Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke 2011 2013

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke 2011 2013 Loppuraportti

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti SISÄLLYS 1 HYVINVOIVA HAKUNILA -TERVEYSHANKE... 2 2 TAUSTA... 3 3 TAVOITTEET... 3 4 HANKEORGANISAATIO... 4 5 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS... 5 6 TOTEUTETUT TOIMENPITEET... 5 6.1 Kouluruokailun ja välipalatarjoilun kehittäminen... 5 6.2 Ksylitolipastillien jako koululaisille... 7 6.3 Suun terveystarkastukset ja hoito Hakunila-mallin mukaisesti... 7 6.4 Terveystiedon opetuksen kehittäminen... 8 7 HANKKEEN ARVIOINTI...11 7.1 Kyselyt oppilaille vuosina 2011 ja 2013...11 7.2 Opettajille ja suun terveydenhuollon toimijoille tehdyt kyselyt...12 7.3 Kouluterveyskyselyn 2013 tulosten tarkastelu...12 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET...13 LIITTEET...16 Liite 1. Kysely alakoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2011 Liite 2. Kysely yläkoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2011 Liite 3. Yhdeksäsluokkalaisten valmistamat suun terveyden edistämisen materiaalit alakoululaisille Liite 4. Kysely alakoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2013 Liite 5. Kysely yläkoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2013 Liite 6. Hankkeen koulujen opettajien kysely Liite 7. Suun terveydenhuollon toimijoiden kysely Liite 8. Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset (alueen koulu) Kirjoittajat: Ylihammaslääkäri Irma Arpalahti (STHL), irma.arpalahti@vantaa.fi Projektityöntekijä shg, TtM Johanna Manninen (STHL) Erityisasiantuntija Hanna-Mari Kommonen (STHL), hanna-mari.kommonen@vantaa.fi Ateriapalvelupäällikkö Marjukka Myötämäki (Vantti), marjukka.myotamaki@vantti.fi Vastaava hammaslääkäri Tiina Kotisalmi (STHL), tiina.kotisalmi@vantaa.fi Rehtori Riitta Reinikainen (SIVI), riitta.reinikainen@vantaa.fi 1

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti 1 HYVINVOIVA HAKUNILA -TERVEYSHANKE Vantaan Hakunilan alueella vuosina 2011 2013 toteutetun terveyshankkeen lähtökohtana olivat vantaalaisten lasten ja nuorten puutteelliset terveystottumukset sekä lisääntynyt ylipaino. Tässä Vantaan kaupungin usean eri toimialan yhteisessä hankkeessa kehitettiin yhteistoimintana uudenlaista toimintaa koululaisten terveellisten elintapojen edistämiseksi. Perusopetuksen, suun terveydenhuollon, ateria- ja puhtauspalvelujen sekä kouluterveydenhuollon yhteistyön tavoitteena oli parantaa Hakunilan alueen ala- ja yläkoululaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä suun terveyttä. Hanke koostui neljästä tavoitteiden mukaisesti muodostetusta osahankkeesta. Ne olivat kouluruokailun ja välipalatarjoilun kehittäminen, ksylitolipastillien jako koululaisille koululounaan ja välipalan jälkeen, suun terveystarkastukset ja hoito Hakunila -mallin mukaisesti sekä terveystiedon verkkomuotoinen opetus. Oppilaille tehtiin ennen hankkeen aloittamista kysely, jossa selvitettiin terveystottumuksia ja mielipiteitä kouluruokailusta. Yläkoululaisilta kysyttiin mielipiteitä myös kouluilla tarjottavasta maksullisesta välipalasta. Ateriapalvelun osahankkeessa kehitettiin ruokailuympäristöä, koululounasta ja yläkouluilla tarjottavaa välipalaa ennakkokyselyssä esiin tulleiden ehdotusten mukaisesti. Kehittämisen tueksi perustettiin koulukohtaisia työryhmiä, joissa myös oppilaat saivat mahdollisuuden vaikuttaa. Niiden tehtävinä oli käydä läpi terveellisen ruokailun periaatteet, kouluruokailutilanteiden sujuvuus ja rauhallisuus, palautteet kouluruuasta, tuleva ruokalista ja siihen vaikuttaminen, kasvisruokavaihtoehtoihin vaikuttaminen sekä tulevat teemat kouluruokailussa. Ateriapalvelu otti käyttöön uusia toimintamalleja hankkeen kouluissa vuodesta 2012 alkaen. Kaikissa hankkeeseen kuuluvissa kouluissa oppilaille jaettiin kaksi ksylitolipastillia kouluruokailun ja välipalan jälkeen. Jakeluautomaatit sijoitettiin yleensä ruokalinjastoille, mutta muutamissa kouluissa jakelu järjestettiin yksilöllisesti esim. oppilaiden avustuksella. Jakelun tavoitteena oli oppilaiden ksylitolin käytön lisääminen myös kotona yhteensä 3 5 kertaan päivässä, jotta toiminnasta saataisiin vaikuttavuutta oppilaiden suun terveyteen. Espoon Kivenlahdessa oli tehty kokeilu uudenlaisesta koululaisten suun terveystarkastustoiminnasta, ja sitä haluttiin lähteä kokeilemaan myös yhdellä Vantaan alueista. Se nimettiin Hakunila-malliksi. Mallissa kaikki koulun lapset tarkastettiin ja suurin osa heistä myös hoidettiin valmiiksi noin kahden viikon aikana kahden suuhygienistin ja yhden hammaslääkärin yhteistyönä. Toiminta todettiin tehokkaaksi, ja mallin mukaista toimintaa pidettiin parempana kuin tavanomaista tarkastusmallia. Verkkomuotoinen terveystiedon opetus liitettiin osaksi ylä- ja alakoulujen terveystiedon opetusta, ja siinä oli luokkakohtaiset teemat. Toiminnalla haluttiin lisätä oppilaiden terveydenlukutaitoa. Opetus toteutettiin Fronterissa, koulujen virtuaalioppimisen alustassa. Uudenmallinen opetus vaikutti innostavan kouluikäisiä nuoria opetusmuotona, ja he oppivat etsimään tietoa suun terveyden edistämisestä heille suunnatuilta opetussivustoilta. Eri toimialojen yhteistyö hankkeessa toimi hienosti ja työryhmien sisäinen toiminta oli aktiivista. Ateriapalvelun koulukohtaiset työryhmät ja toimintamallit todettiin hyväksi, ja niitä laajennetaan kaikkiin vantaalaisiin kouluihin. Ksylitolipastillien jakelu toteutettiin onnistuneesti, mutta sen vaikutuksesta lasten ksylitolin kotikäyttöön ei valitettavasti saatu näyttöä. Hakunila-mallin käyttöä tullaan jatkossa toteuttamaan niissä vantaalaisissa hammashoitoloissa, joissa tämäntyyppistä mallia voidaan soveltaa. Verkkomuotoinen terveystiedon opetus todettiin hyväksi, ja toimintaa mallin mukaista toimintaa tullaan jatkamaan Hakunilan alueella, ja toimintaa kannattaa levittää myös muihin vantaalaisiin kouluihin. 2

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti 2 TAUSTA Hyvinvoiva Hakunila -terveyshankkeen lähtötilanteena oli huoli vantaalaisten lasten ja nuorten puutteellisista terveystottumuksista, huonontuneesta suun terveydentilasta, koululounaan suosion laskusta ja koululaisten ylipainon lisääntymisestä. Vuonna 2010 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan tilanne Vantaalla oli keskimäärin muuta pääkaupunkiseutua huonompi. Lähes puolella kouluterveyskyselyyn (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010) vastanneista vantaalaisista yläkoululaisista oli puutteelliset hampaiden harjaustottumukset. Lisäksi yli puolet kyselyyn vastanneista yläkoululaisista ilmoitti, ettei syö koululounasta päivittäin. Koululaiset korvaavat monipuolisen koululounaan liian usein nauttimalla välipaloina makeisia, virvoitusjuomia tai pikaruokaa. Huolellinen hampaiden harjaus harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä sekä ruokaaikojen välillä tapahtuva makean napostelu ja happamien juomien lipittely aiheuttavat ongelmia suun ja hampaiden terveyteen sekä siten kustannuksia suun terveydenhoitoon. Suun terveydellä on merkitystä myös lasten ja nuorten yleiseen terveyteen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Koululounaan korvaaminen epäterveellisillä välipaloilla vaikuttaa suun terveyden lisäksi myös lasten ja nuorten ylipainon lisääntymiseen. Lasten ja nuorten lihavuus on viime vuosikymmeninä yleistynyt niin Suomessa kuin muissakin teollisuusmaissa. Viimeisten 20 vuoden aikana lihavien lasten ja nuorten määrä on ikäryhmästä riippuen noussut, ainakin kaksin- ellei jopa kolminkertaiseksi. Lihavuus vaikuttaa lapsen elämänlaatuun ja sen fyysisenä seurauksena voi olla aikuisiän diabetes sekä lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien riski. Useampi kuin joka toinen ylipainoinen lapsi on ylipainoinen myös aikuisena. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014). Vantaan kaupungin sivistystoimen johtoryhmä kutsui apulaiskaupunginjohtajan ehdotuksesta Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen edustajat kokoukseensa syyskuussa 2010 kertomaan huolensa lasten ja nuorten heikentyneistä terveystottumuksista sekä suun terveydestä. Johtoryhmän esityksestä pidettiin perusopetuksen johtajan, ruotsinkielisen tulosalueen johtajan ja suun terveydenhuollon liikelaitoksen terveydenedistäjien yhteinen ideariihi. Sen toimesta päätettiin perustaa koululaisten terveydenedistämishanke Vantaan Hakunilassa. Hakunilan koululla oli jo samana keväänä päätetty aloittaa Hakunila-mallin kokeilu koululaisten suun terveystarkastuksissa, ja valintaan vaikutti lisäksi, että Hakunilan alueen väestön terveydentila oli Vantaan keskiarvoa alempi. Hanke nimettiin Hyvinvoiva Hakunila -hankkeeksi. Hakunilan koululaisten terveydenedistämishankkeen avauskokous pidettiin huhtikuussa 2011. Hyvinvoiva Hakunila - pilottihanke käynnistettiin syyslukukauden 2011 alusta, ja se jatkui kevätlukukauden 2013 loppuun saakka. 3 TAVOITTEET Perusopetuksen, suun terveydenhuollon, ateria- ja puhtauspalvelujen sekä kouluterveydenhuollon yhteistyön tavoitteena Hyvinvoiva Hakunila -hankkeessa oli parantaa Hakunilan alueen ala- ja yläkoululaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä suun terveyttä. Tavoitteena oli ottaa myös koululaisten perheet mukaan hyvinvointia edistävään toimintaan, ja siinä oli viisi keskeistä tavoitetta: 1. Kehittää hallinto-organisaatioiden välistä yhteistyötä koululaisten ja heidän lähiverkostonsa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. 2. Edistää hakunilalaisten lasten ja nuorten terveyttä lisäämällä heidän sekä heidän vanhempiensa terveystietoutta. Koululaisia opetetaan tekemään parempia valintoja sekä muuttamaan asenteitaan ja sitä kautta omia terveystottumuksiaan. 3

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti 3. Kehittää koululaisten suun terveystarkastus- ja hoitokäytäntöä siten, että toiminta tehostuu ja koulutyö keskeytyy mahdollisimman vähän. 4. Kehittää kouluruokailun ja koululaisten iltapäivän välipalan houkuttelevuutta sekä lisätä oppilaiden ravitsemustietoisuutta. 5. Edistää suun terveyttä jakamalla koululaisille annos ksylitolia kouluaterian ja välipalan jälkeen, sekä lisätä ksylitolituotteiden käyttöä myös kotona. 4 HANKEORGANISAATIO Hyvinvoiva Hakunila -hankkeen kehittämiseen ja seurantaan valittiin ohjausryhmä, johon kuuluivat: Sivistystoimesta (sivi): perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo ruotsinkielisen tulosalueen johtaja Berndt-Johan Lindström Hakunilan aluerehtori Riitta Reinikainen rehtori Virpi Lehmusvaara terveystiedon opettaja Anu Väisänen ja Tatjana Hämäläinen rehtori Patrik Karlsson Ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta (eeth): palvelupäällikkö Arja Ruponen kouluterveydenhuollon esimies Kirsti Linnoinen terveydenhoitaja Anne Sujamo Ateria- ja puhtauspalveluista (Vantti): ateria- ja puhtauspalvelujohtaja Hannele Vuorikoski palvelupäällikkö Marjukka Myötämäki Suun terveydenhuollon liikelaitoksesta (sthl): ylihammaslääkäri Irma Arpalahti erityisasiantuntija Hanna-Mari Kommonen, sijaisina Teija Rautiola ja Johanna Manninen ylihammaslääkäri Anne-Maija Silvo vastaava hammaslääkäri Tiina Kotisalmi osastonhoitaja Tarja Närhi-Kantanen Hankkeen koordinaattorina toimi vs. erityisasiantuntija Teija Rautiola, joka huolehti hankeen käytännön järjestelyistä. Hyvinvoiva Hakunila -hanke koostui neljästä tavoitteiden mukaisesti muodostetusta osahankkeesta. Niistä jokaiseen valittiin vastuuhenkilöt, jotka veivät hanketta eteenpäin omalta osaltaan ja tiedottivat toiminnastaan ohjausryhmää. Osahanketyöryhmiä olivat kouluruokailun ja välipalatarjoilun kehittäminen, ksylitolipastillien jako koululaisille, Hakunila -mallin mukaisen suun terveystarkastusten ja hoidon kehittäminen sekä terveystiedon verkkomuotoisen opetuksen kehittäminen. 4

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti 5 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Kustannuksia Hyvinvoiva Hakunila -hankkeessa muodostui ksylitolipastillien hankinnasta noin 35 000 euroa kahden vuoden ajalta. Kustannukset jaettiin puoliksi sivistystoimen ja suun terveydenhuollon liikelaitoksen kanssa. Välipalan yhteydessä jaettavat pastillit kustansi ateriapalvelu. Hankkeeseen anottiin syksyllä 2011 rahoitusta Kunnallisalan kehittämissäätiöstä, jotta olisi voitu palkata osa-aikainen hankekoordinaattori sekä pieni välipala kaikille hankkeessa mukana olevien koulujen oppilaille. Rahoitusta ei saatu. 6 TOTEUTETUT TOIMENPITEET Hyvinvoiva Hakunila -hankkeen neljä tavoitteiden mukaisesti muodostettua osahanketta olivat: 1. Kouluruokailun ja välipalatarjoilun kehittäminen 2. Ksylitolipastillien jako koululaisille koululounaan ja välipalan jälkeen 3. Suun terveystarkastukset ja hoito Hakunila-mallin mukaisesti 4. Terveystiedon verkkomuotoinen opetus Ennen hankkeen aloittamista ja sen jälkeen oppilaille tehtiin kysely terveystottumuksista ja kouluruokailusta, jossa yläkoululaisilta kysyttiin lisäksi maksullisesta välipalasta (liite 1 ja 2). 6.1 Kouluruokailun ja välipalatarjoilun kehittäminen Lähtökohdat ja tausta Ateria- ja puhtauspalveluiden kehittämistyön taustalla oli koulujen ruokailuhetkeen liittyvien epäkohtien ja toiveiden kehittäminen. Lähtökohtana hankkeelle otettiin koululaisille keväällä 2011 tehdyssä kyselyssä todetut epäkohdat ruokailutilasta ja -tilanteesta. Lisäksi huomioitiin Vantaan nuorisovaltuuston kannanotto, jossa oli kiinnitetty huomiota kouluaterioihin, ruokailutilanteeseen ja koululaisten käytöstapoihin. Tavoitteena hankkeessa oli panostaa erityisesti oppilaiden kouluruokailun ja välipalan kehittämiseen sekä ravitsemukseen liittyvään tiedottamiseen. Pilotin kaikissa yläkouluissa oli tavoitteena myös järjestää mahdollisuuksien mukaan pieni välipala esim. hedelmä (kustannus 0,20 euroa) kaikille oppilaille, mikäli hankkeeseen olisi saatu ulkopuolista rahoitusta. Ateriapalveluiden osahankkeessa oli mukana kaikki 10 koulua; Hakunilan alueen kahdeksan suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen koulu sekä Tikkurilan alueella oleva Kuusikon koulu. Kehittämistä tehtiin ennakkokyselyssä esiin tulleiden ehdotusten mukaisesti. Ateriapalveluista hankkeessa oli mukana koulujen keittiöhenkilökunta, ateriapalvelujen johto ja päälliköt sekä alueen palveluesimiehet. Kouluruokailun kehittämiskohteita olivat: 1. Kouluruokailun ja välipalan kehittäminen koulukohtaisten kehittämisryhmien perustaminen oppilaiden edustuksen, koulun ja keittiön henkilökunnan yhteinen vuorovaikutusmahdollisuus maksullisten välipalojen kehittäminen keittiöhenkilökunnan koulutus 5

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti 2. Viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen kouluruokalistan ja välipalalistan näkyvyyden parantaminen koulussa aterialistan nettiympäristön uudistaminen informointi vanhemmille, viestintää terveellisistä ateriatottumuksista yhteistyö kouluterveydenhuoltajien, vanhempien ja keittiön välillä Toiminta Kaikkien koulujen oppilaskunnan edustajat, rehtorit, ateriapalvelun edustajat ja suun terveydenhuollon edustajat kokoontuivat syksyllä 2011. Tilaisuudessa tehtiin ryhmätöitä ruokailuhetkeen liittyvien toimintamallien löytämiseksi, joilla saataisiin koulujen oppilaat sitoutumaan ja ottamaan vastuu kouluruokailuun vaikuttavien tekijöiden kehittämisestä epäkohtien vähentämiseksi. Nuorisovaltuuston vaikuttajapäivän pohjalta kokoontui työryhmä, johon kokoontui kaksi nuorisovaltuuston edustajaa, perusopetuksen johtaja sekä tilapalvelun ja tilaajapalvelun palvelupäälliköt. Palvelupäälliköt saivat tehtäväksi perustaa kaikkiin Vantaan kouluihin ruokaryhmät. Ruokaryhmiä ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, johon kuului Tilapalvelun ateriapalvelun suunnittelija Katri Ranki, palvelupäällikkö Marjukka Myötämäki ja Tilaajapalvelun palvelupäällikkö Liisa Sironen. Ohjausryhmä päätti, että ruokaryhmissä tulisi olla edustajat luokka-asteilta 5 ja 8 sekä lukion 1.vuosikurssilta. Ammatillisten oppilaitosten ensimmäiset vuosikurssin luokat osallistuivat myös ruokaryhmiin. Koulukohtaisiin kouluruokailun kehittämistyöryhmiin kuului oppilaita eri luokka-asteilta (1/luokka), opettaja, kotitalousopettaja, palvelupäällikkö, palveluesimies, keittiöesimies ja kouluterveydenhoitaja. Ryhmät kokoontuivat 2 4 kertaa vuodessa yhden oppitunnin aikana. Ruokaryhmien vetäjänä ja kokoonkutsujana toimii keittiön esimies/ateriapalvelun palveluesimies. Ruokaryhmiä perustettiin vuoden 2012 aikana hankkeessa mukana olevilla kouluilla. Ruokaryhmän avulla pyrittiin kehittämään koulujen fyysistä ruokailuhetkeä ja lisäksi parantamaan koululaisten käytöskulttuuria lounaalla. Niiden tehtävinä oli käydä läpi terveellisen ruokailun periaatteet, kouluruokailutilanteen kehittäminen, palautteet kouluruuasta, tuleva ruokalista, kasvisruokavaihtoehdot, kouluruokailun sujuvuus ja rauhallisuus sekä tulevat teemat ruokailussa. Uusia toimintamalleja otettiin käyttöön ohjelman kouluissa ateriapalvelun toimesta vuoden 2012 aikana. Niistä esimerkkeinä olivat sadonkorjuuviikko, hyvät tavat -viikko, leipäviikko ja erilaiset teemapäivät kuten Kiina -päivä, Unkari -päivä ja talonmalli, jota toteutettiin osassa kouluista vuoden 2012 aikana. Tulokset ja toiminnan arviointi Vuoden 2013 alusta lähtien alkoi uusi kuuden viikon kiertävä ruokalista. Ruokalistalla tulee olemaan toiveruokapäiviä keväällä 2013 noin kahdeksan kertaa. Ruokaryhmät äänestävät ohjausryhmän valmiiksi koostamasta oppilaiden lempiruokalistasta koulun ehdotuksen yhdeksi toiveruoaksi. Ryhmien tavoitteena on jatkossakin kehittää koko ruokailutilannetta miellyttävämmäksi kaikille osapuolille. 6

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti 6.2 Ksylitolipastillien jako koululaisille Hyvinvoiva Hakunila -hankkeessa päätettiin tarjota siihen kuuluvien koulujen oppilaille ksylitolipastillit koululounaan ja välipalan jälkeen koko pilotin ajan. Ksylitolia jaettiin 2 pastillia eli 1 gramma kullakin jakelukerralla, mikä on viidennes päivittäisestä suun terveyteen vaikuttavasta annoksesta. Ksylitolin terveysvaikutuksista ja jakelusta tiedotettiin sekä koululaisia että heidän vanhempiaan kunkin koulun vanhempainilloissa sekä koulujen sähköisen yhteydenpitojärjestelmän Wilman avulla. Ksylitolia suositeltiin käyttämään lisäksi myös kotona yhteensä 5 grammaa jaettuna 3 5 käyttökertaan Ksylitolin valmistaja Leaf Oy (nyk. Cloetta Suomi) toimitti pastillit suoraan kouluille oppilasmäärien mukaisesti. Ateriapalvelut huolehtivat ksylitolipastillien jakamisesta, mikä toteutettiin ruoanjakelulinjastoon sijoitetulla jakelulaitteella. Näin jakamista pystyttiin valvomaan ruokailun valvojaopettajan toimesta. Vaihtoehtoisesti joillakin kouluilla valittiin vastuuoppilaat huolehtimaan ksylitolipastillien jakelusta tai jaettiin pastillit luokissa opettajan toimesta. Ksylitoli-pastillien jako ruokailun yhteydessä koettiin erittäin hyvänä. Erään yläkoululaisen oppilaan sanoin: Näin tän hygienia-jutun muistaa kyl joka päivä. 6.3 Suun terveystarkastukset ja hoito Hakunila-mallin mukaisesti Lähtökohdat ja tausta Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksessa koululaisten hampaat on tarkastettu ja hoidettu hoito-ohjelman mukaisesti siten, että hammaslääkäri tai suuhygienisti on kutsunut oppilaat yksitellen tarkastukseen ja tarvittaessa korjaavaan hoitoon koulupäivän aikana. Ongelmana on ollut, että koululaiset eivät aina muista tulla vastaanottoajoille. Uuden mallin tarkoituksena oli järjestää oppilaiden suun terveystarkastukset ja hoito siten, että se häiritsisi mahdollisimman vähän koulutyötä. Toiminta haluttiin toteuttaa tehokkaasti niin, että kaikki oppilaat saadaan hoidon piiriin. Tavoitteena oli siten parantaa alueen koululaisten suun terveyttä sekä lisätä yhteistyötä hammashoitoloiden ja koulujen välillä. Toiminta Hakunila-mallin työryhmän muodostivat vastaava hammaslääkäri Tiina Kotisalmi (pj), aluerehtori Riitta Reinikainen, rehtori Jane Majanen, rehtori Patrik Karlsson, osastonhoitaja Tarja Närhi- Kantanen sekä erityisasiantuntija Teija Rautiola. Hakunila-mallissa muodostettiin työryhmä, johon kuului aluksi kolme suuhygienistiä, kaksi hammaslääkäri-hammashoitaja työparia ja yksi terveyskasvatushammashoitaja. Tiloiksi tarvittiin viisi vastaanottohuonetta ja yksi terveyskasvatushuone. Myöhemmin työryhmää pienennettiin tehokkaamman tiimin aikaansaamiseksi. Tällöin tiimissä toimi kaksi suuhygienistiä ja yksi hammaslääkäri-hammashoitaja työpari sekä terveyskasvatushammashoitaja. Huoneiden tarve oli siten kolme vastaanottohuonetta ja yksi terveyskasvatushuone. Hakunila-mallin mukaiset suun terveystarkastukset ja hoito järjestettiin Hakunilanrinteen koulun ja Västersundom skolan oppilaille 24.10 4.11.2011 ja 29.10. 9.11.2012 sekä 21.1. 24.1.2013 Hakunilan hammashoitolassa. Hoidot toteutettiin urakkaluontoisesti sillä periaatteella, että mahdollisimman moni lapsi saadaan saman tien valmiiksi. Ne, joilla oli enemmän hoidon tarvetta (kolme tai enemmän paikattavaa) saivat jatkoajan. Lisäksi haluttiin varmistaa kattava yksilöllinen suun terveysneuvonta sekä harjausopetus jokaiselle oppilaalle. 7

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti Hakunila-mallin toteutus: Suuhygienistit tarkastivat oppilaat urakkaluoteisesti. Mikäli oppilaalla ei ollut hoidon tarvetta, hänet laitettiin suoraan yksilölliseen puhdistusopetukseen ja terveysneuvontaan terveyskasvatushammashoitajalle. Mikäli löytyi hammaskiveä, teki suuhygienisti heti puhdistuksen ja ohjasi sen jälkeen terveyskasvatushammashoitajalle pesuopetukseen ja neuvontaan. Mikäli löytyi paikkaushoidon tarvetta, suuhygienisti ohjasi koululaisen heti hammaslääkärille tarkastukseen ja paikkaukseen, sekä sieltä yksilölliseen pesuopetukseen ja terveysneuvontaan. Mikäli hammaslääkäri löysi enemmän kuin kolme paikattavaa hammasta, annettiin jatkoaika, jollei niitä voitu hoitaa samalla kerralla. Tulokset ja toiminnan arviointi Toiminta todettiin alkutilanteen henkilökuntamäärän vähennyksen jälkeen tehokkaaksi. Suurin osa lapsista saatiin saman tien hoidettua valmiiksi. Unohtelijat ja hoitoa jännittävätkin tulivat muun luokan kanssa helpommin hoitoon. Peruuttamattomia poisjääntejä ei juuri tullut. Jatkoajan saaneet unohtelivat ajoittain, ja 1-luokkalaisten aamuaikoihin oli paljon poissaoloja, vaikka ajat oli lähetetty hyvissä ajoin etukäteen koteihin. Tämä seikka huomioitiin toisella kerralla Hakunila-mallia järjestettäessä, ja annettiin 1-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen ilta-aikoja, jolloin peruuttamattomia käyntejä tuli huomattavasti vähemmän. Kouluissa pystyttiin varautumaan hoitopäiviin etukäteen, ja näin koulutyö häiriintyi vähemmän kuin tavanomaisessa hoidossa. Yhteistyössä koulujen ja hammashoitolan välillä pidettiin tärkeänä yhdessä tehtyjen sopimusten kiinni pitämistä. Harjausopetus ja yksilöllinen neuvonta sai positiivista palautetta jopa oppilaiden vanhemmilta. Vaikutukset suun terveyteen on havaittavissa vasta myöhemmin seuraavissa suun terveystarkastuksissa. 6.4 Terveystiedon opetuksen kehittäminen Lähtökohdat ja tausta Osana Hyvinvoiva Hakunila -hanketta haluttiin kehittää koulujen terveystiedon opetuksen suun terveyden edistämisen osa-aluetta. Terveystiedon opetukseen kaivattiin erityisesti oppilaita motivoivia ja kiinnostavia opetusmateriaaleja. Tavoitteena oli myös lisätä oppilaiden tietoisuutta suuhygienian merkityksestä terveyteen. Hyvinvoiva Hakunila -hankkeen koordinaattori Teija Rautiola oli tehnyt pro gradu -tutkielman aiheesta: Miten suun terveysviestinnän verkkokampanja tukee nuoren terveydenlukutaitoa? (Rautiola 2011). Rautiolan tutkimustulokset osoittivat, että suun terveysviestinnällä oli positiivinen merkitys nuorten terveydenlukutaidon kehittymisessä, kun toiminta liitettiin osaksi yläkoulujen terveystiedon opetusta. Vantaan yläkoulujen suun terveysviestinnän verkkokampanja suunniteltiin Rautiolan tutkielman pohjalta. Terveystietoa opetetaan erillisenä oppiaineena vuosiluokilla 7. 9., ja siinä suun hygienia on yhtenä aihealueena. Terveystiedon opettajat kaipasivat tälle aihealueelle lisää ajankohtaista tietoa sisältävää opetusmateriaalia. Vuosiluokilla 1. 6. terveystiedon aihealueet on sisällytetty ympäristötiedon ja biologian sekä osin liikunnan opetuksen oppisisältöihin. Erillisesti suun terveyden edistämiseen kohdentuvan opetusmateriaalin kokivat opettajat myös näillä luokkaasteilla vähäiseksi. 8

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti Työryhmän tavoitteena oli: koota ja kehittää suun terveyden edistämisen opetusmateriaalia kaikille luokka-asteille. vaikuttaa oppilaiden välipalavalintoihin. yrittää muuttaa oppilaiden ja heidän huoltajiensa asenteita välipalojen valinnassa terveellisimmiksi. Kaikilla kouluilla ei ollut hankkeen aikana mahdollisuutta tarjota oppilaille välipalaa. Oppilaat saivat tuoda kouluun omia välipaloja, jotka saattoivat olla usein makeisia tai energiajuomia. Työryhmän kokoonpano: Virpi Lehmusvaara, rehtori Länsimäen koulu, työryhmän puheenjohtaja Teija Rautiola, vs. erityisasiantuntija STHL Liisa Norvanto, apulaisrehtori, Länsimäen koulu, työryhmän sihteeri ja pj alkaen Anu Väisänen, terveystiedon opettaja Länsimäen koulu, 7. 9. -luokkien opetus Tatjana Hämäläinen, terveystiedon opettaja Länsimäen koulu, 7. 9. -luokkien opetus Lisäksi työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet erikseen kutsuttuna Hakunilan alueen koulujen terveystietoa opettavat opettajat. Toiminta Terveystietoa opettavien opettajien yhteisiä tapaamisia pidettiin lukuvuoden 2011 2012 aikana. Tapaamisiin osallistui myös suun terveydenhuollon erityisasiantuntija. Tilaisuuksissa keskusteltiin terveystiedon opetuksen kehittämisestä sekä jaettiin kokemuksia hyvistä opetuskäytänteistä sekä uusista opetusmateriaaleista ja niiden käytöstä. Suun terveydenhuollon erityisasiantuntija vieraili alueen koulujen vanhempainilloissa kertomassa ajankohtaista tietoa suun terveyden edistämisestä. Terveystiedon opettajat Anu Väisänen ja Tatjana Hämäläinen kehittivät yhdessä erityisasiantuntija Teija Rautiolan kanssa verkkomuotoisen opetusmateriaalin vuosiluokille 7. 9. Alakouluille (vuosiluokat 1. 6.) kehitettiin vastaavalaista materiaalia. Materiaali tehtiin Fronter-alustalle ja siinä käytettiin oppimisaihiona yläkouluilla puhdas pusu -sivuston ja alakouluilla suunvuoro/muntur - sivustojen materiaalia. Oppilaat suorittivat sivustoihin liittyviä tehtäviä, kokosivat niiden avulla tietoiskuja ja kirjoittivat esseitä suun terveyden edistämiseen liittyvistä aiheista. Osa tehtävistä suoritettiin koulun oppituntien aikana ja osa kotitehtävinä. Oppiaiheiden painotukset oli jaoteltu vuosiluokittain seuraavasti: 1. 2. -luokat: Hampaiden harjaus, ksylitolin käyttö, terveellinen aamu- ja välipala 3. 6. -luokat: Terveelliset ruokailutottumukset, suuhygienia, piilosokeri, happohyökkäys, tupakka ja muut päihteet. 7. -luokat: suun puhtaus, ravinto, energiajuomat 8. -luokat: päihteet, riippuvuus 9. -luokat: seurustelu, suun puhtaus Verkkomateriaalia käytettiin yläkouluissa lukuvuosina 2011 2012 sekä 2012 2013 kaikkien opetusryhmien kanssa. Alakoulujen osalta verkkomateriaalin käyttöä rajoitti tietokoneiden vähäisyys ja verkkojen ajoittainen toimimattomuus. Opetusta kuitenkin toteutettiin perinteisin menetelmin. Lisäksi Länsimäen yhtenäiskoulussa yhdeksänsien luokkien oppilaat kävivät ryhmissä oman opiskelujaksonsa jälkeen pitämässä oppitunteja alakoulun oppilaille. Näitä pitämiään tunteja varten yhdeksäsluokkalaiset valmistivat alakoululaisille leikkejä ja palapelejä, joiden teemana oli suun terveyden edistäminen (liite 3). 9

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti Kouluissa järjestettiin lisäksi lukuvuosien aikana tempauksia ja teemapäiviä, joista osa yhdistettiin samaan aikaan hammastarkastusten kanssa ja osa kouluruokailun kehittämispäivien yhteyteen. Osassa kouluja pidettiin teemoja yllä pitkin vuotta ja mm. koulun oppilaskunta osallistui myös niistä tiedottamiseen. Tulokset ja toiminnan arviointi Niissä kouluissa, joissa verkkopohjaista materiaalia päästiin käyttämään, saatiin hyviä tuloksia. Oppilaat innostuivat opiskelusta ja kokivat sen mielekkääksi ja tärkeäksi. Yhdessä alueen yläkoulussa mm. kahdeksasluokkalaiset oppilaat halusivat toteuttaa terveystiedon opetuksessa oppimistaan asioista ilmaisutaidon valinnaiskurssilla näytelmän. Yläkoulujen oppilaiden pitämät oppitunnit alakoulun oppilaille koettiin myös hyväksi niin oppilaiden kuin opettajien taholta. Toimintaa tullaan jatkamaan Länsimäen koulussa tulevina lukuvuosina. Osassa kouluista verkkomateriaalin käyttö ei onnistunut koulun heikon atk-varustuksen vuoksi. Suun terveydenhuollon asiantuntijan kanssa tehty yhteistyö tuki opettajia ja antoi lisää ajankohtaista tietoa ja vierailut vanhempainilloissa koettiin erittäin hyvinä. Oppilaat saivat myös lähettää suoraan asiantuntijalle heitä kiinnostavia kysymyksiä sähköisesti ja saivat niihin myös sähköisesti vastaukset. Koulut tiedottivat myös huoltajia energiajuomien haitallisista vaikutuksista. Materiaalia tiedotteeseen saatiin suun terveydenhuollon asiantuntijoilta. Tempausten ja teemapäivien ajoittaminen hammastarkastusten tai kouluruokailun kehittämispäivien yhteyteen koettiin osassa kouluja hyvänä. Yläkouluissa koettiin hankkeen vaikuttaneen myös tupakoinnin vastaisten asenteiden vahvistumiseen nuorissa. Kaikissa alueen kouluissa kiellettiin makeisten ja energiajuomien käyttö koulupäivän aikana sekä niiden tuominen kouluun. Länsimäen koulu sopi myös läheisen ruokakaupan kanssa, ettei oppilaille myydä ainakaan klo 8 16 välillä makeisia eikä energiajuomia. Yhteistyö Turun yliopiston kanssa Hankkeen verkkomuotoisen terveystiedon opetuksen osa-alueeseen liittyi Turun yliopiston hammaslääketieteen kandidaatti Elina Patovirran syventävät opinnot. Aiheena oli Vantaan Länsimäen yläkoululaisten suun terveyteen liittyvät tiedot ja tottumukset sekä mielipiteitä verkkomuotoisesta terveystiedon opetuksesta. Elina Patovirta vastasi hankkeeseen kuuluvan Länsimäen yläkoulun oppilaiden suun terveyttä koskeviin kysymyksiin. Oppilaat lähettivät hänelle kysymyksiä sähköpostitse terveystiedon tunnin aikana. Lopuksi hän keräsi parhaat kysymykset ja vastaukset yhteen pakettiin, joka lähetettiin koulun terveystiedon opettajalle. (Patovirta 2013.) Patovirta teki saman yläkoulun oppilaille kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin suun terveyteen liittyviä tietoja ja tottumuksia sekä mielipiteitä verkkomuotoisen terveystiedon opetuksesta. Terveystietokyselyn tulokset ovat suuntaa antavia, ja niitä voi pitää positiivisina. Tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää lisääntyneen tiedon määrää ja sen seurauksena tapahtunutta käyttäytymisen muutosta. Lisäksi tärkeänä tietona voidaan pitää koululaisten myönteistä asennetta verkkopohjaista opetusta kohtaan. Internet toimi muun opetuksen tukena, etenkin pojilla. Verkkomuotoisen opetuksen positiivisia tutkimustuloksia voidaan pitää yhtenevinä hankekoordinaattorin pro gradu -tutkielman tuloksien kanssa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hankkeen aikana suuri osa oppilaista sai lisää tietoa suun terveydestä ja ilmoitti muuttaneensa sen takia käyttäytymistään terveellisempään suuntaan. Verkkomuotoinen opetus näyttää innostavan yläkouluikäisiä nuoria, ja se toimii heillä tehokkaana opetusmuotona. 10

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti 7 HANKKEEN ARVIOINTI 7.1 Kyselyt oppilaille vuosina 2011 ja 2013 Ennen hankkeen aloittamista, keväällä 2011, alakoulujen 3 6-luokkien ja yläkoulujen oppilaille tehtiin terveystottumus- ja välipalakysely, joka uusittiin hankkeen päättyessä keväällä 2013 (liitteet 1-2, 4-5). Jälkimmäisellä kerralla alakoulujen kysely tehtiin vain 5 6-luokkalaisille, eli niille luokille jotka olivat olleet mukana jo edellisessä kyselyssä. Mukaan otettiin vertailun vuoksi yksi hankkeen ulkopuolinen yhtenäiskoulu. Alakoululaisten kyselyssä oli 23 monivalintakysymystä ja yksi avoin kysymys. Yläkoululaisten kyselyssä oli 28 monivalintakysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Kysely pilotoitiin samanikäisillä koululaisilla keväällä 2011, ja palautteen johdosta kysymysten sanamuotoja muutettiin yksiselitteisemmiksi ja ymmärrettävämmiksi. Kyselyvastausten analysointi tehtiin ristiintaulukoimalla Pearson Chi-Square -testillä, käytössä oli IBM SPSS Statistics 20 tilasto-ohjelma ja tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0.05. Vastaajien määrä Alakoululaisista kyselyyn vastasi vuonna 2011 660 (33%) oppilasta, joista 5 6-luokkalaisia 359 (36%) ja vuonna 2013 168 (17%) oppilasta. Yläkoululaisista kyselyyn vastasi vuonna 2011 558 (34%) ja vuonna 2013 187 (11%) oppilasta. Vastausprosenttien alhaisuuden vuoksi tulokset ovat vain suuntaa antavia, ja valitettavasti hankkeessa tehtyjen uudistusten ja terveyden edistämisen kaikkia vaikutuksia ei näin pienillä vastaajamäärillä saatu tilastollisesti merkitseviksi. Vuosien 2011 ja 2013 erot kyselyvastauksissa Kyselyyn vastanneiden 5 6-luokkalaisten mukaan vuosien 2011/2013 välillä mielipide-erot olivat seuraavanlaiset. Tyytyväisyys koulun ruokailutilaan oli lisääntynyt ja mielipide koululounaasta ei koskaan hyvää vähentynyt. Veden osuus janojuomana oli lisääntynyt. Perheen ateriointi illalla yhdessä oli vähentynyt, mutta ilta-ateria valmistettiin useammin. Oppilaat olivat saaneet enemmän hampaiden harjausopetusta, ja entistä useampi käytti ksylitolia 1 2 kertaa päivässä. Hampaiden harjauksen lisääntyminen ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta tuloksista näkyi muutos parempaan suuntaan. Kyselyyn vastanneiden yläkoululaisten mukaan erot vuosien 2011/2013 välillä poikkesivat 5 6- luokkalaisista jonkin verran. Tyytyväisyys ruokailutilaan oli vähentynyt. Kunnon välipalan syöminen kotona oli lisääntynyt, ja entistä vähemmän naposteltiin turhia välipaloja. Jokapäiväinen makean napostelu oli vähentynyt ja veden juominen janojuomana lisääntynyt. Huolestuttavaa oli kuitenkin, että ei koskaan tupakoivien määrä oli vähentynyt. Entistä useampi oli saanut opetusta hampaiden harjaukseen ja hammasvälien puhdistukseen. Oppilaat kokivat hampaansa terveiksi useammin, tosin tyytyväisyys omiin hampaisiin oli vähentynyt. Välipalakysely Yläkoululaisten välipalakyselyyn vastanneiden mielipide-erot vuosien 2011/2013 välillä olivat seuraavat. Niiden määrä, jotka eivät koskaan osta välipalaa, oli kasvanut, samoin niiden määrä, jotka eivät jatkossakaan halua ostaa välipalaa. Välipalan ostamisen esteenä oli, että koulussa ei ollut välipalaa, vastaaja ei pitänyt välipalasta, se oli hankala maksaa tai että vastaajalla ei ollut rahaa. Erot välipalan ostamisessa tyttöjen ja poikien välillä olivat: tytöt eivät tarvinneet välipalaa niin usein, tytöt eivät pitäneet koulun välipalasta, tyttöjen mielestä se oli hankalampaa maksaa, tytöillä ei ollut välipalaan rahaa, mutta he ottivat useammin välipalan mukaan kotoa kuin pojat. 11

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti Terveystottumuserot tyttöjen ja poikien välillä Ilmoitetuissa terveystottumuksissa, molempien vuosien tiedot yhdistettyinä, oli eroa tyttöjen ja poikien välillä. Alakoululaisista tytöt joivat useammin vettä janojuomana ja pojat mehua, virvoitustai energiajuomia. Ei koskaan tupakoineista poikien osuus oli suurempi ja pojat liikkuivat enemmän päivittäin. Ksylitolin käytössä vähintään kolme kertaa päivässä, tyttöjen osuus oli suurempi. Yläkoululaisista pojat söivät useammin aamupalan, koululounaan ja vihanneksia verrattuna tyttöjen vastauksiin. Yläkoululaisista tytöt joivat useammin vettä ja mehuja janojuomana, pojat puolestaan maitoa ja energiajuomia. Tytöt harjasivat hampaitaan useammin päivittäin ja käyttivät ksylitolia kolme kertaa päivässä useammin kuin pojat. 7.2 Opettajille ja suun terveydenhuollon toimijoille tehdyt kyselyt Hankkeen koulujen opettajilta kysyttiin syksyllä 2011 kokemuksia ja mielipiteitä Hakunila-mallin mukaisesta suun terveystarkastuskäytännöstä (liite 6). Kyselyyn vastasi kuusi opettajaa. Puolet opettajista vastasi, että Hakunila-mallin mukaisesti toteutettu koululaisten suun ja hampaiden terveystarkastus toimii heidän mielestään hyvin. Neljä opettajaa vastasi, että koululaisten suun terveystarkastuspäivänä lukujärjestyksestä jätettiin pois oppitunteja, joilla kaikkien oppilaiden läsnäolo on tarpeellista. Melkein kaikkien opettajien mielestä oppilaat suhtautuivat Hakunila -mallin mukaiseen suun terveystarkastukseen positiivisesti. Neljän opettajan mielestä suun terveystarkastukset sujuivat joustavasti koulupäivän aikana. Suun terveydenhuollon toimijoille kysely tehtiin keväällä 2012 (liite 7). Vastaajia oli yhdeksän. Kahdeksan vastaajan mielestä työnjako Hakunila-mallissa toimi hyvin. Seitsemän vastaaja sanoi oppilaiden suhtautuneen uuden mallin mukaiseen suun terveystarkastusmalliin positiivisemmin kuin aiempaan käytäntöön. Kaikkien mielestä lapset tulivat sujuvasti terveystarkastukseen koulupäivän aikana. Kaikki vastaajat pitivät Hakunila -mallia parempana kuin tavallisesti käytössä olevaa käytäntöä ja kannattavat uuden mallin mukaista työskentelytapaa jatkossakin. 7.3 Kouluterveyskyselyn 2013 tulosten tarkastelu Hankkeen aikana kouluissa tehtiin myös valtakunnallinen kouluterveyskysely keväällä 2013 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013). Kyselyssä tarkasteltiin mm. oppilaiden terveystottumuksia yleisesti, tupakointia ja kouluruokailutottumuksia. Edellinen kysely tehtiin vuonna 2010. Vuoden 2013 tuloksiin vastanneet 8. ja 9.luokkalaiset oppilaat osallistuivat aktiivisesti hankkeeseen vuosina 2011 ja 2012 mm. terveystiedon opetuksessa sekä kouluruokailun kehittämisessä. Hankkeessa mukana olleen erään koulun Kouluterveyskyselyn 2013 tuloksista (liite 8) voi huomata, että yhä useampi oppilas syö koululounaan päivittäin, ei nauti päivän aikana epäterveellisiä välipaloja ja harjaa hampaansa useammin kuin kerran päivässä. Myös tupakoimattomien määrä on laskenut, joskin nuuskan käytön lisääntyminen on huolestuttavaa ja yleensä tupakoivien määrä on yhä liian korkea. Tuloksilla voidaan olettaa olevan yhteyttä hankkeessa tehtyihin interventioihin. Kyselyn mukaan koululaisten elintavoissa on tapahtunut positiivisia muutoksia, jotka edistävät terveyttä ja hyvinvointia. 12

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Hankkeeseen osallistuneiden hallinto-organisaatioiden yhteistyö kehittyi hankkeen aikana, ja se sujui hyvin koululaisten sekä heidän lähiverkostonsa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hakunilalaisten lasten ja nuorten terveystietoutta ja terveydenlukutaitoa edistettiin. Heitä opetettiin tekemään parempia valintoja sekä muuttamaan terveystottumuksiaan terveytensä edistämiseksi. Lasten vanhempia tiedotettiin kaikesta toiminnasta etenkin hankkeen ensimmäisen vuoden hankkeen aikana, ja heille annettiin tietoa lasten terveyden edistämisestä sekä vanhempainilloissa että kouluilta lähetetyissä viesteissä. Kouluterveydenhuollon olisi jatkossakin hyvä olla säännöllisesti mukana koulujen vanhempienilloissa. Toiminta eri työryhmissä oli aktiivista, ja uusia toimintamalleja kehitettiin innokkaasti. Ateriapalvelun koulukohtaiset työryhmät ja toimintamallit todettiin hyväksi, ja niitä laajennetaan kaikkiin vantaalaisiin kouluihin. Tiedottaminen kouluruokailusta lisääntyi, kuten myös oppilaiden vastuullisuus; oppilaat havaitsevat nyt ongelmat paremmin ja kiinnittävät niihin enemmän huomiota. Ksylitolipastillien jakelun vaikutuksesta lasten ksylitolin kotikäyttöön ei valitettavasti saatu näyttöä, sillä kyselyn mukaan lapset eivät riittävästi lisänneet ksylitolituotteiden käyttöä kotona. Hakunila-mallin mukaista suun terveystarkastus- ja hoitokäytäntöä voidaan jatkossakin käyttää koululaisten hoito-ohjelman toteutuksessa rinnakkain tavanomaisen hoidon kanssa niissä hoitoloissa, joihin tämän tyyppinen malli soveltuu. Hoitohuoneita tarvitaan vähintään kolme sekä lisäksi huone terveyskasvatukseen, näin yksilöllisestä neuvonnasta saadaan tehokasta. Henkilökuntaa tarvitaan vähintään kaksi suuhygienistiä, yksi hammaslääkäri, yksi hammashoitaja ja yksi terveyskasvatushammashoitaja, ja heidän on lisäksi oltava motivoituneita urakkaluontoiseen työhön. Mallia voidaan soveltaa myös erilaisin kokoonpanoin ottaen huomioon koululaisten hoitoohjelman vaatimukset sekä koulun ja hammashoitolan tarpeet. Aikataulujen sopimista yhteistyössä ja niistä kiinni pitämistä pidettiin toiminnassa erittäin tärkeänä. Verkkomuotoista terveystiedon opetusta tullaan käyttämään jatkossakin, sillä sen on todettu olevan oppilaita innostavaa ja motivoivaa; oppilaiden asennemuutos terveystiedon oppimiseen havaittiin. Myös Patovirran kyselytutkimus osoittaa, että verkkomuotoinen terveystiedon opetus näyttää innostavan yläkouluikäisiä nuoria ja toimii heillä hyvänä opetusmuotona. Verkossa olevaa materiaalia pidettiin nykyaikaisena, ja myös pojat saatiin innokkaasti mukaan itsenäiseen opiskeluun. Heikko tietotekninen varustus tosin vaikeutti opetusta joillakin kouluilla. Yhteistyötä ylä- ja alakoulun oppilaiden kesken tullaan kehittämään edelleen, sillä oppilaat ovat itse paras esimerkki toisilleen. Myös tempauksia tullaan järjestämään hankkeen aikana luotujen käytänteiden mukaisesti, ja energiajuomien ja makeisten tuominen kouluun tulee olemaan jatkossakin kiellettyä. Kouluilla pidettiin tärkeänä mahdollisuutta yhteistyöhön suun terveydenhuollon asiantuntijan kanssa jatkossakin, esim. vuosittaisten tapaamisten merkeissä tai alustajina koulujen vanhempainilloissa. Lapsille ennen hanketta ja sen jälkeen tehdyt kyselyt olivat suuntaa antavia, sillä vastaajien määrä jäi erityisesti jälkimmäisessä kyselyssä pieneksi, ja terveystottumuskyselyissä vastataan usein sen mukaan, minkä tiedetään olevan terveellistä. Jotain kuitenkin muuttui vuosien aikana, ja vastauksista saatiin muutamia tärkeitä muutoksia esiin. Yhä useampi juo vettä janoonsa ja välttää turhaa napostelua useita kertoja päivässä. Näillä muutoksilla voi tulevaisuudessa olla vaikutusta sekä suun terveyteen että nuorten painonhallintaan. 13

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti Hankkeen yhteenvetona voidaan esittää seuraavia kehittämistoimia, jotka ovat toteutettavissa koko Vantaan alueella lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi moniammatillisella yhteistyöllä. Kehittämisehdotukset: 1. Kouluilla toimivien hallinto-organisaatioiden yhteistyötä tulee lisätä. 2. Kouluterveydenhuollon säännöllistä osallistumista koulujen vanhempainiltoihin on kehitettävä. 3. Koululaisten osallistumista kouluruokailun kehittämiseen kannattaa lisätä. 4. Hakunila-mallin mukaista suun terveystarkastus- ja hoitomallia kannattaa laajentaa. 5. Innostavaa verkkomuotoista terveystiedon opetusta kannattaa jatkaa. 14

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti LÄHTEET Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely 2010. Verkkodokumentti. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tilastot/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely 2013. Verkkodokumentti. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tilastot/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lihavuuden yleisyys Suomessa. Verkkodokumentti. 2014. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/ohjelmat/kansallinen_lihavuusohjelma_2012_2015/luvut/yl eisyys_suomessa Patovirta E. 2013. Vantaan Länsimäen yläkoululaisten suun terveyteen liittyvät tiedot ja tottumukset sekä mielipiteitä verkkomuotoisesta terveystiedon opetuksesta. Turun yliopisto. Rautiola T. 2011. Miten suun terveysviestinnän verkkokampanja tukee nuoren terveydenlukutaitoa? Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/36561 15

Hyvinvoiva Hakunila -terveyshanke loppuraportti LIITTEET Liite 1. Kysely alakoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2011 Liite 2. Kysely yläkoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2011 Liite 3. Yhdeksäsluokkalaisten valmistamat suun terveyden edistämisen materiaalit alakoululaisille Liite 4. Kysely alakoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2013 Liite 5. Kysely yläkoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2013 Liite 6. Hankkeen koulujen opettajien kysely Liite 7. Suun terveydenhuollon toimijoiden kysely Liite 8. Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset (alueen koulu) 16

Liite 1. Kysely alakoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2011 1. Koulusi on Vastaajien määrä: 660 2. Luokkasi on Vastaajien määrä: 660

Liite 1. 3. Oletko Vastaajien määrä: 660 4. Kuinka usein syöt aamupalaa? Vastaajien määrä: 659 5. Oletko tyytyväinen koulusi ruokailutilaan? Vastaajien määrä: 660

Liite 1. 6. Kuinka usein syöt koululounasta? Vastaajien määrä: 660 7. Mitä mieltä olet koululounaasta? Vastaajien määrä: 660 8. Syötkö välipalaa kotona koulupäivän jälkeen? (kunnon välipala sisältää leipää, maitotuotteita, hedelmiä, vihanneksia, juureksia. Napostelu tarkoittaa makeisia, leivonnaisia, sipsejä, keksejä, rusinoita tms.) Vastaajien määrä: 656

Liite 1. 9. Mikä seuraavista parhaiten kuvaa sitä miten syöt arkipäivinä? Vastaajien määrä: 650 10. Mikä seuraavista parhaiten kuvaa sitä miten syöt viikonloppuina? Vastaajien määrä: 652 11. Kuinka usein syöt hedelmän tai annoksen vihanneksia, juureksia tai marjoja? Vastaajien määrä: 660

Liite 1. 12. Kuinka usein napostelet aterioiden välillä makeisia, suklaata, keksejä, leivonnaisia, sipsejä, naksuja, rusinoita tms.? Vastaajien määrä: 659 13. Mikä on janojuomasi aterioiden välillä? voit valita useita vaihtoehtoja Vastaajien määrä: 660

Liite 1. 14. Kuinka usein juot mehuja tai virvoitusjuomia (myös light-juomat)? Vastaajien määrä: 660 15. Mikä seuraavista kuvaa perheesi ateriointia illalla? Vastaajien määrä: 654 16. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten mahdollista tupakointiasi? Vastaajien määrä: 660

Liite 1. 17. Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa vapaa-aikanasi vähintään puolen tunnin ajan? Vastaajien määrä: 660 18. Kuinka usein harjaat hampaasi fluorihammastahnalla? Vastaajien määrä: 660 19. Miten päivittäinen hampaittesi hoito omasta mielestäsi onnistuu? Vastaajien määrä: 660

Liite 1. 20. Oletko saanut hampaiden puhdistusohjausta hammashoitolassa? Vastaajien määrä: 648 21. Käytätkö ksylitolipurukumia tai -pastilleja? Vastaajien määrä: 660 22. Minkälaiseksi itse koet oman hammasterveytesi? Vastaajien määrä: 660

Liite 1. 23. Oletko tyytyväinen hampaisiisi? Vastaajien määrä: 660

Liite 2. Kysely yläkoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2011 1. Koulusi on Vastaajien määrä: 589 2. Luokkasi on Vastaajien määrä: 589 3. Oletko Vastaajien määrä: 589

Liite 2. 4. Kuinka usein syöt aamupalaa? Vastaajien määrä: 589 5. Oletko tyytyväinen koulusi ruokailutilaan? Vastaajien määrä: 589 6. Kuinka usein syöt koululounasta? Vastaajien määrä: 589

Liite 2. 7. Mitä mieltä olet koululounaasta? Vastaajien määrä: 589 8. Syötkö välipalaa kotona koulupäivän jälkeen? (kunnon välipala sisältää leipää, maitotuotteita, hedelmiä, vihanneksia, juureksia. Napostelu tarkoittaa makeisia, leivonnaisia, sipsejä, keksejä, rusinoita tms.) Vastaajien määrä: 589 9. Mikä seuraavista parhaiten kuvaa sitä miten syöt arkipäivinä? Vastaajien määrä: 589

Liite 2. 10. Mikä seuraavista parhaiten kuvaa sitä miten syöt viikonloppuina? Vastaajien määrä: 589 11. Kuinka usein syöt hedelmän tai annoksen vihanneksia, juureksia tai marjoja? Vastaajien määrä: 589 12. Kuinka usein napostelet aterioiden välillä makeisia, suklaata, keksejä, leivonnaisia, sipsejä, naksuja, rusinoita tms.? Vastaajien määrä: 589

Liite 2. 13. Mikä on janojuomasi aterioiden välillä? voit valita useita vaihtoehtoja Vastaajien määrä: 589 14. Kuinka usein juot mehuja tai virvoitusjuomia (myös light-juomat)? Vastaajien määrä: 589 15. Mikä seuraavista kuvaa perheesi ateriointia illalla? Vastaajien määrä: 589

Liite 2. 16. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten mahdollista tupakointiasi? Vastaajien määrä: 589 17. Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa vapaa-aikanasi vähintään puolen tunnin ajan? Vastaajien määrä: 589 18. Kuinka usein harjaat hampaasi fluorihammastahnalla? Vastaajien määrä: 589

Liite 2. 19. Miten päivittäinen hampaittesi hoito omasta mielestäsi onnistuu? Vastaajien määrä: 589 20. Oletko saanut hampaiden puhdistusohjausta hammashoitolassa? Vastaajien määrä: 589 21. Käytätkö ksylitolipurukumia tai -pastilleja? Vastaajien määrä: 589

Liite 2. 22. Minkälaiseksi itse koet oman hammasterveytesi? Vastaajien määrä: 589 23. Oletko tyytyväinen hampaisiisi? Vastaajien määrä: 589 24. Miten usein ostat maksullista välipalaa koululta? Vastaajien määrä: 589

Liite 2. 25. Haluatko ostaa välipalaa jatkossa koululta? Vastaajien määrä: 589 26. Oletko tyytyväinen nykyiseen välipalavalikoimaan? Vastaajien määrä: 589 27. Olisitko valmis maksamaan koulun välipalasta: Vastaajien määrä: 589

Liite 2. 28. Jos et osta välipalaa koululta, miksi? Voit valita myös useamman vaihtoehdon. Vastaajien määrä: 500

Liite 3. Yhdeksäsluokkalaisten valmistamat suun terveyden edistämisen materiaalit alakoululaisille Kuva 1. Hammaspalapeli Kuva 2. Terveellinen välipala tehtäväkortteja Kuva 3. Terveellinen välipala Kuva 4. Piilosokerin vaikutus

Liite 4. Kysely alakoulun oppilaille terveystottumuksista ja kouluruokailusta 2013 1. Koulusi on Vastaajien määrä: 168 2. Luokkasi on Vastaajien määrä: 168 3. Oletko Vastaajien määrä: 168

4. Kuinka usein syöt aamupalaa? Vastaajien määrä: 168 Liite 4. 5. Oletko tyytyväinen koulusi ruokailutilaan? Vastaajien määrä: 168 6. Kuinka usein syöt koululounasta? Vastaajien määrä: 168

7. Mitä mieltä olet koululounaasta? Vastaajien määrä: 168 Liite 4. 8. Syötkö välipalaa kotona koulupäivän jälkeen? (kunnon välipala sisältää leipää, maitotuotteita, hedelmiä, vihanneksia, juureksia. Napostelu tarkoittaa makeisia, leivonnaisia, sipsejä, keksejä, rusinoita tms.) Vastaajien määrä: 167 9. Mikä seuraavista parhaiten kuvaa sitä miten syöt arkipäivinä? Vastaajien määrä: 165

10. Mikä seuraavista parhaiten kuvaa sitä miten syöt viikonloppuina? Vastaajien määrä: 160 Liite 4. 11. Kuinka usein syöt hedelmän tai annoksen vihanneksia, juureksia tai marjoja? Vastaajien määrä: 168 12. Kuinka usein napostelet aterioiden välillä makeisia, suklaata, keksejä, leivonnaisia, sipsejä, naksuja, rusinoita tms.? Vastaajien määrä: 168

13. Mikä on janojuomasi aterioiden välillä? voit valita useita vaihtoehtoja Vastaajien määrä: 168 Liite 4. 14. Kuinka usein juot mehuja tai virvoitusjuomia (myös light-juomat)? Vastaajien määrä: 168 15. Mikä seuraavista kuvaa perheesi ateriointia illalla? Vastaajien määrä: 165

16. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten mahdollista tupakointiasi? Vastaajien määrä: 168 Liite 4. 17. Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa vapaa-aikanasi vähintään puolen tunnin ajan? Vastaajien määrä: 168 18. Kuinka usein harjaat hampaasi fluorihammastahnalla? Vastaajien määrä: 168

19. Miten päivittäinen hampaittesi hoito omasta mielestäsi onnistuu? Vastaajien määrä: 168 Liite 4. 20. Oletko saanut hampaiden puhdistusohjausta hammashoitolassa? Vastaajien määrä: 163 21. Käytätkö ksylitolipurukumia tai -pastilleja? Vastaajien määrä: 168