Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Transkriptio

1 Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen koskien terveyspalvelujen tulevaisuutta Suomessa. Tutkimuksen toimeksiantajina toimivat Terveyspalvelualan Liitto, Lääkäripalveluyritykset ry ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää muun muassa nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja sote-uudistuksen vaikutuksia järjestelmän toimivuuteen, valinnanvapausmallin hyväksyttävyyttä ja malliin siirtymisen todennäköisyyttä sekä työterveyshuollon asemaa ja rahoitusta tulevaisuudessa. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat sosiaali- ja terveyspolitiikan avainvaikuttajat: eduskunta, ministereiden esikunta, puoluetoimistojen vaikuttajat, puolueiden piirijärjestöjen puheenjohtajat, terveyspolitiikan sektorin ministeriöt ja virastot, sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttavat järjestöt sekä aiheen kannalta olennaiset toimittajat. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja puhelinhaastatteluin. Tutkimuksen otos kerättiin välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 173 vaikuttajaa 554:stä kyselyyn kutsutusta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 31. Nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän suurimpana heikkoutena nähdään rahoituksellinen kestävyys Tutkimuksessa sosiaali- ja terveyspolitiikan vaikuttajia pyydettiin arvioimaan Suomen nykyistä terveydenhuoltojärjestelmää annettujen kriteerien perusteella (Kuvio 1). Kuviosta 1 nähdään, että vastaajista suurin osa (62 %) näkee palvelujen laadun olevan nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä hyvällä tasolla. Palvelujen saatavuuden turvaaminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus jakaa jonkin verran mielipiteitä. Vastaajista 27 % näkee palvelujen saatavuuden tällä hetkellä hyvänä samalla kun 25 % arvioi palvelujen saatavuuden olevan huonolla tasolla nykyjärjestelmässä. Lisäksi vastaajista 34 % näkee, että Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 1

2 nykyjärjestelmässä toteutuu sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja niin ikään 34 % näkee, että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisessa olisi parantamisen varaa. Rahoituksellisen kestävyyden nähdään olevan keskeisin ongelma nykyjärjestelmässä, sillä yli puolet vastaajista (51 %) näkee, että nykyjärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on huonolla tasolla. Kuvio1: Kuinka arvioisit nykyistä terveydenhuoltojärjestelmäämme seuraavien kriteerien perusteella? (Kaikki vastaajat, n=173) Palvelujen laatu 6% 56% 8% Palvelujen saatavuus 2 48% 22% 3% Sosiaalinen oikeudenmukaisuus 6% 28% 31% 5% Rahoituksellinen kestävyys 11% 36% 11% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 Erinomainen huono En osaa sanoa Sote-uudistuksen odotetaan lisäävän valinnanvaputta ja asiakaslähtöisyyttä Sunnuntaina julkaistussa sote-ratkaisussa määriteltiin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueet, joiden vastuulla on palveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen. Sote-palveluiden järjestäminen tulee jatkossa olemaan viiden kuntayhtymäpohjaisen sote-alueen vastuulla. Sote-ratkaisussa ei otettu kantaa palvelujen rahoittamiseen eikä tuotantotavan valintaan. Tutkimuksessa vaikuttajilta kysyttiin, kuinka he uskovat sote-uudistuksen vaikuttavan terveydenhuollon toimivuuteen (Kuvio 2). Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 2

3 Kuvio 2: Miten uskot sote-uudistuksen vaikuttavan terveydenhuollon toimivuuteen? (Kaikki vastaajat, n=173) Asiakaslähtöisyys 8% 4 13% Byrokratia 26% 31% 33% Lähipalvelut 21% 8% Tuotannon keskittyminen julkisen sektorin toimijoille 16% 37% 5% 6% Tuotannon keskittyminen yksityisen sektorin toimijoille 3% 37% 31% 18% 5% 6% Terveydenhuollon kustannukset 3% 22% 32% 37% 5% Valinnanvapaus 9% 55% 2 6% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 Tulee lisääntymään selvästi 4 Tulee lisääntymään jonkin verran 3 Tulee pysymään ennallaan 2 Tulee vähentymään jonkin verran 1 Tulee vähentymään selvästi En osaa sanoa Kuviosta 2 nähdään, että sote-uudistuksen uskotaan ennen kaikkea lisäävän asiakkaan valinnanvapautta (64 %) ja parantavan asiakaslähtöisyyttä (52 %). Uhkakuvana sen sijaan pidetään lähipalvelujen karkaamista, sillä 43 % vastaajista näkee, että sote-uudistuksen myötä lähipalvelujen määrä tulee vähentymään. Lisäksi 30 % vastaajista pelkää, että byrokratia lisääntyy uudistuksen myötä ja joka neljäs vastaaja pitää terveydenhuollon kustannusten nousua kehityssuuntana sote-uudistuksen jälkeen. Palvelujen tuotannon nähdään tulevaisuudessa keskittyvän todennäköisemmin yksityisen sektorin toimijoille kuin julkisen sektorin toimijoille. Palveluiden järjestäjän ja tuottajan roolin erottamista pidetään Tutkimuksessa vaikuttajilta kysyttiin, kuinka he pitävät sitä, että tulevassa soteuudistuksessa palveluiden järjestäjän ja tuottajan rooli erotetaan toisistaan (Kuvio 3). Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 3

4 Kuviosta 3 nähdään, että yhteensä 75 % vastaajista pitää järjestäjän ja tuottajan roolin erottamista toisistaan. 5 Kuvio 3: Kuinka pidät sitä, että tulevassa uudistuksessa palveluiden järjestäjän ja tuottajan rooli erotetaan toisistaan? (Kaikki vastaajat, n=173) 46% 2 15% En kovin 8% 2% En lainkaan En osaa sanoa Sote-vaikuttajat kannattavat valinnanvapausmalliin siirtymistä Monien Euroopan maiden terveydenhuollossa on otettu käyttöön ns. valinnanvapausmalli, jossa palvelut järjestetään edelleen julkisena palveluna ja rahoitetaan pääosin verovaroin tai lakisääteisin vakuutuksin. Valinnanvapausmallissa asiakas voi itse valita käyttääkö hän julkista vai yksityistä terveyspalveluntuottajaa. Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, miten he suhtautuvat siihen, että julkisessa perusterveydenhuollossa siirryttäisiin malliin, jossa kansalainen saa itse valita palveluntuottajan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta (Kuvio 4). Kuviosta 4 voidaan nähdä, että vallinnanvapausmalli saa vastaajien keskuudessa kannatusta, sillä 68 % vaikuttajista näkee, että Suomessa julkisessa terveydenhuollossa tulisi siirtyä malliin, jossa kansalainen saa itse valita itselleen sopivimman palveluntuottajan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta. Vastaajista 16 % sen sijaan ei kannata valinnanvapausmalliin siirtymistä. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 4

5 5 Kuvio 4: Miten suhtaudut siihen, että julkisessa perusterveydenhuollossa siirryttäisiin malliin, jossa kansalainen saa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta? (Kaikki vastaajat, n=173) % 12% myönteisesti myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti kielteisesti kielteisesti Tutkimukseen osallistuneita sote-vaikuttajia pyydettiin myös arvioimaan valinnanvapausmallin hyötyjä ja haittoja. Tyypillisin huolenaihe malliin liittyen koskee kansalaisten eriarvoistumista. Vaikuttajat pelkäävät, että kaikilla ei ole tarvittavaa osaamista tai varallisuutta tehdä valintaa ja palvelujen saatavuus ei ole maantieteellisesti tasaista. Lisäksi huolta herättää julkisen palveluntuotannon mahdollinen supistuminen ja tätä kautta koko julkisen sektorin rapautuminen. Valinnanvapausmallissa nähdään myös paljon hyvää. Valinnanvapausmallin positiivisena puolena nähdään lisääntyvän kilpailun myönteinen vaikutus palvelujen laatuun. Moni piti myös lisääntyvää valinnanvapautta puhtaasti itseisarvona ja asiakaslähtöisyyden lisääntymistä terveydenhuollossa pidetään tervetulleena uudistuksena. Lisäksi vastaajat uskovat valinnanvapauden lisäävän tehokkuutta palveluntuotannossa. Sote-vaikuttajat uskovat valinnanvapausmallin toteutumiseen Tutkimuksessa kysyttiin vastaajien näkemystä valinnanvapausmalliin siirtymisen todennäköisyydestä. Kuviosta 5 nähdään, että 60 % tutkimukseen vastanneista sotevaikuttajista uskoo Suomessa siirryttävän julkisessa terveydenhuollossa valinnanvapausmalliin. Harva vastaaja ottaa kuitenkaan kysymyksessä vahvaa kantaa (erittäin todennäköistä/epätodennäköistä), mikä kertonee osittain sote-uudistuksen tuoreudesta ja siitä, että paljon on vielä auki. Noin puolet (51 %) tutkimukseen vastanneista pitää malliin siirtymistä jokseenkin. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 5

6 6 5 2 Kuvio 5: Kuinka pidät sitä, että julkisessa perusterveydenhuollossa siirrytään malliin, jossa kansalainen saa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta? (Kaikki vastaajat, n=173) 51% 28% 9% epä 7% 6% epä En osaa sanoa Nykyinen työterveyshuolto saa vahvaa kannatusta Työterveyshuolto on herättänyt viimeaikoina runsaasti keskustelua. Toisaalta, työterveyshuolto on terveydenhuoltojärjestelmässä parhaiten toimivia osa-alueita, mutta sen nähdään lisäävän terveyseroja suomalaisten välillä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää sote-vaikuttajien näkemykset työterveyshuollon tulevaisuudesta ja heiltä kysyttiin työntekijöiden oikeudesta nykymuotoiseen terveydenhuoltoon. Vastaajista suurin osa (75 %) pitää, että työssä olevilla on myös jatkossa oikeus nykyisen kaltaiseen työterveyshuoltoon (Kuvio 6). 5 Kuvio 6: Kuinka pidät sitä, että työssä olevilla on jatkossakin oikeus nykymuotoiseen työterveyshuoltoon? (Kaikki vastaajat, n=173) 2 17% 7% 2% En kovin En osaa sanoa Työterveyshuolto on keskeisessä asemassa kun terveydenhuollon rahoitusmallia ratkaistaan, sillä se rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien maksuosuuksin. Kuviosta 7 käy ilmi, että työterveyshuolto tullaan tutkimukseen vastanneiden sote-vaikuttajien mukaan jatkossakin rahoittamaan työnantajien ja palkansaajien maksuosuuksin. Vastaajista jopa 91 % pitää Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 6

7 nykyisen kaltaisen rahoitusmallin säilymistä työterveyshuollossa, kun vain 5 % vastaajista näkee nykymuotoisen työterveyshuollon rahoituksen tulleen tiensä päähän. 6 5 Kuvio 7: Kuinka pidät sitä, että työterveyshuolto tullaan jatkossakin rahoittamaan työnantajien ja palkansaajien maksuosuuksin? (Kaikki vastaajat, n=173) 56% 2 1% epä epä En osaa sanoa Kiitos osallistumisesta Kiitämme sinua vielä lämpimästi tutkimukseen käyttämästäsi ajasta. Tutkimuksen toimeksiantajat jatkavat mielellään keskustelua tutkimuksen tuloksista ja terveydenhuollon tulevaisuuden näkymistä. Jos sinulla herää kysymyksiä tai ajatuksia aiheeseen liittyen, olethan yhteydessä! Yhteistyöterveisin, Ellinoora Helin Tutkija Aula Research Oy ellinoora.helin@aularesearch.fi puh Ismo Partanen Lääkäripalveluyritykset ry ismo.partanen@lpy.fi puh Merja Hirvonen Terveyspalvelualan liitto merja.hirvonen@terveyspalvelut.fi puh nhuolto/ Suvi Aherto Terveydenhuollon palveluntuottajat suvi.aherto@terveyspalvelut.fi puh Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 7