Monitieteisen gerontologisen kuntoutuksen mahdollisuudet ja haasteet. Kelan IKKU hankkeen toimintatutkimuksen tuloksia Aila Pikkarainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kela/IKKU hanke VELJESKOTIPÄIVÄT 3. 4.10.2013
Lähde: Google/kuvat Esityksen teemat Tulevaisuus? IKKU hankkeen tausta ja kuvaus Ikääntyneiden kuntoutujien kuntoutumisorientaatiot Gerontologisen kuntoutuksen perusteet? Kuntien ja kuntoutuslaitosten erillisyys? Johtopäätöksiä ja suosituksia
Tulevaisuuden haaste: Teknologia tunkeutuu vapaa aikaan Lähde: IAGG 2013, SOUL
Tulevaisuuden haaste: Teknologia korvaa ihmistyön? Lähde: IAGG 2013, SOUL
Tulevaisuuden haaste: Teknologia tunkeutuu koteihin www.aal domeo.org
Tulevaisuuden haaste: Teknologinen ja virtuaalinen ympäristö monimutkaistuvat Lähde: IAGG 2013, SOUL
Tulevaisuuden haaste: Asiakkaat ja tutkittavat osallistuvat itse tutkimus ja kehittämisprojekteihin niiden kaikissa vaiheissa Lähde: IAGG 2013, SOUL Lähde: EFRR2013, Istanbul
Tulevaisuuden haaste: Teoriatieto ja tutkimustoiminta laajenevat ja syvenevät täydentäen toisiaan: entä käytäntöön implementointi? Lähde: EFRR2013, Istanbul
Tulevaisuuden haaste: Asiakkaiden ongelmat monimutkaistuvat ja moniammatillinen työ sisältää entistä enemmän muuttuvia elementtejä. Lähde: IAGG 2013, SOUL
KELA IKÄÄNTYNEIDEN KANSALAISTEN KUNTOUTTAJANA KUVA 1. Ikääntyneiden kuntoutujien kuntoutuspalvelujen kehittämistyön Kelassa. Geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanke IKÄ hanke IKKU hanke Verkostokuntoutus malli Pilottitutkimus 2000 Satunnaistettu interventiotutkimus Vaikuttavuus, prosessi ja taloustutkimus 2001 2007. Kuntoutuksen vaikuttavuus, prosessit ja verkostot Tutkimus ja kehittämishanke 2009 2013 Työelämästä poissaolevien monisairaiden yli 65 vuotiaiden kuntoutus (2009) Työelämästä poissaolevien monisairaiden kuntoutus (2013)
IKKU hanke Koordinoija ja rahoittaja Kela THL, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Vanhustyön keskusliitto Viisi kuntoutuslaitosta (kuusi yksikköä) 18 (20) yhteistyökuntaa AVO JA LAITOSMALLISTA KUNTOUTUSTA 8 HENKEN RYHMISSÄ 12 pilottikurssia 2009 2010 48 tutkimuskurssia 2010 2012, joilla noin 370 kuntoutujaa 1.10.2013 11
IKKU- hanke kunnat 1.1.2012 (n=18) Yhteensä Suomessa 336 kuntaa Taukokangas Oy (laitosmalli): Oulainen, Kalajoki (Himanka, Merijärvi) ODL Kuntoutus Oy (avo ja laitosmallit): Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Simo, Tyrnävä Härmän Kuntoutus Oy (avomalli): Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi Kruunupuisto Oy (laitosmalli): Enonkoski, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Savonlinna, Sulkava Kyyhkylä Oy (avomalli): Mikkeli, Juva Muokattu Pikkarainen 20.4.2012: Lähteet: Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen, Kuntaliitto 12
Tutkimusosiot I-III
Kuntoutuslaitos Hakeminen Infopäivä Kela Koti / kotikunta K u n t o u t u s v u o s i Selvitysjakso Perusjakso I seurantajakso II seurantajakso Avomallinen kuntoutus 20 kuntoutuspäivää Laitosmallinen kuntoutus 22 kuntoutuspäivää I kotikäynti Verkostokäynti Toimintapäivät II kotikäynti Ohjattu tai omaehtoinen toiminta Ryhmän omaehtoinen toiminta Infopäivä +2 x kotikäynti + verkostokäynti + 2 x toimintapäivä
Ikääntyneiden ryhmä Omaiset, Läheiset Kunnan työntekijät Ydinprosessi A Mentorohjaaja Työntekijä Työntekijä - pari Iäkäs kuntoutuja Tukiprosessi B Moniammattillinen työryhmä Johto/ organisaatio
TAULUKKO 1. IKKU hankkeen toimintatutkimukseen valittujen kuntoutuskurssien palveluntuottajakohtaiset havainnointipäivät vuosina 2009 2012 PALVELUN- TUOTTAJAT a HAVAINNOIDUT KURSSIT 1. pilottikurssi 1. tutkimuskurssi 8. tutkimuskurssi (2009 2010) (2010 2011) (2011 2012) YHTEENSÄ A1 9 9 9 27 A2 4 4 4 12 A3 4 4 4 12 L1 3 b 4 4 11 L2 9 9 9 27 L3 4 4 4 12 KAIKKI 33 34 34 101
TAULUKKO 1. IKKU hankkeen toimintatutkimuksessa havainnoidut kuntoutustapahtumat (n=454) kolmessa avomallia (A) ja kolmessa laitosmallia (L) toteuttaneessa kuntoutusyksikössä vuosina 2009 2012. a II seurantajakson havainnointipäivä ei toteutunut. Kuntoutustapahtumat (n) Palveluntuottajat Palveluntuottajat A1 A2 A3 Yhteensä L1 L2 L3 Yhteensä KAIKKI 1. pilottikurssi (23 päivää) 23 32 29 84 13 a 24 26 63 147 1. tutkimuskurssi (24 päivää) 27 31 31 89 24 26 23 73 162 8. tutkimuskurssi (24 päivää) 26 30 29 85 20 21 19 60 145 YHTEENSÄ (n) (%) 76 29,5 93 36 89 34,5 258 100 57 29 71 36 68 35 196 100 454 Avomallit 57 % Laitosmallit 43 % 100 %
TAULUKKO 2. IKKU hankkeen toimintatutkimukseen osallistuneiden kuntoutusyksikköjen moniammatillisten työryhmien fokusryhmäkeskustelut (n=29) ja osallistujat (n=191) vuosina 2009 2011. a Osallistujien määrä / ryhmä. b Yhdistetty I fokusryhmä. Kuntoutusyksikköjen moniammatilliset työryhmät A1 (n=7) A2 (n=7) A3 (n=8) L1 (n=7) L2 (n=7) L3 (n=7) Osallistujat Yhteensä 2009 I fokusryhmä 6 5 7 b 7 6 2 b n=33 II fokusryhmä 6 6 9 7 7 7 n=42 2010 III fokusryhmä 7 6 7 7 7 8 n=42 IV fokusryhmä 7 6 8 7 5 7 n=40 2011 V fokusryhmä 5 6 8 5 5 5 n=34
I pilottikurssi 2009 2010 I tutkimuskurssi 2010 2011 VIII Tutkimuskurssi 2011 2012 2. ja 3 vaiheen analyysi 1. vaiheen analyysit Fokusryhmä I K2009 Fokusryhmä II S2009 Fokusryhmä III K2010 Fokusryhmä IV S2010 Fokusryhmä V S2011 Työparien palautekeskustelut 2011 12 4. vaiheen analyysi ja teoriatietoon yhdistäminen (A) Havainnointiaineisto (B) Ryhmäkeskusteluaineisto
ITSENÄINEN KOTONA ASUMINEN (Vanhuspalvelulaki 2013/980) Ikääntyminen, vanheneminen? Mitattu ja koettu? Koti? Lähiympäristö? Oleminen, tekeminen, asuminen vai kokeminen? Omatoimisuus, itsenäisyys vai autonomisuus?
+ A u t o n o m i s u u s Neutraali tila Toimiva paikka Yksilöllinen asunto Merkityksellinen koti Yksilöllisyys +
(A) PRIMÄÄRI JA SEKUNDÄÄRI VANHENEMINEN (B) Erilaiset ikäulottuvuudet yksilöllisissä ja ryhmäprosesseissa kuntoutusvuoden aikana Omaohjaaja Työpari Moniammatillinen työryhmä Ikääntynyt kuntoutuja Vertaiskuntoutuja Kuntoutujaryhmä Omaiset, läheiset Hankekunnan yhdyshenkilö Kuntapalvelut Muut verkostot (C) Kuntoutumisorientaatiot: käynnistyvä, löytävä, uudistava ja luopuva kuntoutumisorientaatio
VANHAN IHMISEN KOTONA ASUMINEN MÄÄRITTELY JA ARVIOIMINEN? VRT. NUOREMMAT AIKUISET? PRIMÄÄRINEN VANHENEMINEN SEKUNDÄÄRINEN VANHENEMINEN ELETTY ELÄMÄ, ELÄMÄNKULKU YKSILÖLLINEN KOTIASUMINEN, KOETTU KOTIASUMINEN AUTONOMISUUS MITATTU, ULKOPÄIN ARVIOITU KOTONA ASUMINEN TURVALLISUUS, ESTEETTÖMYYS PALVELUJEN KOHDENTUMINEN JA MÄÄRITTÄMINEN ITSENÄISYYS? SELVIYTYMINEN?
Erilaiset ikäulottuvuudet kotikäynnillä KRONOLOGINEN IKÄ BIOLOGINEN, KEHOLLINEN, RUUMIILLINEN IKÄ SOSIAALINEN IKÄ PSYKOLOGINEN, YKSILÖLLINEN, KOETTU IKÄ TOIMINTAKYKYINEN IKÄ
Käynnistävä Esimerkiksi: Akuutti sairastuminen, vammautuminen, leskeytyminen, kuulon, näön tai nivel ja lihastoiminnan ikämuutokset Kotikäyntien kohderyhmänä on tietyin kriteerein valitut riskiryhmät? 25
Esimerkiksi: Vanhan harrastuksen tai aikaisemman mieluisan liikuntamuodon uudelleen käynnistäminen, toteutumatta jääneen haaveen (toiminnan) toteuttaminen Löytävä (oivaltava) Kuntakyselyissä saatujen kartoitusten pohjalta rakennetut uudet palvelutuotteet? 26
Tietyn ikäryhmän haastatteluissa esiin tulleet yksilölliset ongelmat ja haasteet? Esimerkiksi: Siivouksen uudelleen toteuttaminen niin sisällöllisesti kuin määrällisesti, harrastusten tekeminen uudella, sovelletulla tavalla, liikkumisessa apuvälineiden käyttäminen. Uudistava 27
Tietyn ikäryhmän haastatteluissa esiin tulleet yksilölliset ongelmat ja haasteet? Luopuva / hyväksyvä Esimerkiksi: Ajokortista luopuminen ja autolla ajamisen lopettaminen, piha ja puutarhatöiden lopettaminen, pyörällä ajamisen lopettaminen. 28
Esimerkki. Ikääntynyt kuntoutuja näyttäisi kokevan gerontologisen kuntoutuksen Hoitona Suorituksina Palkkiona Mahdollisuutena Yllätyksenä Riskinä 29
GERONTOLOGISEN KUNTOUTUMISEN PERUSTA: C. Koettu ja eletty gerontologinen kuntoutuminen yksilöllisten kuntoutumisorientaatioiden pohjalta B. Gerontologisessa kuntoutusprosessissa neuvottelevat ikäulottuudet niin yksilö kuin ryhmätilanteissa A. Sekundäärinen vanheneminen (kuntoutuksen sisäänottokriteerit) ja kuntoutujien esille tuoma primääri vanheneminen kietoutuvat toisiinsa. C. IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTUJIEN KUNTOUTUMISORIENTAATIOT KÄYNNISTÄVÄ LÖYTÄVÄ UUDISTAVA LUOPUVA B. IKÄULOTTUVUUDET KRONOLOGINEN KEHOLLINEN SOSIAALINEN KOKEMUKSELLINEN TOIMINTAKYKYINEN A. PRIMÄÄRINEN JA SEKUNDÄÄRINEN VANHENEMINEN
Yhteenveto tuloksista (I): Iäkkäät hyötyvät kuntoutuksesta (THL/Luoma) Elämänlaadun fyysisen, psyykkisen ja ympäristöulottuvuus parani Terveydentila häiritsi vähemmän tavanomaista sosiaalista toimintaa Kuntoutujat saivat uusia ystäviä ja harrastuksia Kipukokemukset lievenivät/vähenivät Masennusoireet ja ahdistuneisuus vähenevät Turvattomuuden tunne väheni Keskittymiskyky ja uuden oppiminen tuntui helpommalta 1.10.2013 TH31
Yhteenveto tuloksista (II): Iäkkäät hyötyvät kuntoutuksesta (THL/Luoma) Liikkumiskyky parani: tasapaino, alaraajojen lihasvoima ja kävelynopeus Yläraajojen liikkuvuus parani Koettu toimintakyky parani, erityisesti naisilla, asiointi ja liikkuminen Luottamus omiin kykyihin parani 56% läheisistä sai lisää varmuutta auttaa kuntoutujaa arkipäivän askareissa Tutkimuksen luotettavuus Vertailu väestöaineistoihin & pätevät mittarit Samansuuntaiset tulokset ei mittareilla (QoL, Toky, KoToky) 1.10.2013 32
Muuta huomioitavaa (THL/Luoma) Kuntoutujien valinta on tärkeää koska fyysisesti ja psyykkisesti huonokuntoisimmat putoavat heti alussa pois Kun valinta ja tavoitteiden asettaminen on onnistunut, iäkkäät kuntoutujat hyötyvät kuntoutuksesta. Tavoitteiden asettamisen merkityksellisyys > siirtyminen arkeen Laaja alaisen gerontologisen kuntoutuksen hyötyjä voidaan mitata tavoitteisiin nähden oikein valituilla elämänlaadun ja toimintakyvyn mittareilla (www.toimia.fi) 1.10.2013 33
TABLE 1. Gerontological Rehabilitation: Approaches and methods. Pikkarainen 2012. Disciplines Approaches Methods/services Medical sciences Rehabilitation medicine Diagnosis oriented practice Body centered services (ICF: Body structure/function) Physical and Sport Sciences Rehabilitation Sciences Task oriented practice Action centered services (ICF: Activity) Psychological and Social Sciences Person oriented practice Group(society) oriented practice Participation centered services Community based services (ICF: Participation/Environment) 34
Gerontologisen kuntoutuksen käsite? Gerontologisen kuntoutuksen käsite? Potentiaalinen gerontologinen kuntoutus = kokonaisvaltainen, ajankohtaiseen tietoon ja tutkimukseen perustuva kuntoutus kaikkine menetelmineen ja mahdollisuuksineen. Aktuaalinen gerontologinen kuntoutus = todellisuudessa toteutuva, satunnainen kuntoutus, joka on riippuvaista lähetteistä, asenteista, resursseista ja myös ikääntyneen itsensä ilmaisemasta tarpeesta, hänen asuinpaikkakunnastaan ja häntä hoitavista ihmisistä. Kuntoutus kohdistuu myös johonkin erityisen ajankohtaiseen asiakasryhmään sen saaman huomion vuoksi.
Gerontologisen kuntoutuksen käsite? Rajoitettu gerontologinen kuntoutus = kuntoutusta tarjotaan yhteisesti sovituille, rajatuille asiakasryhmille tietyssä hoidon vaiheessa sekä tietyissä hoito ja kuntoutuskonteksteissa. Kaikilla ko. asiakkailla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta saada kuntoutusta johtuen heidän asuin tai hoitopaikastaan. Osittainen gerontologinen kuntoutus = kuntoutus kohdistuu ensisijaisesti tiettyyn toimintakyvyn alueeseen ja /tai vain valituilla kuntoutusmenetelmillä ja tietyn ammattikunnan edustajien työnä Ikääntyneen ihmisen kokonaisvaltainen tilanne jää toisarvoiseksi tai siihen ei ole resursseja puuttua.
Gerontologisen kuntoutuksen käsite? Mitattu ja koettu gerontologinen kuntoutus = Objektiivisiin erilaisiin alku ja seuruumittauksiin painottuva kuntoutusprosessin toteuttaminen ja kirjaaminen, mittaukset eivät vaikuta varsinaisiin yksilöllisiin kuntoutusprosesseihin. Prosessin kuvaaminen tapahtuu asiantuntijanäkemyksestä, jossa kuntoutujan koettu kuntoutuminen jää puuttumaan (kuntoutujan tarpeet, tavoitteet, kokemukset).
Aktuaalinen kuntoutus Todellisuudessa toteutuva, satunnainen kuntoutus, joka on riippuvaista lähetteistä, asenteista, resursseista ja myös ikääntyneen itsensä ilmaisemasta tarpeesta, hänen asuinpaikkakunnastaan ja häntä hoitavista ihmisistä. Kuntoutus kohdistuu myös johonkin erityisen ajankohtaiseen asiakasryhmään sen saaman huomion vuoksi. Potentiaalinen gerontologinen kuntoutus Kokonaisvaltainen, ikäspesifi kuntoutus kaikkine mahdollisuuksineen ja toimintaalueineen, koko kuntoutusprosessi kaikkine vaiheineen. Ositettu kuntoutus Kuntoutus kohdistuu ensisijaisesti tiettyyn toimintakyvyn alueeseen ja /tai vain valituilla kuntoutusmenetelmillä ja tietyn ammattikunnan edustajien työnä. Kuntoutus on osien kuntoutusta, ei kokonaisvaltaista tietyn ihmisen kuntoutusta tietyssä elämäntilanteessa tai ympäristössä. Rajoitettu kuntoutus Kuntoutusta tarjotaan yhteisesti sovituille, rajatuille asiakas ryhmille tietyssä hoidon vaiheessa sekä tietyissä hoito ja kuntoutus konteksteissa. Kaikilla ko. asiakkailla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta saada kuntoutusta johtuen heidän asuin tai hoitopaikastaan. MITATTU JA KOETTU GERONTOLOGINEN KUNTOUTUS?
Gerontologisen kuntoutuksen haasteet Historiallinen kuntoutuksen lainsäädäntö ja käytäntö? Monialaisen ja tieteisen kuntoutuksen yhteisen kehittämistoiminnan puute? Kehittymätön kuntoutuksen teoriatausta ja käsitteet? Yhdenvertaisuuden puute? Kvasi kuntoutus? Mykkä kuntoutus? Aila Pikkarainen / IKKU hanke
Tulevaisuuden gerontologinen kuntoutus? Kuntoutusfilosofia ja etiikka ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kuntoutusasiakkuus asiakkuushistoria ja kuntoutusoikeus? Asiakkuustaidot? Kuntoutusviestintä? Ikääntyneen kuntoutujan kuntoutukseen valmistautumisaika? Aikaa päätöksentekoon ja tavoitteiden määrittelyyn? Kuntoutus elämänkulun näkökulmasta? Kuntoutus ikäidentiteettityönä?
Kysy itseltäsi ja organisaatioltasi? Onko meidän kuntoutusympäristö myös kuntouttava, kuntoutumista edistävä? Onko meidän kuntoutusohjelmat ja kuntoutusasiakirjat myös kuntoutumista edistäviä? Vahvistuuko ikääntyneen asiakkaan identiteetti ja vanhuuden elämänvaiheen arvokas ja rikas kokeminen kuntoutuksen aikana? Tuleeko ikääntynyt asiakas kohdatuksi ja autetuksi?
KIITOS!