PAIMIONJOKI LUONNON JA HISTORIAN KERTOMAA PIENISTÄ PUROISTA ISOON JOKEEN

Transkriptio

1 PAIMIONJOKI LUONNON JA HISTORIAN KERTOMAA PIENISTÄ PUROISTA ISOON JOKEEN

2 Taustoja Vesistöt ovat ekologisia käytäviä ns. sinisiä käytäviä ja verkkoja. Vesistöt eivät ole vain tärkeitä vesilajeille vaan myös monille maalla eläville eliöille. Vesistöt muodostavat läheisten ranta-alueiden kanssa ekologisen verkoston toimivat mm. leviämisreitteinä ja elinympäristöinä. Myös kytkeytyneisyys uoman ja rannan välillä on merkittävä luvulta lähtien alkanut voimakkaasti kasvava ihmistoiminta on muuttanut monella tavalla suomalaisia vesistöjä: ravinne- ja kiintoainekuormitus, laajat vesistöjärjestelyt (perkaukset, järvien laskut, kuivatus) ja vesistörakentaminen > verkostorakenteen rikkoutuminen.

3 Määritelmiä Vesistö = sellaisten sisävesien muodostama kokonaisuus, jolla on yksi tai useampi laskujoki mereen. Vesistöalue = alue, josta vesistö saa vetensä. Vesistöaluetta rajaavat vedenjakajat eli rajakohdat, joiden eri puolilta vedet virtaavat eri suuntiin. Reittivesistöt ja jokivesistöt.

4 Paimionjoki Paimionjoki valuma-alue on kooltaan 1088 km². Vähäjärvinen (1,58 %) ja järvet sijaitsevat latvavesistössä. Savimaiden joki Useita sivujokia mm. Tarvasjoki, Palojoki, Pajulanjoki, Jaatilanjoki ja Vähäjoki. Useita koskia:askalankoski, Juntolankoski Juvankoski,Hirvaksen koski, Palaistenkoski, Purhalan koski, Rounankoski, Koskenpään koski Karjakoski,Patakoski,Hovirinnankoski ja Rautelankoski.

5 Taustoja Maankäyttö on merkittävä tekijä. Maankäyttö Paimionjoen vesistöalueella: 1. Maatalous ja erityisesti pellot ovat merkittävässä asemassa keskittyen jokien varsille 2. Hajanaiset ja pirstoutuneet metsäalueet sijaitsevat latvavesistöissä (latvajoet ja purot) 3. Rakennetut alueet rikkovat osittain jokisysteemiä (sillat, tiet jne.)

6 Ihmisvaikutus Monet joet ovat olleet tärkeitä kulkureittejä (puu ja muut tarvikkeet), ravinnonlähteitä (kalastus), teollisuuden syntypaikkoja (ruukit) jne. > Joet ovat olleet myös käytäviä ja verkostoja ihmisen historiassa ja niitä on muokattu tukemaan ihmistoimintaa.

7 Maatalousalueet Haitallisista vesistövaikutuksista huolimatta, on ihmistoiminta myös luonnut myös monimuotoisuutta vesistöjen varsille. Perinnemaisemat ja arvokkaimmat laidunalueet ovat keskittyneet yleensä vesistön varsille. Nämä alueet ovat aiemmin olleet teknisesti vaikeita viljeltäviä, joten ne on otettu muuhun käyttöön, kuten laidunnukseen. Kulttuurivaikutus luonnon kirjoon!

8 Maatalousalueet Pellot muodostavat yhtenäisen, mutta melko yksipuolisen elinympäristön. Nykyinen maatalous on yksipuolisempaa kuin vielä vajaa 100 vuotta sitten. Pienpiirteinen maatalous: pienet lohkot, pienet tilat ja karjavaltainen. Huolimatta nykyisestä tilanteesta myös aikaisemmin ihmistoiminta oli laaja-alaista. vrt. Topelius Maamme-kirja > metsät!

9 Ekologinen käytävä Ekologiset käytävät ja yhteydet liittyvät läheisesti terminä luonnonsuojelubiologiaan. Taustana MacArhurin ja Wilsonin saariteoria. Luonnonalueiden pirstoutuminen, yksipuolistuminen Lajien ja elinympäristöjen suojelu Kysymys kiteytyy alueeseen, sen kokoon ja yhtenäisyyteen.

10 Ekologinen käytävä Vesistön voidaan katsoa aluemaiseksi valumaalueeltaan ja sen ominaisuuksiltaan, verkostorakenne. Luonnonsuojelubiologiassa hyvä alue: Iso vs. pieni alue Yhtenäinen vs. pirstoutunut Lähekkäiset vs. kauimmaiset Tiivis vs. hajanainen Rykelmä vs. peräkkäinen Yhdistetty vs. erillinen jne.

11 Paimionjoen latvajärvet Järvet sijaitsevat latvavesistössä: Järvi ketju lähtee Painiojärvestä alaspäin. Suurin osa on joen laajentumana muodostuneita järvialtaita. Yläosan järvet muodostavat oman erilaisen luonnon ympäristön muusta vesistöstä. Joen säännöstely näkyy kuitenkin myös latvavesistön järvissä, mm. rantaeroosiona ja veden vähyytenä. Valuma-alueen kuormitus ja ojitukset

12 Paimionjoki Latvajärvet laskevat jokiuomastoa pitkin pitkään vuonomaiseen Paimionlahteen. Valuma-alue on täynnä pieniä vesistöaluejaon 3. vaiheen joki- ja purovesistöjä. 3. jakovaiheen vesistöjä on 29 kpl. Näiden lisäksi 1000 km ihmisen kaivelemaa ojastoa.

13 Paimionjoki Valuma-alueella on tehty merkittäviä muutoksia veden kulkuun. Ojituksia metsä- ja maatalousalueilla. Tieverkostoon liittyvät ojat. Järvien vedenpinnan laskut. Vesistön säännöstely, voimalat.

14 Vesistöt ekologisina verkkoina Paimionjoen vesistössä on löydettävissä useita eritasoisia ekologisia verkostoja: 1. Vesistö itsestään jokisuistosta latvapuroihin ja noroihin > kuitenkin pirstoutunut useisiin pienempiin alueisiin. 2. Maatalousmaiden ja jokilaakson perinneympäristöjen - ja maisemien verkko. 3. Pirstoutuneiden metsien verkko. 4. Rakennettujen alueiden verkko.

15 Kohti parempaa vesistöä Kokonaisvaltainen näkökulma vesistöjen kunnostamiseen > moniarvoiset tavoitteet! Paimionjokea ei rasita yksistään liika ravinne- ja kiintoainekuormitus! Huomiota tulisi kiinnittää myös vesistön luonnonkirjoon: lajirikkauteen ja monimuotoisiin elinympäristöihin. Ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi tarvitaan merkittäviä virtavesi-, uoma- ja elinympäristökunnostuksia. Huomioita myös lähialueen maa- ja metsätalouteen. Ns. monivaikutteiset toimenpiteet.

16 Kohti parempaa vesistöä Luonnonmukainen vesistörakentaminen Huomiota ojituksiin, kuivatustarpeeseen ja perkauksiin. > Kevyemmät menetelmät ja luonnon huomioonottaminen. Ranta-alueiden vaikutus Metsien käsittelyssä rantametsikköjen vaikutus. Laidunnuksen vaikutus. Vesiensuojelupainotteiset metsänhoitosuunnitelmat > yhdistyminen myös monimuotoisuuteen.

17 Huomioidaan: Luonnonmukainen vesistörakentaminen luonnon- ja maisema-arvojen säilyttäminen vesistöjen käyttötoiminnan yhteydessä. vesistöjen kunnostus tai ennallistaminen ja haittojen korjaaminen Korvaavien elinympäristöjen toteuttaminen > Sisältää erilaisten toimenpiteiden joukon

18 Ekologiset kunnostukset Purojen ja pikkujokien kunnostaminen: Huomioidaan valuma-alueen ominaisuudet: kuormittajat, vedenlaatu ja maaperä (happamuus, eroosioherkkyys) Lajisto: ravintoverkko, rakenteelliset muutokset Elinympäristöt ja luontotyypit/habitaatit Uomaston luonnonmukaisuus, muuntuneisuus ja rakenne Lähiympäristö mm. metsien vaikutus pienvesistöön (varjostus, kaatuneet puut jne.)

19 Esimerkki Puro, jonka valuma-alue 7 km2, sijaitsee latvavesistössä, jossa pienet metsiköt täplittävät viljelymaisemaa. Puro, muodostuu kahdesta uomasta, jossa toisessa on nousueste. Uomaa on paikoin suoristettu ja koskipaikkoja perattu. Pellot ovat osittain kaltevia ja niillä esiintyy rantaeroosiota. Purossa esiintyy taimenta. Puroon laskevia pelto-ojia on joskus perattu voimakkaasti.

20 Esimerkki Mitä voisi tehdä? Kokonaisuus on nähtävä! 1. Vesistökuormitusta vähennetään: - Suojavyöhykkeet tai monimuotoisuusnurmet ym. vesistön äärelle peltoalueilla - Vesiensuojelupainotteiset metsänhoitosuunnitelmat - Pelto-ojien perkauksissa luonnonmukainen vesistörakentaminen

21 Esimerkki Ojien perkauksissa huomioidaan ajankohta ja vesistövaikutukset: työnaikaiset ratkaisut. Kosteikkojen, pohjapatoketjujen ja kynnysten toteuttaminen. Uoman monimuotoisuuden säilyttäminen: rakenne, syvänteet, kasvillisuus, kalojen ja muiden vesieliöiden elinympäristöjen säilyttäminen. Aina ei tarvitse kaivaa: Porissa latatomeren ojitusyhtiö hankki pitkäpuomikaivuriin leikkaavan ja keräävän laitteen.

22 Esimerkki 2. Rakenteelliset korjaukset - Oikeiden kohteiden määrittely ja kunnostus: syyt ja seuraukset ymmärrettävä. - Nousuesteiden poistaminen tai eliöiden kulun helpottaminen. - Uomaston monimuotoisuuden lisääminen monin eri menetelmin: sorastus, suisteet, virtapaikkojen hidastaminen, veden virtausten muuttaminen jne. - Huomioitava koko puron eliöyhteisö.

23 Esimerkki 3. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen - Ympäristön kirjo säilytettävä vesistön ympärillä. - metsien luonnonmukaisuuden ja eri-ikäisten alueiden olemassa olo, viljelyalueiden monimuotoisuus. - Monipuolinen kulttuurimaisema: Onko maatalous = kulttuuri?

24 Esimerkki 4. Hyvissä kunnostuksissa voidaan myös toteuttaa virkistyskäyttöön liittyviä tavoitteita. - Uusia palvelurakenteita ei aina kannata tehdä. - Kalataloudelliset kunnostukset voivat tuoda alueelle lisääntyvää virkistystoimintaa. - Monimuotoiset retkeilyalueet: melonta, polut, kulttuuri- ja luonnonympäristöt, eri toiminnot kalastus, virkistäytyminen luonnossa, maatilamatkailu,paikalliset tuotteet jne. - Esim. Tiaisen kylä! - Kuorsumaanjärvi!