Sosiaali- ja terveystoimen tulosalue Talousarvio 2015 ja suunnitelma 2015-2018 (tekstiosa)
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vastuuelin: Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila 20 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 2016 2017 Selite TP 2013 TA 2014 Esitys ltk:lle LTK:n esitys 2018 T U L O T -8 166 296-8 123 730-7 799 300-7 801-7 801-7 801 M E N O T 73 755 777 74 082 680 74 403 400 74 412 74 412 74 412 N E T T O 65 589 481 65 958 950 66 604 100 66 611 66 611 66 611 Sosiaali- ja terveystoimen luottamusmieshallinnosta vastaa sosiaali- ja terveyslautakunta, joka huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto päättää yksittäistä asiakasta koskevat asiat, jollei tehtävää ole laissa tai johtosäännössä annettu viranhaltijalle, sekä ne viranhaltijan tekemät yksilöpäätökset, jotka asiakas on halunnut saattaa jaoston käsiteltäväksi. Toiminta-ajatus ja tehtävän kuvaus Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää vähintään lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille. Tavoitteena on kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen elämänkaaren eri vaiheissa. Kaikissa palveluissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, kuntouttavaa lähestymistapaa sekä ohjaamista omahoitoon ja vastuunottoon omasta hyvinvoinnista. Palveluja tuotetaan omana toimintana ja yhdessä lähikuntien kanssa, ostetaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista on päästy ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä 25.6.2014 ja lakiluonnos on lähtenyt kuntiin lausunnolle 18.8.2014. Lakiluonnoksessa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymällä ja nämä vastaavat siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelujen tuottamisvastuu on kattava ja käsittää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Sote-alue määrittelee järjestämispäätöksessään tuottamisvastuulliset kunnat ja kuntayhtymät. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015 ja uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa 1.1.2017. Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että ehdotus uudeksi sosiaalihuoltolaiksi on ollut lausuntokierroksella kesällä 2014. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Uudistuksen tarkoituksena on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Hallituksen lakiesityksen mukaisesti mm. asiakkailla olisi subjektiivinen oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyisi sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta olisi uusi kunnalle määritelty tehtävä väljennettäisiin kelpoisuusvaatimuksia ja täsmennettäisiin ne tehtävät, joissa olisi käytettävä sosiaalityöntekijää määräaikaa oikaisuvaatimuksen tekemiseksi pidennettäisiin 14 vuorokaudesta 30 päivään. 2
Uuden sosiaalihuoltolain lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö sekä rajapintalait., joissa säädetään muun muassa asiakasmaksuista sekä asiakkaiden asemasta ja oikeuksista. Lisäksi selkeytetään vastuita sekä kehitetään yhteistyötä ja osaamista yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa. Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tulee voimaan 1.1.2015. Asetuksessa säädetään kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetuksessa säädetään myös päivystyksen järjestämisen edellytyksistä niillä erikoisaloilla, joissa potilaiden yhdenvertaisuus, potilasturvallisuus ja päivystyspalvelujen laatu vaativat erityisjärjestelyjä. Asetuksessa edellytetään mm., että päivystysyksikön käytössä on oltava riittävät kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Päivystysyksikön on voitava tarvittaessa saada lausunto radiologian erikoislääkäriltä. Lisäksi asetuksessa säädetään, että kirurgista leikkaustoimintaa harjoittavassa terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa potilas otetaan seurattavaksi sairaalan vuodeosastolle, on oltava välittömästi saatavilla laillistettu lääkäri. Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) on tullut voimaan elokuun 2014 alusta lukien. Uusi laki lisää kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä; kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Kunnan tulee järjestää lain mukaiset palvelut kaikille sen alueen oppilaitosten opiskelijoille riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä. 3
200 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO 200 SOS-JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO* Selite TP 2013 TA 2014 Esitys ltk:lle LTK:n esitys 2016 2017 2018 T U L O T -36 609-67 000-3 000-3 -3-3 M E N O T 2 166 758 2 054 710 2 009 080 2 009 2 009 2 009 N E T T O 2 130 149 1 987 710 2 006 080 2 006 2 006 2 006 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto sisältää lautakunnan ja hallintoyksikön, järjestötuet ja yhteistoimintahankkeet. Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila Sosiaali- ja terveystoimessa on valmisteltu ensimmäinen talousarvio (v:lle 2015) suoriteperusteista budjetointia käyttäen. Suoriteperusteisen budjetoinnin työkalua kehitetään edelleen toiminnan ja talouden seurantaan johdon seurantajärjestelmäksi. Vuodelle 2015 on jokaiselle määrärahatasona käytettävälle käyttötalouden tehtävälle määritelty sitova tavoite, joka on johdettu kaupungin strategian tavoitteesta Talouden tasapaino ja resurssien hyödyntäminen. Tietohallintotiimi jatkaa toimintaa tehostavien käyttöönottoprojektien suunnittelua ja toteuttamista yhdessä toimintayksiköiden kanssa. Palveluiden turvaamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi on tärkeää ottaa käyttöön vaihtoehtoisia toimintamalleja. Projektit tulevat vaatimaan edelleen merkittäviä sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja. Uusilla sovelluksilla ja toimintatavoilla tavoitellaan hyötyjä asiakkaille ja potilaille, ammattilaisille sekä organisaatiolle pitkällä aikavälillä. Lähivuosien haasteena on myös kansallisten palveluiden käyttöönoton laajentaminen (Potilastiedon arkisto) ja valmistautuminen Sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönottoon. Vuonna 2015 ei aloiteta uusia hankkeita, koska sosiaali- ja terveystoimen talousraami ei anna tähän myöten, ja hankkeet joihin Heinola on jo sitoutunut ja päättyneiden hankkeiden (Potku- ja Ikäpalo-hankkeet) toimintamallien jalkauttaminen haasteellista ja vievät työntekijöiden työaikaa. Merkittävä hanke, johon Heinola on sitoutunut, on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Hankkeessa kehitetään palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta kolmen kärkihankkeen avulla. Kärkihankkeita ovat palveluiden suurkuluttajien hallinta, laitosvaltaisuuden vähentäminen ja omahoidon kehittäminen. Kärkihankkeissa kootaan yhteen maakunnassa jo tehtyä kehittämistyötä sekä toteutetaan uusia toimenpiteitä. Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeessa teetetään VATT:n kanssa yhteistyössä tutkimussuunnitelma vaikuttavuuden arvioinnista. Tutkimus aloitetaan 2015 erillisrahoituksella. Yksi merkittävistä laitosvaltaisuuden vähentämisen toimenpiteistä on tammikuussa 2015 valmistuva toteutussuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä. Suunnitelman jälkeen käynnistetään Päijät-Hämeen liiton vetämänä keskustelut suunnitelman toimeenpanemiseksi. Laitosvaltaisuuden vähentämisen kärkihankkeen muut toimenpiteet kohdistuvat toimintakyvyn arvioinnin ja RAI-työkalujen hyödyntämiseen, vuodeosastoprosesseihin kohdistuvaan 4
hoitoprosessien kehittämiseen Lean-valmennuksen avulla sekä Kotona asumisen tuen kehittäminen. RAI-kehittämisen tavoitteena on hakeutuminen vertailukehittämiseen maakuntana. Lean-valmennuksessa olevat asiantuntijat tekevät vuodeosastoprosessien kehittämishankkeet omilla työpaikoillaan 2015 helmikuuhun mennessä. Kehittämistyön tuloksena on odotettavissa toiminnan tehostumista siten, että vapautuvia voimavaroja voidaan käyttää entistä enemmän potilastyöhön. Kotona asumisen tuen kehittämisen toimenpiteessä pyritään käynnistämään 2015 ulkopuolisen rahoituksen turvin asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistyön jatkohanke. Omahoidon kehittämisen kärkihankkeessa laaditaan 2015 valmistuva Päijät-Hämeen sähköisten palveluiden kehittämisstrategia sosiaali- ja terveyspalveluille. Sen rinnalla edistetään Potku-hankkeen käynnistäviä toimenpiteitä sekä valmistellaan uusia hankeaihioita. Hankkeessa tehdään oppilaitosyhteistyötä, minkä tuloksena sen ohessa syntyy eri opinnäytetöitä arviolta viisi vuonna 2015. Sen lisäksi projektipäällikkö tekee hankkeen arvioinnin ja tutkimustyötä, joka tullaan julkaisemaan tieteellisinä artikkeleina. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen-hankkeen rahoitus tulee akuuttivuodeosastohoitoa koskevan selvityksen Päijät-Hämeen liitolta Kuntayhteistyön tuki hankkeesta ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä. Muiden toimenpiteiden rahoitus tulee Kuntayhteistyöntuki- hankkeesta, joka päättyy kesällä 2015. Sitova tavoite 2015 Talousvastuu tulosyksikkötasolla lisääntyy; yksiköiden talous ja toiminta ovat tasapainossa SPB-periaatteen mukaisesti. 5
210 TUTKIMUS- JA TUKIPALVELUT 210 TUTKIMUS- JA TUKIPALVELUT* 2016 2017 Selite TP 2013 TA 2014 Esitys ltk:lle LTK:n esitys 2018 T U L O T -164 625-145 640-124 600-123 -123-123 M E N O T 2 974 958 2 763 380 4 531 880 4 531 4 531 4 531 N E T T O 2 810 333 2 617 740 4 407 280 4 408 4 408 4 408 Tutkimus- ja tukipalveluihin sisältyy fysio- ja toimintaterapia, liinavaatehuolto, hoitotarvikejakelu, välinehuolto, rekrytointiyksikkö sekä lääkekeskus. Vastuuhenkilöt: vanhus- ja hoitopalvelujohtaja Riitta West ja johtava ylilääkäri Aila Riusala Rekrytointiyksikköön sijoitetaan n. 23 hoitajaa lisää (Kanervalan vanhusten ryhmäkodin alasajon ja terveyskeskuksen vuodeosaston mitoituksen pienentämisen vuoksi). Rekrytointiyksikön kautta sijoitetaan hoitajia jatkossa myös pitkäaikaisiin sijaisuuksiin eri yksiköihin. Lisäksi kaikki hoitohenkilökunnan sijaishankinta tapahtuu jatkossa rekrytointiyksikön kautta. Tämän sähköinen hallinnointi edellyttää liittymistä Kunta-rekryyn. Vakiinnutetaan fysioterpeutin akuuttiselkävastaanottotoiminta alueellisesti suunnitellun toimintamallin mukaisesti. Sitova tavoite 2015 Rekrytointiyksikön henkilöstöä kohdennetaan optimaalisesti niin, että sosiaali- ja terveystoimen sijaismäärärahat eivät ylity. Tuotteet ja yksikköhinnat Muut suoritteet ja tunnusluvut TP2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 Fysio- ja toimintaterapia, 16112 11000 12000 12020 12020 12030 yksilö käynnit Laboratorio, tutkimukset* 18002 20700 20500 20400 20400 20400 Kuvantamisyksikkö, tutkimukset* 7739 8100 7800 7900 7900 7900 Rekrytointiyksikön myydyt päivät, lkm 2281 2300 6400 6500 6600 6600 *ostopalveluna 6
230 PERUSTERVEYDENHUOLTO 230 PERUSTERVEYDENHUOLTO* 2016 2017 Selite TP 2013 TA 2014 Esitys ltk:lle LTK:n esitys 2018 T U L O T -1 298 326-1 496 200-1 479 100-1 480-1 480-1 480 M E N O T 10 780 068 13 783 240 10 549 900 10 550 10 550 10 550 N E T T O 9 481 742 12 287 040 9 070 800 9 070 9 070 9 070 Perusterveydenhuoltoon sisältyy terveyskeskuksen vastaanottotoiminta, vuodeosastotoiminta, puheterapeutti, ravitsemussuunnittelija sekä suun terveydenhuolto. Vastuuhenkilöt: vanhus- ja hoitopalvelujohtaja Riitta West ja johtava ylilääkäri Aila Riusala Vanhuspalvelujen lääkäripalvelujen ostot vaikuttavat myös vuodeosastotoimintaan niin, että arvioidaan tarvittavan jatkossa vähemmän vuodeosastopaikkoja. Vähennys on 4 paikkaa. Geriatristen potilaiden tutkimusjaksot osastolla lisääntyvät uuden geriatrin myötä. Hoitajamitoitusta vähennetään 0,7 hoitajaan potilasta kohden (aikaisempi mitoitus 0,8). Em. syistä johtuen potilaat sijoitellaan kolmen osaston sijasta kahdelle osastolle. Vastaanottotoimintaan vaikuttaa myös vanhuspalvelujen lääkäripalvelujen ostot siten, että kotihoidon ja asumispalveluiden asukkaat hoidetaan mahdollisimman pitkälle kotona ja asumispalveluissa pikadiagnostiikkalaitteiden ja etälääkäripalveluiden turvin. Virka-ajan ulkopuolisen vastaanottotoiminnan asiakkaiden vastaanotto on hoidettava virka-ajalla lääkäri-sairaanhoitajatyöparien toimesta. Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden haltuunottoa suunnitellaan alueellisessa työryhmässä. Sitova tavoite 2015 Vastaanotolla tehdään hoitosuunnitelmia työparia kohden 25 kpl/ vuosi. Tuotteet ja yksikköhinnat Muut suoritteet ja tunnusluvut TP2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 Yhden hampaan pinnan paikkaus(sfa10), lkm Vastaanottotoiminta, lääkärien vastaanottokäynnit Vastaanottotoiminta, hoitajien vastaanottokäynnit Perusterveydenhuollon osastojen hoitovuorokaudet 16946 17000 17000 17000 17000 17000 30417 29000 30 900 29 500 29 000 28 500 17661 26000 20 500 21 000 21 500 22 000 15937 20500 13 000 13 000 13 000 13 000 7
260 ERIKOISSAIRAANHOITO 2600 KAUPUNGINSAIRAALA 2600 KAUPUNGINSAIRAALA* 2016 2017 Selite TP 2013 TA 2014 Esitys ltk:lle LTK:n esitys 2018 T U L O T -381 264-310 000-250 000-250 -250-250 M E N O T 2 924 876 1 451 180 1 431 520 1 432 1 432 1 432 N E T T O 2 543 612 1 141 180 1 181 520 1 182 1 182 1 182 Kaupunginsairaalaan sisältyy erikoispoliklinikka ja leikkaustoiminta. Vastuuhenkilöt: vanhus- ja hoitopalvelujohtaja Riitta West ja johtava ylilääkäri Aila Riusala Vuoden alussa voimaan tulevan päivystysasetuksen vuoksi kirurginen toiminta muuttuu Sitova tavoite 2015 Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä lisääntyy vuoden 2014 tasosta vähintään 30 %. seksi toiminnaksi. pä iv äk iru rgi Tuotteet ja yksikköhinnat Muut suoritteet ja tunnusluvut TP2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 Erikoislääkärivastaanotot käynnit Leikkausosaston toimenpiteet, lkm 2705 1800 2000 2000 2000 2000 569 800 500 500?? 8
2650 ERIKOISSAIRAANHOIDON OSTOPALVELUT 2650 ERIKOISSAIRAANHOIDON OSTOPALV* Esitys ltk:lle LTK:n esitys 2016 2017 2018 Selite TP 2013 TA 2014 T U L O T M E N O T 19 145 621 18 833 430 20 602 670 20 603 20 603 20 603 N E T T O 19 145 621 18 833 430 20 602 670 20 603 20 603 20 603 Erikoissairaanhoidon ostopalveluihin sisältyy Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä ja muilta palveluntuottajilta ostettavat erikoissairaanhoidon palvelut. Vastuuhenkilöt: johtava ylilääkäri Aila Riusala Erikoissairaanhoidon, Akuutti24:n ja ensihoidon käyttöön vaikuttaa myös vanhuspalvelujen lääkäripalvelujen ostot siten, että kotihoidon ja asumispalveluiden asukkaat hoidetaan mahdollisimman pitkälle kotona ja asumispalveluissa pikadiagnostiikkalaitteiden ja Sitova tavoite 2015 Phsotey:n kustannukset pysyvät talousarvioon varattujen määrärahojen tasolla. etälääkäripalveluiden turvin. Muut suoritteet ja tunnusluvut TP2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 Avohoitokäynnit Päijät-Hämeen keskussairaala, oma toiminta (ml. psykiatria) 27236 24000 25000 25200 25500 25700 Päijät-Hämeen keskussairaala, ostot muilta (ml. psykiatria) 3475 3000 2800 2700 2600 2550 Hoitojaksot Päijät-Hämeen keskussairaala, oma toiminta somaattiset DRG-jaksot 2786 2800 2850 2900 2950 3000 Päijät-Hämeen keskussairaala, ostot muilta/somaattiset hoitojaksot 224 240 235 235 230 Päijät-Hämeen keskussairaala, oma toiminta psykiatrian hoitopäivät 2799 9 3300 3200 3150 3100 3000
Päijät-Hämeen keskussairaala, ostot muilta psykiatrian hoitopäivät 1755 1400 1350 1300 1250 1200 10
270 KOTI- JA VANHUSPALVELUT 270 KOTI- JA VANHUSPALVELUT* 2016 2017 Selite TP 2013 TA 2014 Esitys ltk:lle LTK:n esitys 2018 T U L O T -3 805 370-3 697 530-3 556 100-3 558-3 558-3 558 M E N O T 16 189 569 16 377 010 15 611 480 15 614 15 614 15 614 N E T T O 12 384 199 12 679 480 12 055 380 12 056 12 056 12 056 Koti- ja vanhuspalveluihin kuuluvat palveluohjausyksikkö Terveystupa, päivätoiminta, kotihoito, vanhainkoti Hopeasilta sekä tehostetun palveluasumisen Mäntylän yksikkö. Vanhuspalveluilla tuotetaan enemmän elämänlaatua ja parempaa arkea ikäihmisille huomioiden erityisesti ennaltaehkäisy ja toimintakyvyn koheneminen. Palveluohjauksen avulla järjestetään tarvittavat optimaaliset palvelut oikea-aikaisesti ensisijaisesti kotiin. Raskaimpien palvelujen piiriin tullaan aikaisempaa myöhemmin. Palvelut tuotetaan taloudellisesti ja hyödyntäen uusia toimintamalleja painottaen yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä omaisten sekä järjestöjen kanssa. Vastuuhenkilöt: vanhus- ja hoitopalvelujohtaja Riitta West Vanhuksia ohjataan toimintakykyä edistävään omaehtoiseen terveysliikuntaan liikuntaneuvojan sekä henkilöstön toimesta. Yhteistyötä tehdään myös vapaaehtoisten taloyhtiöiden kanssa. Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut hoidetaan uudella toimintamallilla ostopalveluna kaikille asiakkaille laadittujen hoitolinjausten mukaisesti. Hoitohenkilökunta koulutetaan pikadiagnostiikkalaitteiden käyttöön. Uudella toimintamallilla vähennetään terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan ja vuodeosaston sekä akuutti 24:n ja erikoissairaanhoidon käyttöä. Kotihoito: Kotihoidossa ja ikäihmisten palveluohjauksessa Terveystuvassa otetaan käyttöön RAI-järjestelmä vuoden 2015 aikana helpottamaan asiakkaiden hoidon tarpeen arviointia ja hoidon suunnittelua sekä oikean hoitopaikan valintaa. Kotihoidon mobiilin käyttöönotto käynnistetään tukemaan kotihoidon optimointia. Avaimettomaan kotihoitoon siirtymiseen varaudutaan vuoden aikana. Päivätoiminnassa tavoitteena on kuntouttavan päivätoiminnan lisääminen. Terveystuvassa aloittaa sosiaalialan osaaja (sosiaaliohjaaja) vastuualueenaan vanhuspalveluiden sosiaalityö. Asumispalvelut: Hopeasillan tehostetun palveluasumisen uudisrakentaminen nykyisille asukkaille käynnistyy. Kanervalan palvelutalon vanhusten ryhmäkotitoiminta lopetetaan ja hoidettavat siirretään joko kaupungin omille palveluasumispaikoille tai ostopalvelupaikoille. Hoitohenkilökuntamäärän verran työntekijöitä (13) sijoitetaan rekrytointiyksikköön tekemään sijaisuuksia eri yksiköissä. 11
Sitova tavoite 2015 Asumispalvelu- ja vanhainkotipaikat täytetään niin, että asiakkaiden välinen vaihtoaika on keskimäärin korkeintaan 4 päivää. Tuotteet ja yksikköhinnat Muut suoritteet ja tunnusluvut TP2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 Käynnit Kotihoidon käynnit Päivätoiminnan käynnit Palveluohjauksen käynnit 131 903 140 000 141 000 142 000 142 500 142 501 4203 3800 4400 4450 4460 4500 1041 1520 2600 2700 2750 2800 Hoitopäivät Hopeasilta 21 205 21 000 21 200 21 400 21 450 21 500 Kanervala 6351 6324 - - - - Mäntylä 30 939 30 800 30 840 30 880 30 890 30 900 12
280 VAMMAISTEN ERITYISPALVELUT 280 VAMMAISTEN ERITYISPALVELUT* 2016 2017 Selite TP 2013 TA 2014 Esitys ltk:lle LTK:n esitys 2018 T U L O T -148 151-125 000-140 000-140 -140-140 M E N O T 5 865 669 5 536 800 5 537 670 5 539 5 539 5 539 N E T T O 5 717 518 5 411 800 5 397 670 5 399 5 399 5 399 Vammaisten erityispalvelut sisältävät vammaispalvelulaine mukaiset palvelut ja kehitysvammaisten palvelut. Tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Palvelumuotoja ovat tukipalvelut, asumispalvelut, perhehoito, työtoiminta ja työhön kuntoutus. Vastuuhenkilöt: sosiaalipalvelujohtaja Päivi Nykänen Vammaisten henkilökohtaisen avun järjestämisessä kokeiltiin oman kolmen työntekijän vammaistiimin toimintaa. Saatujen kokemusten perusteella toiminnasta luovuttiin, tarkistettiin palvelusetelin myöntämisperusteita ja otettiin palvelusetelillä hankittavat palvelut korvaamaan oman vammaistiimin toimintaa. Kanervalan ryhmäkodin toimintaa suunnataan tukemaan omassa asunnossa asuvien kehitysvam-maisten itsenäistä asumista. Sitova tavoite 2015 Vuoden 2015 aikana selvitetään kehitysvammaisten palvelujen järjestämisen kokonaisuus eli missä määrin Eteva -kuntayhtymän tuottamia palveluja otetaan omaksi toiminnaksi. Tuotteet ja yksikköhinnat Muut suoritteet ja tunnusluvut Asiakkaat TP2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 Vaikeavammaisten kuljetuspalveluasiakkaat Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen asiakkaat vuoden lopussa (31.12.)* Vammaispalvelupäätökset, tehdyt päätökset vuoden aikana lkm 342 350 350 350 350 350 59 55 55 55 55 55 384-380 380 380 380 13
*ostopalveluna 14
290 SOSIAALIPALVELUT 290 SOSIAALIPALVLUT* 2016 2017 Selite TP 2013 TA 2014 Esitys ltk:lle LTK:n esitys 2018 T U L O T -2 331 951-2 282 360-2 246 500-2 247-2 247-2 247 M E N O T 13 708 258 13 282 930 14 129 200 14 134 14 134 14 134 N E T T O 11 376 307 11 000 570 11 882 700 11 887 11 887 11 887 Sosiaalipalvelut sisältävät aikuissosiaalityön, lasten ja perheiden palvelut, toimeentulotuen sekä päihde- ja mielenterveystyöryhmän toiminnan. Vastuuhenkilöt: sosiaalipalvelujohtaja Päivi Nykänen Aikuissosiaalityö : Aikuissosiaalityö käsittää aikuissosiaalityöntekijöiden asiakastyön mukaan lukien toimeentulotuen myöntämiseen liittyvät asiakastyön, Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskuksen toiminnan, kuntout-tavan työtoiminnan, erityisryhmien asumispalvelut sekä talous- ja velkaneuvonnan. Vuoden 2014 ajan Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskuksessa on työskennellyt terveydenhoitaja työttömien terveystarkastuksia, työkyvyn selvittelyä eläkemahdollisuuksien selvittelyä varten. Toi-mintaa jatketaan vuoden 2015 ajan. ARA:n (asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) asumisneuvojakokeiluhanke alkoi vuoden 2013 loppupuolella ja siihen esitetään työntekijän palkkaamista vielä vuodelle 2015. ARA:n avustus on 20 % hyväksyttävistä kustannuksista. Tuotteet ja yksikköhinnat Muut suoritteet ja tunnusluvut TP2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 Kuntouttava työtoiminta, asiakkaat 121 90 130 130 130 130 Kuntalisä, asiakkaat 58 30 80 80 80 80 *ostopalveluna 15
Lasten ja perheiden palvelut Lasten ja perheiden palvelut yksikkö käsittää neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltotyön, lapsiperheiden sosiaalityön, ehkäisevän perhetyön, puhe- ja toimintaterapeutin työn sekä koulupsykologi ja kuraattoritoiminnan, sekä aikuisten päihde- ja mielenterveystyön. Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) tuli voimaan elokuun 2014 alusta lukien. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Toisen asteen koulutusta tarjoavia oppilaitoksia Heinolan kaupungin alueella on Koulutuskeskus Salpaus ja Vierumäen urheiluopisto. Yhteensä näissä on oppilaita noin 780. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas ja opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Yhteistyötä ja yhteisiä toimintamalleja varhaiskasvatuksen, perhekeskustoiminnan sekä koulutoimen kanssa jatketaan ja tiivistetään edelleen. Lastensuojelulain mukaisen lastensuojelusuunnitelman nimi muuttui 1.8.2014 voimaan tulleessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Heinolassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisällytettiin Hyvinvointikertomukseen ja suunnitelmaan, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.6.2014. Päihde- ja mielenterveystyön avohoitoa tullaan vahvistamaan vuoden 2015 alusta alkaen niin, että työryhmän tehtäväksi tulee vastata myös päihde- ja mt-kuntoutujien asumisen järjestämisestä ja tuesta. Aikuissosiaalityöstä yksi sosiaalityöntekijä tai ohjaaja siirtyy päihde- ja mielenterveystyön työryhmään. Myös asumisneuvoja ja palveluohjaaja siirtyvät päihde- ja mt-työryhmään. Toiminnan muutokset eivät aiheuta kustannuspaineita, koska toiminnan vahvistaminen tehdään olemassa olevilla resursseilla. Tällä hetkellä mm. päihdehuollon asumispalveluja ostetaan 700.000 eurolla/vuosi ja mt- kuntoutujien asumispalveluja 1 350 000 eurolla. Näillä järjestelyillä saadaan päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitoprosessi sujuvaksi ja tehokkaaksi. Sitova tavoite 2015 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18- vuotiaiden lasten määrä vähenee ja on enintään 2 prosenttia 0-17- vuotiaiden määrästä. Lapsiperheiden kotipalvelussa ja ehkäisevässä perhetyössä välittömän asiakastyön osuus on 60 % henkilökunnan työajasta. Tuotteet ja yksikköhinnat 16
Muut suoritteet ja tunnusluvut TP2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 Lapsia (alle 18 v.) sijoitettuna kodin ulkopuolelle vuoden lopussa (31.12.) -laitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa 115 65 60 55 55 55 74 30 30 25 25 25 -perhehoidossa 41 35 30 30 30 30 Koulukuraattorien asiakaskäynnit* 913 1500 1500 1500 1500 1500 Puheterapian asiakaskäynnit* 317 750 750 750 750 750 Toimintaterapian asiakaskäynnit* 455 750 750 750 750 750 Psykologien asiakaskäynnit* 614 1980 1980 1980 1980 1980 *oma toiminta Mielenterveys- ja päihdepalvelut esitetty Lasten ja perheiden palvelut -toiminnan esittelyssä. Tuotteet ja yksikköhinnat Muut suoritteet ja tunnusluvut Asiakkaita TP2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 Katkaisu- ja laitoshoidon asiakkaat 72 45 45 45 45 45 Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat vuoden lopussa (31.12.)* Päihdekuntoutujien tehostetun asumispalvelun asiakkaat vuoden lopussa (31.12.)* Mielenterveys- ja päihdetyön asiakaskäynnit (oma toiminta) 51 40 40 40 40 40 33 35 33 33 33 33 3252 3300 3300 3300 3300 3300 *ostopalvelut 17
Toimeentuloturva Työttömyydestä johtuen toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on edelleen huomattavan suuri ja vähenee vasta kun Heinolan työllisyystilanne paranee. Tuotteet ja yksikköhinnat Muut suoritteet ja tunnusluvut TP2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 Toimeentulotukea saavia kotitalouksia Passiivisen työmarkkinatuen piirissä asiakkaita keskimäärin / kk 1084 1200 1200 1150 1100 1050 249 160 300 300 300 300 18
INVESTOINNIT Sosiaali- ja terveystoimen alaisiin investointeihin kuuluu ainoastaan tulosalueen irtaimistohankinnat, joiden loppusumma päätyy talousarviovuonna 425940. Merkittävimmät hankinnoista kohdistuu tulosalueen atk-ohjelmien ja laitteistojen täydennys- ja laajennushankintoihin. Varsinaiset talonrakennusinvestoinnit kuuluvat tekniselle toimelle. 19