Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.
Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet 10 % Väylät 15 mrd Tampereen keskusareena Copyright Studio Daniel Libeskind for NCC Rakennustuotannon arvo noin 27 mrd josta infrarakentamista on noin neljännes Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Maa- ja vesirakentaminen työllistää noin 42 000 suomalaista 1 miljoonan euron panostus = 17 henkilötyövuotta Liikenteen osuus päästöistä noin 20 % Lähde: Infra ry 2
Infran rooli on merkittävä elinkeinoelämälle Suomi on EU:n kuljetusintensiivisin maa (kuljetetut tonnikilometrit/bkt) Hajanainen alue- ja yhdyskuntarakenne, pitkät etäisyydet, vaativat talviolosuhteet Liikennejärjestelmien toimivuus elintärkeä elinkeinoelämälle Markkinoiden saavutettavuus Kalasataman keskus, Helsingin kaupunki Liikenneverkon korjausvelka on 2,5 mrd (ROTI 2011) Maantiet 1,5 mrd Rataverkko 1 mrd Lähde: Infra ry 3
Toimintaympäristön vaatimukset alalle Makrotaloudellinen kehitys Valtion velkaantuminen Luonnonvarojen riittävyys ja hinnanvaihtelut Asiakkaiden muutokset Kansainvälistyminen ja kilpailun lisääntyminen Liikennevirasto & ELYt Kuntaliitokset Tuottavuusodotukset Uudet rahoitusmallit (PPP) Projektien läpimenoaikojen lyhentyminen Raskaan teollisuuden väheneminen Yksittäiset suuret projektit (kaivoshankkeet, metro, raitiotiet, tiet, energia) Energiaratkaisut Suurten kansainvälisten toimijoiden kiinnostus Suomen markkinoista Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Kiristyvä kilpailu 4
Toimintaympäristön vaatimukset alalle (2) Uudet toimintatavat rakennusprojekteissa Alan tehottomuuden purkaminen Suunnitteluvirheiden ja hukan vähentäminen mahdollista Kunnossapidon merkityksen kasvaminen Painopiste uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen Korjausvelan kasvu Ympäristö Uusia tuotteita (merivesi nousee, ilmastonmuutos, varautuminen tulevaan, meluntorjunta, jne.) Kasvihuonepäästöjen rajoittaminen Infrarakentamisen rooli erittäin merkittävä! 5
Maa- ja vesirakennusalan kehitys Maa- ja vesirakentamisen kehitys vuonna 2010 oli odotettua heikompi, koko vuoden kokonaistuotanto supistui 6 % Maarakennusalan kustannukset nousseet 7,4 % (8/2010 8/2010) Maarakennusalan konekustannukset nousseet 8,0 % (8/2010 8/2010) Liikenneinfrastruktuuri-investoinnit 2,1 miljardia euroa vuonna 2010 Lähteet: Tilastokeskus: Maa- ja vesirakentamisen suhdanteet 3/2011; Rakennusalan suhdanneryhmä: Rakentaminen 2011 2012 6
Maa- ja vesirakennusalan työvoimatilanne Työlliset ja työttömät (II neljännes 2010 II neljännes 2011) Työttömien määrä väheni 1 % Työllisten määrä väheni 14 % Avoimien työpaikkojen määrä nousi 95 % (210 409) Rakennusala arvioi suhdannebarometrissä (8/2011), että kasvun suurin este on ammattitaitoisen työvoiman pula Rakennusalan koulutuksessa aloituspaikkojen on vastattava määrältään työvoiman kysyntää myös pidemmällä aikavälillä Lähteet: Tilastokeskus: Maa- ja vesirakentamisen suhdanteet 3/2011; Rakennusalan suhdanneryhmä: Rakentaminen 2011 2012 7
Infra-alan työllisten ikäjakauma 100 % 90 80 70 60 50 40 55-64 45-54 35-44 25-34 <25 30 20 10 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 8
Työturvallisuus on yhteinen asiamme Vakavia ja kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattuu edelleenkin aivan liian paljon Kuolemantapaukset infratyömailla 2000-luvulla yhteensä 48 kpl Vuosi 2011 (8/11) 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 2 4 6 8 9
Tuottavuuden kehittäminen Uudet toimintamallit: Allianssimalli Tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat työryhmän, joka yhdessä vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta Tasapuolinen riskienjako Merkittäviin kustannuseriin, riskeihin ja mahdollisuuksiin keskittyminen Uusien ratkaisujen innovointi (tekniset ratkaisut, työmenetelmät) Turvallisuus Ennustettavuus (mm. aikataulu, kustannukset, riskit) Kokonaistaloudellisuus 10
Tuottavuuden kehittäminen Uusi teknologia Koneohjaus Tietomallintaminen Case Infra FINBIM Mallipohjaiset suunnittelumenetelmät Case Länsimetron 5D-mallinnus 11
Päivänpolttavaa Ruotsin infrainvestoinnit Miten hyödynnetään jatkossa: ROTI RYM-SHOK Liikennerevoluutiotyö Osaamisen kehittäminen; alan houkuttelevuus ja oppilaitosten tulevaisuus Kuntien teknisen toimen järjestelyt Case Turun Kuntatekniikka Oy Konsulttien käyttö Urakoitsijoiden rakennemuutos vs. muut länsimaat Infrarakentamisen suhdannekatsaus 12
Antoisaa seminaaripäivää! 13