Sakari Hinneri on tehnyt suunnittelualueella luontokartoituksen kesällä 2010 (liite 5).
Nosto Consulting Oy 11 (22) Nosto Consulting Oy 12 (22) 3. Suunnittelun vaiheet 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty maanomistajien aloitteesta. Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt kaavoitushankkeen vireilletulopäätöksen 6.2.2012. Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosasto on ilmoittanut 10.2.2012 ranta-asemakaavan vireilletulosta osallisille kirjeillä ja kuuluttamalla 16.2.2012 Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat -nimisissä lehdissä. 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta pidettiin 21.12.2011 aloitus/viranomaisneuvottelu, josta laadittu muistio on liitteenä (liite 2). Aloitusneuvotteluun oli kutsuttu myös maanomistajat. Seuraava viranomaisneuvottelu pidettiin 13.9.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös maanomistajat. Muistio neuvottelusta on liitteenä (liite 3). Osalliset ja vireille tulo Osalliset on lueteltuna osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) (liite 1). Uudenkaupungin kaupunginhallitus teki vireilletulopäätöksen 6.2.2012. Ranta-asemakaavatyön vireilletulo on kuulutettu 16.2.2012 Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat - nimisissä lehdissä. Lisäksi osallisille on ilmoitettu kirjeitse 10.2.2012. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16.2. 2.3.2012 välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana saapui yksi huomautus maanomistajalta sekä lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta (liite 7) ja Varsinais-Suomen maakuntamuseolta (liite 8), joihin kaavan laatija on antanut vastineet: 1) Maanomistajan mielipide Kaavoituksessa mukana olevan Lahdenmäki tilan 1:7 omistajan huomautus koski Lahdenmäen tilan erillisellä palstalla olevan saunan sisältävän lomarakennuksen säilyttämistä tai rakentamista vastaavanlaisena uudelleen. Viranomaisneuvottelussa 13.9.2013 oli kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa päästy tähän ratkaisuun. Rakennus on tehty lomarakennukseksi 45 50 vuotta sitten ja sitä on hallinnoinut useita kymmeniä vuosia yksi tilan lapsista, joka on mm. omistanut alueelle vedetyn sähköliittymän. Lahdenmäen tilalla on sauna talouskeskuksen pihapiirissä. Uudenkaupungin rakennusinventoinnissa vuonna 1980 rakennus on luokiteltu vapaa-ajan asunnoksi ja sitä käsitellään edelleen kiinteistöverotuksessa vapaa-ajan asuntona. Huomautuksen tekijä pyytää kaupunginhallitusta muuttamaan 15.9.2014 tekemäänsä päätöstään siten, että kyseisellä kohdalla saa säilyttää nykyisen ja tarvittaessa rakentaa uudelleen enintään 35 m 2 :n suuruisen saunan sisältävän lomarakennuksen, niin kuin nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa on esitetty. Kaavan laatija: Tilan 1:7 erillisellä palstalla olevan saunan kohdalle on osoitettu seuraava merkintä: Kyseisellä paikalla saa siis säilyttää nykyisen tai tarvittaessa rakentaa uuden 35 m 2 :n suuruisen saunarakennuksen. Kaavaluonnos Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui marraskuussa 2011, toinen maaliskuun 2013 lopussa, kolmas joulukuun alussa 2013 ja neljäs tammikuussa 2014. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto olivat nähtävillä Uudenkaupungin virastotalolla 2.10. 3.11.2014. 2) ELY-keskuksen lausunto Alueiden käyttö ja kulttuuriympäristö
Nosto Consulting Oy 13 (22) Nosto Consulting Oy 14 (22) Kiinteistön 1:9 osalta mitoitus ylittyy. Kiinteistöllä on mitoituksen mukaan oikeus vain neljään (4,2) rantarakennuspaikkaan. Kaavassa on osoitettu viisi rantarakennuspaikkaa. Kaava-alueen AO-rakennuspaikat sijaitsevat niin lähellä rantaa, että ne on mitoituksessa laskettava rantarakennuspaikoiksi. AO-rakennuspaikoille on myös osoitettu rantaan LV- 1 -alueet, joille saa rakentaa rantavaja/saunarakennuksen. Kaavassa kiinteistölle 1:9 osoitettu yksi uusi loma-asunnon rantarakennuspaikka (RA) tulee poistaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumiseksi. Lisäksi rantaviivaan on laskettu mukaan alueen itäosalla pieni kannas, jota ei kuitenkaan voida laskea rantaviivaksi. Mitoituslaskelmaa tulee tältä osin korjata. Kaavan laatija: Tilalla Saarnisto 1:9 on osoitettu kaavassa viisi rantarakennuspaikkaa: neljä RA-rakennuspaikkaa ja yksi AO-rakennuspaikka (vanha talouskeskus). Vähäistä ylimitoitusta voidaan perustella seuraavasti: Talouskeskuksen asuinrakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Talouskeskukseen ei saa rakentaa lisää rakennuksia, vaan rakennusoikeus on alueelle jo rakennettujen rakennusten kerrosalat. Saarniston tilan rakentamattoman rannan määrä (noin 70 %) on enemmän kuin yleiskaavan vähimmäisvaatimus (60 %). Rantaviivan osalta mitoituslaskelmaa päivitetään kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. lisätä siihen oppaassa säännöstellyille järville esitetyn lisäkorkeuden +0,50 m sekä muut tarvittavat olosuhdelisät. Uudenkaupungin makeavedenaltaalla säännöstelyluvan mukainen yläraja ylitetään toistuvasta, joten sitä ei voida ottaa määrääväksi tekijäksi vaan on käytettävä suurinta havaittua vedenkorkeutta, jota voi tiedustella vesilaitokselta. Huomattava lisäksi, että vedenkorkeudet ilmoitetaan NN-järjestelmässä. Kaavan laatija: Alimmat rakentamiskorkeudet on muutettu Uudessakaupungissa yleisesti käytettyjen lukujen mukaisiksi. Kaavaehdotus Kaavaratkaisua kehitetään edelleen kaavaehdotusta laadittaessa. Muutoksissa on huomioitu kaavaluonnoksesta saatu palaute. Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt 16.9.2015 päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan..2015. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä.. -..2015. Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN) 3.3. Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan lähtökohtana on suunnitella Meri-Saarniston saareen muualla kuin rannalla olevien vanhojen asuinpaikkojen kohdalle vakituisen asunnon rakennuspaikkoja, sekä omarantaisia lomarakennuspaikkoja maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Rakentamiskorkeus Makeaveden allasta voidaan pitää säännösteltynä järvenä, sillä poikkeuksella, että kaikissa tapauksissa sieltä ei voida juoksuttaa vettä pois riittävästi. Mikäli merivesi on korkealla pitkään, ei altaasta voida juoksuttaa vettä pois. Tällainen tilanne lienee kuitenkin harvinainen. Alimmaksi rakennuskorkeudeksi altaan rannalla voidaan ottaa korkein makeanveden altaalla havaittu vedenkorkeus ja
Nosto Consulting Oy 15 (22) Nosto Consulting Oy 16 (22) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Meri-Saarnisto on kaavoitettu kokonaan. Suunnittelualueen pintaala on 23,5204 ha. Rakentamiseen osoitetut alueet ovat muualla kuin rannalla olevia vakituisen asunnon rakennuspaikkoja erillisine rantasaunoineen/vajoineen sekä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on tukeuduttu jo rakennettuihin alueisiin ja luontoselvityksen mukaisiin suosituksiin sekä pyritty jättämään mahdollisimman pitkiä yhtenäisiä rakentamattomia ranta-alueita. Rakentamiseen AO-alueiksi on osoitettu 1,185 ha eli 5,0 %, RAalueiksi 3,068 ha eli 13 % ja LV-alueiksi 0,304 ha eli 1,3 % suunnittelualueen pinta-alasta. Maa- ja metsätalousaluetta (M ja MY) on 18,845 ha eli 80,1 % ja SL-aluetta 0,119 ha eli 0,5 % suunnittelualueen pinta-alasta. Ranta-asemakaavassa vakituisten asuntojen rakennuspaikat (AO) ja venevalkama-alueet (LV) sekä lomarakennuspaikat (RA) on sijoitettu yleiskaavan RA-alueelle. Yleiskaavassa ei ole osoitettu erikseen vakituisen asunnon rakennuspaikkoja (esim. AO ja AM), ei edes jo rakennettuja ja käytössä olevia paikkoja. Kaikki AO-rakennuspaikat ovat vanhoja asuinpaikkoja. Saarnilan tilalla on asuttu jo pitkään vakituisesti. Lahdenmäki ja Saarnisto ovat olleet muutamia vuosia perikuntien osakkaiden kesäkäytössä. Omistajavaihdosten myötä nekin tulevat taas ympärivuotiseen asumiskäyttöön. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet Uudenkaupungin keskustaan ja Pyhämaan kylätaajamaan. Lähin kyläkauppa on muutaman kilometrin päässä Kammelassa. Näillä perusteilla voidaan katsoa, että kaavalla ei hajauteta yhdyskuntarakennetta. Suunnittelussa on otettu huomioon luontoselvitys ja alueen rakennettavuus sekä jo rakennetut alueet. Rakentamattoman rannan määrä on saatu suunnittelulla yleiskaavan mukaiseksi. Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 10). Mitoitus Mitoitusrantaviiva ja rakennuspaikkojen lukumäärä Uusien rakennuspaikkojen määrän eli mitoituksen selvittämiseksi Meri-Saarniston kiinteistöjen Lahdenmäki 1:7 ja Saarnisto 1:9 pinta-aloista ja mitoitusrantaviivasta sekä niiden mukaan saaduista rakennuspaikkojen lukumääristä on tehty laskelmat Uudenkaupungin yleiskaavan ja maakuntakaavan mukaisesti. Kiinteistöt 1:1, 1:3, 1:6 ja 1:8 ovat rakennettuja rakennuspaikkoja, jotka on muodostettu vuosien 1959 1967 välisenä aikana, joten ne eivät ole ns. kantatiloina mukana tilojen 1:7 ja 1:9 laskelmissa. Uudenkaupungin yleiskaavan mukaisesti laskettu mitoitusrantaviiva Rantaviivan kokonaismäärä lasketaan 50 metrin (1:2000 mittakaavaisella kartalla 2,5 cm) murtoviivalla, jolloin pienten lahtien ja niemien rantaviivat oikaistaan suoriksi. Mitoitusrantaviivan laskemiseksi käytetään seuraavia kertoimia: Vastaranta alle 100 metriä, kerroin 0,5 Vastaranta 100 200 metriä, kerroin 0,75 Vastaranta yli 200 metriä, kerroin 1,0 Muunnettu rantaviiva saadaan kertomalla kokonaisrantaviivan osat edellä mainituilla kertoimilla. Rakennuspaikkojen lukumäärä saadaan kertomalla muunnettu rantaviiva 4 las/km tai pinta-alan mukaan 1 las / 3 ha maa-aluetta. Suunnittelualueen kiinteistön Lahdenmäki 1:7 mitoitusrantaviivan pituus on 0,560 km ja pinta-ala 6,877 ha, joten mitoitus on 2,2 las rantaviivan perusteella ja 2,3 las pinta-alan perusteella. Kaavassa on 2 las: 1 RA ja 1 AO (vanha talouskeskus). kiinteistön Saarnisto 1:9 mitoitusrantaviivan pituus on 1,020 km ja pinta-ala 14,406 ha, joten mitoitus on 4,1 las rantaviivan perusteella ja 4,8 las pinta-alan perusteella. Kaavassa on 5 las: 4 RA ja 1 AO (vanha talouskeskus). Tilalla Saarnisto 1:9 on vähäistä ylimitoitusta, jota voidaan perustella: Talouskeskuksen asuinrakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Talouskeskukseen ei saa rakentaa lisää rakennuksia, vaan rakennusoikeus on alueelle jo rakennettujen rakennusten kerrosalat.
Nosto Consulting Oy 17 (22) Nosto Consulting Oy 18 (22) Saarniston tilan rakentamattoman rannan määrä (noin 70 %) on enemmän kuin yleiskaavan vähimmäisvaatimus (60 %). Maakuntakaavan mukaisesti laskettu mitoitusrantaviiva Voimassa olevan maakuntakaavan mukaan Suunnittelun kohteena olevan alueen rannan pituus mitataan karttarantaviivana 1:20000 maastokartasta 50 m:n (0,25 cm:n) murtoviivana. Pienten saarten ja erityisen kapeiden maa- ja vesijättöalueiden kohdalla tulee rantaviivan laskennallista pituutta pienentää siten, että mitoitukseen otettavan rannan määrä vastaa alueen keskimääräistä rakentamismahdollisuutta. Saarille, joiden pinta-ala on alle 10 ha, voidaan yleiskaavaan määrittää pinta-alaan perustuva mitoitusnormi. Suunnittelualue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2 eli 5-7 lay/km ja vapaan rannan osuus 50 % kokonaisrantaviivasta. Suunnittelualueen kiinteistön Lahdenmäki 1:7 mitoitusrantaviivan pituus on 0,560 km, joten mitoitus on 2,8 3,9 lay. Kaavassa on 2 lay: 1 RA ja 1 AO (vanha talouskeskus). kiinteistön Saarnisto 1:9 mitoitusrantaviivan pituus on 1,020 km, joten mitoitus on 5,1 7,1 lay. Kaavassa on 5 lay: 4 RA ja 1 AO (vanha talouskeskus). Kummankin tilan rakennuspaikkojen määrä jää alle maakuntakaavan mitoitussuosituksen alarajan. Rakentamattoman rannan määrä (noin 70 % ja 80 %) molemmilla tiloilla on huomattavasti enemmän kuin maakuntakaavan vähimmäisvaatimus (50 %). Rakentamattoman rannan määrä Suunnittelualueen todellinen rantaviiva on 2,100 km, josta rakentamiseen on osoitettu RA-aluetta 0,630 km eli 30,0 % ja LV-aluetta 0,085 km eli 4,0 %. Rakennettua maa- ja metsätalousaluetta (M) on 0,030 km eli 1,4 %, ja rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta (M ja MY) on 1,355 km eli n. 65,0 %. Yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa on saaren pohjoisrannalla 360 m, koillisrannalla 180 m, länsirannalla 230 m ja kaakkoisrannalla 330 m, eli yhteensä 1100 m. Edellä olevan perusteella voidaan katsoa, että ranta-asemakaavan ranta-alueille on jäänyt riittävästi yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa. Kerrosalat Ranta-asemakaavassa on kolme muualla kuin rannalla olevaa vakituisen asunnon rakennuspaikkaa (AO), joiden kerrosalat ovat yhteensä 1085 m 2 (2 x 400 m 2 ja 285 m 2 ), kahdeksan omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA), joiden kerrosalat ovat 8 x 150 m 2 = 1200 m 2. Lisäksi LV-alueilla on kolme rantavajaa / saunarakennusta 3 x 40 m 2 = 120 m 2 ja M-alueella vanha saunamökki 35 m 2. Palvelut 4.2. Aluevaraukset Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Kammelassa (kyläkauppa) noin 6 km päässä sekä Pyhämaan kyläkeskuksessa noin 14 km päässä. Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 9). Korttelialueet Kaava-alueella on yhteensä kahdeksan korttelialuetta (AO ja RA). Kortteleiden rakennuspaikoista yhdeksän on rakennettu ja kaksi rakentamatonta. Korttelit 1, 5-8 Kortteli 2
Nosto Consulting Oy 19 (22) Nosto Consulting Oy 20 (22) Kortteli 3 4.3. Ranta-asemakaavan vaikutukset Kortteli 4 Ranta-asemakaavalla on pyritty luomaan edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään asumiseen ja lomanviettoon. Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan ympäristön häiriötekijät käyttämällä hyödyksi väljää rakentamista sekä puustoa ja maaston muotoja. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaava ei lisää uutta vakituista asutusta. Kaava lisää loma-asutusta alueella vähäisissä määrin. Muut alueet Korttelialueiden ulkopuolinen alue on maa- ja metsätalousaluetta (M), maa- ja metsätalousaluetta, jonka ympäristö säilytetään (MY), venevalkama-aluetta (LV-1) ja luonnonsuojelualuetta (SL). Lisäksi kaava-alueella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi, jalopuumetsikkö (luo). Yhdyskuntarakenne Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Rakennuspaikat on sijoitettu puuston ja maaston suojaan siten, ettei niistä aiheudu naapurustolle haittaa enempää kuin tarve vaatii. Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien teiden/katujen rakentamista. Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Liikenne Autoliikenne rakennuspaikoille lisääntyy jossain määrin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaismuistoja eikä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. Virkistys Kaava-alueella on laajat yhtenäiset virkistysalueet.
Nosto Consulting Oy 21 (22) Nosto Consulting Oy 22 (22) Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaavan vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakentamiselle sopimattomat alueet on jätetty rakennusalojen ulkopuolelle. Suunnittelualueella suoritetun luontokartoituksen mukainen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi, jalopuumetsikkö (saarnia ja vaahteroita), on osoitettu kartalla merkinnällä luo. Kaavamääräyksen mukaan aluetta ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu. Tälle alueelle ei ole osoitettu kaavassa rakentamista. Luontoselvityksen tervaleppäalueet, saniaiskorvet ja läheisyysalueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jonka ympäristö säilytetään (MY). Kaavaratkaisulla ei heikennetä Meri-Saarniston koillisrantaan rajoittuvan Natura 2000 suojelukohteen, Uudenkaupungin saarnimetsät FI0200126, luontoarvoja. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. 5. Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaava ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat rantaasemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla. 5.3. Toteutuksen seuranta Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Uudenkaupungin kaupunki. Raisiossa 16.9.2015 Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle.