Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta
Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus, ostopalvelut kunnille sekä sairaankuljetus Kuntien ja sairaanhoitopiirien yksityiseltä sektorilta ostetun palvelutuotannon osuus noin 5 % Yksityislääkärikäyntien ja työterveyshuollon kautta yksityisen sektorin rooli merkittävä perusterveydenhuollon tuottajana: Kolmannes lääkärikäynneistä Terveyspalvelualan Liitto Yksityistä terveyspalvelualaa edustava työmarkkina ja elinkeinopoliittinen etujärjestö Jäsenenä noin 200 yritystä ja yhteisöä, työllistävät noin 20 000 henkeä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliitto
Terveydenhuollon(kin) haaste
Vaihtoehtoisia kehitysuria Kokonaisveroaste Perusura Terveydenhoidon hinnat nousevat Matalampi korko 54 % BKT:stä Maahanmuutto lisääntyy Tuottavuus paranee 52 50 48 46 44 42 40 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.
Suuri kuva Terveydenhuollon haasteet: Laatu, saatavuus, rahoitus Tavoitteena: Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Pragmaattinen lähestymistapa terveyspalveluiden tuotantoon Kysymyksen asettelu ei ole kuka tuottaa, vaan kuinka terveydenhuoltoa tuotetaan suomalaisille parhaiten? Läpinäkyvä vertailu Yksityisen sektorin rooli Yksityinen ja julkinen kumppaneita, eivät vihollisia Julkinen järjestää paras tuottaa Tavoitteena hallittu muutos
Valinnanvapaus terveydenhuollon trendinä Keskieurooppalaiset ja pohjoismaiset järjestelmät erilaisia valinnanvapauden ilmentymiä Potilaan valinnanmahdollisuus ohjaa koko terveydenhuoltojärjestelmää kehittämään toimintaansa Kilpailua laatuelementeillä l t Asiakkaan valinta toteutettu nykyisessä järjestelmässämme Kelakorvauksella Jäänyt jälkeen ei korotettu yli 20 vuoteen Leikkaus 2013, kehyksessä kohdentamaton 50 m leikkaus kela korvauksiink Potilasdirektiivin toimeenpano ohjaa Suomen järjestelmän kehittämistä
Ruotsin malli Monta syytä, miksi Ruotsin mallista kannattaa keskustella Samantyyppiset a yhteiskuntajärjestelmät tes tajä jeste ät Demografinen kehitys Vahva alueellinen päätösvalta Arvokeskustelu valinnanvapaudesta, oikeudenmukaisuudesta, terveyseroista Ruotsin malli ei kuitenkaan istu sellaisenaan Työterveyshuolto järjestelmämme toimiva osa Ruotsissa verorahoituksen osuus Suomea suurempi
Potilasdirektiivi ja Suomi Direktiivin tavoitteena asiakkaan valinnanvapaus Direktiivin voimaansaattamisen ongelmat osoittavat, että Suomi on muuhun Eurooppaan verrattuna jälkijunassa valinnanvapauden kehittämisessä Haaste: Kuinka lisätä valinnanvapautta direktiivin vaatimalla tavalla, mutta kuitenkin siten, että ei kannusteta hakeutumaan ulkomaille hoitoon pelkästään paremman korvauksen tähden? Toteuttamistapana niin sanottuviides malli Ei lisää merkittävästi valinnanvapautta, mutta ei myöskään aiheuta kannustimia siirtyä ulkomaille Kestääködirektiivin vaatimusten tarkastelun? Väliaikainen ratkaisu potilasdirektiivi yhtenä taustatekijänä tulevissakin uudistuksissa
Kela korvausten leikkaaminen on perusterveydenhuollon kurjistamista ellei tilalle tuoda mitään uutta Kela korvauksen jälkeenjääneisyys vs. tavoite valinnanvapaudesta Kela korvaus onerittäin kustannustehokas 3,7 milj. lääkärikäyntiä 0,5 % terveydenhuollon kokonaismenoista Korvauksen poistamisen hinta 1 m Terveydenhuollon kustannuksia ei voida loputtomasti paisuttaa Perusterveydenhuollon saatavuudessa julkisella sektorilla jo nyt merkittäviä iä ongelmia
Mistä keinoja Suomeen? Valinnanvapauden mahdollistava rahoitusjärjestelmä Ruotsin mallin tarkastelu Reilut yhteiset pelisäännöt Terveydenhuollon laatukriteeristö Tilaajan ja tuottajan tt eriyttäminen ittä i tuottajat tt tkeskenään k samalle viivalle Monipuolisuus palvelutuotannossa Kuntien kustannuslaskennan kehittäminen Kannustetaan innovaatioihin Palveluseteli,palvelualoite ja palvelustrategia
Tavoitteena laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee ja joihin meillä on varaa huomennakin