INFRA SUHDANTEET 1 / Infrarakentaminen supistuu Kriisit varjostavat talouskasvua

Transkriptio

1 INFRA SUHDANTEET 1 / 2012 Keväällä 2012 suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tarjoushalukkuuden vähentyminen ennakoi suhdannetilanteen käännettä parempaan. Tilannetta varjostaa talouden epävarmuuden lisäksi rakennuttajien ilmoitukset rahoituksen niukkuudesta ja säästötoimenpiteistä sekä rakentamisen panoskustannusten voimakas kasvu. Kriisit varjostavat talouskasvua Infrarakentaminen supistuu Maailmantalouden ennakoidaan kasvavan kolme prosenttia vuonna Kasvu keskittyy Aasiaan, erityisesti Kiinaan ja Intiaan. Myös Japanin ja Venäjän talouksien ennakoidaan kehittyvän myönteisesti. Eurooppaan talouskehitystä varjostavat euroalueen ongelmamaiden julkisen sektorin vakaus ja vaara ongelmien leviämisestä. Suomen vuoden 2012 talousennusteet ovat pääosin 0,5 +1,0 prosentin luokkaa. Mitä pidemmälle kevät on edennyt, sitä positiivisemmaksi ennusteet ovat muuttuneet. Tosiasia kuitenkin on, että euroalueen taantuma vaikeuttaa vientiä ja siirtää siltä osin talouden kasvun vuoden toiselle puoliskolle. Epävarmuus kysynnän kasvusta vaikuttaa investointipäätöksiin. Vuonna 2012 inflaation ennakoidaan hidastuvan reilun 2,5 prosentin tietämille. Korot pysyvät alhaisina mutta vuoden alussa tehdyt hyödykeverojen nostot vaikuttavat merkittävästi kuluvan vuoden inflaation suuruuteen. Valtiovarainministeriön mukaan taantuma on jättänyt syvän ja pitkäkestoisen jäljen julkisen talouden rahoitusasemaan ja velkaan tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen rasittaa julkista taloutta yhä enemmän. Esimerkiksi kuntien toiminta ja rahoitustulot eivät riitä kuluvana vuonna toiminta ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate tulee jäämään negatiiviseksi. Näin tapahtui myös vuonna 2011, jolloin kunnat velkaantuivat lisää, asukasta kohti laskettu vuosikate laski ja investoinneista tingittiin Vuoden 2011 infrakentamisen ja kunnossapidon arvo oli yhteensä 8,1 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan väyliin ja yhdyskuntia palveleviin verkostoihin sekä kaivosinvestointeihin, talonrakentamiseen (alueosat) sekä kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoon liittyvät työt. Koko infrarakentamisen kasvoi noin yhden prosentin vuonna Kasvu oli talonrakentamiseen ja kaivosinvestointeihin liittyneiden töiden ansiota. Väylä ja verkostorakentaminen supistui 5 prosenttia. Vuonna 2012 koko infrarakentaminen tulee supistumaan noin 3 prosenttia. Vuonna 2013 infrarakentaminen pysyy samalla tasolla kuin vuonna Infrakentamisen ja kunnossapidon sisältö ja arvo vuonna 2011 Tiet Kadut Radat. 710 Tietoliikenne. 800 Energia. 900 Vesihuolto Muu väylä ja ympäristörakentaminen 820 Kaivosten avaaminen Uudistalonrakentamisen alueosat 1400 Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito Y H T E E N S Ä (milj. )

2 Talousongelmat tuntuvat kaikilla sektoreilla Väylien, verkostojen ja ympäristörakenteiden lisäksi tyypillistä infrarakentamista ovat myös kaivosten avaaminen, talonrakentamisen alueosat eli pohja ja piharakentaminen sekä kiinteistöjen ulkoalueiden hoito. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito onkin työllistänyt alan urakoitsijoita runsaasti kahden viimeisen runsaslumisen talven aikana. Tämä infrarakentamisen kokonaismarkkina (8,1 mrd euroa) voidaan jakaa kolmeen osaan rakennuttajasektorin mukaan. Kuntakonserneina on käsitelty kokonaisuutta, johon kuuluvat peruskuntien lisäksi kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja kuntien määräysvallassa olevat yritykset. Virallisessa tilastoinnissa kuntien liikelaitokset ja kuntien hallitsemat yritykset rinnastetaan yrityksiksi. Kuntakonsernit rakennuttavat puolet perinteisestä infrakentamisesta. Talonrakentamiseen liittyvistä infratöistä ja kaivosten avaamisesta rakennuttaa suurimman osan yksityinen sektori. Koko laajasti tulkitusta infrarakentamisesta rakennuttaa kuntakonsernit 38 prosenttia, yksityinen sektori 42 prosenttia ja valtio 20 prosenttia. Infrarakentamisen rakennuttajat Yhteensä Talojen ulkoalueiden hoito Talonrakennusinvestoinnit (alueosat) Kaivosinvestoinnit Väylien, verkostojen ja ympäristön kunnossapito Väylä, verkosto ja ympäristöinvestoinnit Kuntakonsernit Valtio Yksityinen sektori 6 8 Valtion talous on vuositasolla n. 5 mrd euroa alijäämäinen. Vuoden 2011 lopussa valtion velan määrä oli 82 miljardia euroa, 43 prosenttia bruttokansantuotteesta. Verrattuna muihin EU maihin, Suomen talouden arvioidaan olevan edelleen hyvällä tolalla. Valtion väyläinvestointien kasvu vuonna 2012 kompensoi osan muiden sektoreiden investointien laskusta. Rakennuttajakyselyn mukaan rahoituksen puute koetaankin suurimmaksi ongelmaksi keväällä Toiseksi suurimmaksi ongelmaksi rakennuttajat nostavat erilaiset säästötoimenpiteet. Kuntien taloustilanne heikkeni edelleen 2011 ja kunnat joutuivat ottamaan lisää lainaa. Paikallishallinnon alijäämä oli vuoden 2011 lopussa 0,8 miljardia euroa alijäämäinen. Paikallishallinon lainakanta oli vuoden 2011 lopussa 11 mrd. euroa. Heikko taloustilanne vaikuttaa voimakkaasti investointeihin eikä uutta lainaa enää oteta yhtä herkästi kuin aiemmin. Kuntien infrainvestoinnit tulevat supistumaan voimakkaasti Rakennuttajakyselyn mukaan myös kuntasektoria vaivaavat rahoituksen puute ja säästötoimenpiteet. Yksityinen sektori. Uudistalonrakentaminen vähenee vuonna Aloitusennuste on 36,5 milj. m 3 ( 6 prosenttia). Asuinrakentaminen vähenee selvästi enemmän kuin muu talonrakentaminen. Muun talonrakentamisen piiristä löytyy sekä supistuvia sektoreita (liike ja toimistorakentaminen) että kasvavia sektoreita (julkiset palvelurakennukset). On hyvä, että julkinen tuotanto toimii vastasyklisesti talouden hidastuessa. Myös teollisuus ja varastorakentamisen odotetaan vilkastuvan hieman, mikäli kysyntä Euroopassa kasvaa. Pitempään taantumaan ajautuminen vähentäisi nopeasti teollisuuden investointeja. Yrityssektorin rakennuttajat kokevat ongelmina kiireen ja ympäristöasiat sekä infrarakentamisen korkean kustannustason. Kokonaisuutena yksityisen sektorin infrainvestoinnit supistuvat vuonna 2012.

3 Kiire ja rahoituksen puute vaivaavat rakennuttajia Keväästä 2011 rakennuttajien kiire on helpottanut, mutta se vaivaa edelleen yli 40 prosenttia suhdannetiedusteluun vastanneita rakennuttajia. Heikko taloudellinen tilanne näkyy rakennuttajien arjessa keväällä Se ilmenee mm. säästötoimenpiteinä ja rahoituksen puutteena. Suurimmat muutokset viime kevääseen ovat rakennuttajien kiireen helpottuminen ja kausivaihteluiden vähentyminen. Infrarakennuttajien kannalta suhdannetilanne on kääntymässä hieman heikompaan suuntaan. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tarjoushalukkuudessa on tapahtunut selvä käänne suhteessa vuoden takaiseen tilanteeseen. Keväällä 2011 arvioitiin tarjoushalukkuuden kasvavan vielä 2012, mutta näin ei näytä tapahtuneen. Sekä suunnittelijoiden että urakoitsijoiden tarjoushalukkuus on kääntynyt jo laskuun. Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus kunnossapitotöihin on ollut matalampi kuin rakentamistöihin. Kyselyyn vastanneista rakennuttajista 50 prosenttia arvioi urakoitsijoiden halukkuuden korkeaksi tarjota rakennustöitä, hoidon ja kunnossapidon osalta lukema on 35 prosenttia. Muutokset tarjoushalukkuudessa ovat samansuuntaisia, molemmat laskussa suhteessa vuoden 2011 tilanteeseen. Urakoitsijoiden osuus infrarakentamisesta on edelleen kasvussa. Tämän kevään kyselyyn vastanneet rakennuttajat ilmoittivat ostavansa urakoitsijoilta rakennustöistään noin 77 prosenttia sekä hoidosta & kunnossapidosta lähes 55 prosenttia. TOIMINTAKAPEIKOT, INFRARAKENNUTTAJAT % suhdannekyselyyn vastanneista 8 6 ympäristöasiat, luvat kausivaihtelut organisaatiomme muutokset aikataulumuutokset rahoituksen puute säästötoimenpiteet kiire SUUNNITTELIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS % suhdannekyselyyn vastanneista rakennuttajista URAKOITSIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS RAKENTAMISTÖIHIN % suhdannekyselyyn vastanneista rakennuttajista URAKOITSIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS KUNNOSSAPITOTÖIHIN % suhdannekyselyyn vastanneista rakennuttajista kevät 2012 kevät 2011 kevät Lähde: Suhdannekysely 2012, kevät

4 Öljyn hinta ja verojen korotukset nostavat infrarakentamisen kustannuksia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset (MAKU) nousivat 8 prosenttia vuoden 2011 maaliskuusta vuoden 2012 maaliskuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin pohjarakenteiden 3,8 prosentista päällysteiden 17,8 prosenttiin. Kuorma autoliikenteen kustannukset (KUOR MURI) nousivat maarakentamisen kustannuksia vähemmän, 6,6 prosenttia. Maarakennusalan konekustannusten (MARKKI) nousu oli 5,1 prosenttia vuoden 2011 maaliskuusta vuoden 2012 maaliskuuhun. Perinteisten maarakennuskoneiden käytön kustannukset nousivat 5 prosenttia ja hoito ja kunnossapitokoneiden 5,3 prosenttia. Kaikkien kolmen maarakentamisen prosessin osien kustannukset ovat nousseet vuoden 2005 jälkeen merkittävästi (25 30 prosenttia). Samalla aikajaksolla talonrakentamisen kustannukset ovat nousseet hieman (+18 prosenttia) inflaatiota enemmän. Teollisuuden kone ja laiteinvestointien kustannukset ovat kasvaneet vain pari prosenttia. Infrarakentamisessa kustannustason nousun kompensoiminen tehokkuutta parantamalla on kova haaste. Taulukko. MAKU kustannustekijät (helmikuu 2012). Paino 2005=100 Työvoima ,7 Oma kalusto - polttoaineet ja energia muut kulut Ostetut konepalvelut ,8 Ostetut kuljetuspalvelut ,2 Materiaalit - bitumituotteet ,5 - muut materiaalit Työmaan yhteiskustannukset ,7 Kokonaisindeksi Kaikki maarakennuskustannusindeksiin (MAKU) vaikuttavat tekijät ovat nousseet vuoden 2005 jälkeen inflaatiota enemmän. Eniten olivat nousseet 2012 helmikuuhun mennessä bitumituotteiden (pisteluku 246.5) ja polttoaineiden (187.2) kustannukset. Öljytuotteiden tuottajahintaindeksin (2005=100) (tuontihinnat) pisteluku helmikuussa 2012 oli eli enemmän kuin polttoaineiden kustannusnousu, mutta selvästi vähemmän kuin bitumituotteiden kustannusnousu. Maailmanmarkkinahintojen nousun lisäksi öljytuotteiden kustannuksia ovat nostaneet 2012 energiasisältö, hiilidioksidi ja valmisteverojen korotukset sekä dieselöljyn verotason korotus. Panoshinnat Maarakentamisen kustannusindeksit MARKKI KUORMURI MAKU INFLAATIO Lähde: Tilastokeskus Tarjoushinnat Rakennuttajien mukaan sekä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tarjoushinnan putosivat reippaasti keväällä Pudotuksen jälkeen hinnat ovat olleet pienessä kasvussa.

5 SUUNNITTELIJOIDEN TARJOUSTEN HINTATASO %-suhdannekyselyyn vastanneista URAKOITSIJOIDEN TARJOUSTEN HINTATASO %-suhdannekyselyyn vastanneista Lähde: VTT suhdannekysely kevät, 2012 Suunnittelusektori kilpailee vähentyvistä tilauksista hinnoilla Vuoden 2011 kevään suvantovaiheeseen verrattuna suunnittelusektorin tilanne näyttää nyt hieman valoisammalta. Suhdannetilanteen heikkenemiseen uskovien määrä on vähentynyt ja on pienempi kuin suhdanteiden paranemista ennakoivien määrä. Nämä osuudet kääntyvät kuitenkin päinvastaisiksi tulevana vuonna Suhdannetilanteen ja odotusten taustalla on tilauskannan pituuden kutistuminen. Suhdannetilanne näkyy alalla myös kasvaneena hintakilpailuna. Verrattuna kevääseen 2011, projektinvetäjien puute ja kiire ovat yleistyneet ja niitä pidetäänkin jo yhtä suurina ongelmina kuin lyhyttä tilauskantaa. Kyselyyn vastanneissa yrityksissä sekä liikevaihto että työntekijämäärä on kasvanut muutamia prosentteja. Lomautuksia on ollut tänä vuonna samaan tahtiin kuin vuonna SUHDANNEODOTUKSET, INFRASUUNNITTELIJAT % suhdannekyselyyn vastanneista TOIMINTAKAPEIKOT, INFRASUUNNITTELIJAT % suhdannekyselyyn vastanneista uudet hankintatavat kireät aikataulut projektinvetäjien puute lyhyt tilauskanta hintakilpailu Lähde: VTT suhdannekysely kevät, 2012 HEIKKENEVÄT PYSYVÄT ENNALLAAN PARANEVAT 2012 kevät 2011 kevät 2010 kevät

6 Urakoinnin näkymät synkentyneet Infrasuhdanteet 1/2012 Viime vuosina infraurakoitsijoiden toiminnan kannattavuus on ollut heikompi, kaluston käyttöaste pienempi ja tilausten turvaama työkanta lyhyempi kuin vuosina Maa ja vesirakennustoimialan yritysten liikevaihto kääntyi selvään nousuun 2011 loppupuoliskolla. Vuoden 2012 alussa tilausten turvaaman tuotannon pituus kasvoi 4,4 kuukaudesta 5,7 kuukauteen. Tilanteen paraneminen näkyi myös rakennuttajien arviossa, jonka mukaan urakoitsijoiden tarjoushalukkuus on vähentynyt. Kysynnän piristymistä varjostaa valtion ja kuntien talouden heikko tilanne sekä talonrakentamisen supistuminen. Keväällä 2012 urakoitsijat arvioivatkin suhdannenäkymien olevan heikommat kuin vuosi sitten. Edelleen lähes joka kolmannella urakoitsijalla on vapaata tuotantokapasiteettia. Sitä on vain hieman vähemmän kuin vuosi sitten Maa ja vesirakentamisen kuukausikuvaajat Palkkasumma Myynnin määrä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus INFRA SUHDANNEKATSAUS 1/2012 on osa Infrarakentaminen muutoksessa projektia ( Katsauksen ovat laatineet: Terttu Vainio, terttu.vainio@vtt.fi ja Eero Nippala, eero.nippala@tamk.fi Lähteet: VTT:n Infra alan rakennuttajien ja suunnittelijoiden suhdannekyselyt maaliskuussa 2012, Tilastokeskuksen Maa ja vesirakentamisen suhdannetilastot; Julkisen talouden tilastot sekä EK suhdannebarometri (infrarakentaminen).