nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 2 2011 Majoitu edullisemmin 3 Liikuntakipinät lentelee 5 Menon on muututtava! 4 12 Sähköiset käytöstavat 6 Eläkkeeltä töihin
pääkirjoitus Kari Ahola puheenjohtaja kari.ahola@nordea.com Nordea on pohjoismaiden suurin pankki ja myös yksi Euroopan suurimmista pankeista. Sillä on merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikutus. Nyt pankin hallitus uuden puheenjohtajan johdolla on tehnyt merkittäviä päätöksiä. Siirrymme harkitsevan kasvun ajasta harkitsevan supistumisen aikaan. Laskun maksavat asiakkaat, työntekijät ja lopulta yhteiskunta. Nordean uusi suunta Uuden vuonna 2013 voimaan tulevan eurooppalaisen säätelyn ympäristössä parhaat pankit tulevat saavuttamaan arviolta 15 prosentin vuotuisen tuoton omalle pääomalle. Nordea haluaa kuulua tähän joukkoon taatakseen maksimaalisen tuoton osakkeenomistajille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuottoja lisätään laadun kautta. Määrällinen kasvu ei ole mahdollista uudessa säädellyssä ympäristössä. Niinpä kuluja joudutaan tarkastelemaan hyvin kriittisesti. Työntekijöille tämä merkitsee huonoja aikoja, ja huonoja aikoja se merkitsee myös yhteiskunnallisesti. Yrityksen yhteiskuntavastuu, jota myös Nordea on korostanut, on vain tyhjiä sanoja markkinointitarkoituksessa. Laskun maksavat asiakkaat, työntekijät ja lopulta yhteiskunta. Runsaskätisen palkinnon saavat suuromistajat ja ylin johto. Itse näkisin mieluummin, että Nordeaa kehitettäisiin pitkäjänteisesti, pankkina, joka kantaa vastuunsa asiakkaita, työntekijöitä, omistajia ja yhteiskuntaa kohtaan. Nyt menemme väärään suuntaan. Nousu haluaa vaikuttaa siihen, minkälaisia päätöksiä pankissa tehdään. Jos emme pysty muuttamaan päätöksiä, haluamme vaikuttaa niiden seurauksiin. Tässä tarvitaan laajaa järjestäytymistä ja riittävät resurssit. Me olemme kokoamme merkittävämmässä asemassa koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Näiden haasteiden parissa tulemme työskentelemään kesän jälkeen. Sitä ennen on tärkeää kerätä voimia parhaiten se onnistuu nauttimalla lomasta. Toivotan kaikille oikein ihanaa kesää! 10 tässä numerossa 3 Jäsenyys etunasi 4 Nuoret: Palkat Nousuun 5 Kuntoremontti uudistuu 6 Nousulainen 9 Paulalta 10 Duunissa 12 Sähköinen viestintä sujuvaksi 13 Kylässä 15 Svenska sidan 16 Nousussa Pankkiryöstöjä tapahtuu äärimmäisen harvoin. 12 JÄSENYYS ETUNASI retkeile ja majoitu edullisemmin Nousun jäsenenä olet myös Suomen Retkeilymajajärjestön jäsen. Jäsenyytesi voit osoittaa Nousun jäsenkortilla. SRM:n jäsenjärjestöjen jäsenet saavat kotimaan SRM-hostelleissa alennusta 2,50 /vrk tai 10% normaalista majoitushinnasta. Etu on henkilökohtainen. Suomessa on 65 SRM-hostellia. Kansainvälinen hostellikortti jäsenhintaan Ulkomailla Hostelling International -hostelleissa SRM:n jäsenjärjestöjen jäsenet saavat kansainvälisen hostellikortin kanssa alennetun hinnan 12. Hostellikortin voi ostaa tai tilata SRM:n verkkokaupasta tai toimistosta. Ruotsissa aikuiset säästävät hostellikortilla 50 kruunua ja lapset 25 kruunua. Tanskassa joutuu maksamaan 35 kruunun lisämaksun, jos ei ole hostellikorttia. Norjassa alennus hostellikortilla on joka yöltä 10 % yöpymishinnasta. Suomessa kortilla saa alennusta mm. autonvuokrauksesta ja museoista. Järvi-Suomen kaupunkikohteet Lapin eksotiikkaa Ivalon keskustasta 5 kilometrin päähän avattu Guesthouse Husky Hostelli sijaitsee idyllisessä, vastarakennetussa hirsitalossa. Yöpymään pääsee 2-4 hengen huoneisiin. Ivalosta etelään Pyhätunturin läheisyydessä LumiNenä Holiday Resort on hyvä kohde lapsiperheille. Majoitusta on tarjolla 1-6 hengen mökeissä. Pyhän laskettelurinteet ovat toisella puolella Pyhäjärveä. Tampereen keskustaan vuosi sitten avattu Dream Hostel valittiin tänä vuonna SRM:n Vuoden hostelliksi. Kesähotelli DomusVirrat sijaitsee Virroilla lähellä kaupungin keskustaa. DomusVirrat on avoinna kesäkuukaudet, majoitus on rivitalotyyppisessä rakennuksessa huoneistoissa, joissa jokaisessa on oma keittiö ja kylpyhuone. Huoneet ovat 1-3 hengelle. Oma majoitus kannattaa varmistaa ennakkoon. Skandinavian hostellit omiaan leppoisaan perhematkailuun STF, Svenska Turistföringen pyörittää nykyaikaisia hostelleja, Tukholman kaupunkialueella niitä on seitsemän. Tavanomaisten hostellien lisäksi voi majoittua esimerkiksi vanhassa purje laivassa af Chapman & Skeppsholmenissa tai Långholmenissa, joka on rakennettu entiseen vankilaan. Perheet mahtuvat majoittumaan hostelleissa mainiosti. Myös Tanskan hostelleissa ollaan perheorientoituneita. Asiakaskeittiöissä saa laitettua ruokaa ja yhteiset tilat ovat hyvät. Kööpenhaminassa on neljä isoa hostellia. Legolandin vierailijoiden kannattaa majoittua Given pikkukaupungin Givskud Zoo hostellissa Norjan pohjoisin hostelli, Nordkapp Vandrerhjem, sijaitsee Jäämeren rannalla pienessä Honningsvågin kaupungissa. Lisätietoja antavat: Julkaisija: Nordea Unioni Suomi ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki Päätoimittaja: Kristiina Widenius, kristiina.widenius@nordea.com Viestintätoimikunta: Paula Jokiaho, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Sari Porkka, Terttu Suonkanta, Laura Tuomola, Elina Vainio, Kristiina Widenius; tiedotus@nousu.org Tuottaja: Petteri Pohjonen, petteri.pohjonen@otavamedia.fi Ulkoasu &Taitto: Otavamedia Oy/Sanakunta, Anne Kiiski Kannen kuva: Sirpa Päivinen Muut kuvat: Tapani Romppainen (ellei muuta mainintaa) Painopaikka: Newprint ISSN 1799-6619. 441 619 Painotuote SRM:n pääsihteeri Ari J. Aalto puh. 0400 600 342, ari.aalto@srm.fi SRM:n tiedottaja Kati Ollula, puh. (09) 5657 1513, kati.ollula@srm.fi Lisätietoja netissä: www.hihostels.com www.hostellit.fi www.facebook.com/hostellit.fi Työttömyyskassan yhteystiedot: Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa, Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki. Puhelin: (09) 7206 820 (ma to, klo 9 11.30), Faksi: (09) 148 1029, asiakaspalvelu@jattk.fi, www.jattk.fi. Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi! (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki) nousu 2 2011 3
Nousun nuoret Kuntoremontti uudistuu Anna Koivumäki henkilökohtainen pankkineuvoja, Lohjan konttori luottamusmies, nuorisotoimikunnan jäsen Palkat nousuun (ja muita tes-unelmia) Syksyllä on taas aika neuvotella rahoitusalan työehdoista. Nousu on neuvottelupöydässä yhdessä Ammattiliitto Pron, YTN:n sekä Finanssialan keskusliiton kanssa. Järjestäytymällä voit vaikuttaa siihen, millainen asema liitolla on neuvotteluissa. Työehtosopimuksessa sovitaan palkan lisäksi työajoista. Asiakkaille luvataan mahdollisuutta tapaamiseen ja pankkiasioiden hoitamiseen heille sopivana ajankohtana. Tämä antaa paineita aukioloaikaan, kuten kaupan alalla, jossa 2009 voimaan tullut laki mahdollisti kauppojen aukiolon läpi yön. Lain sovellukset johtavat usein työntekijän kannalta ikäviin asioihin. Esimerkiksi kaupan alalla myyjät joutuvat usein tekemään pyhätyötä vastoin tahtoaan ja mitättömällä korvauksella. Ympäri vuorokauden Nyky-yhteiskunnassa 24/7-ideologian myötä palveluajan laajentumisesta on tullut normaalia. Tästä seuraa valitettava lieveilmiö, jossa kaikkien oletetaan joustavan vapaa-ajastaan saamatta kuitenkaan asianmukaista korvausta. Toimihenkilöiden on hallittava valtava määrä tietoa ja asiakassuhteiden hoitamiseen sisältyy suuri vastuu. Uusilta työtekijöiltä edellytetään alempaa korkeakoulututkintoa ja työsuhteessa olevien on suoritettava aikaa vievä sijoitustutkinto. Lisäksi päivittäisessä työssä pitää olla juristin ja sosiaalipsykologin vikaa. Tähän asti matalaa palkkatasoa on siedetty inhimillisten työaikojen vuoksi. Nyt tämäkin oljenkorsi on vaarassa. Jos palkkaa ei saada vastaamaan työn vaativuutta, rahoitusala on vaarassa ajautua matalapalkka-alaksi. Liian pieni potti Vuonna 2008 rahoitusalalla otettiin yleisesti käyttöön palkkakeskustelumalli. Muissa pohjoismaissa on käyty keskusteluja henkilökohtaisesta palkan lisästä jo Suomea kauemmin. Hyvää tässä on se, että esimies ei voi enää vedota siihen, että hänellä ei ole valtuuksia puhua palkasta. Heti palkkakeskustelumallin käyttöönoton jälkeen finanssimarkkinoita kohtasi kuitenkin ennennäkemätön romahdus. Esimies ja toimihenkilö käyttävät paljon aikaa ja energiaa miettien, miten jakaa muutaman euron potti kaikkia tyydyttävällä tavalla. Potin pienuuden takia palkkakeskustelumalli ei ole tuonut, mitä siltä odotettiin. Tämä on saanut alalle uskollisen nuorenkin toimihenkilön haikailemaan kokemusvuositaulukoitten perään. Menon on muututtava Vuonna 2009 18-29 -vuotiaille tehdyn työelämätutkimuksen mukaan nuorten odotukset johtamisesta ja työoloista ovat kaukana työpaikkojen nykymenosta. Mitähän tapahtuu, kun uusi sukupolvi rynnii työmarkkinoille? Jos meno ei muutu, monilla aloilla voi olla vaikeaa saada nuoria kiinnostumaan. Nordea on jälleen tehnyt hyvän tuloksen, milloin tämä näkyy palkoissa? Sinä voit vaikuttaa järjestäytymällä. Nordea on jälleen tehnyt hyvän tuloksen, milloin tämä näkyy palkoissa? Nousun nuorille löytyy tapahtumia laidasta laitaan. Liity mukaan! Koetko olevasi rapakunnossa? Onko viimeisin liikuntakokemus armeijan Cooperin testistä? Haluatko antaa kiloille kyytiä pysyvästi? Palkansaajalomajärjestöt yhteistyössä terveyden ja liikunnan asiantuntijoiden kanssa kehittävät vuoden 2011 aikana uutta kuntoremonttia työikäiselle väestölle. Teksti Outi Juvani Kuvat KKI-ohjelma/Studio Juha Sorri, Jiri Halttunen ja Petteri Kivimäki uudistu sinäkin A-lomat, SAL-lomat, T-lomat ja Lomaliitto kehittivät aikanaan kuntoremonttiloman moti voidakseen työikäisiä liikkumaan enemmän ja syömään terveelli semmin. Kuntoremonttilomat ovat liikuttaneet ja edistäneet kaikkiaan yli 100 000 suoma laisen työ ikäisen terveyttä reilun kahdenkymmenen vuoden aikana. Parhaillaan käynnissä olevan pilotti projektin tavoitteena on saada kuntoremonttitoiminnasta nykyistä parempi terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä. Tulevaisuuden kuntoremontissa motivoidaan lisää yksilöä ja otetaan mukaan elämänhallintaa. Jaksoilla on satsattu aikaa itse liikkumiseen ja liikuntakipinän löytämiseen. Näin toivotaan saatavan pidempikestoisia vaikutteita, sanoo projektipäällikkö ja toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:stä, joka hallinnoi RAY:n rahoittamaa projektia. Moni meistä tuntuu ajattelevan, ettei tämä ole minua varten. Eihän kuntoni tarvitse remonttia tai että remontti on tarkoitettu eläkeikää lähestyville. Näin ei kuitenkaan ole, sanoo Ylitalo ja kannustaa etenkin miehiä ja juuri työelämän koukeroihin sukeltaneita lähtemään mukaan pilottijaksoille. Toimintaa uudistetaan kuudessa pilottikohteessa eri puolilla Suomea. Lähde mukaan uudistumaan Pilottijaksoilla tutustutaan erilaisiin liikuntamuotoihin ja arkiliikunnan mahdollisuuksiin sekä saadaan tietoa omasta kehosta ja kunnosta helpoilla, mutta kattavilla kuntotesteillä, kertoo projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi Liikunnan- ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä. LIKES toimii asiantuntijana uudistuvan kuntoremontin sisällön kehittämisessä. Jaksojen ohjelma sisältää tietoa ravitsemuksesta, levon merkityksestä sekä muista terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueista. Päivien aikana koetaan elämyksiä ja rentoudutaan muun muassa luonnossa liikkumalla. Tukea ja voimaa haetaan ryhmästä ja yhdessä tekemisestä. Keskeisenä osana on ohjaajien kanssa käytävät henkilökohtaiset keskustelut itselle tärkeistä elämäntapoihin ja terveyteen liittyvistä asioista sekä omista tavoitteista. Testaajina ja ohjaajina toimii kohteiden asiantunteva ja ammattitaitoinen henkilökunta. Muutama kuukausi varsinaisen jakson jälkeen järjestetään seurantaosio, jonne jaksolla olleet henkilöt osallistuvat. Lisätietoja: www.kuntoremontti.fi Toimihenkilölomat - T-lomat toiminnanjohtaja Vuokko Koistila puhelin 050 414 5283 tai vuokko.koistila@sttk.fi Jaksoilla tutustutaan erilaisiin liikuntamuotoihin sekä saadaan tietoa omasta kehosta ja kunnosta. Yhteistyössä on voimaa Pilottiprojekti toteutetaan yhteistyössä kolmen palkansaajalomajärjestön kesken. Asiantuntijana kuntoremontin sisällön kehittämisessä toimii Liikunnan ja kansanterveyden edistä missäätiö LIKES. 4 nousu 2 2011 5
nousulainen Bertta Takaisin työelämään Nousussakin aktiivisesti toiminut Tuija Matte Passila on palannut työkyvyttömyyseläkkeeltä takaisin pankkitöihin ainakin puoleksi vuodeksi. 62-vuotias Matte nauttii työkavereiden ja asiakkaiden seurasta. Hän kannustaa muitakin kuntoutuksessa ja eläkkeellä olevia kokeilemaan uusia työskentelymuotoja oman kunnon mukaan. ROTU: Bracco Italiano Tuija Passila Titteli: Asiakasneuvoja Työpaikka: Nordea, Kerava Matte aloitti pankkiuransa vuonna 1972 ja toimi konttorissa pankkitoimihenkilönä ja välillä sihteerinäkin. Kolmannen lapsen jälkeen hän jäi 1980-luvulla hoitamaan kotia ja perhettä. Hänen terveytensä oli heikentynyt jo tässä vaiheessa. Synnyin lonkkavikaisena, ja se sai minut ontumaan. 1990-luvun alussa jouduin leikkauksiin ja olin jonkin aikaa työkyvyttömyyseläkkeellä. Koska olin vielä nuori, halusin palata työelämään, ja se onnistuikin kuntoutuksen ansiosta. Matte meni töihin Nordea Rahoitukseen Espoon Kiloon, missä hän työskenteli puhelinpalvelussa, rahoituspäällikkönä ja pääluottamusmiehenä. Hän kiersi 2000-luvun alussa ympäri Suomea kouluttamassa nordealaisia Master Cardiin liittyen. Vuonna 2004 vaivat palasivat ja jouduin uusintaleikkaukseen. Sen jälkeen palasin työkokeilun jälkeen työelämään. Jouduin kuitenkin kunnon heiketessä ensin osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja sitten eläkkeelle vuoden 2007 lopussa. Viime syksynä Matte tapasi vanhoja työkavereitaan Keravan Nordeassa. He muistivat hänet hyvin koulutusten ja pääluottamusmiestyön vuoksi, ja pyysivät häntä palaamaan töihin. Kun työehdot saatiin yhdessä sovittua, päätös paluusta syntyi nopeasti. Olen tällainen sitkeä ja innostuva tyyppi. Tunsin, että työurani oli jäänyt vähän kesken, joten lupasin tulla. Sovimme, että kokeilemme puolen vuoden ajan, miten kuntoni kestää. Tämä vastasi myös työnantajan tarpeeseen. Aloitin helmikuussa, ja olen viihtynyt todella hyvin. Kuntokin on ollut kohtalainen, Matte kertoo. Teksti Päivi Brink Kuvat Riikka Hurri Olen oppinut jaksottamaan työtä oikein, voimieni mukaan. Asiakasneuvojaksi Keravalle Matte toimii asiakasneuvojana kymmenenä päivänä kuukaudessa. Hän ottaa asiakkaat vastaan ja ohjaa heidät eteenpäin. Keravan konttori on uuden mallin mukaisesti kahdessa kerroksessa. Henkilökohtaiset pankkineuvojat ovat toisessa kerroksessa, joten asiakkaat eivät välttämättä heti tiedä, mihin mennä. Asiakasneuvoja käy myös tallelokerolla asiakkaan kanssa ja opastaa maksuautomaattien käytössä. Sosiaaliset taidot ovat vahvuuteni, ja tässä työssä pääsen niitä käyttämään. Työ sopii minulle myös taustaani ajatellen, sillä varsinainen pankkityö ei enää onnistuisi ilman koulutusta, kun olen ollut niin kauan pois. Perusasiat ovat kuitenkin hyvässä muistissa. Keravan konttori on minulle tuttu paikka, ja työmatkani on vain parin minuutin mittainen. Matte toteaa, että asiakasneuvojan työ on asiakkaan näkökulmasta todella tärkeää. Moitetta ei ole kuulunut, vaan päinvastoin hän saa kiitosta joka päivä. Tässä työ ja tekijä todella kohtaavat toisensa. Osa-aikaisuus ja määräaikaisuus sopivat minulle, koska en jaksaisi täyttä työviikkoa. Aluksi seisoin infopisteessä, mutta sitten sain onneksi satulatuolin. Käytän myös geelimattoa. Olen oppinut jaksottamaan työtä oikein, voimieni mukaan. Maten rakas Bertta-koira lähtee ensi talveksi mukaan Espanjaankin, lähdetään matkaan sitten asuntovaunulla tai lentokoneella. 6 nousu 2 2011 nousu 2 2011 7
Oma paikka työyhteisössä Luottamusmiestyössä saatu oppi on tuonut Matelle elämäntaitoa. Olin Nousun hallituksessa, ja se laajensi mielikuvaani pankkityöstä. Toin rahoituspuolen asioita esiin Nousussa ja Suorassa. Luottamustoimessa ihminen on näköalapaikalla ja voi vaikuttaa asioihin. Nousu-aktiivisuutensa vuoksi Matte tunnettiin Keravan konttorilla hyvin jo ennen kuin hän aloitti siellä, ja hänet on otettu todella hyvin vastaan. Työkaverini ovat ihania! Saatan leipoa pullaa aamulla ennen työpäivän alkua heille viemisiksi. Herään aina aikaisin joka tapauksessa. Olen osa porukkaa, ja se on tärkeää. Olen oppinut paljon, ja minua kuunnellaan ja arvostetaan. Matella on vielä annettavaa työelämässä, ja hän on löytänyt paikkansa työyhteisössä. Konttorissamme on paljon nuoria, ja minusta on mukava seurata heidän elämäänsä. En ole kokenut minkäänlaista ikäsyrjintää, ja minusta onkin hyvä, että työpaikalla on eri-ikäisiä ihmisiä töissä. Ensi talveksi Matte on lähdössä miehensä kanssa Espanjan Aurinkorannikolle, mistä he ovat vuokranneet asunnon. He ovat aiemminkin viettäneet osan vuodesta siellä ja viihtyneet hyvin. Työelämän jatkumista matkan jälkeen katsotaan sitten tilanteen mukaan. Kokopäivätyö ei ole ainoa vaihtoehto Suomessa puhutaan paljon työurien pidentämisestä, mutta konkreettisista keinoista vähemmän. Matte muistuttaa, että terveysongelmista kärsivillä on erilaisia kausia. Välillä voisi tehdä töitä, ainakin osa-aikaisesti. Monella on korkea kynnys sairasloman ja kuntoutuksen jälkeen mennä töihin. Sitä miettii ihan turhaan, mitä muut ajattelevat, tai pelkää, ettei pärjää. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että kannattaa käydä kokeilemassa vaikka ensin lyhennettyä työaikaa. Työnantajan kanssa voi neuvotella mahdollisuuksista. Nordealla on hyvä työterveyshuolto, ja siellä tarjotaan vaihtoehtoja. Omat ennakkoluulot ovat usein suurin este työllistymiselle, eikä kokeilussa ole mitään menetettävää. Omat ennakkoluulot ovat usein suurin este työllistymiselle. Kotona Maten seurana on Bertta-koira, jota hän kutsuu kuntohoitajakseen. Matte on aina ollut koiraihminen ja Matte-nimi tarkoittaakin koiran emäntää suomenruotsissa. Bertan kanssa kun käyn kävelyllä, pysyn kunnossa. Koira auttaa myös henkisesti, sillä siitä on seuraa, ja koirapuistossa tapaan muita koiraihmisiä. Moni odottaa eläkkeelle pääsyä, mutta ei se aina ole niin auvoista. Sosiaalinen ympäristö on tärkeä, ja olenkin onnellinen, että olen saanut kokea tämän työelämään paluun. Elämässä pitää itse olla rohkea ratkaisuissaan ja päättää, että nyt minä menen eteenpäin, Matte muistuttaa. Paulalta Paula Hopponen pääluottamusmies paula.hopponen@nordea.fi Kuka joustaa ja miksi? Yksilöllisen työajan käyttö on määritelty työehtosopimuksessa harvinaisen selkeästi. Siitä huolimatta työnantajan pyrkimyksenä on käyttää sitä väärin. Ensinnäkin yksilöllisestä työajasta on sovittava, siihen ei voida pakottaa ketään. Meillä ei ole pankissa mitään henkilöstöryhmää, jonka olisi pakko tehdä asiasta sopimus. Samalla kun tehdään sopimus, sovitaan tasoitusjaksosta, jonka puitteissa työaika tasoittuu keskimääräiseen viikkotyöaikaan. Työvuorolistat tehdään etukäteen ja niiden mukaan toimitaan. Jos jonakin päivänä työaika on pidempi kuin työvuorolistaan on merkitty, se on ylityötä. Joissakin paikoissa on käytäntö, että etukäteen tehdään suuntaa antava työvuorolista, joka vahvistetaan vasta kauden päätyttyä! Tällaisella menettelyllä rikotaan räikeästi yksilöllisen työajan määräyksiä. Ei voida lähteä oletuksesta, että työntekijät joustavat pankin tarpeiden mukaan, vaan päinvastoin, yksilöllisen työajan yksi tarkoitus on huomioida nimenomaan työntekijän tarpeet. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen on jaksamisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Jos työntekijä joustaa ja tekee pidempää päivää kuin on suunniteltu, hän saa joustamisesta tietysti ylityökorvauksen. Ylityökorvaus maksetaan ensisijaisesti rahana, mutta sen voi sopia pidettäväksi myös vapaana. Tällöin on huomattava, että korvaus tulee korotettuna. Jos työntekijä tekee kaksi tuntia ylityötä, hän saa siitä kolmen tunnin korvauksen. Siellä missä yritetään kiertää määräyksiä, ollaan tyytymättömiä. Työpaikoilla on käytäntöjä, että tasoitusvapaata ei voi saada, jos ei jousta työvuoroissa lähes päivittäin. Näin asia ei voi olla. Kun vapaapäivät sekä lyhyemmät ja pidemmät työpäivät suunnitellaan etukäteen, on tilanne hallinnassa puolin ja toisin. Jokainen tietää, millaiset resurssit on käytössä minäkin päivänä. Tässäkin asiassa pitää paikkansa vanha sanonta: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Yksilöllisen työajan käyttöön ollaan tyytyväisiä niillä työpaikoilla, joilla noudatetaan sopimusta. Siellä missä yritetään kiertää määräyksiä, ollaan tyytymättömiä. On hyvä muistaa, että sopimus on aina irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla, jonka jälkeen siirrytään normaaliin työaikaan. Ei ole mitään syytä alistua työaikamääräysten väärinkäyttöön. Pelin voi ja peli pitää viheltää poikki, jos esimies yrittää saada kaikki mahdolliset joustot käyttöön. Antakaamme itsellemme omaa aikaa hallitusti! 8 nousu 2 2011 nousu 2 2011 9
duunissa Teksti Heini Santos Kuvat Suvi Elo, Riikka Hurri Turvallisuus alkaa ensimmäisestä työpäivästä Pankissa turvallisuusasiat ovat erityisen keskeisessä roolissa. Rahojen ja arvopaperien lisäksi niin asiakkaiden yksityisyys, työntekijät kuin pankkisalaisuuden alaiset tiedotkin täytyy voida turvata. Nordeassa kaikki uudet konttoriin asiakaspalvelutehtäviin tulevat työntekijät suorittavat yhteensä kahdeksan viikkoa kestävän perehdyttämisohjelman, johon kuuluu työssä oppimisen lisäksi kuusipäiväinen Pankkilaisen peruskurssi, jossa käydään läpi myös turvallisuusasioita. Perehdyttäjänä toimivat esimies ja kokeneemmat kollegat. Jo toisena päivänä, ennen asiakaspalvelutehtävien aloittamista käydään läpi turvallisuusyksikön laatima paketti. Seitsemännellä viikolla turvallisuusasioihin syvennytään sitten niin kattavasti, että alla on hyvä olla jo kokemusta asiakaspalvelusta, kertoo HR Development Consultant Sini Rantama. Myös pidempään Nordeassa työskennelleille on tarjolla vaihtuvia koulutusmahdollisuuksia, ja kesätyötekijöille pidetään heidän tarpeisiinsa mukautettu perehdytys. Tunnistamisen ja tuntemisen ero Pääpaino Pankkilaisen peruskurssin turvallisuusosiossa on asiakkaan tunnistamisessa ja tuntemisessa. Asiakas voidaan tilanteesta riippuen tunnistaa henkilöllisyystodistuksen avulla tai esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Asiakkaan tunteminen sen sijaan viittaa jatkuvaan asiakkaan tarpeiden ja tapojen seuraamiseen. Help Deskiin tulee monta kertaa päivässä soittoja, jotka koskevat asiakkaan tunnistamista. Ihmiset matkustavat paljon, ja heillä on mukanaan hyvin monenlaisia asiakirjoja muukalaispassista EU:n henkilökorttiin. Pankissa näissä asioissa ollaan hyvin tarkkoja, kertoo Nordean turvallisuusasiantuntija Lasse Riihimäki. Asiakkaan tunteminen ja selonottovelvollisuus korostuvat poikkeustilanteissa. Työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan epäilyttävät ja poikkeavat liiketoimet. Ilmoitusvelvollisuus koskee jokaista pankin työntekijää. Kaikki epäilyttävät liiketoimet ilmoitetaan Nordeassa Group Securityyn, josta ne raportoidaan edelleen viranomaiselle. Muita peruskurssilla käsiteltäviä asioita ovat rahanpesun estäminen, tietoturvallisuus, toimintatapasäännöt, pankkisalaisuus ja uhkaavat tilanteet. Riihimäki tähdentää, että työntekijän on tärkeää ymmärtää mitä ja kenen tietoja hän saa käsitellä, ja että omia asioita ei voi hoitaa pankin järjestelmissä. Näitä sääntöjä on ehdottomasti noudatettava, sillä pankkitoiminta perustuu luottamukseen. Uhkaavia tilanteita torjutaan valmistautumalla Nordean intranetissä on vastikään julkaistu verkkoopiskelukurssi, joka valmistaa toimimaan uhkaavissa tilanteissa. Kurssi koskee kaikkia asiakkaiden kanssa tekemisissä olevia työntekijöitä, ja Riihimäki suositteleekin, että se käydään esimiehen johdolla läpi kaikissa konttoreissa. Puoli tuntia kestävä koulutus pui sekä fyysistä että puhelimessa tapahtuvaa uhkailua. Hiljattain on ilmestynyt myös lyhyempi, vain kymmenen minuuttia kestävä koulutus, jossa käsitellään toimintaa ryöstötilanteessa. Ryöstöjen osalta tilanne on tällä hetkellä Suomessa hyvä, sillä pankki ryöstöjä on ollut viime vuosina äärimmäisen harvoin. Pankkiryöstöjä ei näinä päivinä tapahdu juuri ollenkaan. Toimialana pankki on esimerkiksi kauppaan verrattuna hyvin turvallinen. Uhkaavissa tilanteissa toimihenkilöt osaavat toimia niin Toimialana pankki on hyvin turvallinen. taitavasti, etteivät tilanteet pääse eskaloitumaan, Riihimäki kiittelee. Työvälineet ovat työtehtäviä varten Sosiaalinen media koukuttaa ihmisiä erilaisten kanavien kautta niin vapaalla kuin työajallakin. Nordean ohjeistus aiheesta on juuri valmistumassa. Tämänhetkinen ohjenuora on se, että työnantajan tarjoamat välineet ovat työtehtäviä varten. Mikäli epävarmuutta ilmenee, työntekijän kannattaa aina kysyä esimieheltä. Yleisiä turvallisuusasioita, kuten pankki- ja liikesalaisuutta, tulee ehdottomasti noudattaa myös sosiaalisessa mediassa. Myös silloin, jos työntekijä on huolissaan esimerkiksi omasta turvallisuudestaan tai turvallisuusohjeiden noudattamisesta, hänen tulee ensisijaisesti kääntyä oman esimiehensä puoleen. Uusia kursseja suunnitellaan, kun laajempaa tarvetta koulutukseen jonkin aihealueen tiimoilta ilmenee. 10 nousu 2 2011 11
Sähköposti, mesetys ja sosiaalinen media ovat vauhdilla tulleet osaksi työelämää. Nopeaa ja kätevää yhteydenpitoa varjostavat kuitenkin samat kompastuskivet kuin muutakin viestintää: väärinymmärrykset, väärä puhuttelusävy tai kiireen tuomat virheet aiheuttavat konflikteja. Muutama nousulainen kertoi kokemuksiaan ongelmatilanteista ja etsi ratkaisuja niihin. Teksti Päivi Brink Kuva Shutterstock/Anne Kiiski Sähköinen viestintä sujuvaksi Asiakas haluaa olla Facebook-kaverini Ongelma: Asiakkaani lähetti minulle kaveripyynnön Facebookissa. Vastaus A: Päätin hyväksyä asiakkaani Facebookkaverikseni, mutta hän ei näe päivityksiäni vaan voi vain ottaa yhteyttä minuun Facebookin kautta, jos haluaa. Vastaus B: En luota Facebookin suojausmäärityksiin, jotka muuttuvat kaiken aikaa. En hyväksy asiakkaita kavereikseni jo pankkisalaisuudenkin vuoksi. Lähetän asiakkaalle selittävän sähköpostiviestin, jotta hän ei loukkaantuisi. Messenger eli mese keskeyttää asiakastilanteita Ongelma: Vieressäni on asiakas, jolle näytän myös näytöltäni asioita. Mese vilkkuu alakulmassa, vaikka punainen Varattuna -tila on käytössä. Vastaus A: Varattuna -tilaa pitää kunnioittaa. Kysymyksen voi lähettää sähköpostiin. Vastaus B: En pidä tätä ongelmana. Varattuna - tila on päällä lähes jatkuvasti, ja mesen saa myös pois päältä. Väärä viestintäväline Ongelma: Osa kysymyksistä on liian monimutkaisia vastattavaksi mesellä. Vastaus: Jotta kysymykseen voi vastata mesellä, kysymyksen pitää olla hyvin suoraviivainen. Monimutkaiset kysymykset kuuluvat kasvotusten, puhelimella tai sähköpostilla kysyttäviksi ja vastattaviksi. Sähköpostin lähettäjä ei kerro yhteystietojaan Ongelma: Saan työkaverilta sähköpostia, mutta totean, että olisi helpompi kommunikoida asiasta puhelimessa. Vastaus: Pyydä puhelinnumeroa viestillä ja kysy, onko nyt sopiva aika puhua. Ota allekirjoituksen käyttö tavaksi. Yhtenäinen allekirjoitus olisi hyvä, joten keskustelkaa esimiehen kanssa, mitä allekirjoitukseen tulee. Vanhentuneet sähköpostiviestit PS. Nordea uusii sosiaaliseen mediaan liittyvää ohjeistustaan toukokuun aikana. Ongelma: Saan satoja viestejä viikossa, enkä ehdi käydä niitä läpi. Vastaus: Sopikaa, että käytätte viestin vanhentumistoimintoa. Jos viestiin tarvitaan vastaus samana päivänä, seuraavana päivänä se näkyy enää yliviivattuna vastaanottajan postissa. Esimies tai työkaveri viestii epäselvästi tai tylysti Ongelma: Saan sähköpostin tai mese-viestin, mutta en ymmärrä, mihin viesti liittyy, tai mitä lähettäjä haluaa minun tekevän. Viesti on sekava. Lopuksi kollega HUUTAA käyttämällä isoja kirjaimia ja huutomerkkejä!!! Vastaus: Ole vastauksessasi itse selkeä ja kysy selventäviä kysymyksiä. Myös nopeissa viestimuodoissa on syytä muistaa, ettei vastaanottaja ole ajatustenlukija. Lyhyt johdanto, joka sitoo varsinaisen kysymyksen tai pyynnön johonkin kontekstiin, kuuluu asiaan. Jäsennelty viesti on helppo silmäillä nopeasti läpi. Isojen kirjaimien käyttö ja huutomerkit antavat vihaisen ja hieman hysteerisen vaikutelman. Niitä ei tule käyttää. Ota asia ystävällisesti puheeksi kollegasi tai esimiehesi kanssa, jos sama toistuu usein. Uudet työntekijät tulisi perehdyttää myös nettietikettiin. Pelastakaa edes pörssi! Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa varoitti taannoin, että tätä menoa Suomessa ei viiden vuoden päästä ole enää omaa pörssiä. Valitettavasti pörssi ei ole ainoa asia, joka Suomesta katoaa, jos yritys- ja pankkivastainen mieliala vielä vahvistuu. Edessä voivat olla hurjat ja yrityksille kurjat ajat. On täysin ymmärrettävää, että ihmiset ovat vihaisia finanssikriisistä, Portugalin pelastuspaketista, Kreikasta ja yritysjohtajien hulppeista palkkioista. Mutta on hyvin kummallista, että asioiden uskotaan ratkeavan sillä, että pankkeja ja yrityksiä rangaistaan. Suomen pankit eivät finanssikriisiä synnyttäneet. Toisin kuin amerikkalaiset kollegansa, suomalaiset yritysjohtajat eivät saaneet bonuksia siitä, että ajoivat yrityksensä kuilun partaalle tai konkurssiin. Päinvastoin! Viime vuosien eniten keskusteltu bonus skandaali Suomessa koski Fortumia. Oltiin Liliuksen bonuksista mitä mieltä tahansa, ainakaan niitä ei maksettu miehelle, joka oli hoitanut työtään huonosti. Miksi Suomessa sitten vaaditaan yhteisö- ja pääomatuloveroja ylös? Haluavatko suomalaiset tieten tahtoen rangaista yrityksiä sekä niitä, jotka yrityksiin rahojaan sijoittavat? Tuskin. Jokainen suomalainen tietää, että vain kannattavat yritykset voivat luoda työtä, vaurautta ja verotuloja. Mistä sitten on kysymys? Luulen, että vastaus löytyy EVAn asenne- ja arvotutkimuksesta Maailman paras maa. Tutkimuksen mukaan liki 75 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassamme liian suureksi. Minun teoriani mukaan suomalaiset ajattelevat, että nyt pannaan eriarvoisuus kuntoon verottamalla rikkaita. kylässä Risto E. J. Penttilä Toimitusjohtaja, CEO Keskuskauppakamari Tällainen ajattelu ei kuitenkaan ole kovin fiksua. Otetaan esimerkki Nokiasta. Niin kauan kuin Nokia tuotti satoja optiomiljonäärejä per vuosi, eriarvoisuus suomalaisten välillä kasvoi. Nokian optiomiljonäärit karkasivat kauemmaksi ja kauemmaksi tavallisten suomalaisten tulotasosta? Ketä optiomiljonäärien suuri määrä vahingoitti? Ei ainakaan köyhiä, sillä köyhien avustukset maksettiin optiomiljonäärien veroilla. Ei ainakaan suomalaista veronmaksajaa, koska Nokia optiot maksettiin ulkomaalaisten osakkeenomistajien pussista. Vastaus kuuluu: optiomiljonäärien paljous ei vahingoittanut suomalaista yhteiskuntaa, mutta niiden todennäköinen puuttuminen tulevina vuosina vaikeuttaa hyvinvointipalvelujen rahoittamista. Mitä sitten pitäisi tehdä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi Suomessa? Parannetaan yritysten toimintamahdollisuuksia. Tällä tavoin saamme lisää työtä. Vahvistetaan suomalaisten perusturvaa. Tällä tavoin estämme suomalaisten syrjäytymisen. Helpoin tapa parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia on tehdä yritys- ja osinkoverotuksesta kannustavaa. Järkevin tapa vahvistaa suomalaisten perusturvaa olisi siirtyä perustulomalliin. Entä sitten pörssi? Eiköhän sovita, että pidetään pörssi Suomessa? Ilman toimivaa rahoitusjärjestelmää Suomi köyhtyy kirjaimellisesti. Siihen meillä ei ole varaa. Pelastetaan siis edes pörssi. V A R O I T U S! Tällä palstalla vieraileva kirjoittaja esittää omia näkemyksiään. Kirjoitus ei välttämättä edusta Nousun kantaa. 12 nousu 1 2011 nousu 2 2011 13
Mihin tämä maailma on oikein menossa? Teboilille. Sieltä saa jäsenkortilla 2,5 snt/litra edullisempaa empaa menovettä. Kari Ahola ordförande kari.ahola@nordea.com Ny riktning för Nordea Nordea är Nordens största bank och också en av de största bankerna i Europa. Banken har ett betydande samhälleligt och ekonomiskt inflytande. Nu har bankens styrelse, under ledning av en ny ordförande, fattat betydelsefulla beslut. Vi övergår från en tid av övervägd tillväxt till en tid för övervägda inskränkningar. Inom ramen för den nya europeiska reglering som träder i kraft år 2013 beräknas de bästa bankerna erhålla en avkastning på 15 procent på det egna kapitalet. Nordea vill vara en av dessa banker för att kunna garantera aktieägarna en maximal avkastning. I praktiken betyder detta att avkastningen ökas genom kvalitet. En kvantitativ ökning är inte möjlig i den nya reglerade verksamhetsmiljön. Därför måste vi se över utgifterna med en mycket kritisk blick. För arbetstagarna betyder detta sämre tider och det betyder också sämre tider på samhällsnivå. Företagets samhällsansvar, något som också Nordea har betonat, är bara tomma ord när det gäller marknadsföring. Stor ägarna och den högsta ledningen får en frikostig belöning. Personligen skulle jag föredra att Nordea utvecklas på lång sikt, till en bank som tar ansvar för sina kunder, arbetstagare, ägare och samhället. Nu går vi i fel riktning. Nousu vill påverka de beslut som fattas inom banken. Om vi inte kan ändra besluten vill vi i alla fall påverka följderna av besluten. För att kunna göra det krävs en omfattande organisation och tillräckliga resurser. I vår storleksklass innehar vi en betydelsefull position i det finländska samhället. Efter sommaren kommer vi att börja arbeta med de här utmaningarna. Tills dess är det viktigt att vi samlar krafter det bästa sättet är att njuta av semestern. Jag önskar er alla en riktigt trevlig sommar! Det är kunderna, arbetstagarna och slutligen samhället som betalar räkningen. Storägarna och den högsta ledningen får en frikostig belöning. Det är kunderna, arbetstagarna och slutligen samhället som betalar räkningen. Teboililla juuri sinä olet etuasiakas. Oman liittosi jäsenkortilla saat nyt erikois- alennuksen bensiinistä ja dieselöljystä -2,5 snt/litra (normaalialennus 1,7 snt/litra). Alennuksen saat kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta*. Esitä jäsenkortti kassalla ennen maksua tai syötä kortti automaattiin ennen maksuvälinettä. Arbetslöshetskassans kontaktuppgifter för Nousus medlemmar: A-kassan för tekniska funktionärer inom den offentliga sektorn, Böletået 9 B, 00240 Helsingfors Tfn: (09) 7206 820 (må to kl. 9 11.30), Fax: (09) 148 1029, asiakaspalvelu@jattk.fi, www.jattk.fi. Ifall du redan får utbetalning kan du på kassans sidor också sköta dina ärenden via den elektroniska tjänsten. Logga in easiointi med dina egna bankkod! (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki). *Alennusta ei saa Teboil Express automaattiasemilta. Erikoistarjous on voimassa 1.6.-31.8.2011. 14 nousu 2 2011 nousu 2 2011 15 www.teboil.fi/liitto
nousussa Toimiston kesä Uutta väkeä Nousun toimistossa Toukokuun alussa Nousun toimiston sessä ja missä kulloinkin tarvitaankaan. osaavaan ja innostuneeseen joukkoon Juhan tausta on teknisellä puolella ja liittyi uusi jäsen, Juha hänellä on 15 vuoden kokemus työskentelystä järjestöissä, viimeksi diplomi- Simell. Juha vahvistaa asiantuntijoiden rivejä insinöörien TEKistä ja Insinööriliitosta. ja hänen erityisiin tehtäviinsä kuuluu jäsen- Muutokset avaavat uusia mahdollisuuk- Muutokset ovat hänelle niistäkin tuttuja. toiminnan ja luottamusmiesorganisaatioiden seitsemän TES:n neuvottelupöydässä. sia, sanoo Juha, joka on ollut mukana jo tukeminen. Muuten Vapaa-aikanaan Juha harrastaa liikuntaa. Lajeja on monta, ja ne vaihtuvat hänet tulee tapaamaan koulutuksissa, työpaikkatoiminnan kehittämi- on pysynyt mukana jo 35 vuodenajankin mukaan, mutta jääkiekko vuotta. Union in Nordea Nordean ammattiyhdistysten pohjoismainen yhdistys, Union in Nordea, piti Laura valittiin myös vetämään pohjoismai- nään Laura Tuomola ja Sari Lammasniemi. vuosikokouksensa Norjassa 2011. Yhdistyksen hallituksen, Nordea Union Boardin Groupia. Marja taas toimii Group Councilin sen tiedotuksen ryhmää, Nordic Information (NUB) puheenjohtajaksi valittiin norjalainen eli konsernineuvoston henkilöstöedustajien Steinar Nickelsen ja varapuheenjohtajaksi puhemiehenä. Jessica Johansson Ruotsista. NUB:n suomalaiset jäsenet ovat Kari Ahola, Paula Nordean uudistuneilta nettisivuilta Lue lisää pohjoismaisia uutisia Union in Hopponen ja Marja Yliniemi, varajäseni- www.unioninnordea.org. Nousun toimisto auttaa ja palvelee kesälläkin. Heinäkuun ajan jäsenpalvelu on avoinna 10.00-14.00. Muuna aikana palvelu toimii 9.00-15.00. Jäsenpalvelun puhelinnumero on 020 741 2960 ja sähköposti jasenpalvelu@nousu.org. Nousulaisten työttömyyskassana toimi JATTK, jonka asiakaspalvelun tavoitat numerosta 09 720 6820 tai sähköpostista asiakaspalvelu@jattk.fi. Syksyllä tapahtuu Edunvalvontakoulu Oulussa 8-9.10.2011 Edunvalvontakoulu on tarkoitettu kaikille jäsenille. Se on myös uusien luottamusmiesten ensimmäinen etappi luottamusmieskoulutuksessa. Kurssilla käydään läpi edunvalvonnan peruskysymyksiä: työsopimus ja muut työsuhteen ehdot, miten liitto toimii, mitä voidaan sopia paikallisesti jne. Ilmoittautuminen NOORAn kautta 22.9. mennessä. ESAS järjestää koulutuskurssin esimiehille ja asiantuntijoille viikonloppuna 15. - 16.10.2011. Varaa aika kalenteriisi ja seuraa tarkempia tietoja Nousun sivuilta ja sähköpostistasi! Työsuojeluvaltuutettujen vaalit järjestetään syksyllä. Vaaleissa valitaan työpaikkojen työsuojeluvaltuutetut seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Olisitko sinä kiinnostunut vaikuttamisesta omaan työympäristöösi? Lisätietoja nykyisiltä toimijoilta työpaikallasi tai päätyösuojeluvaltuutetulta Jorma Nylundilta. Tarkemmat ohjeet ehdokasasettelusta syksyllä. ni hao Kristiina Ojanen