Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Transkriptio

1 Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto Kylän sijainti Vastaajien tiedot Kylän nykytila Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Palvelutarpeet Osallistuminen Viestintä... 16

2 Johdanto Tässä raportissa kuvataan keskeiset kyläkyselyn tulokset. Raportin tavoitteena on tuoda kyläläisille ja kylänkehittäjille eväät jatkotoimenpiteiden määrittämistä varten. Varsinainen kyläsuunnitelma laaditaan tämän raportin ja kyläläisten esittämien ideoiden priorisointien pohjalta tiiviimpään muotoon kevään 2010 aikana. Lisäksi kaikkien Tammelan kylien kyläsuunnitelmien pohjalta laaditaan Tammelan kyläohjelma keväällä 2010, jossa kuvataan kaikkien kylien yhteiset kehittämistarpeet. Tämä raportti on laadittu syksyllä 2009 Tammelan kylien kotitalouksiin kohdistetun kyselyn tuloksista. Kyläkysely lähetettiin kaikkiin kotitalouksiin postitse (yhteensä kpl). Lisäksi kysely oli avoimena Tammelan maaseudun kehittäjien sähköisessä keskusteluforumissa Vastauksia kyselyyn saatiin kaikista Tammelan kylistä yhteensä 555 kpl ja vastausprosentiksi muodostui näin 17 %. Tarkemmat kyläkohtaiset tiedot on esitetty tässä raportissa myöhemmin. Raportin, kyläsuunnitelman sekä Tammelan kyläohjelman laadinnasta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden K&T-keskus yhteistyössä Tammelan kylät ry:n kanssa. Tämän raportin on laatinut Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Sini Syrjälä. Työn ohjaajina toimivat Tero Uusitalo ja Anne Virtanen HAMK:sta. 1. Kylän sijainti Hykkilä-Lunkaan kyläalue sijaitsee Tammelan kirkonkylän itäpuolella. Tammelan kirkonkylälle on matkaa noin 8 km ja Forssaan 16 km. Lähimmät isommat kaupungit ovat Hämeenlinna (54 km), Turku (100 km) ja Helsinki (130 km).

3 2. Vastaajien tiedot Vastauksia oli 24 ja näistä 5 oli Internet-vastauksia. Kyselyitä jaettiin 177 ja vastausprosentti oli siis 14. Vastaajista 13 oli naisia ja 9 miehiä. 2 vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan. Vastaajista suurin osa oli vuotiaita (14), yli 65-vuotiaita oli 6 ja vuotiaita 4. Suurin osa vastanneista kotitalouksista oli 2 henkilön talouksia (Kuvio 1). Suurimmassa vastanneessa taloudessa oli 7 henkilöä. Kuvio 1. Vastaajien talouksien koko Kuviossa 2 näkyy vastanneiden talouksien kaikkien jäsenten ikäjakauma. Lapsia tästä joukosta on 30 % ja yli 65-vuotiaita 12 %. Vastaajien talouksien yleisimmät työssäkäyntikunnat olivat Tammela (10) ja Forssa (8). Muita työssäkäyntikuntia olivat mm. Tammelan naapurikunnat (2) ja pääkaupunkiseudun kunnat (2). Kuvio 2. Vastaajien talouksien ikäjakauma

4 Lähes puolet (11 kpl) vastaajista oli asunut kylällä yli 20 vuotta (Kuvio 3). Kuvio 3. Vastaajien asumisajat kylässä

5 3. Kylän nykytila Kylä on rauhallinen pieni yhteisö järvien ympäröimällä luonnonkauniilla alueella. Hykkilää ja Lunkaata kuvaillaan rauhallisiksi (5 mainintaa), kauniiksi (3) ja viihtyisiksi maalaiskyliksi. Hyvinä puolina pidetään oman kylän asukkaita (3), historiaa ja perinteitä (2). Järvi ja sen läheisyys nousivat esille viidessä vastauksessa. Lisäksi kylää pidetään yhteisöllisenä, kotoisana, turvallisena ja eripuraisena. Myös Tammelan keskustan läheisyys mainittiin. Vastaajien näkemykset kylän ympäristön nykytilasta on esitetty kuviossa 4. Juomaveden laatua piti hyvänä lähes 80 % vastaajista. Yli 60 % vastaajista piti kylää luonnonläheisenä. Myös rakennustiheyttä pidettiin sopivana (n. 55 %) ja kylämaisemaa idyllisenä (n. 50 %). Vähiten vastaajat olivat täysin samaa mieltä väittämän kylän ympäristö on siisti kanssa. Kuvio 4. Näkemykset kylän ympäristön nykytilasta

6 Hykkilä-Lunkaassa tunnetaan hyvin kylällä toimivat yhdistykset ja yhdistystoimintaan on helppo lähteä mukaan (Kuvio 5). Myös naapuriapu toimii hyvin. Yhteistyö kylän ulkopuolisten tahojen kanssa ei suju yhdenkään vastaajan mielestä todella hyvin. Ketään ei myöskään ollut sitä mieltä, että kylällä olisi mahdollista työllistyä. Kuvio 5. Näkemykset kylän toiminnallisuudesta

7 Parhaiten kylällä toimivat tällä hetkellä jätehuoltopalvelut ja kirjastopalvelut (Kuvio 6). Myös kokoontumistiloja pidetään riittävinä. Hieman yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että tietoliikennepalvelut toimivat. Tyytymättömimpiä oltiin julkiseen liikenteeseen ja kauppapalveluihin. Kuvio 6. Näkemykset kylän palveluista

8 Kylän nykytilan arvosanaa kysyttiin asteikolla Keskiarvoksi vastauksista tuli 7,5. Eniten annettiin arvosanaa 8 (Kuvio 7). Edellisen kyläkyselyn arvosana oli 7,4, mutta asteikko oli silloin 1 10 (Hykkilä-Lunkaan kyläsuunnitelma 2001). Arvosanaa nostavia seikkoja olivat luonnonläheisyys, riittävä toiminta, hyvä (2), rauhallinen (2), viihtyisä ja turvallinen paikka asua, kirkonkylän palvelut ovat lähellä, asukkaiden kesken kaikki sujuu ja ympyrät ovat tutut. Toisaalta arvosanaa laskivat palveluiden puute (esim. kauppa ja lastenhoitopalvelut, yhteensä 4 mainintaa), kevyenliikenteen väylän (2) ja julkisen liikenteen puuttuminen (2), katuvalojen puute ja teiden huono hoito talvisin. Myös tietoliikenneyhteydet toimivat välillä huonosti (2) ja harrastusmahdollisuudet ovat rajalliset. Kaksi vastaajaa piti kylää hieman uinuvana. Kuvio 7. Arvosanat kylän nykytilanteesta Avoimessa kysymyksessä vastaajat saivat kertoa muita kommentteja kylänsä nykytilasta. Eniten kommentteja herätti tiestö, sen kunto ja hoito (4 mainintaa). Erityisesti talvikunnossapitoa ja huonoa näkyvyyttä moitittiin. Tonttitarjontaa pitäisi lisätä, asutusta tiivistää ja uusia asukkaita informoida paremmin kylän toiminnasta. Erään vastaajan mukaan jätevesiviemäri pitää tehdä pikaisesti, jotta kaikkia jätevesiä ei imeytetä järvien ympäröimään kylään. Muita kommentteja tuli mm. aktiivisten yhdistysten/ yhdistystoimijoiden puutteesta, kylätalon vähäisestä käytöstä ja moottorikelkkareittien turhuudesta. Kaikki hankkeet ja visiot ESR-rahasta ovat turhia. Innovatiivisuus on yksilöllistä. Ihmisten pitää antaa olla hulluja. Ei välttämättä ``kylähulluja.

9 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Kylän tulevaisuuden näkymiä alettiin selvittää kysymällä, millaisena vastaajat kylän parhaimmillaan tulevaisuudessa näkisivät. Parhaassa tapauksessa tulevaisuuden Hykkilä-Lunkaa olisi nykyisen kaltainen viihtyisä asuinpaikka, joka olisi rauhallinen (2 mainintaa), mutta aktiivisempi ja yhteistoiminnallisempi. Siellä olisi enemmän asutusta sekä toimiva viemäriverkosto. Maisema, ympäristö ja Kuivajärvi (2) olisivat hyvin hoidetut. Kylällä olisi katuvalot (3 mainintaa) ja kevyenliikenteen väylä. Erilaisia liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia ja lenkkipolkuja olisi enemmän ja kylällä olisi leikkipaikka. Myös julkiset liikenneyhteydet (2) toimisivat hyvin ja kylällä olisi kauppa tai kioski. Kylä olisi lyhyesti sanottuna hyvä. Lähes 80 % vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämän tiet kaipaavat lisävalaistusta kanssa (Kuvio 8). Tulosten mukaan myös vesistöt kaipaavat kunnostamista, jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä ja kylän yritysten palveluita tulisi markkinoida kyläläisille ja kesäasukkaille. Muita kehittämiskohteita kylällä ovat nuorisoseuran talon ylläpito ja kunnostus, Kuivajärven vedenpinnan nosto ja kaislojen niitto, liikuntamahdollisuuksien lisääminen nuorisoseurantalolle (pilates, jooga, jumpat yms.), lasten päivähoito ja toisen asteen opiskelijoiden koulukuljetukset, vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja kerhot, erityisesti vanhemmalle väelle. Myös hoitamattomien maisemien raivaaminen ja avaaminen (Myllyjoki) sekä venepaikkojen ja yhteisrantojen kunnostus nousivat esille.

10 Kuvio 8. Kylän kehittämistarpeet

11 Lisäksi vastaajia pyydettiin laittamaan viisi tärkeintä kehittämiskohdetta tärkeysjärjestykseen. Kuviossa 9 tämän kysymyksen vastaukset on avattu laskemalla kaikkien mainintojen määrät, välittämättä siitä olivatko ne merkitty kiireellisyydessä ensimmäiseksi vai viidenneksi. Tämän kysymyksen vastaukset olivat hyvin samansuuntaiset edellisen kanssa, ainoastaan teiden kunnostus nousi tällä listalla korkeammalle. Kuvio 9. Kiireellisimmät kylän kehittämistarpeet

12 Vastaajien mukaan kylän ja kunnan yhteistyötä pitäisi parantaa erityisesti palveluiden järjestämisessä (Kuvio 10). Keinoiksi yhteistyön parantamiseksi esitettiin kyläläisten vireää osallistumista kylän yhdistysten toimintaan ja sitä, että kunta sitten ottaisi yhdistysten mielipiteen huomioon ennen päätösten tekoa. Ehdotettiin myös yhteistä tilaisuutta kunnan ja kyläläisten välillä. Lisäksi toivottiin kunnalta avustuksia ja määrärahoja: toimintaan, viemäröintiin ja kylätalon hoitoon. Kuvio 10. Kylän ja kunnan yhteistyön kehittämistarpeet

13 5. Palvelutarpeet Kyselyssä selvitettiin millaisten palveluiden tarpeessa kyläläiset uskovat lähitulevaisuudessa olevansa. Eniten kaivattiin harrastusmahdollisuuksia nuorille, liikuntamahdollisuuksia ja kirjastopalveluita (Kuvio 11). Vähiten tarvetta koettiin olevan koululle ja etätyöpisteelle. Avoimella kysymyksellä selvitettiin, minkälaisia uusia palveluita kylälle kaivattaisiin. Eniten haluttiin ohjattua liikuntaa (nuorille, aikuisille ja vanhuksille, yhteensä 3 mainintaa) ja erilaisia kerhoja tai harrastuspiirejä (erityisesti lapsille, yhteensä 4 mainintaa). Lapsille kaivattiin myös leikkipuistoa ja vanhuksille taksipalveluja. Lisäksi toivottiin nuorille ja vanhemmalle väestölle yhteisiä kokoontumisia, joissa olisi ohjaaja ja joissa saisi tietoa ajankohtaisista asioista. Kuvio 11. Kyläläisten palvelutarve lähitulevaisuudessa

14 Yksityisten palveluiden ostohalukkuutta kysyttäessä reilusti yli puolet vastaajista olisi valmis ostamaan yksityisiä palveluita (Kuvio 12). Mieluiten ostettaisiin siivouspalveluita (8) ja kiinteistönhuoltopalveluita (4). Muita mainittuja olivat kodinhoito, ateriapalvelu ja lastenhoito. Suurin osa vastaajista olisi valmis maksamaan kyseisistä palveluista /h (9). Viisi vastaajaa olisi valmis maksamaan alle 10 /h ja yksi vastaaja /h. Kuviosta 12 ilmenee myös kotitalousvähennyksen tunnettuus sekä vastaajien mahdollisuudet tuottaa tai tarjota jotakin palvelua kylällä. Kuvio 12. Yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettuus ja palveluntuottamisen mahdollisuus

15 6. Osallistuminen Kuviossa 13 on esitetty vastanneiden kyläläisten osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kylän kehittämiseen. Kysymyksessä sai vastata useampaan kohtaan ja kuviossa on esitetty kuhunkin kohtaan vastanneiden määrät. Eniten vastaajat olivat kiinnostuneita talkoisiin osallistumisesta ja useat ilmoittivat myös halukkuutensa osallistua kyläyhdistyksen toimintaan. Kaksi vastaajaa ilmoitti haluavansa toimia muulla tavoin, yksi kunnan päättäjänä ja toinen vähentämällä melusaastetta (ei käytä mopoja tai mönkijöitä). Kuvio 13. Osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kehittämiseen

16 7. Viestintä Suurin osa vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa kylän tapahtumista ja kylän yhdistysten toiminnasta (Kuvio 14). Kuvio 14. Tiedon riittävyys kylän tapahtumista ja yhdistysten toiminnasta Mieluisimmiksi tiedotuskanaviksi kylän asioiden tiedottamisessa koettiin ilmoitustaulu, kylätiedote ja Tammelan kylien www-sivut (Kuvio 15). Vähemmän kannatusta saivat mm. sähköposti- ja tekstiviestitiedotteet. Avoimissa vastauksissa toivottiin Forssan lehden aamujakelua ja yleisesti tiedotuksen lisäämistä. Kuvio 15. Tiedostuskanavien käyttöhalukkuus

17 Kylään ja kyläsuunnitteluun liittyvien Internet-sivujen käyttö ei ollut kyselyn mukaan kovin yleistä, mutta toisaalta kaikkia kyselyssä mukana olleita sivuja ei ole vielä mainostettu (Kuvio 16). Kuvio 16. Internet-sivustojen käyttö Internet-sivuja haluttiin käyttää lähinnä tiedonhakupaikkoina, eikä niinkään keskustelufoorumeina tai kyläläisten kohtaamispaikkoina (Kuvio 17). Kuvio 17. Sähköisten viestimien käyttö kylää koskevissa asioissa Lähteet Tammelan kunnassa sijaitsevan Hykkilä-Lunkaan kyläsuunnitelma 2001