Rakennerahastokauden 2007-2013 toteutuminen EU-rahoituspäällikkö Maija Saari Satakunnan ELY-keskus Liisanpuisto 12.12.2013
SISÄLTÖ 1. ESR:n keskeiset toteumatiedot ja teemat ohjelmakaudella 2007-2013 2. ESR:n ulkoisen arvioinnin keskeiset havainnot ja omat havainnot 3. EAKR:n toimintaympäristöhankkeiden ulkoisen arvioinnin keskeiset havainnot 2
1. ESR:n keskeiset toteumatiedot ja teemat ohjelmakaudella 2007-2013 3
Länsi-Suomen suuralueosio ESR toteutuma 2007 2013 Rahoitettujen projektien lkm Käynnissä olevien projektien lkm Projekteihin sidotut määrärahat (ESR+valtio) - Toimintalinja 1 17 9 8 377 961 - Toimintalinja 2 23 10 7 643 035 - Toimintalinja 3 14 4 5 578 038 - Toimintalinja 4 2 2 963 816 Valtakunnallinen osio - Toimintalinja 1 2 2 7 276 800 - Toimintalinja 2 2 1 6 577 320 - Toimintalinja 3 0 0 0 - Toimintalinja 4 2 2 4 196 271 Kaikki yhteensä 62 30 40 613 241 4
Toteutuneet indikaattorit 2007 2013 Seurantaindikaattorit Satakunnan ELY-keskus Koko Suomi Aloittaneet henkilöt yhteensä 17 520 436 587 Aloittaneista henkilöistä naisia 9 389 229 045 Lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneet Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet 7 234 375 422 32 267 1 428 033 Suoritetut tutkinnot 301 2 762 Suoritetut osatutkinnot 213 3 103 Koulutus- ja henkilötyöpäivät 250 047 6 228 747 Mukaan tulleet yritykset 3 288 77 436 Mukaan tulleet muut organisaatiot 1 022 29 758 Uudet työpaikat 754 28 836 Uudet yritykset 41 16 043
Rahoitettujen ESR-projektien teemoja 2007 2013 Toimintalinja 1 Pk-yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen Yritysten henkilöstön osaamisen ja yritysjohdon liiketoimintaosaamisen kehittäminen Työelämässä tapahtuviin muutoksiin sopeutuminen Vastuullisen liiketoiminnan kehittäminen Innovaatiotoiminnan johtaminen Tuotekehitys- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Yritysten osaamis- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen Yksinyrittäjien yritystoiminnan kehittäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen Meriteollisuuden verkostojen pk-yritysten kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisääminen Koneistusyritysten osaamisen ja kilpailukyvyn edistäminen Toimintalinja 2 Välityömarkkinoiden kehittäminen Mielenterveyskuntoutujien työmarkkinavalmiuksien kehittäminen Vaihtoehtoisen ammattikoulutusmallin kehittäminen Nuorten rekrytoinnin tukeminen sosiaalista mediaa apuna käyttäen Opintojen päätösvaiheessa olevien nuorten tukipalvelujen kehittäminen Taide- ja kulttuurialalle kouluttautuneiden työllistymisen edistäminen Työvaltaisten arviointi- ja tutkimusmenetelmien kehittäminen vaikeasti työllistyville henkilöille Jalkautuvan viranomaisyhteistyömallin luominen osaksi työpajatoimintaa Nuorten työpajojen ja ammatillisen koulutuksen välisen sopimuksellisen yhteistyön rakentaminen Kuntien tukeminen maahanmuuttajien palvelujen tuottamisessa Toimintalinja 3 Tutkimustiedon ja osaamisen siirto pk-yrityksiin Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Ennakointityön kehittäminen Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Toimintalinja 4 Työperusteisen maahanmuuton edistäminen Työ- ja opintopolkujen luominen maahanmuuttajille Työllistämisen hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen muualla Euroopassa 6
2. ESR:n ulkoisen arvioinnin keskeiset alustavat havainnot ja omat havainnot 7
Ulkoinen arviointi / Evapro consulting Dokumentit (hankehakemukset, väli- ja loppuraportit, projektien websivut+muu materiaali) 70 haastattelua (projektipäälliköt, hallinnoijaja rahoittajatahot) 2 ongelmalähtöistä workshoppia ESR-projektien vaikuttavuus Indikaattori / rahoitustiedot Kyselyt (kysely projektin osallistujille (n=179/38 %) ja kysely yhteistyötahoille (n=158/50 %)
Havainnot / Evapro consulting 9
1. Laajan osallistujajoukon tavoittaminen Suuri joukko osallistuneita: yli 11 000 aloittajaa, tilaisuuksiin osallistuneita yli 20 000 Vahvistanut uskoa alueen pärjäämiseen ja kykyyn reagoida muutoksiin Laaja kontaktointi- ja asiakastyö
2. Vahvaa verkostoitumista Yritysten välillä ja yksityisen/julkisen/kolmannen sektorin välillä Verkostoissa toimimisesta tullut projektien arkea
3. Täsmäkehittäminen toimii Pk- ja mikroyritykset Vaikeasti työllistettävät Räätälöityjä toimenpiteitä, joita ei olisi toteutettu ilman ESR-rahoitusta
4. Kovat tulokset antavat odottaa itseään Välillisiä vaikutuksia paljon, luotu otollista maaperää...mutta Konkreettisia vaikutuksia vaikea todentaa pitkä vaikutusketjut(!)
5. Tulosten jalkauttaminen puutteellista Tuotteistus alkutekijöissään, dokumentointi ja raportointi osittain kelvotonta Integrointi normaaliin toimintaan edelleen melko heikkoa Toiminta uhkaa liian usein päättyä rahoituksen loppuessa
6. Vertailukehittäminen suhteellisen vähäistä Sekä oman alueen että muissa projekteissa kehitettyjä malleja/innovaatioita ei kovin paljon hyödynnetä Suomessa toteutettu yli 10 000 hanketta, silti edelleen vahva uuden keksimisen pakko Ei riittävästi siirretä muualla kehitettyjä/testattuja käytäntöjä omaan toimintaan
Omat havainnot + Projektien laatu parantunut + Ammattimaisuus kasvanut + Verkosto-osaaminen kasvanut + Projektien välinen yhteistyö lisääntynyt + Palvelujen ostojen osaava käyttö (sparraus, yritysten kehittäminen, viestintä, arviointi) - Dokumentointi osittain heikkoa, ei palvele siirrettävyyttä - Vaikuttaminen vaatimatonta: ei kykyä eikä halua; päätöksentekoketjut, sponsorit - Ohjausryhmätyöskentely ei ole kehittynyt - Palvelujen ostojen käyttö? 16
3. EAKR:n toimintaympäristöhankkeiden ulkoisen arvioinnin keskeiset tulokset 17
EAKR-arviointi/ Business Arena Oy 24 ohjelmakauden 2007-2013 yritysten toimintaympäristön kehittämishanketta Julkinen tuki yhteensä 3 830 712 euroa Projektien asiakirjat Projektipäälliköiden sähköinen kysely Yritysten sähköinen kysely 7 hankkeen case-tarkastelu: puhelinhaastattelut (56 kpl) Kehitysraati projektitoimijoille Palauteseminaari rahoittajille
Arvioinnin tavoitteet Hankkeiden laatu, vaikuttavuus, pysyvät tulokset Onnistuneen hankkeen tunnusmerkit Tukimuodon toimivuus pk-yritysten toimintaympäristön kehittämisessä Hankkeiden toteutukseen liittyvät haasteet Kehittämisehdotukset tulevalle ohjelmakaudelle
Yleisiä havaintoja + Tuki-instrumenttia hyödynnetty monipuolisesti - Vähäinen riskinotto, epävarmuus, varman päälle tekeminen + Satakunnassa vahvaa hankeosaamista + Käytännönläheisyys, luovat kokeilut + Panostaminen asiakasrajapintaan - Hankkeet sirpaleisia, eivät tunnista paikkaansa isommassa kokonaisuudessa - Viranomaisilla ei yhtenäistä alueellisen kehittämisen kokonaiskuvaa + Yritykset ja sidosryhmät sitoutettu etukäteen mukaan 20
10 kehittämisteesiä 21
1. Alueellinen kumppanuussopimus Kehittämisen lähtökohtana alueellinen kumppanuussopimus Rahoittaja ja hanketoteuttajat sopivat raameista: painopisteet, vetovastuut, yhteistyön periaatteet
2. Kokeilukulttuurista seuraavan ohjelmakauden kantava voima Toiminnalliseen riskinottoon kannustamista hanketyössä Epäonnistumisten hyväksymistä, niistä oppimista Enemmän vaiheittaista kehittämistä, kaikkea ei tarvitse tarkkaan suunnitella etukäteen
3. Hankesopimus hankkeiden valmistelun perustaksi Valmisteluvaiheessa vapaamuotoinen hankesopimus hankkeen toteuttajan ja yhteistyökumppaneiden välillä Kuvattu muutos, jota hankkeella tavoitellaan, uudistavat käytännöt Omistajuus, tulosten hyödyntäminen, kokonaiskuvan rakentaminen
4. Hankekartat osaksi tilannekuvan hallintaa Alueen rahoittajilla ei yhtenäistä tilannekuvaa hanketoiminnasta Rahoittajien ja hanketoteuttajien yhteisesti tunnistamat kehittämisen kärjet Yhteinen tavoitetila ja näkemys hankepohjaisesta kehittämisestä Yksittäisten hankkeiden paikka kokonaisuudessa
5. Ongelma- ja ratkaisulähtöisellä kehitystavalla asiakaslähtöisyyttä Ongelmat nousevat yritysten rajapinnasta: aidot yritystarpeet esiin Kilpailullinen elementti mukana, parhaat ehdotukset valitaan Edellyttää viranomaisten ja järjestöjen aktivointitoimia Vaihtoehtona rahoittajan yhteinen hakuaika
6. Käytännön työkalut hanketoimijoiden tueksi Hankeprofiilin valinta ja riskinoton taso Muutoksen tavoittelu Ratkaiseeko hanke yritysten aidon ongelman? Yritysten sitouttaminen etukäteen
7. Hankkeet kuluerästä sijoitukseksi Hanke investointina: Mitä tuottaa lisää tai säästää? Panos-tuotos ajattelu
8. Hankkeiden projektimainen organisointi Monipuolisen asiantuntijuuden hyödyntäminen Projektitiimi tai vaihtoehtoisesti ostopalvelujen joustava käyttö
9. Ohjausryhmätyöskentelyn todelliseksi Muodostettava hankkeen valmistelun yhteydessä: aito kiinnostus, haluttu rooli Huomio hankkeen toimeenpanoon, oppimiseen ja kehittämiseen Hallinnollisia asioita niin vähän kuin mahdollista
10. Satakunnan ELY-keskus pitää kiinni sparraavasta roolistaan Toimiva keskusteluyhteys Joustavuus Kyseenalaistaminen, haastaminen Kokonaiskuvan välittäminen
K I I T O S! 32