1
SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...3 2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...7 3. TULOKSET...9 3.1. Oma asuinseutu...9 3.2. Turvallisuus...15 3.3. Toimeentulo...17 3.4. Opiskelu ja työ...20 3.5. Huolet, tyytyväisyys ja elämänarvot...22 3.6. Vapaa aika...25 3.7. Tiedotusvälineiden käyttö...26 3.8. Osallistuminen ja vaikuttaminen...30 3.9. Tulevaisuus...31 4. YHTEENVETO BAROMETRIN PÄÄTULOKSET...32 Lähteet...34 LIITTEET...34 2
1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Nuorisobarometrin toteutuksen suunnittelu aloitettiin Kotkan kaupungin nuorisotoimessa Nupit Kaakkoon! 2007 2010 hankkeen käynnistyessä syksyllä 2007. Hankkeen ensimmäisen vaiheen painopisteenä oli juuri barometrin toteuttaminen seutukunnan kaikissa kunnissa. Syyskuussa hankkeessa aloitti osa aikainen projektisihteeri, jonka tehtävänä oli barometrin toteutuksen suunnittelu ja koordinointi yhteistyössä kuntien nuorisotoimista vastaavien kanssa. Kyselyt päätettiin toteuttaa Kotka Haminan seutukunnassa kahdessa eri vaiheessa; ensimmäisenä Kotkassa ja toisena seutukunnan muissa kunnissa. Syksyn aikana Kotkan nuorisotoimessa valmisteltiin Kotkan barometria, luotiin kontakteja yhteistyökumppaneihin ja laadittiin sekä paperinen että sähköinen kyselylomake. Kyselylomakkeen tekoon osallistuivat Kotkan nuorisotoimen henkilöstö ja seutukunnan muiden kuntien nuorisotoimesta vastaavat henkilöt. Kyselylomake luotiin sekä seutukunnan kuntien aiempien nuorisokyselyiden että valtakunnallisten nuorisobarometrien ja nuorten elinoloselvitysten pohjalta. Kyselylomaketta testattiin syksyn aikana eri ikäisillä nuorilla sekä Vessun nuorisotalolla Karhulassa että nuorisonohjaajien omissa verkostoissa. Nuorisobarometrilla haluttiin selvittää mitä 15 25 vuotiaat nuoret ajattelevat omasta asuinkunnastaan, toimeentulostaan, elämänarvoistaan, vapaa ajanvietostaan, osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksistaan, omasta tulevaisuudestaan sekä tiedotusvälineistä. Sähköinen kyselylomake työstettiin yhteistyössä Kotkan kaupungin internetsuunnittelijan ja ATK keskuksen kanssa. Kotkan osalta lomake tehtiin FrontPage ohjelmalla ja kysely vietiin Kotkan verkkopalvelimelle tiedonkeruuviikkojen ajaksi. Lähtökohtana nuorisobarometrin teolle oli, että se työstetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita haettiin syksyn 2007 aikana Kotkasta. Yhteistyökumppaneina nuorisobarometrin teossa toimivat Kotkan alueen peruskoulut ja lukiot, Etelä Kymenlaakson ammattiopisto (mukaan lukien Nuorten työpajat ja Oppisopimustoimisto), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotkan Rannikkopataljoonan Kirkonmaan linnake, Kotkan alueen neuvolat, Kotkan Haminan seudun työvoimatoimisto, Työvoiman palvelukeskus Väylä, Osuuskauppa Ympyrä, Sulzer Pumps Finland Oy, Stora Enso Kotka, Pop Liikuntastudiot Oy ja Steveco Oy. Nuorisobarometri toteutettiin Kotkassa ajalla 17.12.2007 20.1.2008. Viiden viikon aikana vastauksia saatiin yhteensä 1099 kappaletta. Kotkalaisnuoria vastasi kyselyyn yhteensä 813. Lisäksi vastauksia saatiin jo tässä vaiheessa seutukunnan muiden kuntien osalta. Haminalaisia nuoria vastasi 170, miehikkäläläisiä 8, pyhtääläisiä 65 ja virolahtelaisia 11. Lisäksi kyselyyn vastasi 28 nuorta, jotka asuivat muilla paikkakunnilla. Yksi vastaus oli puhdas pilavastaus, jonka vastaaja ei ilmoittanut asuinpaikkaansa ja kolmessa vastauksessa ei ollut mainittu kotipaikkaa. Kotkassa toteutetun barometrin perusjoukkona olivat kaikki 15 25 vuotiaat Kotkassa asuvat nuoret. Kotkan kaupungin Tilastoja 2006 (2007) mukaan Kotkassa asui 2006 vuoden lopussa 15 25 vuotiaita nuoria 6946. Heistä 3640 (52,4 %) oli miehiä ja 3306 (47,6 %) naisia. Otoksen määrittelemiseksi lähdettiin selvittämään missä suhteessa ikäryhmään kuuluvat nuoret olivat työelämässä, työttömänä, opiskelijana tai muunlaisessa elämäntilanteessa. Tällaiset tiedot kerätään Kotkassa kymmenen vuoden välein ja tuorein saatavilla oleva tieto oli vuodelta 2000. 3
Lukumäärä % Työelämässä 1864 29,0 Työttömänä 576 9,0 Koululainen/ 3261 51,0 Opiskelija Eläkkeellä 64 1,0 Varus tai 197 3,0 siviilipalvelus Muut 455 7,0 Yhteensä 6417 100 Taulukko 1. 15 24 vuotiaiden kotkalaisten jakautuminen 31.12.2000. Yllä olevat tiedot ovat vanhoja ja niitä käytettiin siksi vain suuntaa antavina prosentuaalisia vastaajamääriä arvioitaessa. Tuoreempia tietoja yritettiin saada olemalla yhteyksissä eri organisaatioihin. Taulukossa 2 on esitettynä 15 25 vuotiaiden kotkalaisnuorten sijoittuminen eri ryhmiin. Lukumäärät perustuvat suurilta osin arvioon, mutta niitä käytettiin nuorisobarometrin toteutuksen suunnittelussa apuna. Lukumäärä Tieto saatu 9.luokkalaiset 583 Oppilaitoksista Lukiolaiset 1080 Oppilaitoksista Ammatillinen 1146 Oppilaitoksesta oppilaitos Oppisopimuskoulutus 40 Oppilaitoksesta Ammatillinen n. 80 Oppilaitoksesta aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulu 595 Oppilaitoksesta Työpajat 30 Rannikkopajoilta Työvoimatoimisto 264 www.te keskus.fi (31.8.2007) Varusmiespalvelu n. 150 Kymen Sotilasläänin Esikunta Siviilipalvelus n. 10 Sivarikeskus Työssä olevat 1960 Arvio vuoden 2000 perusteella Muut 169 Arvio vuoden 2000 perusteella Yhteensä 6177 Taulukko 2. 15 25 vuotiaiden jakautuminen syksyllä 2007. Tiedonkeruumenetelmästä johtuen kaikkien lähes 7000 kotkalaisnuoren ryhmittely yllä oleviin kategorioihin osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Nähtävissä on, että työttömien määrä on laskenut 5,2 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 tilastoista. Työssä olevien ajankohtaista määrää oli taas hankala selvittää. Koska työttömien määrä on laskenut, oletettavaa on, että työssä olevien, opiskelijoiden ja ryhmässä muut olevien määrät ovat kasvaneet. Koska koululaisten ja opiskelijoiden määrät saatiin suoraan oppilaitoksista, työssä olevien ja kategoriaan muut kuuluvien määrää kasvatettiin samassa suhteessa kuin työttömien määrää oli vähentynyt. Huomioitavaa tietenkin on, että kotkalaisnuoria opiskelee myös muilla paikkakunnilla kuin Kotkassa. Näiden tavoitteleminen oli tällä menetelmällä hankalaa. Kohtaan muut jäi vajaa kaksisataa nuorta, jotka eivät kuuluneet mihinkään taulukossa olevaan luokkaan. Tätä tutkimusta varten ryhmään muut oli lisätty myös eläkkeellä olevat ryhmän pienuuden ja hankalastitavoitettavuuden takia. Ryhmään muut kuuluu todennäköisesti 4
perhevapaalla olevia, nuoria, jotka ovat laitoksissa taikka työttömiä, jotka eivät ole työvoimahallinnon palveluiden piirissä. Näiden nuorten tavoittelu tällä menetelmällä osoittautui hankalaksi jo suunnitteluvaiheessa. Nuorisobarometrin otokseen tavoittelimme noin 30 % kohderyhmään kuuluvista siten, että otoksessa oli mukana oikeassa suhteessa opiskelijoita, työssä käyviä ja työttömiä nuoria, jotka asuvat eri puolella Kotkaa. Otoksen määrä oli noin määrä, jolla pyrimme varmistamaan, että pienemmistä ryhmistä saatiin tarvittava määrä vastauksia siten, että joiltain kohdin pyrimme suurempaankin otokseen. Edellinen nuorisokysely toteutettiin Kotkassa vuonna 2000. Silloin otantamenetelmänä käytettiin ryväsotantaa, jota päätettiin hyödyntää myös tässä kyselyssä. Ryväsotannassa perusjoukko koostuu luonnollisista ryhmistä, esimerkiksi koululuokista ja työpaikoista, joista valitaan satunnaisesti mukaan tulevat ja ne tutkitaan kokonaan. Otokseen pyrittiin saamaan nuoria taulukon 3 mukaisesti: Ikä Lukumäärä Otos 30 % 9.luokkalaiset 583 175 Lukiolaiset 1080 324 Ammatillinen oppilaitos 1146 344 Oppisopimuskoulutus 31 31 Ammatillinen aikuiskoulutus 80 40 Ammattikorkeakoulu 595 179 Työpajat 30 30 Työvoimatoimisto 264 80 Varusmiespalvelu /arvio 150 45 Siviilipalvelus /arvio 5 5 Työssä olevat /tieto vuodelta 1960 196 2000 Muut 169 51 Taulukko 3. Nuorisobarometri Kotkassa 2008, otos Ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien nuorten kohdalla pyrimme myös saamaan otokseen suhteessa oikean määrän eri koulutusaloilla opiskelevia oppilaitoksista saatujen tietojen perusteella. Etelä Kymenlaakson ammattiopiston kohdalla tietoa kohderyhmäämme kuuluvista nuorista ei ollut suoraan saatavilla koulutusaloittain, mutta suuntaaantavia lukuja saimme koko oppilaitoksen koulutusalojen opiskelijamääristä. Näiden oppilaitosten kohdalla tavoittelimme jo tässä vaiheessa koko seutukunnan nuoria, sillä oppilaitoksissa opiskelee nuoria ympäri seutukuntaa emmekä halunneet rasittaa oppilaitoksia useammilla tiedonkeruilla. Nuorisobarometri toteutettiin yhteistyössä peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisen oppilaitoksen opinto ohjaajien kanssa siten, että kohderyhmään kuuluvat täyttivät kyselyn valvotusti luokkatilanteessa. Lukioiden kohdalla esitimme koulujen yhteys henkilöille toiveen, että Karhulan lukiosta osallistuisi yksi ensimmäisen vuoden ryhmä sekä kaksi toisen ja kolmannen vuoden ryhmää, Kotkan Lyseon lukiosta kaksi ensimmäisen ja kolmannen vuoden ryhmää sekä yksi toisen vuoden ryhmä sekä Langinkosken lukiosta kaksi ensimmäisen ja toisen sekä yksi kolmannen vuoden ryhmä. Kotka Svenska Samskolanista pyrimme tavoittamaan kaikki ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaat. Etelä Kymenlaakson ammattiopistossa Kotkan ja Haminan toimipisteessä toimi yhteyshenkilönä kaksi opinto ohjaajaa. Heille toimitettiin tavoitevastaajamäärät ja he hoitivat oppilaitoksessa tiedonkeruun sähköisesti opiskelijoilta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kohdalla 5
tavoitevastaajamäärät toimitettiin heidän opintoasiainhallinnon opiskelijajärjestelmän haltijalle, joka lähetti opiskelijoille vastauslinkin kyselylomakkeeseen sähköpostitse toivomusten mukaisesti. Työssä olevia nuoria tavoiteltiin Kotkan kaupungin, Sulzer Pumps Finland Oy:n, Stora Enso Kotkan, OK Ympyrän, Steveco Oy:n ja Pop Liikuntastudiot Oy:n kautta. Kaupungin kohderyhmään kuuluville työntekijöille lähetettiin vastauslinkki sähköpostitse. Sulzer Pumps Finland Oy:hyn toimitettiin paperisia kyselylomakkeita sekä vastauslinkki sähköiseen kyselylomakkeeseen henkilöstöpäällikölle, joka toimitti ne eteenpäin henkilöstölle. Stora Enso Kotkaan ja Pop Liikuntastudiot Oy:hyn toimitettiin vastauslinkki henkilöstöpäälliköille, jotka lähettivät ne edelleen työntekijöille. OK Ympyrän osalta paperisia kyselylomakkeita toimitettiin Prismaan ja Hesburgerin toimipisteisiin sekä hallintojohtaja laittoi maininnan kyselystä henkilökuntatiedotteeseen. Steveco Oy:hyn toimitettiin paperisia kyselylomakkeita henkilöstön kehittämispäällikölle, jonka toimesta lomakkeet postitettiin työntekijöille kotiin. Työttömiä nuoria tavoittelimme Kotka Haminan seudun työvoimatoimiston ja Työvoiman palvelukeskuksen Väylän kautta. Anoimme työvoimatoimiston johtajalta tutkimuslupaa työvoimatoimiston nuorten palveluiden asiakkaiden haastattelua varten. Työvoimatoimiston johtaja Jari Saarinen myönsi luvan tutkimuksen tekoa varten 10.12.2007. Tiedonkeruuviikkojen aikana joko projektin työntekijä tai nuorisotoimessa harjoittelua suorittanut sosionomi opiskelija päivysti iltapäivisin nuorten palveluiden aulassa yrittäen saada heidän asiakkaitaan vastaamaan kyselyyn. Työ voiman palvelukeskus Väylässä työskentelee yksi nuorisotoimen työntekijä, joka koordinoi nuorisobarometrin toteutusta heidän organisaatiossaan. Varusmiesten kohdalla Kotkan Rannikkopataljoonan Kirkonmaan linnakkeella työskentelevät varusmieskouluttajat koordinoivat barometrin toteutuksen heidän varuskunnassaan niin, että kaikki Kotka Haminan seutukunnassa asuvat varusmiehet täyttivät kyselyn valvotusti. Siviilipalvelusta suorittavia nuoria tavoiteltiin Kotkan kaupungin eri yksiköistä sekä kotkalaisista yhdistyksistä, joissa tiedettiin olevan siviilipalvelustaan suorittavia. Nuorten työpajojen kohdalla sähköinen vastauslinkki toimitettiin työpajojen työnohjaajille, jotka toimittivat linkin edelleen työpajoissa toimiville nuorille. Nuoret saivat itse valita vastasivatko kyselyyn. Oppisopimustoimistosta vastauslinkki kyselyyn lähetettiin sähköpostitse heidän opiskelijoilleen. Otokseen valikoitui opiskelijoita, joiden sähköpostiosoite oli oppisopimustoimiston tiedossa. Kohdassa muut olevia nuoria yritimme tavoitella neuvoloiden kautta toimittamalla sinne paperisia kyselylomakkeita. Taulukossa 5 on esitettynä lopulliset vastausmäärät. Vastausmäärä 25.1.2008 Prosenttia (%) koko ryhmästä Prosenttia (%) otostavoitteesta Peruskoulussa (9 luokka) 175 30,0 100 Lukiossa 189 17,5 58,3 Ammatillisessa oppilaitoksessa 206 18,0 60,1 Ammattikorkeakoulussa 74 12,4 41,3 Yliopistossa 5 105 Muualla, missä? 3 9,7 9,7 oppisopimuskoulutuksessa Työssä (sis. pätkätyö) 44 2,2 22,4 Työttömänä (harjoittelija/ 64 24,2 80 työvoimapol. koulutus) Varusmiespalveluksessa 51 34 113,3 Siviilipalveluksessa 3 60 60 Muut: äitiys ja perhevapaa 1 0,6 2,0 Taulukko 4. Nuorisobarometriin vastanneet kotkalaisnuoret 6
2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS IKÄ JA SUKUPUOLI Yhteensä 792 vastaajaa ilmoitti ikänsä, heistä miehiä on 53 prosenttia (N 417) ja naisia 47 prosenttia (N 375). Miehiä vastaajissa oli 42 enemmän kuin naisia. Suurimmat vastaajaryhmät olivat iältään 15, 16 ja 17 vuotiaat. Olen... 33 v 26 v 24 v 22 v 20 v 18 v 16 v 14 v 1 1 1 4 2 15 26 33 36 41 52 65 91 128 145 151 Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma. Kaikki vastaajat, lukuina. Ikäjakauma miehet 20 v 8 % 21 v 3 % 22 v 4 % 23 v 3 % 25 v 2 % 24 v 2 % 14 v 0 % 15 v 16 % Miesvastaajista 15 19 vuotiaita on 78 prosenttia ja yli 20 vuotiaita on 22 prosenttia. Vastaajaryhmistä suurin on 16 vuotiaat. 19 v 12 % 16 v 22 % Kuvio 2. Miesten ikäjakauma 21 v 7 % 18 v 12 % Ikäjakauma naiset 22 v 5 % 23 v 6 % 25 v 2 % 24 v 4 % 26 v 0 % 27 v 0 % 33 v 0 % 13 v 1 % 14 v 1 % 17 v 16 % 15 v 22 % Naisvastaajista 15 19 vuotiaita on 69 prosenttia ja yli 20 vuotiaita on 29 prosenttia. Naisissa suurin vastaajaryhmä on 15 vuotiaat. 20 v 5 % 19 v 4 % 18 v 10 % 17 v 17 % 16 v 16 % Kuvio 3. Naisten ikäjakauma 7
ELÄMÄNTILANNE JA ASUMINEN Siviilisäädyltään ylivoimaisesti suurin vastaajaryhmä ovat naimattomat (98 %). Koska vastaajista suurin osa on alle 18 vuotiaita ja muutkin vastaajat varsin nuoria, ei tämä ole yllättävää. Vastaajista yksi ilmoitti siviilisäädykseen avioliiton ja 11 avoliiton. Elämäntilanteiltaan vastaajat jakautuivat karkeasti ottaen neljään ryhmään. Suurin vastaajien ryhmä oli opiskelijat ammatillisessa oppilaitoksessa (26 %) ja seuraavaksi suurimpana ryhmänä olivat lukiolaiset (24 %). Peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset muodostivat kolmanneksi suurimman vastaajaryhmän (22 %) ja muut ryhmät muodostavat yhdessä kolmannen neljänneksen (28 %). Olen... Siviilipalveluksessa 0 % Varusmiespalveluksessa 6 % Työssä 5 % Työtön 7 % Äitiys tai perhevapaalla 0 % Harjoittelija (esim. työmarkkinatuella) 0 % Lukiolainen tai ammattilukiolainen 24 % Muualla 0 % Peruskoululainen 22 % Opiskelija yliopistossa 1 % Opiskelija muualla 0 % Opiskelija ammattikorkeakoulussa 9 % Opiskelija ammatillisessa oppilaitoksessa 26 % Kuvio 4. Vastaajien elämäntilanne. Kaikki vastaajat, prosentteina. Asumisen muodoissa vanhempien kanssa asuminen on yleisintä (70 %). Yksin asuminen sekä kumppanin kanssa asuminen ovat melkein yhtä yleisiä asumisen muotoja. Yksin asuu 13 prosenttia vastaajista ja kumppanin kanssa 12 prosenttia. Yhteisasuminen tai viikot opiskelupaikkakunnalla asumisen muotona ovat harvinaisia. Asun... Kavereiden kanssa yhteisasunnossa Viikonloput vanhempieni luona ja viikot opiskelupaikkakunnalla Yksin lasten kanssa Lasten ja kumppanin kanssa Jotenkin muuten 5 7 7 8 18 Kumppanin kanssa kahdestaan Yksin 90 104 Vanhempieni kanssa 541 Kuvio 5. Asumisen muoto. Kaikki vastaajat, lukuina. 8
3. TULOKSET 3.1. Oma asuinseutu KOTKASSA VIIHTYMINEN Mielestäni parasta asuinkunnassani on... Muu; 177 Ei mikään; 31 Rauhallisuus; 77 Muut ihmiset; 86 Palvelut; 176 Miljöö; 145 Meri ja luonto; 125 Parasta Kotkassa. Kaikki vastaajat, avoimien vastausten ryhmittelyä. Kuvio 6. Avoimet vastaukset paljastavat nuorten olevan varsin tyytyväisiä Kotkan palveluihin, joista eniten mainintoja saivat hyvät liikenneyhteydet. Palveluiden kohdalla ei ole havaittavissa eroja alle ja yli 18 vuotiaiden keskuudessa. Alle 18 vuotiaiden mielestä Kotka on rauhallisempi ja turvallisempi kaupunki kuin vanhempien nuorten mielestä, kun taas yli 18 vuotiaat arvostavat merta ja luontoa nuorempia enemmän. Muut vastaukset ovat yksittäisiä mainintoja parhaista asioista Kotkassa. Ne koskivat esimerkiksi Meripäiviä, urheiluun liittyviä asioita tai vaikkapa Mussalon Pizzeriaa. Parasta Kotkassa mies mies nainen nainen alle 18 yli 18 alle 18 yli 18 Meri ja luonto 22 33 23 45 Miljöö 34 25 45 35 Palvelut 39 43 48 44 Muut ihmiset 26 21 22 17 Rauhallisuus/ 26 13 25 11 turvallisuus Muu 62 51 36 25 Ei mikään 12 4 9 6 EOS 13 6 13 3 Taulukko 5. Mielestäni parasta asuinkunnassani on Eroteltuina alle ja yli 18 vuotiaat sekä naiset ja miehet, avoimien vastausten ryhmittelyä. 9
Kouluarvosana % N arvosana 4 1,6 12 arvosana 5 3,3 25 arvosana 6 8,5 65 arvosana 7 25,5 196 arvosana 8 43,3 333 arvosana 9 14 108 arvosana 3,9 30 10 keskiarvo 7,65 yht. 769 Kouluarvosanalla mitattuna Kotka sai nuorilta keskiarvokseen 7,65 ja lähes puolet nuorista antoi arvosanaksi kahdeksan. Yleensä ottaen nuoret siis arvostavat kotipaikkakuntaansa. Taulukko 6. Minkä kouluarvosanan 4 10 antaisit kotiseudullesi ikäistesi asuinpaikkana? Kaikki vastaajat. Barometrissa kysyttiin Kotkassa viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja pyydettiin arvioimaan ensin väitteiden tärkeyttä itselle ja sitten väitteiden toteutumista asuinseudulla. Alle 18 vuotiaiden keskuudessa hyvät kaverit ja hyvät kulkuyhteydet ovat tärkeimpiä viihtymisen tekijöitä ja niiden arvioidaan toteutuvankin hyvin. Vähiten tärkeitä asioita heille ovat vilkas nuorisotoiminta ja kulttuuritarjonnan runsaus. Nuorisotoiminta arvioitiin huonoimmin toteutuvaksi kaikkien kymmenen väitteen joukosta. Mitkä seikat vaikuttavat eniten paikkakunnalla viihtymiseen? Alle 18 v Toteutuminen; asteikko 1 4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1 3, ka 3,53 3,13 2,92 2,95 2,87 2,6 2,6 2,7 2,55 2,51 2,5 2,43 2,7 2,81 2,5 2,19 2,14 2,09 2,64 1,86 Paikkakunnalla on runsaasti hyviä kavereita Paikkakunnalla on hyvät kulkuyhteydet Paikkakunnalla on hyvät työnsaantimahdollisuudet Perhe on lähellä Paikkakunnalla on hyvät opiskelumahdollisuudet Paikkakunnalla on hyvät harrastusmahdollisuudet Paikkakunnan sijainti on keskeinen Paikkakunnan urheiluelämä on vilkasta Paikkakunnalla on vilkas nuorisotoiminta Paikkakunnan kulttuuritarjonta on runsasta Kuvio 7. Alle 18 vuotiaiden viihtyminen Kotkassa. Keskiarvot. Yli 18 vuotiaiden joukossa tärkein viihtymiseen vaikuttava tekijä on mahdollisuus saada työtä, mutta hyvät kaverit ovat myös heille tärkeitä. Työnsaantimahdollisuuksien tärkeyden ja toteutumisen vertailussa toteutuminen jää keskiarvossaan pienemmäksi kuin tärkeyden keskiarvo. Koko aineistossa tämä on ainoa arvo, jossa näin tapahtuu. On vielä huomioitava, että toteutumisen arvioinnin asteikko yltää lukuun neljä (4) ja tärkeyden lukuun kolme (3). Yli 18 vuotiaat siis kokevat voimakkaasti, että työnsaanti mahdollisuudet Kotkassa eivät ole hyvät. Nuorisotoiminta ja kulttuuritarjonta jäävät myös yli 18 vuotiaiden arviossa viimeiseksi sekä tärkeydessä että toteutumisessa. Parhaiten molempien ikäryhmien vastausten mukaan toteutuu, kuten luonnollista onkin, perheen lähellä olo. 10
Mitkä seikat vaikuttavat eniten paikkakunnalla viihtymiseen? Yli 18 v Toteutuminen; asteikko 1 4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1 3, ka 3,15 2,58 3,42 2,69 2,4 2,39 2,67 2,51 2,68 2,14 2,86 2,54 2,47 1,98 2,85 2,35 2,6 1,87 2,85 1,99 Paikkakunnalla on runsaasti hyviä kavereita Perhe on lähellä Paikkakunnalla on hyvät opiskelumahdollisuudet Paikkakunnalla on hyvät työnsaantimahdollisuudet Paikkakunnan sijainti on keskeinen Paikkakunnalla on hyvät kulkuyhteydet Paikkakunnalla on vilkas nuorisotoiminta Paikkakunnalla on hyvät harrastusmahdollisuudet Paikkakunnan kulttuuritarjonta on runsasta Paikkakunnan urheiluelämä on vilkasta Kuvio 8. Yli 18 vuotiaiden viihtyminen Kotkassa. Keskiarvot. TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN Seuraavaksi kysyttiin tyytyväisyyttä palveluihin asteikolla 1 5. Asteikolla pienin arvo ilmaisee erinomaista tyytyväisyyttä ja arvo neljä (4) kertoo vastaajan olevan erittäin tyytymätön. Viides (5) arvo oli valittava, mikäli ei ollut käyttänyt palvelua. Kuviossa 9 on palvelut järjestetty keskiarvon mukaan tyytyväisyysjärjestykseen, mutta ilman arvoa viisi. Kuviossa on huomioitu siis vain palvelua käyttäneiden arviointi. Tyytyväisimpiä vastaajat ovat liikenneyhteyksiin, joiden jälkeen tasaväkisiä ovat ravintola ja kahvilapalvelut, liikunta ja urheilupaikat, harrastusmahdollisuudet sekä kirjastot ja koulut. Tyytymättömimpiä ollaan nuorisotiloihin sekä kevyen liikenteen väyliin. Miten tyytyväinen olet seuraaviin palveluihin asuinkunnassasi? Liikenneyhteydet Ravintola ja kahvilapalvelut Liikunta ja urheilupaikat Harrastusmahdollisuudet Kirjastot Koulut Kunnallinen asuntotarjonta Puistot ja ulkoilualueet Lasten leikkikentät Kaupat ja ostosmahdollisuudet Terveyspalvelut Maahanmuuttajapalvelut Nuorisotilat Kevyen liikenteen väylät 1,95 2,05 2,06 2,08 2,09 2,09 2,12 2,13 2,18 2,2 2,26 2,27 2,4 2,41 Kuvio 9. Tyytyväisyys palveluihin. Kaikki vastaajat, keskiarvo. Vain palvelua käyttäneet. 11
Kuviossa 10. tyytyväisyyttä palveluihin kuvataan lukuina, jolloin nähdään, että erittäin tyytyväisiä ollaan kauppoihin sekä ostosmahdollisuuksiin. Ravintola ja kahvilapalvelut tulevat tässä vertailussa toiseksi ja myös puistoihin sekä ulkoilualueisiin ollaan erittäin tyytyväisiä. Koulujen kohdalla huomataan, että nuoret eivät ole koulupalveluihin erittäin tyytyväisiä, mutta niihin ollaan yleensä ottaen tyytyväisiä, sillä koulut saivat selkeästi eniten mainintoja tyytyväinen kohtaan. Nuorten parissa eniten tyytymättömyyttä herättävät terveyspalvelut, tosin terveyspalvelujen kohdalla myös ilmoitetaan, ettei niitä ole käytetty. Tämä voi viitata siihen, ettei esimerkiksi kouluterveydenhuollon ajatella kuuluvan terveyspalveluihin lainkaan. En ole käyttänyt palvelua kohdassa maahanmuuttajapalvelut saavat mainintoja runsaimmin. Tätä palvelua on varmastikin hankala arvioida, mikäli ei ole sen piirissä. Myöskin nuorisotilat ovat ei käytettyjen palveluiden piirissä. Tyytyväisyys palveluihin Maahanmuuttajapalvelut 30 264 76 33 396 Nuorisotilat 35 347 201 47 171 Kunnallinen asuntotarjonta 30 364 191 49 30 Lasten leikkikentät 49 433 147 1916 Terveyspalvelut 84 476 167 60 176 Liikenneyhteydet 108 479 155 47 156 Liikunta ja urheilupaikat 89 520 124 1841 Harrastusmahdollisuudet 72 539 127 2215 Ravintola ja kahvilapalvelut 143 474 139 36 47 Kaupat ja ostosmahdollisuudet 171 451 135 4014 Puistot ja ulkoilualueet 121 514 129 19 54 Kevyen liikenteen väylät 66 576 103 299 Koulut 65 604 102 18 18 Kirjastot 116 574 67 623 Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen Tyytymätön Erittäin tyytymätön En ole käyttänyt palvelua Kuvio 10. Tyytyväisyys palveluihin. Kaikki vastaajat, lukuina. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin mainitsemaan 1 3 tärkeintä palvelua, joita tulisi Kotkassa kehittää. Kuvio 11 osoittaa tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nuorisotilat ja toiminnan sekä erilaiset harrastus ja liikuntamahdollisuudet. Vastausten ryhmittelyssä ensin mainittuun ryhmään kuuluvat myös toiveet esimerkiksi erilaisista tapahtumista tai laneista. Useimmin mainitaan toive nuorille tarkoitetuista paikoista, joissa saisi oleilla. Osa tämäntyyppisistä toiveista liittyy suoraan kahviloihin ja toiveeseen saada oleskella niissä rauhassa. Harrastus ja liikuntamahdollisuuksien ryhmä käsittää mm. liikuntapaikkoja tai niiden kuntoa koskevat toiveet, kirjasto ja kulttuuripalvelut sekä nuorten musiikkitapahtumiin ja harrastamiseen liittyvät toiveet. Julkinen liikenne herättää myös paljon kehittämisajatuksia. Paikallisliikenteeseen toivotaan useampia vuoroja etenkin harvaanasutummalle seudulle sekä vuoroja myöhemmin kulkeviksi, bussilippujen hintoja moititaan kalliiksi. Junayhteyksiä pitäisi myös kehittää, etenkin Helsingin suuntaan. Ostospalveluiden kohdalla toivotaan eniten ostosmahdollisuuksien paranemista, mutta myös parempaa asiakaspalvelua ja laajempia aukioloaikoja. Asiakaspalveluun kohdistuvat toiveet korostuivat kahviloiden sekä terveyspalvelujen kohdalla. Terveyspalveluissa moititaan erityisesti hoitoon pääsyn vaikeutta ja ammattitaitoa. Peruskoulun jälkeisen opiskelutarjonnan puute saa aineistossa paljon mainintoja. Valinnanmahdollisuuksia toivotaan löytyvän kotipaikkakunnalta. Liikenneväylien (lähinnä kevyenliikenteen) kunto saa nuorilta moitetta. Kehittämiskohteeksi nousee myös työllistyminen kotipaikkakunnalla: Kotkasta halutaan löytää niin pysyvämpää työtä kuin 12
kesätyötäkin. Ryhmästä muut useampia mainintoja löytyy mm. vanhusten ja maahanmuuttajien palveluiden kehittämisestä sekä sosiaalipalveluiden alalta. Mitä palveluita asuinkunnassasi pitäisi mielestäsi kehittää? Muut Nuorisotilat ja toiminta Harrastus ja liikuntamahdollisuudet Julkinen liikenne ja kulkuyhteydet Terveyspalvelut Ostospalvelut Kahvila ja ravintolapalvelut Puistot ja leikkikentät Peruskoulut Opiskelumahdollisuudet Asuminen Liikenneväylät Työmahdollisuudet Poliisi ja turvallisuus 8 30 30 39 50 63 59 98 119 141 147 167 196 243 Kuvio 11. Palveluiden kehittäminen. Kaikki vastaajat, avoimet vastaukset.(1 3 tärkeintä; N 1375). MUUTTOAIKEET Kotkasta muuttamista vastaajista suunnittelee noin puolet vastaajista. Seuraavan vuoden aikana muuttoa suunnittelee vajaa kymmenen prosenttia nuorista. Alle 18 vuotiailla muuttoaikeita (64 %) on enemmän kuin vanhemmilla nuorilla (36 %), mutta ne ovat kaukaisemmassa tulevaisuudessa. Seuraavan vuoden aikana muuttosuunnitelmien suhde yli ja alle 18 vuotialla on 73 / 27 % eli täysiikäisten muuttoaikeet lähitulevaisuudessa ovat suuremmat kuin nuorempien. Onko sinulla suunnitelmissa muuttaa pois nykyisestä asuinkunnastasi? En ole suunnitellut muuttoa 44,9 Aion muuttaa seuraavan vuoden aikana 9,6 Aion muuttaa myöhemmin 45,5 Kuvio 12. Muuttoaikeet. Kaikki vastaajat, prosentteina. (N 804) 13
Kuinka paljon seuraavat tekijät voisivat vaikuttaa muuttoosi? Paremmat työllistymismahdollisuudet 241 173 44 15 28 Paremmat opiskelumahdollisuudet 224 158 75 20 22 Miellyttävämpi asuinympäristö 142 216 87 26 30 Paremmat kulkuyhteydet 110 183 129 36 37 Paremmat harrastusmahdollisuudet 105 153 145 56 41 Turvallisempi asuinympäristö 92 155 151 50 53 Halvemmat asumiskustannukset 87 169 137 50 61 Paremmat kunnalliset palvelut 85 185 159 35 34 Halvemmat tontit 77 123 130 61 107 Kunnan huokuttimet 48 110 152 76 113 Halu seurata pois muuttaneita ystäviä 23 62 146 114 154 Kuvio 13. Muuttoon vaikuttavat tekijät. Kaikki vastaajat, lukuina. erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän ei lainkaan Kysymykseen muuttoon vaikuttavista tekijöistä vastasivat vain muuttoa suunnitelleet nuoret. Heille tärkeimmät vaikuttavat seikat ovat paremmat työllistymis ja opiskelumahdollisuudet. Melko paljon muuttohalukkuuteen vaikuttavat miellyttävä asuinympäristö sekä paremmat kunnalliset palvelut. Erilaiset kuntien houkuttimet, kuten halvat tontit tai lapsiperheiden tuet eivät nuoria houkuttele eikä myöskään ystävien seuraaminen uudelle paikkakunnalle. Paluumuuton todennäköisyys Erittäin todennäköisenä 12 % En osaa sanoa 24 % Melko todennäköisenä 28 % Melko epätodennäköisenä 21 % Erittäin epätodennäköisenä 15 % Kuvio 14. Jos suunnittelet muuttoa pois asuinseudultasi, kuinka todennäköisenä pidät, että palaat takaisin jossakin elämänvaiheessa? (N 463). 14
3.2. Turvallisuus Turvattomuuden tunnetta aiheuttavia asioita kysyttiin asteikolla 1 4 jossa luku yksi ilmaisee suurta turvattomuuden tunnetta ja luku neljä arvoa ei lainkaan. Näin ollen pienempi keskiarvo ilmaisee asian aiheuttavan enemmän turvattomuutta kuin suurempi keskiarvo. Keskiarvolla mitattuna eniten turvattomuutta aiheuttavat huumeiden käyttäjät, ryöstöt ja murrot sekä järjestäytynyt rikollisuus. Taulukosta 7. on nähtävissä, että verkossa tapahtuva kiusaaminen ei ole vastaajille erityinen huolen aihe, kuten ei myöskään kaupunkiliikenne. Kotiväkivalta ei keskiarvoltaan nouse aiheuttamaan erityistä turvattomuutta, mutta absoluuttisista luvuista nähdään sen aiheuttavan paljon turvattomuutta kohtuullisen suurelle joukolle nuoria. Kotiväkivallan kohdalla on havaittavissa ääripäiden (paljon ei lainkaan) korostuminen. Paljon turvattomuuden tunnetta Kotkassa aiheuttaa myös seksuaalinen häirintä ja ahdistelu. Merkittävää on myös suuri luku maailman tilanteen jonkin verran arvon kohdalla. Nähtävästi maailman tilanne ei ole nuorilla suurena huolenaiheena, mutta se vaikuttaa taustalla. Samantyyppinen asetelma on havaittavissa myös ympäristökatastrofin kohdalla. Taulukko 7. Turvallisuuden tunne. Kaikki vastaajat, lukuina. Turvattomuuden tunnetta minulle aiheuttaa Paljon Jonkin Ei Ei lainkaan Yht. Ka verran mainittavasti Verkossa tapahtuva kiusaaminen 21 76 267 416 780 3,38 Kaupunkiliikenne 20 111 387 264 782 3,14 Kotiväkivalta 115 131 191 347 784 3 Rasismi 56 184 282 259 781 2,95 Rekkajonot 64 170 292 253 780 2,94 Koulukiusaaminen 69 172 278 265 784 2,94 Jengit 83 154 311 233 781 2,89 Ympäristökatastrofin mahdollisuus 75 195 284 228 782 2,85 Maailman tilanne 62 228 282 179 751 2,77 Alkoholin käyttäjät 59 236 348 146 779 2,72 Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu 133 187 248 215 783 2,7 Oma tulevaisuus 100 219 288 169 776 2,68 Pimeät puistot ja kadut 100 240 259 183 782 2,67 Järjestäytynyt rikollisuus 137 203 256 186 782 2,63 Ryöstöt ja murrot 119 210 302 149 780 2,62 Huumeiden käyttäjät 207 306 206 64 783 2,16 15
Turvattomuuden tunnetta minulle aiheuttaa... alle 18 v Huumeiden käyttäjät 106 170 119 36 Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu 82 109 140 98 Järjestäytynyt rikollisuus 79 110 136 104 Kotiväkivalta 78 62 112 178 Ryöstöt ja murrot 71 119 161 78 Oma tulevaisuus 59 114 152 101 Pimeät puistot ja kadut 52 123 148 107 Jengit 48 82 175 122 Ympäristökatasrofin mahdollisuus 45 97 155 131 Maailmantilanne 40 115 166 108 Koulukiusaaminen 36 92 166 136 Rasismi 34 88 160 146 Alkoholin käyttäjät 33 117 204 76 Rekkajonot 29 79 169 151 Verkossa tapahtuva kiusaaminen 15 35 151 227 Kaupunkiliikenne 14 54 212 149 Kuvio 15. Turvattomuuden tunne. Alle 18 vuotiaat, lukuina. Paljon Jonkin verran Ei mainitta vasti Ei lainkaan Kuvio 15 kuvaa turvattomuuden tekijöitä alle 18 vuotiaiden keskuudessa. Seuraavassa kuviossa (kuvio 16) nähdään tilanne yli 18 vuotiaiden kohdalla. Näistä molemmista kuvioista käy ilmi huumeiden käyttäjien aikaansaama turvattomuus sekä se, ettei kaupunkiliikenne tai verkossa tapahtuva kiusaaminen ole suuria huolenaiheita. Seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun pelko on suurempi alle 18 vuotiaiden parissa kuin vanhempien nuorten kohdalla, samoin on kotiväkivallan tuottaman turvattomuuden tunteen laita. Vanhemmille vastaajille rekkajonot ovat suurempi huoli kuin nuoremmilleen. Tämä johtunee siitä, että he jo autoilevat itse. Turvattomuuden tunnetta minulle aiheuttaa... yli 18 v Huumeiden käyttäjät 111 139 88 30 Järjestäytynyt rikollisuus 63 99 124 83 Ryöstöt ja murrot 57 97 143 70 Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu 56 83 115 115 Pimeät puistot ja kadut 53 121 117 77 Oma tulevaisuus 47 111 138 71 Kotiväkivalta 40 69 91 170 Jengit 39 78 142 111 Rekkajonot 38 96 129 105 Koulukiusaaminen 34 81 120 135 Ympärisätökatastrofin mahdollisuus 33 102 138 97 Alkoholin käyttäjät 28 124 151 64 Maailmantilanne 24 126 138 79 Rasismi 22 99 131 118 Verkossa tapahtuva kiusaaminen 7 42 125 194 Kaupunkiliikenne 7 55 189 118 Kuvio 16. Turvattomuuden tunne. Yli 18 vuotiaat, lukuina. Paljon Jonkin verran Ei mainitta vasti Ei lainkaan 16
3.3. Toimeentulo Koen, että taloudellinen tilanteeni on tällä hetkellä... % N Erittäin huono 5,1 40 Melko huono 19 149 Keskinkertainen 38,2 299 Hyvä 28 219 Erittäin hyvä 9,6 75 yht. 100 782 Taloudellisen tilanteensa vastaajat kokevat keskinkertaisena tai hyvänä. Naisten ja miesten välillä on pieniä eroja, etenkin ääripäiden välillä. Naisista useampi kokee taloudellisen tilanteensa melko huonoksi miehiin verrattuna, kun taas useampi mies kokee taloudellisen tilanteensa erittäin hyvänä naisiin verrattuna. Taulukko 8. Taloudellisen tilanteen kokeminen. Kaikki vastaajat. Ikäryhmien välillä useampi alle 18 vuotias katsoi taloudellisen tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi vanhempiin vastaajiin verrattuna ja puolestaan huonona tai erittäin huonona tilanteen näki useampi yli 18 vuotias kuin alle 18 vuotias. Rahan kulutusta erilaisiin menoihin arvioitiin viikkotasolla. Huomioon pyydettiin ottamaan vain henkilökohtaiset menot ilman välttämättömiä vuokra, ruoka tai muita laskuja. Melkein puolet vastaajista käyttää rahaa enintään 20 euroa viikossa ja noin 2/3 nuorista kuluttaa rahaa enintään 40 euroa viikossa. Toisaalta noin 13 % nuorista sijoittuu eniten kuluttavien joukkoon, jossa menot viikossa ovat kahdeksastakymmenestä yli kahteensataan euroa. Käytän rahaa henkilökohtaisiin menoihin viikossa keskimäärin... 2,1 % 2,1 % 2,9 % 2,7 % 18 % 6,2 % 18,4 % 23,6 % 24 % 0 10 euroa 11 20 euroa 21 40 euroa 41 60 euroa 61 80 euroa 81 100 euroa 101 150 euroa 150 200 euroa enemmän kuin 200 euroa Kuvio 17. Rahan käyttäminen henkilökohtaisiin menoihin viikossa. Kaikki vastaajat, prosentteina. 17
Käytän rahaa henkilökohtaisiin menoihin viikossa keskimäärin N alle 18 yli 18 0 10 euroa 158 132 26 11 20 euroa 160 105 55 21 40 euroa 123 53 70 41 60 euroa 116 42 74 61 80 euroa 19 2 17 81 100 euroa 42 8 34 101 150 euroa 21 2 19 151 200 euroa 15 3 12 enemmän kuin 200 10 4 6 euroa yht. 664 351 313 ka euroa 44,2 27,4 63,1 Taulukko 9. Rahan käyttäminen henkilökohtaisiin menoihin viikossa. Eroteltuina alle ja yli 18 vuotiaat, lukuina. Ikäryhmittäinen vertailu paljastaa, kuten olettaa saattaa, suurempien rahasummien kuluvan yli 18 vuotialla. He käyttävät rahaa useammin yli kaksikymmentä euroa tai enemmän. Suurin osa yli 18 vuotiaiden ryhmästä käyttää rahaa menoihinsa 40 60 euroa, kun taas nuoremmista enemmistö kuluttaa enintään kymmenen euroa. Vanhemmista vastaajista merkittävä joukko ilmoitti rahaa kuluvan 81 100 euroon. Seuraavaksi pyydettiin arvioimaan menojen kohteita ja valitsemaan kolme tuoteryhmää, jotka aiheuttavat suurimmat menot. Kuvissa 19 ja 20 on eroteltu alle ja yli 18 vuotiaiden menoerät sukupuolen mukaan. Alle 18 vuotiaat käyttävät rahansa suurimmaksi osaksi vaatteisiin, kahviloihin ja ravintoloihin. Harrastuksiin, hygieniatarvikkeisiin ja alkoholiin rahaa kuluu rahaa melko samanlaiset määrät. Nuorten naisten rahankulutus vaatteisiin ja hygieniatarvikkeisiin on miehiä suurempi. Nuorilla miehillä naisia suuremmat menot aiheutuvat harrastuksista, matkustamisesta, musiikista sekä videoista ja elokuvista. Kahviloihin ja ravintoloihin, tupakkaan ja alkoholiin sekä kännykkälaskuihin miehet sekä naiset käyttävät rahaa melko lailla yhtä paljon. Kuvio 18. Rahan kulutus. Alle 18 vuotiaat, eroteltuina naiset ja miehet. (Lintunen & al., 2008, s. 25) 18
Yli 18 vuotiailla suurimmat menoerät muodostuvat kahviloista ja ravintoloista, vaatteista ja alkoholista. Alle 18 vuotiaisiin verrattuna vaatteisiin kuluu heillä huomattavasti vähemmän rahaa, kun taas kahviloiden ja ravintoloiden sekä alkoholin osuus korostuvat. Sukupuolten välillä tässä ikäryhmässä erot ovat pienimmät kännykkälaskuissa sekä matkustamisessa. Naisilla miehiä enemmän rahaa kuluu, kuten nuoremmillaankin, vaatteisiin ja hygieniatarvikkeisiin. Ikäryhmän miehet puolestaan käyttävät rahaa naisia enemmän melkein kaikissa muissa tuoteryhmissä. Kuvio 19. Rahan kulutus. Yli 18 vuotiaat, eroteltuina naiset ja miehet. (Lintunen & al., 2008, s. 25) Kysymyksessä tärkeimmästä rahanlähteestä pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista yksi. Rahaa vastaajat saavat selkeästi suurimmassa määrin vanhemmilta tai sukulaisilta. Käyttövarojen lähteistä toiseksi suurin on opintotuki ja seuraavina tulevat tilapäiset työt tai säännölliset palkkatulot. Tärkein lähde, josta saan käyttövarani on... Vanhemmat tai sukulaiset; 333 Laina; 5 Lapsilisä; 16 Työttömyysturva; 17 Toimeentulotuki; 33 Jokin muu; 55 Säännöllinen palkkatyö; 88 Opintotuki; 107 Tilapäistyö; 99 Kuvio 20. Tärkein rahanlähde. Kaikki vastaajat, lukuina. Luottojen kohdalla vastaajat saivat valita useamman annetuista vaihtoehdoista. Eniten lainoja nuorilla on vanhemmilta tai sukulaisilta, sitten tulevat asuntolainat, luottokorttivelat ja osamaksuvelat. 19
Asuntolainojen osuutta kasvattavat yli 18 vuotiaat nuoret, joilla asuntovelkaa on selkeästi useammin kuin nuoremmillaan. Yleensäkin luottoa on useammalla täysi ikäisellä kuin alaikäisellä, joiden lainat ovat enimmäkseen vanhemmilta saatuja. Jonkin verran alle 18 vuotiailla on myös luottokortilla ostettuja tavaroita tai palveluita. Kaiken kaikkiaan alle 18 vuotiasta nuorista luottoa oman ilmoituksen mukaan on 148 nuorella 434:stä nuoresta (34 %). Täysi ikäisillä lainaa on 318:sta vastaajalla 364:stä (87 %). Minulla on yksin tai kumppanin kanssa... Lainoja vanhemmilta tai sukulaisilta 93 95 188 Asuntolainaa 12 77 89 Luottokortilla ostettuja tavaroita tai palveluita 21 38 59 Osamaksulla ostettuja tavaroita tai palveluita 7 52 45 Pankin kulutusluottoa Pikaluottoa 5 4 35 30 29 25 Lainoja kavereilta 4 14 10 Alle 18 Yli 18 Yht. Kuvio 21. Luotot. Kaikki vastaajat, eroteltuna alle ja yli 18 vuotiaat, lukuina. 3.4. Opiskelu ja työ Nykyisen elämäntilanteen jälkeisiä tulevaisuudensuunnitelmia kysyttiin kysymyksellä tämän hetkisen tilanteeni (opiskelu, työ tms.) jälkeen aion... Tulevaisuuden suunnitelmiin ikä vaikuttaa merkittävästi. Yli 18 vuotiaista suurin joukko aikoo hakea töitä. Seuraavaksi suosituinta on pyrkiä ammattikorkeakouluun, suorittaa varusmiespalvelus, pyrkiä yliopistoon tai jatkaa nykyisessä työssä. Nuorempien joukossa suosituimmat vaihtoehdot ovat ammatillinen koulutus, lukio tai ammattilukio. Vanhemmista vastaajista puolestaan kukaan ei aio lukioon tai ammattilukioon opiskelemaan. Huomionarvoista on, että alle 18 vuotiaista yli yhdellätoista prosentilla ei ole tietoa tulevaisuuden suunnitelmistaan. Vähiten tulevaisuudessa aiotaan mennä nuorten työpajoille, suorittaa siviilipalvelusta tai hakeutua oppisopimuskoulutukseen. 20