MITÄ ON NYT JA MIKÄ TULEE MUUTTUMAAN

Transkriptio

1 MITÄ ON NYT JA MIKÄ TULEE MUUTTUMAAN SOTE-FOORUMI Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen

2 SOTE-UUDISTUKSEN HISTORIAA Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän nykyisen uudistusprosessin katsotaan alkaneen jo vaalikaudella Koko palvelujärjestelmän uudistamisella haluttiin valmistautua näköpiirissä oleviin tulevaisuuden haasteisiin mm. väestön ikärakenteen nopea muutos, huoltosuhteen heikkeneminen, lisääntyvä työvoiman tarve, julkisen talouden kestävyysvaje Tavoitteeksi asetettiin hyvinvointipalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen myös tulevaisuudessa Suunnittelutyön tuloksena syntyi Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke (ns. Paras-hanke), josta säädettiin oma lakinsa vuonna 2005 Paras-hanketta toteutettiin silloisten hallitusten ohjauksessa vuodet Vaalikaudella yrite in edistää yhdessä ja erikseen kuntaja sote-rakenteen uudistuksia laihat tulokset!

3 SOTE-UUDISTUKSEN KESKEISET TAVOITTEET Seuraavista keskeisistä tavoitteista laaja yksimielisyys: 1. Palveluiden saatavuuden parantaminen 2. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus palveluiden saatavuuden suhteen terveys-/hyvinvointierojen pienentäminen sitä kautta 3. Kestävyysvajeen pienentäminen Kyseisten tavoitteiden yhtäaikainen saavuttaminen onnistuu vain koko palvelujärjestelmän tuottavuutta merkittävästi parantamalla

4 KEINOT SEKOITTUNEET TAVOITTEISIIN Sote-integraatio ja sen parantaminen Valinnanvapauden lisääminen Järjestäjätahon vahvistaminen Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen Kilpailun lisääminen Digitalisaation hyödyntäminen jne. Kaikki edellä mainitut ovat yksittäisiä keinoja eivät sote-uudistuksen tavoitteita! Kaikkia näitä tarvitaan

5 SUUREN SOTE-UUDISTUKSEN TARVE Sote-palveluiden tuottavuutta voidaan parantaa lukuisilla yksittäisillä keinoilla, joista monet ovat käyttöönotettavissa jo nykyisen palvelujärjestelmän aikana Sote-palvelujärjestelmään kohdistuvat haasteet ovat kuitenkin niin suuria, että nyt tarvitaan kokonaisvaltainen uudistaminen ajatustavan muutos ja rakenteellinen sote-uudistus Nykyinen sirpaleinen, hallintokeskeinen ja monilta osin tehoton palvelujärjestelmä (esim. riittävät kannusteet puuttuvat) ei pysty vastaamaan nykyisiin eikä varsinkaan seuraavien vuosikymmenien haasteisiin Sote-uudistus vaikuttaa kaikkien kansalaisten elämään ja alan toimijoiden toimintaympäristöön suoraan tai välillisesti

6 PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN Tarvitaan alan palvelumarkkinoiden kehittämistä, jotta niitä voidaan hyödyntää asetettujen sotetavoitteiden saavuttamiseksi Toimenpiteitä palvelumarkkinoiden kehittämiseksi: 1. Järjestämisvastuun ja tuotannon eriyttäminen 2. Kilpailuneutraliteetin toteuttaminen ja tuottajien välisen kilpailun hyödyntäminen 3. Asiakasohjauksen lisääminen / valinnanvapauden toteuttaminen

7 VASTUULLISET JA TOIMIVAT SOTE-MARKKINAT 1/2 Vastuu lakisääteisten sote-palveluiden järjestämisestä 100-prosenttisesti julkisella sektorilla Julkinen sektori määrittelee palvelulupauksen lainsäädäntö, politiikkaohjelmat, tavoitteet Pääosa rahoituksesta verovaroista tai lakisääteisistä vakuutuksista (esim. työtapaturma- ja liikennevakuutukset) Julkinen sektori päättää verorahoituksen kohdentamisesta ja määrittelee sote-politiikan tavoitteet Aloilla, joilla on ns. luonnollinen monopoli, julkinen sektori vastaa myös pääosin tuotannosta, esim. erityisvaativa sairaanhoito näissäkin palveluissa kannattaa kuitenkin hyödyntää palveluhankintoja tai palveluseteleitä, esim. syöpähoidot

8 VASTUULLISET JA TOIMIVAT SOTE-MARKKINAT 2/2 Julkinen järjestämisvastuu (sis. sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamisen ja viranomaistehtävät: päätökset ja valvonta) on eriytetty palvelutuotannosta Palveluntuottajat kilpailevat asiakkaiden suosiosta samoilla säännöillä mitään palveluntuottajaa ei suosita esim. verotuksen tai tukien tai laatuvaatimusten osalta - kilpailuneutraliteetti Markkinoilla toimii useita palveluntuottajia ja useita ostajia (asiakkaan valinnanvapaus asiakasohjaus) Loppukäyttäjäasiakasta suojelee vastuullisen järjestäjän lisäksi mm. kuluttajansuojalaki Palveluntuottajien välistä kilpailua valvoo asiakkaiden, julkisuuden ja alan lupaviranomaisten lisäksi KKV

9 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN / HE 2018 Tavoite 1: Palveluiden saatavuuden parantaminen Toteutuu: Kun hyödynnetään laajasti käytettävissä olevat resurssit yksityinen sektori mukaan Tavoite 2: Nykyistä oikeudenmukaisempi palveluiden saatavuus terveyserojen kaventaminen Toteutuu: Kaikilla mahdollisuus päästä palveluiden piiriin asiakasmaksulla Tavoite 3: Arvioidun kustannusten kasvuvauhdin taittaminen vuoteen 2029 mennessä 3 mrd. eurolla Toteutuu: Edellyttää tuottavuuden merkittävää parantamista: järjestämisvastuun vahvistaminen, rahoituksen yksinkertaistaminen ja oikeuden kannusteiden luominen sekä tuottajien välisen kilpailun lisääminen ja sen hyödyntäminen

10 TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN ELEMENTTEJÄ 1. Järjestämisvastuun keskittäminen ja järjestäjän vahvistaminen: purkaa byrokratiaa ja mahdollistaa toiminnan tehostamisen. 2. Rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja oikeiden kannusteiden luominen sekä osaoptimointimahdollisuuksien poistaminen / vähentäminen. 3. Markkinoiden avaaminen lisää palveluntuottajien välistä kilpailua, joka kannustaa uusien toimintamallien, teknologioiden ja innovaatioiden hyödyntämiseen sekä nopeuttaa niiden leviämistä. 4. Uudessa palvelujärjestelmässä kannusteita etäpalveluiden hyödyntämiseen - esim. kapitaatiokorvaus. Jo nykyisin arviolta 20 prosenttia perusterveydenhuollon asiakaskäynneistä voidaan hoitaa etänä etähoidot tehostavat toimintaa, mutta riittävät kannusteet puuttuvat. 5. Palveluntuottajien välinen aito ja rehellinen kilpailu mahdollistaa yksikköhintojen (hoidettu potilas tai suoritettu toimenpide) laskun. Tästä on lukuisia esimerkkejä muun muassa palvelusetelien hyödyntämisen osalta. Kilpailu tehostaa myös julkisen sektorin palveluntuottajien toimintaa

11 TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN ELEMENTTEJÄ 6. Uusien tutkimusmenetelmien ja tekoälyn hyödyntämisessä valtava potentiaali, mm. diagnostiikka 7. Nopea ja oikea-aikainen hoitoonpääsy parantaa vaiku avuu a vähentää kustannuksia koko hoitoketjun osalta 8. Järkevä ammattilaisten välinen työnjako: esimerkiksi työterveyshuollossa jo käytetyt toimintamallit tai mahdollisuus mennä suoraan erikoislääkärille ns. selvissä tapauksissa (julkisella sektorilla ei useinkaan näin ole). 9. Digitalisaation hyödyntäminen hoiva- ja hoitotyössä sekä hallinnossa ja rahoituksen organisoinnissa, esimerkiksi sähköinen tiedonsiirto sekä tietovarantojen ja -sisältöjen hyödyntäminen. Rutiinitehtäviä koneiden hoidettavaksi, esim. tilastointi, laskutus ja riskiryhmien seulonta potilasaineistosta sekä erilaiset ohjeet, neuvot ja vinkit omahoitoon ja kuntoutuksen toteuttamiseen. Hoitoon sitouttamien parantaa sen vaikuttavuutta. 10. Mahdollisuus nostaa investointien käyttöastetta ja hyödyntää muutenkin käytettävissä olevia resursseja tehokkaasti

12 SOTEN JATKOVALMISTELUSTA Keskeiset lait (järjestämis-, maakunta-, valinnanvapauslaki) Valmistelussa sote-palveluiden rahoitusperiaatteet / lait Alue- ja sote-lakien eduskuntakäsi ely 3 6/2018 Pääosa laeista voimaan 7/2018? Uuden lainsäädännön mukaiset pilottikokeilut alkavat syksyllä 2018 rahoitusta 200 milj. euroa? Maakuntavaalit 10/2018 maakunnat aloittavat 1/2019 Sote-järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1/2020 alkaen Aikataulu on tiukka, mutta toteutuskelpoinen LPY on sitoutunut soten tavoitteisiin ja uudistuksen toteuttamiseen

13 SOTE-LAINSÄÄDÄNNÖN MERKITYS / HE Sote-uudistukseen liittyvät lait luovat kehykset, määrittelevät pelisäännöt ja näyttävät suuntaa tulevalle kehitykselle Lainsäädäntö ei tee tuloksia, mutta mahdollistaa niiden tekemisen! Tavoitteiden saavuttamien ratkaistaan toteutusvaiheessa Hallituksen esitys soten uudistamiseksi ei ole täydellinen, mutta riittävän hyvä ja tasapainoinen toteutettavaksi Sote-lainsäännön kaatuminen eduskunnassa olisi onnettomuus Suomelle ja suomalaisille Vastuuntuntoinen päättäjä arvioi soten kaatumisen vaikutuksia objektiivisesti: siirtyykö tavoitteiden saavuttaminen entistä kauemmaksi? Mitä tapahtuu palveluiden saatavuudelle ja oikeudenmukaisuulle?

14