Tarkastuslautakunnan arviointikertomus v. 2014

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus v. 2014 8.6.2015

Sisällys 1 Tarkastuslautakunta... 2 2 Havainnot edellisen arviointikertomuksen käsittelystä... 3 3 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 3 3.1 Kunnan strategiset perustavoitteet... 3 3.2 Henkilöstö... 4 3.3 Asuntopoliittiset tavoitteet... 5 3.4 Konsernitavoitteet... 5 3.5 Sisäinen valvonta... 5 4 Yleishavaintoja vuoden 2014 hallinnon toteutumisesta... 5 5 Talouden suunnittelu ja seuranta... 7 6 Talousvuoden 2014 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain... 7 7 Talous... 10 8 Yhteenveto ja esitykset... 12 1

1 Tarkastuslautakunta Jäsen Jukka Salmi pj. Raili Fagerholm vpj. Aaro Granroth Outi Marttila Jorma Rantanen Sari Välimäki Varajäsen Taija Nilivaara Aki Nevalainen Jaana Viittanen (29.9.2014 asti) Marita Toivanen(29.9.2015 lähtien) Juha Hettula Harri Siitonen Terho Heikkinen Kuntalain 71 pykälän mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet sekä huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. (15.6.2012/325) Kuntalain 72 :n mukaan valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajat voidaan valita enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT -tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT -yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT -tilintarkastaja. Kittilän kunnan tilintarkastajaksi on vuosille 2013 2016 (optio 2017-2018) valittu Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy, jonka koko osakekannan BDO Audiator Oy osti 31.7.2013. Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy toimii yrityskaupasta huolimatta kunnan tilintarkastusyhteisönä ja sitoutuu suorittamaan tarkastuspalvelut tarjouksen mukaisin ehdoin. Kunnan vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT Petteri Pasula. Valtuustokauden alussa tarkastuslautakunta teki itselleen koko valtuustokauden mittaisen tarkastussuunnitelman ja jakoi jäsenille ns. kummilautakunnat, joiden toiminta-aluetta jäsen erityisesti seuraa. Vuoden 2014 aikana tarkastuslautakunnalla oli arvioinnin painopisteenä sosiaali- ja terveystoimi. Osan luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajan välisen luottamuspulan vuoksi tarkastuslautakunta joutui tarkastelemaan arviointivuotta myös toimivan ja hyvän hallintotavan näkökulmasta. Eri luottamuselinten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden toimesta on asiaan liittyvistä päätöksistä ja tekemisistä jätetty useita rikosilmoituksia poliisitutkinnan käynnistämiseksi ja oikaisuvaatimuksia päätösten muuttamiseksi. Näin ollen lukuisat eri päätökset ovat viranomaisselvityksen alaisia ja siten keskeneräisiä. Näihin keskeneräisiin asioihin tarkastuslautakunta ei tietenkään ole voinut ottaa kantaa. Tarkastuslautakunta piti tilikauteen 2014 liittyen 3 kokousta vuonna 2014 ja 6 kokousta vuoden 2015 alkupuolella. Lautakunta käsitteli kokouksissaan vuoden 2014 syksyllä ja vuoden 2015 keväällä muun muassa seuraavia asioita: tarkastuslautakunnan kausi- ja vuosisuunnitelma, tilintarkastajan vuosisuunnitelma ja raportit, kunnan talousarvio- ja suunnitelma, talousarvioseuranta, arviointikertomuksen 2013 palaute ja arviointikertomuksen vaikuttavuuden arviointi sen pohjalta. Kuultiin kunnan liikelaitosten lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä ravintopalveluliikelaitoksen johtajaa että tilapalveluliikelaitoksen johtajaa. Sosiaali- ja terveystoimen puolelta tarkastuslautakunta kuuli eri vastuualueiden luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita ja sai käyttöönsä tarpeellisia asiakirjoja ja pyytämiään selvityksiä. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. 2

Tarkastuslautakunta on teettänyt kunnan tilintarkastusyhteisöllä vuoden 2015 alkupuolella palkkatarkastuksen jälkiseurannan ja kunnan toimielinten toiminnan tarkastuksen. Lisäksi tarkastuslautakunta on selvittänyt yhdessä tilintarkastajan kanssa kunnan lakimiespalveluiden käyttöä, kunnan edustustilin käyttöä ja kuntalaisille suunnattujen uimalippujen käyttöä. Tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus muodostavat yhdessä tarkasteltavan kokonaisuuden. Tämän vuoksi arviointikertomuksessa ei lähdetä toistamaan kaikkia tilinpäätöksen tietoja vain keskeisimmät ja vaikuttavimmat tai eniten muutosta kaipaavat seikat on nostettu tilinpäätöksestä esille. Kuntalain 68 edellyttää selkeästi, että kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tarkastuslautakunta näkee suurena puutteena ja moneen kunnan toimintaan liittyvänä riskinä, että tilinpäätöstä ei kyetty laatimaan lain edellyttämällä tavalla valmiiksi siten kuin laki edellyttää. Tilinpäätöksen valmistumisen myöhästyminen vaarantaa ja hankaloittaa lakisääteistä tarkastustoimintaa. Tarkastuslautakunta näkee hyvänä, että tasekirjan tuottama tieto on selkiytynyt ja useat kaaviot antavat selkeän kuvan kehityksen suunnasta. Liitetiedoissa on monipuolinen lisäinformaatio. 2 Havainnot edellisen arviointikertomuksen käsittelystä Tarkastuslautakunta jätti vuoden 2013 arviointikertomuksen 27.05.2014 kunnanhallitukselle ja valtuusto käsitteli arviointikertomuksen toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä 16.06.2014. Tarkastuslautakunta esitti ja näin myös valtuusto päätti, että valtuusto merkitsee tiedoksi tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen, ja että valtuusto edellyttää kunnanhallituksen sekä lautakuntien käsittelevän arviointikertomuksen ja antavan selvityksen toimenpiteistä mihin ne ryhtyvät arviointikertomuksessa esitettyjen asioiden osalta. Selvitykset tulee antaa valtuustolle ennen talousarvion 2015 käsittelyä ja viimeistään syyskuun loppuun mennessä. Tältä osin valtuuston asettama tahtotila ei toteutunut ja tarkastuslautakunta joutui pyytämään selvityksiä uudelleen. Valtuustolle ei ole raportoitu toimenpiteistä joihin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen perusteella on ryhdytty. Tarkastuslautakunta toteaa, että vuoden 2013 arviointikertomuksen vaikutukset jäivät vähäisiksi. 3 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 3.1 Kunnan strategiset perustavoitteet Edelleenkin talousarviossa asetetuista strategisista tavoitteista ehdottomasti tärkeimpänä voidaan pitää kuntatalouden tasapainottamista. Tavoitteeksi on asetettu, että talouden tasapaino saavutettaisiin suunnittelukauden loppuun mennessä. Sama tavoiteasettelu on ollut jo ainakin vuodesta 2010. Suuntaa talouden tasapainottamiselle ei tämänkään vuoden aikana löytynyt. Kaikki kriittiset kuntatalouden luvut huononivat tai pysyvät lähes ennallaan: lainakanta kasvoi, omavaraisuusaste heikkeni, suhteellinen velkaantuneisuus pysyi edelleen suurena ja vuosikate jäi arviointivuonna positiiviseksi vain satunnaisten tontinmyyntitulojen ansiosta. Strategisissa tavoitteissa oli suunnitelmakaudelle asetettu tavoitteita. Asetetuista tavoitteista vuoden 2014 aikana piti selvittää leasing autojen käyttömahdollisuus ja sitä kautta hakea säästöjä matkakuluihin. Selvitystä ei tehty. 3

3.2 Henkilöstö Tasekirjasta voidaan lukea, että sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. 24,4 sairauslomapäivää työntekijää kohti on huolestuttavan paljon. Kunta on asettanut tavoitteeksi, että kunnalla on motivoitunut ja palvelukykyinen henkilöstö ja että kunta on hyvä työnantaja, joka huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista. Sairauspoissaolojen suuri määrä ei vahvista kunnan onnistumista asetettuun tavoitteeseen. Kunnan työntekijöille on otettu sairauskuluvakuutus, Työntekijän Hoitoturva Extra Lähi-Tapiolasta. Runsaista sairauspoissaoloista huolimatta tasekirjassa ei avata työntekijöille otetun vakuutuksen vaikutuksia tai sitä kuinka laajasti vakuutusta on käytetty. Kittilän kunnan palkkamenot: 30000000 25000000 20000000 15000000 10000000 Palkat Henkilöstömenot yht. 5000000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 Palkat 16408415 16941075 17873646 18522524 18924233 Henkilöstömenot yht. 22228075 22189542 23468019 24380898 25001015 Luottamustoimen maksetut palkkiot 2011 2012 2013 2014 88.116 78.317 91.522 133.373 4

3.3 Asuntopoliittiset tavoitteet Talousarvion käsittelyn yhteydessä oli asetettu asuntopoliittiset tavoitteet vuosille 2014 2016. Siinä on hyväksytty, että kunta ryhtyy toimenpiteisiin vuonna 2013 käyttöönotettujen rekisterijärjestelmän käytännesääntöjen muuttamiseksi siten, että loma-asunnoissakin asuvat voidaan rekisteröidä väestötietojärjestelmään asianomaisella kiinteistöllä. Tasekirjassa asiaa ei ole käsitelty. Kittilässä ongelma ilmeni kevään 2015 eduskuntavaalien yhteydessä. Moni vapaa-ajan kiinteistössä Sirkassa asuva ei osannut varautua siihen, että varsinainen äänestyspaikka olikin heidän kohdalla kirkonkylällä. 3.4 Konsernitavoitteet Kittilän kuntakonserneille asetetut tavoitteet olivat edelleen niin vaatimattomia, että niiden toteutumista tai toteutumatta jäämisiä ei voida arvioida Levi Magic Oy:n lakkauttaminen ei toteutunut. Levin Matkailukeskus Oy puuttuu osakkuusyhteisöluettelosta. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että konserniohjaus on edelleen puutteellista. Konserniyhtiöille tulee antaa selkeitä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tulee seurata. Kuntakonsernin valvonnan ohjeistus tulee päivittää toimivaksi. 3.5 Sisäinen valvonta Tasekirjassa riskienhallinta ja siihen liittyvä sisäinen valvonta on selkeästi esitetty. Tarkastuslautakunta yhtyy tasekirjassa esitettyyn merkittävimpien riskien kuvaukseen: korkoriski ja oikeudelliset riskit. Kuntalaki velvoittaa kunnan huolehtimaan myös kuntakonsernin riskienhallinnan. 4 Yleishavaintoja vuoden 2014 hallinnon toteutumisesta Yleistä Jo pidempään havaittavissa ollut johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välinen luottamuspula sekä näkemyserot asioiden valmistelutavassa kulminoituivat vuoden 2013 lopulla syvään luottamuspulaan. Kittilän kunnan päätöksentekoa ja asioiden valmistelua hallitsi vuoden 2014 aikana periaatteelliset näkemyserot jotka johtivat lukuisiin tutkintapyyntöihin, eriäviin mielipiteisiin ja hallinnollisiin oikaisuvaatimuksiin. Yhteistä, asioihin pureutuvaa, neuvottelupöytää ei löytynyt. Tulehtunut ilmapiiri näkyy muun muassa päätöksenteon hidastumisena ja päätöksentekoprosessien häiriöinä. Päätöksenteon keskiössä vuoden 2014 kokoustyöskentelyssä on ollut Levi Ski Resort ltd:n konserniohjaukseen liittyvät asiat. Toisen suuren kokonaisuuden on muodostanut luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen luottamuspulan syveneminen, joka johti lopulta kunnanjohtajan erottamisprosessiin. Yksistään kunnanhallitus on vuoden 2014 aikana käsitellyt kokouksissaan näihin asioihin liittyen lähes 60 päätöspykälää joista on kertynyt noin 170 sivua pöytäkirjamateriaalia. Kaikki tämä ei ole voinut olla vaikuttamatta kunnan päätöksenteon tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tasekirjan liitetiedoissa on koottuna keskeneräiset rikostutkinnassa tai oikaisuvaatimusprosessissa olevat asiat. Keskeisten luottamuselinten (valtuusto ja hallitus) päätösasiat ja niistä tehdyt väliratkaisut ja päätökset ovat jatkuneet useissa kokouksissa. Asian alkuperäinen tarkoitus loppuvaiheessa on muuttunut/hämärtynyt. Käsittelyn aikana siihen on kertynyt useita äänestyksiä sekä eriäviä mielipiteitä. Joistain päätöksistä ei 5

käy edes selville mitä on päätetty. Tarkastuslautakunta esittää käytännöksi, että pitkään käsittelyssä olleissa asioissa jatkopöytäkirja katkaistaan sopivassa kohdassa ja aloitetaan pöytäkirja uudella asiakohdalla selkeyden lisäämiseksi. Hyvään hallintoon kuuluu asianosaisen itsensä jääväys, mikäli tuntee olevansa osallinen käsiteltävään asiaan. Useissa hallituksen päätöksissä osa jäsenistä poistui kokouksesta ja tilalle tuli varajäsen. Tarkastuksessa tuotti vaikeutta seurata, oliko jäävääminen systemaattista ja tapahtuiko se oikeassa kohtaan. Hallituksen käsiteltäväksi tulleissa asioissa näitä jääväyksiä oli paljon. Hyvään hallintoon kuuluu luottamushenkilöiden kohdalla myös se, että osallistutaan luottamustehtävien tuomiin kokouksiin ja koulutuksiin. Luottamustoimen hoitamiseen on paitsi oikeus, myös velvollisuus. Tarkastuslautakunta suosittaakin että luottamushenkilöille mukaan lukien lautakuntien jäsenet järjestetään uudelleen koulutusta luottamustoimen hoitamisesta, jääviyskysymyksistä ja kunnanhallituksen jäsenen roolista lautakunnissa. Tarkastuslautakunta kiinnittää uudelleen huomiota aloitteiden käsittelyn viipymiseen. Hallituksen olisi hyvä linjata ja ottaa vaikka omaksi tavoitteeksi huolehtia, että aloitteet tulevat käsitellyiksi / päätetyiksi määräajoissa. Aloitteilla pelaaminen voidaan nähdä jopa demokraattisen vaikuttamisen jarruttamisena. Tarkastuslautakunta on nostanut esille edellisissä arviointikertomuksissa, että kunnan kaikissa merkittävissä päätöksentekoprosesseissa otettaisiin päätöksenteon tueksi käyttöön Kuntaliiton suosittelema päätöksenteon ennakkoarviointikäytäntö. Edelleen ennakkoarviointi on vaatimatonta vain sosiaali- ja terveystoimen päätöksenteossa ennakkoarviointi on ollut käytössä. Hallintosäännön uudistaminen Valtuusto on jo 30.9.2013 pitämässään kokouksessa edellyttänyt, että hallintosääntö tulee saattaa kunnanvaltuuston käsittelyyn. Hallitus käsitteli hallintosääntöuudistusta helmikuussa 2014. Esittelyn pohjana ollut uudistusesitys ei saanut hallituksen hyväksyntää vaan hallitus asetti hallintosääntöä uudistamaan työryhmän. Hallintosääntö tuotiin valtuuston käsittelyyn vasta joulukuussa 2014. Edelleenkään hallintosääntö ei ollut ehjä kokonaisuus eikä valtuusto hyväksynyt esityksestä kuin osia. Uudelleen valtuusto sai hallintosääntö esityksen käsiteltäväksi helmikuussa 2015. Vieläkin valtuusto lähetti esityksen uudelleen valmisteluun. Hallintosäännön uudistaminen ja siitä päätöksenteko on ollut monivaiheista sekä osittain epäselvää mitä päätettiin ja mikä osa hallintosäännöstä on milloinkin voimassa. Tarkastuslautakunta esittää, että näin monipolvisessa asiakäsittelyssä lopullinen päätös kirjoitettaisiin näkyviin niin, että päätös olisi yksiselitteinen. Kunnan internet sivuilla oleva hallintosääntö ei vastaa valtuuston tekemää päätöstä. Hyvä hallintotapa edellyttää asioiden viivytyksetöntä ja huolellista valmistelua. Hallintosäännön uudistamisen tahmeus on selkeä esimerkki Kittilän kunnan päätöksenvalmistelun ja teon ongelmista vuoden 2014 aikana. Riskienhallinta Kuntalain 13 :n muutos koskien kuntien ja kuntakonsernien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa hyväksyttiin eduskunnassa jo vuoden 2012 puolella ja se astui voimaan 1.1.2014. Siinä velvoitetaan kunnat laatimaan ja hyväksymään käyttöönsä riskienhallinnan perusteet ja ohjeet siten, että niitä käytetään vuoden 2014 toimintakertomuksen arvioinnissa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistukseen alettiin Kittilässä paneutua vasta vuoden 2014 puolella. 6

Kittilässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen ja valvonnan kehittämiseen varattiin vuoden 2014 talousarviossa erillinen määräraha. Erillinen määräraha käytettiin keväällä 2014 ulkopuolisen konsultin palveluihin ja johtavien viranhaltijoiden koulutukseen. Koulutukseen ei osallistunut/saanut osallistua yhtään luottamushenkilöä vaikka lain mukaan luottamushenkilöillä on riskienhallinnassa merkittävä valvojan rooli. Tarkastuslautakunta näkee, että kunnossa oleva sisäinen valvonta ja perusteellinen riskienhallinta antavat tukevan pohjan tarkastella ja siltä pohjalta edelleen kehittää kunnan taloutta kestävälle ja tasapainoiselle pohjalle riskittömästi. Riskienhallinnan periaatteet ja niiden pohjalta laadittu ohje-luonnos oli johtoryhmässä työstetty valmiiksi jo alkukesästä 2014, mutta ne tuotiin vasta syksyllä 2014 hallituksen käsittelyyn. Riskienhallinnan perusteet ja ohjeet saatiin valtuustoon hyväksyttäväksi vasta helmikuussa 2015. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota lakisääteisen asian valmistelun viivästymiseen. Tarkastuslautakunta esittää, että sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan perusteet olisi syytä nostaa selkeästi omaksi, dokumentoiduksi, kokonaisuudeksi. Nyt sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan perusteet on löydettävissä vain valtuuston päätöksen selostusosasta, joka sekin hajautuu useassa eri kokouksessa tehtyihin muutoksiin. 5 Talouden suunnittelu ja seuranta Tarkastuslautakunta on perehtynyt kunnan talousarvioseurantaan ja talousarvion noudattamiseen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt talousarviomuutoksia sosiaali- ja terveyslautakunnan osalle kolmella eri päätöksellä, joiden yhteisvaikutus on 2.228.000 euroa vuodelle 2014 kokouksissa 12.5.2014, 16.6.2014 ja 17.11.2014. Näistä muutoksista huolimatta lautakunnan tilikauden menot ovat ylittäneet 843.000 euroa muutetun talousarvion. Vuoden 2015 talousarvio on kunnan talouden tasapainon kannalta huolestuttava. Kittilän kunnan vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan taseessa oli ylijäämiä 4,25 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarvion mukaan tilikausi 2014 on 2,8 miljoonaa euroa alijäämäinen sekä vuoden 2015 talousarviovuosi on suunniteltu 3 miljoonaa alijäämäiseksi. Talousarvion 2015 mukaan kunnan taseeseen kertyy kattamatonta alijäämää noin 1,55 miljoonaa euroa. Lisäksi Kittilän kunnan taloussuunnitelmassa vuosille 2016 ja 2017 on arvioitu kertyvän alijäämää yhteensä 6,98 miljoonaa euroa. Tarkastuslautakunnan mielestä on hyvä että kunnassa käydään talousseminaari ja talousseminaarin jälkeen käynnistetään toimenpideohjelman laatiminen, jolla alijäämä katetaan. Hyvä talousasioiden valmistelu ja ennakollisten talousarviomuutosten käsittely ovat lautakunnan mielestä hyviä tapoja parantaa valtuuston talousarviovaltaa. 6 Talousvuoden 2014 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain Yleistä Tarkastuslautakunta kiinnittää uudelleen huomiota tavoiteasetantaan. Tavoitteet ovat parhaimmillaan, kun tavoitteilla on toimintaa ohjaava vaikutus, ja jos niillä pystytään edistämään strategisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden tulisi kattaa tehtäväalueen perustehtävät ja olla toteutettavissa niihin varatuilla resursseilla. Erityisesti terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä palveluilla tulisi olla vaikuttavuustavoitteet ja 7

arviointi. Palveluja voidaan arvioida mm saatavuuden, riittävyyden ja kohdentuvuuden tai asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Henkilöstönäkökulmasta tavoitteita voidaan arvioida esim työtyytyväisyyden, poissaolojen, henkilöstön pätevyyden ja riittävyyden kautta. Tavoitteiden tulee olla myös oikea-aikaisia siten, että tavoite voidaan saavuttaa toimintavuoden aikana. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa oli asetettu tavoitteita joihin pyritään strategioissa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Strategiat hyväksyttiin vasta joulukuussa, joten tavoitteita ei voitu saavuttaa siten kuin valtuusto oli asian päättänyt. Tarkastuslautakunta on jo useassa edellisessä arviointikertomuksessa huomioinut hallituksen ja lautakuntien tavoitteiden puutteellisuuden. Tavoitteita ei ole asetettu lainkaan, tavoitteet ovat sellaisia, että niitä ei voida mitata tai omilla toimenpiteillä ei voida vaikuttaa kuinka tavoite saavutetaan vai saavutetaanko lainkaan. Tavoite käsitteenä sisältää jo mittarin. Jos mittaria ei ole asetettu, on tavoite vain eräänlainen päämäärätyyppinen tavoite, jolloin taustalle ja näkymättömiin jää ne toimenpiteet joilla tavoitteen suuntaan on kuljettu. Tarkastuslautakunta esittää, että vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä kiinnitettäisiin erityisesti huomiota tavoiteasetantaan. Valtuusto linjasi 11.11.2013 veroprosentin vahvistamisen yhteydessä, että talousvuoden 2014 aikana toteutetaan ainakin seuraavat asia: a) Rakenteelliset muutokset. Toimintarakenteita ja kustannusrakenteita on tarkasteltava v. 2014 aikana. b) Kunnan palveluksesta eläköityvien tilalle voidaan palkata henkilöt vain kunnanhallituksen luvalla. Päätös koskee myös uusia virkoja ja toimia. c) Talonmiespalvelut otetaan uudelleen järjestämisen kohteeksi. d) Palvelusetelien käyttöä selvitetään. e) Investoinneille tarvitaan katto. Keskitytään palveluiden tarpeeseen tuleviin investointeihin. Näihin valtuuston määrittämiin kokonaisuuksiin ei hallitus tai lautakuntatasolla ole hankittu selvityksiä ja siten nämä eivät ole toteutuneet. Kunnanvaltuusto / kunnanhallitus Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnanhallitus ei ole asettanut itselleen toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joten tältä pohjalta arviointia ei voitu suorittaa. Toimintakertomuksessa esitetään työllisyydenhoidon osalta, että tavoitteet on saavutettu. Sen toteutumista ei toimintakertomuksen perusteella voi todeta. Lisäksi valtuuston päättämässä talousarviossa tavoite on ollut eri. Yty-työkohteita on ollut tarjolla, mutta määrärahaa jäi käyttämättä noin 50 %. Maaseututoimen ostopalveluista ei ole raportoitu mitään toimintakertomuksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimessa toiminnalliset tavoitteet pääosin saavutettiin. Tasekirjassa on selkeästi esitetty ne toimenpiteet joilla tavoitteisiin on pyritty. Lautakunnan määrärahat ovat puolet koko kunnan määrärahoista. Lautakunnan itselleen asettamat tavoitteet eivät tukeneet kunnan strategisia, talouden tasapainottamiseen, tähtääviä tavoitteita. Lopullinen tilinpäätös osoittaa että alkuperäiseen talousarvioon verrattuna tuli 12,2 %:n lisäys. Lisämäärärahoista huolimatta tilinpäätökseen tuli ylitystä. 8

Koululautakunta Koululautakunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen kuvataan kattavasti ja selkeästi. Koululautakunnan alaisuudessa pysyttiin talousraamissa hyvin. Valtuuston vahvistamassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on asetettu lukuisia tavoitteita. Suunnitelmaan liitettyjä tavoitteita tai niiden toteutumista tasekirjassa ei esitetä. Lasten päivähoito on palvelun tuottamista kuntalaisille. On hyvä, että päivähoidon perheille ja henkilöstölle on tehty asiakas- ja työtyytyväisyyskyselyt. Niiden perusteella voidaan mitata palvelutuotannon onnistumista ja tarvittaessa muuttaa käytäntöjä. Tarkastuslautakunta näkee mittaristot palvelua ohjaavina. Vapaan sivistystyön lautakunta Toiminnallisen ja taloudellisen toiminnan kuvaus tasekirjassa on kattava. Talouden näkökulmasta huomio kiinnittyy ennakoitua pienempiin toimintatuottoihin. Toimintamenoissa on kuitenkin sen verran ennakoitua vähemmän menoja, että pysytään talousarvioraamissa. Tasekirjassa on paljon toiminallisia suoritelukuja. Näihin olisi hyvä saada rinnalle aiempien vuosien vastaavat luvut, jolloin lainaus ja muun kirjastotoiminnan vireys näkyisi selkeämmin ja kehityksen suunta olisi paremmin ennustettavissa. Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan talousarvioraamissa on eniten epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat vuoden tulokseen. Tonttien selkeästi ennakoitua suuremmasta myyntitulosta ja pienentyneistä palveluiden ostoista johtuen vuonna 2014 päästiin 199 654 euroa ylijäämäiselle puolelle. Toteutumattomia palveluiden ostoja ei toimintakertomuksessa mainita mitenkään, vaikka talousarvioon varattujen määrärahojen käyttö jäi lähes 700 tuhannella eurolla vajaaksi. Valtuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä tekstiosassa on siirretty teollisuushallin purkaminen vuodelle 2015, mutta varattu määräraha jäi poistamatta palveluiden ostoista. Asetetut toiminnalliset tavoitteet pääosin saavutettiin. Rakennus- ja ympäristölautakunta Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Tasekirjassa on paljon toiminallisia suoritelukuja. Näihin olisi hyvä saada rinnalle aiempien vuosien vastaavat luvut, jolloin rakentamisen vireys näkyisi selkeämmin ja kehityksen suunta olisi paremmin ennustettavissa. Kideve elinkeinopalvelut liikelaitos Tasekirjassa on kattava kuvaus Kideven toiminnasta arviointivuodelta. Toiminta on ollut valtuuston hyväksymän elinkeinopoliittisen ohjelman mukaista. Tarkastuslautakunta esittää Kidevelle kuten muihinkin projekteihin lisättäväksi projektin tai hankkeen päätyttyä, lyhyt yhteenveto projektin/hankkeen jalanjäljestä mitä saatiin aikaan ja kuinka hanke/projekti onnistui. 9

Tilapalvelu- ja ravintopalveluliikelaitokset Tasekirjassa on hyvä ja kattava kuvaus liikelaitosten toiminnasta ja taloudesta. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat ja molemmat liikelaitokset jäivät hieman ylijäämän puolelle. Ravintopalveluliikelaitoksen tulokseen tehtiin tilinpäätöksen yhteydessä tasaus ja ylijäämä palautettiin hallintokunnille. Toiminnalliset tavoitteet olivat hieman epämääräisiä ja niiden toteutumista ei voinut arvioida. 7 Talous Tuloslaskelma toteutui arvioitua parempana. Tilikausi toteutui 3,7 miljoonaa euroa arvioita parempana. Talousarvion toteutuminen on raportoitu toimintakertomuksessa huomattavasti paremmin kuin aikaisempana vuonna ja siitä käy ilmi talousarviovertailu erittäin selvästi. Toimintakulut kokonaisuudessaan kunnassa kasvoivat noin 3,3 miljoonaa euroa (2012-2013 kasvu 3,9 miljoonaa euroa) ja kulujen kehitys ylitti talousarvion noin 1,3 miljoonalla eurolla. Toimintakulujen kasvuvauhti on 6,8 % (ed. vuonna 8,4%). Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden noin 3,2 miljoonaa euroa. Kasvu toteutui suurimmaksi osaksi poikkeuksellisen suurilla tontinmyyntituloilla ja ennakoitua suuremmilla yhteisöverotuloilla. Talouden keskeiset tunnusluvut: Kunnan vuosikate on selvästi positiivinen (344 /asukas), mutta ilman poikkeuksellisia tontinmyyntituloja vuosikate olisi heikentynyt entisestään. Kunnan omavaraisuusaste on edelleen heikentynyt, oli tilinpäätöksessä 26,5 % (50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta). Kunnan lainojen määrä kasvaa edelleen ollen vuoden lopussa 30.355.277 euroa (ed v. 26.499.440) ja kasvua oli 14,5 % (ed v. 12.1 %). Lainamäärän voidaan ajatella olevan ennakollista veronkantoa ja sisältävän merkittävän korkoriskin tulevaisuuden taloudensuunnittelulle. Alla olevassa taulukossa on vertailtu asukaskohtaista lainanmäärää lääni- ja koko maan tasolla. Kunnan taloussuunnitelman mukaan lainamäärä tulee kasvamaan edelleen. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kittilä 2902 3218 3613 3704 4093 4697 Lapin lääni 1962 1949 1914 1963 2266 *) Manner-Suomi 1838 1957 2038 2261 2542 *) Käyttötalous Talousarviossa valtuusto on asettanut lautakunnille sitovat tavoitteet tulojen ja menojen osalta. Vuoden 2014 aikana sosiaali- ja terveystoimi on ylittänyt talousarvion sitovan tavoitteen n. 0,8 milj. eurolla (edellisenä vuonna sama lautakunta ylitti 1,5 milj. eurolla). Kuntalain 65 mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Hyvän hallintotavan mukaista on käsitellä talousarviomuutokset tilikauden aikana, jotta valtuusto voi käyttää talousarviovaltaansa. 10

Investoinnit Valtuusto asetti sitovat tavoitteet investointeihin hankeryhmittäin. Investointimenojen toteuma oli noin 11 miljoonaa euroa ylittäen noin 700 tuhatta euroa arvion. Hankeryhmäkohtaisen vertailun mukaan kiinteän omaisuuden (maanhankinta) hankinta ylitti budjetin noin 1,6 miljoonaa euroa, mutta muuten talousarviossa pysyttiin. Vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenoja kuvaa seuraava taulukko ( /as): 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosikate 377 803 333 339 181 344 Poistot 282 370 356 382 375 346 Investointien omahankintameno 1423 1521 688 575 755 1560 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 vuosikate poistot investointien omahankintameno 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Investoinnit ovat edelleen vuosikatteeseen ja poistoihin verrattuna suuret. Pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla sellainen, että vuosikatteella pystyttäisiin kattamaan poistot ja poistojen taso olisi investointien omahankintamenon suuruinen. Poistot ylittävä investointitaso on velkaa, joka ei näy kunnan tuloksessa. Korkea investointitaso näkyy viiveellä poistojen kasvuna, joka rajoittaa talouden suunnittelua. Konsernilainojen määrä: 2010 2011 2012 2013 2014 Kittilä 9487 9526 9082 9159 10353 Lapin lääni 4122 4061 4139 4411 *) Manner-Suomi 4578 4729 5041 5543 *) *) tietoja ei saatavilla Kittilän kuntakonsernin asukaskohtaisen lainamäärän voi todeta yllä olevasta kaaviosta. Se on hirvittävä ja sisältää voimakkaan korkoriskin. 11

8 Yhteenveto ja esitykset Tarkastuslautakunta odottaa kunnanhallituksen toimenpiteitä päätösten valmistelun kehittämisestä. Tarkastuslautakunnan mielestä pöytäkirjojen päätöksiä tulisi kehittää niin, että niistä tulisi napakammin esille aikaisempi käsittely ja tehty päätös. Yleisesti hallinnon toimivuuden ja asioiden valmistelun laadun kehittäminen on suositeltavaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pelisääntöjen lopullinen ohjeistaminen eri osastoille olisi hyvä käsitellä hallituksessa, mm määritellä dokumentit. Dokumentointi riskienhallinnassa ja sisäisessä valvonnassa ovat oleellista. Myös riskien kartoitus on hyvä aikatauluttaa. Toimenpiteillä on vaikutusta arvioinnille hallinnon toimivuudesta ja tehtyjen päätösten laillisuudesta. Lautakunnan mielestä talousarvio- ja tilinpäätösprosessien kehittäminen tässä taloudellisessa tilanteessa sekä niissä tapahtuneiden puutteiden vuoksi on erityisen tärkeää. Talouden seurantaa lautakunta odottaa kehitettävän niin, että talousarvioon tehtävien muutosten tarve havaittaisiin ja saatettaisiin aikaisemmin valtuuston käsittelyyn. 12