Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalueella tehtiin palveluasumisen yksikköihin asiakaskysely ensi kertaa vuoden 2010 lopussa. Tarkoitus on, että palveluasumisen yksiköissä tehdään joka toinen vuosi asiakaskysely, koska asiakkaat ovat pääosin pysyväisluontoisesti asumassa yksiköissä eikä heitä tai heidän omaisiaan haluta rasittaa joka vuosi tehtävällä kyselyllä. Tavoite on, että asiakkaat itse vastaisivat, mutta suurella osalla toimintakyky on sellainen, että he eivät itse kykene vastaamaan, vaan tekevät sen yhdessä omaisten kanssa tai omaiset vastaavat sen perusteella, miten kokevat hoidon ja yhteistyön tai mitä asukkaana oleva omainen on heille kertonut. Kyselyyn vastanneiden määrä yksiköittäin: Talo Vastanneet Prosentti Kannelma 23 kpl 65% Kotiranta 15 79 Jokiranta 6 32 Iltarusko 21 39 Markkula 18 51 Kotipirtti 3 16 Jalmiina 23 35 Männistö 23 43 Harjukoti 12 54 Koivukulma 3 25 Kuusikoti 7 78
Palveluasumisen kyselyyn vastasi 44% asukkaista (suurin osa heidän omaisiaan). Palveluasumisyksiköitä Jytassa oli mukana 11 kpl. Kokonaisprosentin alhaisuus johtu neljän talon alhaisesta vastausprosentista, erityisesti Kotipirtin ja Koivukulman matalista prosenteista. Yhteenveto tuloksista Puolet vastaajista koki, että oli osallistunut Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon ja puolet, että ei. Osa asukkaista tai omaisista ei ehkä tiedostanut, mitä hoito- ja palvelusuunnitelma nimikkeenä kysymyksessä tarkoitti ja siksi vastasi, että ei osallistunut. Mutta kaikissa tapauksissa hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon ei ehkä oltu läheisiä otettukaan mukaan, jos asiakas ei itse pystynyt olemaan mukana. 71, 2% vastaajista oli kuitenkin kokenut voivansa osallistua hoitoansa tai läheisen hoitoa koskevaan päätöksentekoon. "Kyllä ja ei, jos meille kerrotaan läheisen tilanne, niin silloin osallistutaan päätöksentekoon. Mutta ne, jotka kokivat, että eivät ole osallistuneet päätöksen tekoon, heillä oli hyvin negatiivinen mielipide asiaan. Ei koska informaatio hoitotilanteesta heikkoa. Ei Koska mielipiteitä ei oteta tarpeeksi huomioon. 71% vastaajista koki, että asiakkaan henkilökohtaisia toiveita oli otettu huomioon. Hänen annetaan harrastaa asioita, joista hän piti ollessaan terve. Saa kuljettaa omia vaatteitaan ja
muuta pikkuvarustusta rollaattorissaan. On saanut nukkua pidempään. Ne, jotka kokivat, että henkilökohtaisia tapoja ei oteta huomioon, toivat sen selvin esimerkein esille. Äitini halunnut pukeutua kauniisti, hyvin. Kaapissa on omia vaatteita, kuitenkin päällä pidetään talon vaatteita. Hoitajien kiireen arveltiin vaikuttavan asukkaan omien tapojen huomioimiseen kielteisesti. Tiedon saantiin tyytyväisyyttä kysyttäessä asteikolla 1-5, eniten arvosanoja tuli luokkaan 3 (33%) ja luokkaan 4 (31%). Seuraavaksi eniten oli arvosanoja luokassa 2 (29 kpl)ja sitten luokassa 5 (27kpl). Kuusi asukasta tai omaista koki tiedon saannin ykkösen arvoiseksi. 40% kysymykseen vastanneista koki viihtyvänsä asumisyksikössä arvosanan 4 verran ja 37% arvosanan 3 verran. Usein sanoo viihtyvänsä. Omaisemme vaikuttaa tyytyväiseltä. Ei ole moittinut siellä oloa. Oma huone tärkeä. Kodikas ympäristö, osaava henkilökunta. 17 vastaajaa antoi vain arvosanan 1 tai 2 ja 19 vastaajaa puolestaan arvosanan 5. Negatiiviseen mielipiteeseen viihtyvyydestä vaikutti mm. hoitajien kiire, negatiivinen kokemus ruoasta, yksinäisyyden kokeminen, taloissa koettu virikkeettömyys. Yksinäisyyden kokemusta kysyttäessä 30 % kysymykseen vastanneista koki olonsa usein yksinäiseksi tai omaisena vastaaja sai sen kuvan, että hoidettava on yksinäinen. 54 % kysymykseen vastanneista koki yksinäisyyttä harvoin tai vastaajana omainen oli saanut sellaisen kuvan omaisestaan. Kysyttäessä omaisen halukkuutta osallistua läheisensä hoitoon tai vaihtoehtoisesti, halusiko hoidettava itse, että omainen osallistuu hänen hoitoonsa, niin yleensä omaiset halusivat osallistua palveluasumisyksiköissä omaisensa hoitoon. Enimmäkseen etäisyys rajoitti eniten hoitoon osallistumista. Jotkut kokivat, että työntekijöiden tehtävänä on hoitaa heidän omaistaan. 74 % vastaajista koki tai arvioi omaisensa ilmaisseen, että ruoka oli hyvää ja maittavaa. Ne jotka olivat toista mieltä, sanoivat, että tarjottava ruoka on vanhukselle sopimatonta tarjottavaa, yksipuolista, ei tarpeeksi rasvoja ja vanhusten toiveita huomioivaa. Yksiköt tiloiltaan koettiin yleensä viihtyisiksi ja turvallisiksi. Puolet kysymykseen vastaajista koki hygieniatason ja siitä huolehtimisen hyväksi (arvosana 4). 27% koki hygieniatason 3:n arvoiseksi ja 18% erinomaiseksi. Hygienia on hyvä ja minusta huolehditaan hyvin.
Kynnet ja hiukset on pesty ja leikattu. Tulen koska tahansa, on puhdasta ja hygienistä. Asukas ja vuode on aina puhdas. 10 vastaajaa antoi vain arvosanan 1-2. Pesukertojen vähyyttä moitittiin kaikkein eniten, koska yleensä saunaan/suihkuun päästiin vain kerran viikossa. Useammin voisi päästä suihkuun. Asukas joka hikoilee paljon, niin pesu x1/vk saunassa on liian vähän. Kysyttäessä, mitä mieltä oltiin viriketoiminnan riittävyydestä, 55 % kysymykseen vastanneista (72 kpl) koki, että virikemahdollisuudet ovat riittämättömät. Harrastus- ja viriketoimintaa toivottiin hyvin laajasti ja erilaisia virikemahdollisuuksia. Lisää käsitöitä ja askartelua. Enempi liikuntaa ja kuntoutusta. Omatoimisuuden kannustusta. Piirustuskurssi oli hyvä, lisää samanlaista. Ulkoilumahdollisuuksista kysyttäessä 53 % kysymykseen vastaajista koki ulkoilumahdollisuudet huonoiksi ja syy oli yleensä henkilökunnan puute. Helppo olisi ulkoilla, mutta henkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa ulkoiluttamiseen. Voishan täällä käydä ulkona, jos olisi avustaja. Kesällä hyvät, talvella huonot. Kysymykseen henkilökunnan ajan riittävyydestä asukkailleen 65 % kysymykseen vastaajista koki, että henkilökunnalla ei ollut tarpeeksi aikaa heille tai hoidettavalle läheiselleen. Perushoito vielä sujuu suihku-/saunakertoja lukuun ottamatta, mutta muutoin koettiin, että muuhun henkilökunnalla ei aikaa sitten jääkään. Keskusteluun ei aikaa. Ei aikaa asukkaiden kanssa olemiseen. Ulkoiluttajat puuttuu Kyllä ja ei, välillä on aikaa riittävästi, mutta välillä ei saa apua hoitajien pulan vuoksi. 46 vastaajaa oli sitä mieltä, että henkilökunnalla on aikaa riittävästi. Olemme tyytyväisiä. Sopivasti aikaa. Hoito on hyvää, mutta viriketoimintaan ei ole aikaa.
Puolet vastaajista koki ilmapiirin yksiköissä hyväksi ja 35 % kohtalaiseksi. 21 vastaajaa oli sitä mieltä, että kyseisen yksikön ilmapiirissä on parantamisen varaa. 43 % kysymykseen vastanneista omaisista koki, että heidät oli otettu erinomaisesti (arvosana 5) vastaan ja 34% antoi arvosanan 4. 24 omaisvastaajaa antoi arvosanan kolme ja 7 omaisvastaajaa koki henkilökunnan puolelta kohtaamisen vain arvosanan 1-2 arvoiseksi. Tulosten hyödyntäminen, vaikutukset palveluun Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalueella on keväällä esimiesten kehittämispäivällä käyty kyselyn tulokset läpi. Hyvistä vastauksista on saatu lisävoimaa palvella asukkaita yhteistyössä omaisten kanssa. Alempien arvosanojen ja kielteisten vastausten perusteita on pohdittu ja otettu ne vakavasti, joiden pohjalta on suunniteltu kehittämistoimenpiteitä. Kukin esimies on käynyt tai käy läpi työntekijöidensä kanssa yksikön saamat vastaukset ja siltä pohjalta suunnittelee jatkoa ajatellen kehittämistoimenpiteitä.