Laskentaa kirjaimilla



Samankaltaiset tiedostot
Avainsanat: peli, matematiikka, polynomi, yhteen- ja vähennyslasku, kertolasku

1.2 Polynomien peruslaskutoimitukset (+, ja )

KORJAUSMATIIKKA 3, MATERIAALI

Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi.

1 PERUSLASKUTAITOJA. ALOITA PERUSTEISTA 1A. a) = 4 15 = 11. Vastaus: 11. b) 2 ( 6 + 5) = 2 ( 1) = 2. Vastaus: 2. c)

Merkitse kertolasku potenssin avulla ja laske sen arvo.

Huom! (5 4 ) Luetaan viisi potenssiin neljä tai viisi neljänteen. 7.1 Potenssin määritelmä

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

7.lk matematiikka. Muuttuja ja Lauseke

1 Peruslaskuvalmiudet

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

7.lk matematiikka. Muuttuja ja Lauseke

niin järjestys on tämä: ensin kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle, sen jälkeen plus- ja miinuslaskut vasemmalta oikealle.

MABK1 Kurssimateriaali. Eiran aikuislukio 2005

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

matematiikkaa maahanmuuttajille Eeva Rinne

1.1 Yhtälön sieventäminen

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt

MAA 2 - POLYNOMIFUNKTIOT

Opettaja: tyk.fi Aika ja paikka: ma, ke klo 17:00-18:25, luokka 26.

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

Rationaalilauseke ja -funktio

Matematiikan pohjatietokurssi

Matematiikan tukikurssi

PERUSASIOITA ALGEBRASTA

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

A L G E B R A N O P P I - J A E S I M E R K K I K I R J A PORVOO HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ KAHDESTOISTA PAINOS

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

MATEMATIIKAN JOHDANTOKURSSI ASSIn opiskelijoille soveltuvin osin

AVOIN MATEMATIIKKA 9 lk. Osio 3: Kerrataan ja sovelletaan

Juuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Polynomi ja yhtälö Sievennä. a) 4a + 3a b) 11x x c) 9x + 6 3x. Ratkaisu a) 7a b) 12x c) 6x + 6

1 Rationaalifunktio , a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen.

Matematiikan peruskurssi 2

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

5 Differentiaalilaskentaa

Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

MITEN RATKAISEN POLYNOMIYHTÄLÖITÄ?

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

MAY01 Lukion matematiikka 1

6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

Talousmatematiikan perusteet, L2

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

2.4 Korkeamman asteen yhtälö

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,...

Luvuilla laskeminen. 1. Laske. a) 2 5 b) 6 11 c) 4 + ( 4) d) 1 ( 7) Ratkaisu. a) 2 5 = 7 b) 6 11 = 5 c) 4 + ( 4) = 4 4 = 0 d) 1 ( 7) = = 6

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai

3.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit

1 Luvut jonossa 1. Kuinka monta pikkuneliötä on a) neljännessä kuviossa b) seitsemännessä kuviossa c) kymmenennessä kuviossa?

YHTÄLÖ kahden lausekkeen merkitty yhtäsuuruus

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

Opettaja: tyk.fi Aika ja paikka: ma, ke klo 18:40-20:05, luokka 26.

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

1.2 Raja-arvon määrittäminen käytännön tilanteissa

MAB 9 kertaus MAB 1. Murtolukujen laskutoimitukset: Yhteen- ja vähennyslaskuissa luvut lavennettava samannimisiksi

Negatiiviset luvut ja laskutoimitukset

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN ALA MATEMATIIKAN PREPPAUSTEHTÄVIÄ Kesä 2015

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Klassinen todennäköisyys ja kombinatoriikka

x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4 1,35 < ln x + 1 = ln ln u 2 3u 4 = 0 (u 4)(u + 1) = 0 ei ratkaisua

Tekijä Pitkä matematiikka

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

Negatiiviset luvut ja laskutoimitukset

Negatiiviset luvut ja laskutoimitukset

1. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 summa? 2. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 tulo? =?

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista

AVOIN MATEMATIIKKA 9 lk. Osio 3: Kerrataan ja sovelletaan

Matemaattisten menetelmien hallinnan tason testi.

PERUSKOULUSTA PITKÄLLE

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt

KOKEITA KURSSI Kirjoita potenssimerkintдnд a) b) ( 4) ( 4) ( 4) c)

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = = =

Lisä,etopake3 2: ra,onaalifunk,on integroin,

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ

H5 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Vapaa matikka. Määritelmä sanalle rekursio: ks. rekursio. Polynomifunktiot (MAA2)

HARJOITUSTEHTÄVIÄ. Rationaaliset luvut MERKITSEMISTAPOJA YHTÄLÖITÄ

4 LUKUJONOT JA SUMMAT

Aluksi Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?

1 Numeroista lukuja 1.

Transkriptio:

MAB1 Polynomit

Laskentaa kirjaimilla Tähän asti olemme laskeneet luvuilla, jotka on esitetty numeroiden avulla. Matematiikan säännöt, laskentamenetelmät, kaavat samoin kuin fysiikan ja itse asiassa kaikkien tieteiden laskentamenetelmät esitetään kirjaimilla. Kirjaimet tarkoittavat muuttujia, joille voidaan sitten antaa lukuarvoja.

Polynomi on summalauseke Polynomi on summalauseke, jossa kirjainmuuttuja ei esiinny nimittäjässä. Polynomi voi olla yhden muuttujan, esimerkiksi x:n polynomi: 5x 3 4x 2 + 7x - 5 Yleensä x:n polynomia merkitään P(x), joten P (x) = 5x 3 4x 2 + 7x - 5

Nimityksiä Polynomissa termit peräkkäin etumerkkeineen (järjestetty: korkein potenssi ensin) Poly = monta nomi= termi termi = yhteenlaskettava, esim 5x 3, esim. -4x P (x) = 5x 3 4x 2 + 7x - 5 kerroin 5 kirjainosa x 3 Lyhennysmerkintä x:n polynomille termejä termit 5x 3, -4x 2, +7x, -5

Samanmuotoiset termit Jos kahdella termillä on täsmälleen sama kirjainosa, termit ovat samanmuotoisia. Kirjainosien kirjaimien pitää olla samoja eksponenttejä myöten -5x 2 ja 3x 2 ovat samanmuotoisia 3x ja -x ovat samanmuotoisia 2a 2 ja -4a eivät ole, koska a:lla eri eksponentti lausekkeessa samanmuotoiset termit voidaan yhdistää

Nimityksiä 1-terminen polynomi = monomi P(x) = -5x 2-terminen polynomi = binomi P(a,b) = 3a 4b P(x) = -4x 2 + 5x 3-terminen polynomi = trinomi (nimeä ei juuri käytetä) P(x) = 4x 2 2x + 3

Polynomin asteluku Polynomin asteluku = muuttujan korkein eksponentti Esim. Järjestä x:n polynomi P(x) = 2x 3 + 4x 2 5x 3 Muuttujan x korkein eksponentti on 3, se ensin. Saadaan kolmannen asteen polynomi: P(x) = -5x 3 + 4x 2 + 2x - 3 (Järjestämisessä vaihdetaan termien paikkoja)

Polynomin arvon laskeminen Kun muuttujan arvo tiedetään, polynomin arvo lasketaan sijoittamalla x:n paikalle arvo 4 Olkoon polynomi P(x) = -3x 2 + 2x - 3 P(4) = -3 4 2 + 2 4 3 = -3 16 + 8 3 = - 43

Negatiivinen muuttujan arvo suluissa Jos muuttujan paikalle sijoitetaan negatiivinen, siis miinusmerkkinen arvo, se on sijoitettava suluissa P(a) = 2a 3 3a 2 + 4a - 5 kun muuttuja a = -2, saadaan P(-2) = 2 (-2) 3-3 (-2) 2 + 4 (-2) 5 P(-2) = 2 (-8) - 3 4 8-5 P(-2) = -16 12 8 5 = - 41

Vastapolynomi P(x) Jos polynomi P(x) on P(x) = 2x 3 5x + 3 Niin polynomin P(x) vastapolynomi on P(x) saadaan vaihtamalla etumerkit -P(x) = -2x 3 + 5x - 3 Muistisääntö: Sulkujen edessä oleva miinus vaihtaa merkit

Polynomilausekkeiden yhteen- ja vähennyslasku (sievennys) Olkoon P(x) = 2x 3 + x 2 3x + 5 Olkoon Q(x) = 3x 2 2x + 5 a) Sievennä polynomien summa P(x) + Q(x) (2x 3 +x 2-3x+5) + (3x 2-2x+5) = Ensin sulut pois 2x 3 +x 2-3x+5 + 3x 2-2x+5 = Sitten yhdistetään samanmuotoiset termit 2x 3 + 4x 2 5x +10

Polynomilausekkeiden yhteen- ja vähennyslasku (sievennys) Olkoon P(x) = 2x 3 + x 2 3x + 5 Olkoon Q(x) = 3x 2 2x + 5 b) Sievennä polynomien erotus P(x) - Q(x) (2x 3 +x 2-3x+5) - (3x 2-2x+5) = Ensin sulut pois, huom! vastapolynomi 2x 3 +x 2-3x+5-3x 2 + 2x - 5 = Sitten yhdistetään samanmuotoiset termit 2x 3-2x 2 x

Monomien kertolasku Monomissa on vain yksi termi. Se koostuu kertoimesta ja kirjainosasta Kertoimet kerrotaan erikseen, kirjainosat erikseen -5x 2 kirjainosa kerroin 3a 2 4a 3 = 12a 5-5x 3 (-4x 2 y) (-2xy 4 ) = - 40x 6 y 5 Huom!: pariton määrä miinuksia - 5 4 2 = 40 x 3 x 2 x = x 6 y y 4 = y 5

Monomi kertaa polynomi Monomilla kerrotaan vuoronperään kaikki polynomit termit. Saadut tulotermit etumerkkeineen peräkkäin 5(4x 3) = 20x - 15 2x(5x 4) = 10x 2 8x -3x 2 (2x 4x 3 + 5x 2 ) = -6x 3 + 12x 5 15x 4 = 12x 5 15x 4 6x 3 (polynomi pannaan järjestykseen)

Polynomi kertaa polynomi Kullakin kertojan termillä kerrotaan vuoronperään kaikki, saadut tulotermit etumerkkeineen peräkkäin (2x 3) (4x - 5) = 8x 2 10x 12x + 15 keskimmäiset samanmuotoisia = 8x 2 22x + 15

Monomi jaettuna monomilla Kertoimet supistetaan erikseen kirjainosa jaetaan erikseen samankantaisten potenssien jakolaskun mukaisesti 5 7 5 7 18x y 18 x y = = 6x 2 5 2 5 3x y 3 x y 6 1 1 x 3 1 y 2 15 a b 15 a b 3b = = 5 5 a 2 8 2 8 3 6 5 6 5 4 a b c a b c c 1 3 a 4 1 1 b 3 y 3 2

Vain lausekkeella saa supistaa, ei summalausekkeen osalla. Osoittajan ja nimittäjän pitää olla tulon muodossa 2x - 5 2x +3 Tässä ei saa supistaa 2x pois koska se on vain summalausekkeen osa. Osoittaja ja nimittäjä eivät ole tulon muodossa (3x 1)(2 x 5) (3x 1)(2 x 5) 3x -1 = = 8(2x 5) 8(2x 5) 8 Tässä saa supistaa lausekkeella 2x 5, koska se on sekä osoittajassa että nimittäjässä. Osoittaja ja nimittäjä on tulon muodossa.

Hankalahko esimerkki Sievennä lauseke 2 2x - (4x + 2x) 2x Osoittaja ei ole tulon muodossa, nimittäjä on. Ei saa supistaa 2x:lla Sievennetään osoittaja poistamalla sulut, jolloin voidaan yhdistellä samanmuotoisia termejä. 2 2 2 2x - (4x + 2x) 2x - 4x - 2x -4x = = = -2x 2x 2x 2x