Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011 valtaojien kaivu
Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden vesiensuojelussa Vesivoima, vaelluskalat ja luonnonmukaiset kalatiet
Luonnonmukainen vesirakentaminen Lähtökohtana vesistöjen luonnon- ja maisema-arvojen säilyttämistavoite vesistöjen käyttötoiminnan yhteydessä Tulvasuojelu, kuivatus, kastelu, vesivoima, virkistyskäyttö Vesistöjen kunnostus tai ennallistaminen, haittojen korjaaminen jälkikäteen Elinympäristöjen kompensaation menetelmät - Lupaehdoissa määritelty korvaus elinympäristöille aiheutuvista haitoista rakentamalla korvaavia habitaatteja -Täsmennys suunnitteilla luonnonsuojelulakiin, koskee nykyisin Natura-alueisiin kohdistuvia vaikutuksia
Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien kaivu ja purojen perkaus (vedenjohtokyvyn parantaminen) Tarkoituksena mahdollistaa paikalliskuivatus eli peltojen kuivatussyvyys ja salaojien toiminta Poistetaan pienialaisia tulvia Uusissa peruskuivatusohjeissa korostetaan uomien monimuotoisuuden säilyttämistä Kalaston olot otettava aina huomioon perkauksissa - vesilakiuudistus korostaa ilmoitusvelvollisuutta Kosteikkoja,pohjakynnyksiä ja eroosiosojauksia voidaan toteuttaa peruskuivatushankkeissa, 100% valtion rahoitus (ympäristönhoitoa edistävät toimenpiteet) Kosteikot ja suojavyöhykkeet maatalouden ympäristötuessa
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa ja tulvasuojelussa Uomien monimuotoisuuden säilyttämistä tai lisäämistä, kuivatustarve huomioidaan Uomien mutkaisuus säilytetään, hyödynnetään luontaista elpymistä Monipuoliset uomien poikkileikkaukset, kaivetaan tulvatasanteita Suojaavan rantakasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen Pienet tulva-alueet säilytetään ( suojavyöhyke- ja kosteikkotuki mahdollinen) Palautetaan tulva-alueita, rakennetaan kosteikkoja
Luonnonmukaisen vesirakentamisen toimintatavat kuivatustoiminnassa Haittojen estäminen uomien kaivussa uomarakenteen monimuotoisuus, veden laatu Kosteikot alapuolella - vedenlaatuhaittojen leviämisen esto monimuotoisuus, maisema Haittoja kompensoivat toimenpiteet, esim. kutusoraikkojen ja suojapaikkojen toteuttaminen Haittojen korjaaminen jälkikäteen omana kunnostushankkeena: kalataloudellinen kunnostus, ennallistaminen Kaivamalla ennallistettu Nuuksion Myllypuro
Perinteisen kaivun seurauksia Suoristaminen jyrkentää uomaa Eroosiota Uoma levenee ja mataloituu Huonot olot eliöille
Luontaista elpymistä tulisi hyödyntää, ei pelkästään nähdä se haitallisena umpeen kasvuna Leveäksi kaivettu uoma liettyy, vesikasveja Virtausuoma keskittyy vesikasvien väliin Lietettä kasautuu vesikasvien sekaan, vesikasvustosta kehittyy tulvatasanne Virtausuomasta muodostuu alivesiuoma Ihanteelliset olot kaloille
Luontaisen uomamorfologia otetaan huomioon kaivussa ja kunnostuksissa Syvänteitä ulkokaarteissa, myös syöpymistä Lietteen kasautumista sisäkaarteissa Mutkien väliin laskeutuu karkeampaa Syvänne - soraikkorakenne Monimuotoinen eliöille
Kaivettavien poikkileikkausten monipuolistaminen 3-tasoinen poikkileikkaus HHW Tulva -alue Tulvatasanne Tulvatasanko NW, Kesavesi Alivesiuoma Tulvaterassi
2-tasoinen, tulvatasanteellinen poikkileikkaus peruskuivatuksessa A Luonnontilainen B Perinteisesti kaivettu C Liettynyt ja elpynyt, perkaustarve D Kaivettu tulvatasanne, mutkittelu voi jatkua tulvatasanteella
Useampitasoisten poikkileikkausten etuja Alivesiuoma mahdollistaa vesisyvyyden eliöille pienilläkin virtaamilla Huippuvirtaamien tasaus Sortumisen väheneminen, toimii kevennysleikkauksena Kiintoaineksen pysähtyminen suurilla virtaamilla kasvillisuuden sekaan Monimuotoisuus Viikinoja, Helsinki
Pohjakynnykset Tarvitaan, jos uoma suoristettu tai maa muuten syöpyvää Pohjakulkeuma pysähtyy Tiivistesydän, yleensä moreenia suodatinkankaan sisällä Useat matalat soraikot helpompia tehdä, samalla taimenten kutupaikkoja
Poikasia/ 100 purometriä Suoristetun uoman kunnostus kalastolle Uusien mutkien kaivu Kiveys ja sora: eroosiosuoja ja monimuotoisuus kaloille Taimenen poikastuotannon mahdollisuudet maatalousalueiden puroissa Longinoja 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 vanhemmat poikaset 0+ poikaset 2005 2006 2007 2008 kunnostus Ari Saura/RKTL
Tulvatasanteen kaivu peruskuivatushankkeessa Kaivu aina pelkästään koneen puolelle Rantakasvillisuutta pyritään säästämään
Uoma jää alkuperäiseen leveyteen ja siitä muodostuu alivesiuoma
Havaintoja kokeilukohteesta Uoman samennushaittoja ei aiheudu kaivuaikana, kun uomaan ei kosketa Juottimenoja, Perniö 07/2007
Vertailua perinteiseen kaivuun Kun kaivetaan vastakkaista rantaa, uoma sotkeentuu Vastakkaisen rannan luiska jää helposti jyrkäksi Uoman vesileveys kasvaa Yksipuolinen, matalavetinen uoma Syöpymistä luiskan alareunassa Juottimenoja 07/2008 07/2007 09/2007
Tulvan vaikutuksia Pientä kulumista paikoissa, joissa ei kasvillisuutta Juottimenoja 08/2007 09/2007
Jos tulee lohkeamia, loivennetaan tai painetaan kauhalla
Veden korkeus alivesiuomassa Tulvatasanne kaivettava riittävän alas, jotta vesi nousee sille helposti Ongelma: suojaavan rantakasvillisuuden säästäminen Juottimenoja 08/2007 09/2007
Tulvatasanteen toiminta Lietettä alkaa kasaantua välittömästi etenkin kasvillisuuden taakse vastaa lähinnä laskeutusallasta Uusi taimettuminen alkaa nopeasti Juottimenoja 09/2007
-
Toimivuus eliöstön kannalta Taimenhavaintoja pian kaivun jälkeen Puustoa kannattaa säästää suojaksi 08/2007
Salaojat Eivät ongelma kaivun kannalta Katkaisu haluttaessa tulvatasanteen reunaan
1 vuoden jälkeen kasvillisuus alkaa sitoa - Uoman mutkittelu säilynyt, virtaamien vetokyky lisääntynyt, eroosioherkkyys vähentynyt 07/2008
Tulvasuojelu Tuusulanjoen perkaus tulvatasanteellisena 2009
Johtopäätöksiä monimuotoisen uoman kaivusta Tulvatasanteellisen, 2 -tasoisen poikkileikkauksen kaivu helppoa Hyöty nähtävissä välittömästi - ei samennusta, lietteen kertyminen, kalasto säilyy Ongelmana tasanteen korkeuden määrittely ja rantakasvillisuuden suojaus Kasvillisuuden siirto kaivun aikana suositeltavaa Tulvatasanteen kylvö kauralla tai nurmella, tiivistys heti kauhalla Kynnystys ja pohjan eroosiosuojaus soralla ja kivillä myös kalastohyöty Kosteikko tai laskeutusallas tarvitaan alapuolelle syöpyvässä maastossa
Rakennetut kosteikot Syvä ja matala osa (typpi ja fosfori, 60-70% puhdistusteho mahdollinen) Vaihteleva rannan kaltevuus: patojen kohdalla jyrkempi, muualla loiva Loivuuden etuja: tulvavirtaamien nousu ja laajeneminen, tulvan vaimennus Linnuille rantavyöhykettä Hovi, Vihti, 5% valuma-alueesta
Monivaikutteiset kosteikot - hydraulisen suunnittelun ja maisemasuunnittelun yhdistäminen Vaihtelevuus - avoimuus Lintusaaria Rantamo-Seitteli, Tuusula Virtausmalli veden tasaiseksi ohjailuksi: niemekkeet, pohjakynnykset Virrannopeuksia cm/s eri virtaamilla
Rantamo-Seitteli, Tuusula 2009
Luonnonmukaiset kalatiet korvaushabitaateina Sågarsforsin ohitusuoma, Siuntionjoki
Vesivoimarakentamisen haittojen lieventämis- ja korvaamistapoja Haitta Vaikutus/yhteys Läpikulun estyminen - kalat - muut eliöt Lisääntymisalueiden vähentyminen - Koskien patoaminen suvannoiksi - Kaivetut ja täytetyt uomat Virtaamamuutokset - Säännöstelytapa - Kuivauomat: minimivirtaamat kesä/talvi Lievennys/kunnostustapa Kalatiet Luonnonmukaiset ohitusuomat Rakennetut ja kunnostetut lisääntymisalueet - Muutetun uoman kunnostus - Kutukanavat - Poikastuotantouomat Ekologisten virtaamien määrittely
Kaukaksen ohitusuoma, Keravanjoki - taimenhabitaatti
Kutukanavia Kanadassa 1950-luvulta Weaver Creek 0,065%, 0,43 m3/s, uomaston pituus 2,8 km Punalohien kutemiseen, lisää poikasmäärää Fraser-joessa
Poikastuotantouomia vapaaehtoisena kompensaationa - British Columbia Hydro hoitaa Seton River, 0,1%, 1,1m3/s, uomaston pituus 3,8 km. Kuningaslohille, poikaset uomassa 2-3 v
Chilliwack River, rakennettujen sivu-uomien poikastuotantoa
Luonnonmukaiset ohitusuomat suunnittelu kalateiden ja poikastuotantouomien yhdistelmiksi Sågarsfors, Siuntionjoki
Oulujoki, ohitusuomien suunnittelu SY 5/2010 Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä Lohen palauttaminen Oulujokeen. Lasse Järvenpää, Jukka Jormola ja Simo Tammela 2010 http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364089&lan=fi Lisääntymisalueita porrastettuun jokeen, esimerkkinä Montta
Virtaus- ja habitaattimallin käyttö ohitusuomien suunnittelussa Kutualue 0,25% 1 m3/s virrannopeus 0,3-0,4m/s, syvyys 0,3-0,4 m Lohen kutu- ja poikasalueiden hyvyysluokat Erinomaisia lisääntymisalueita koko ohitusuoman matkalle
Poikastuotannon kompensaatiomahdollisuuksia Oulujoki : Yht.18,8 km ohitusuomien tuotanto 22000 smolttia/v Pää- ja sivu-uomissa mahdollista 30 000 kpl/v Ohitusuomat saattaisivat lisätä myös pääuoman omaa tuotantoa istutusmäärä 190 000 smolttia/v Johtopäätös: Vain osa alkuperäisestä tuotannosta voidaan kompensoida, mutta istutettuihin verrattuna vahvoja smoltteja - voisi auttaa lisääntyvän kannan muodostumisessa Mustionjoki : lohi ja simpukat 4 voimalaitoksen ohitusuomiin 0,9 ha uutta lisääntymisaluetta (pääuoma 3,5 ja purot 2,5 ha) Peltokoski kaltevuus 0,9%, pituus1,2 km km