Suomalainen perhe muutoksessa Ilmajoki ja Kokkola 9. ja 10.5. 2012 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus

Luentorunko Perhe-elämän elämän kehitys Mitä media ja kulutus opettavat lapsille? Kasvamisen riskit Moderni nuoruus: työelämän uudet opit ja siirtymä aikuisuuteen

Trendi 1: Perhe perustetaan entistä vanhempana Lapsuudenkodissa yhä pidempään Ensimmäisen lapsen hankkiminen i ja avioituminen it i siirtyvät yhä myöhemmäksi Syntyvyys alenee, perhekoko pienenee (syy: perhe perustetaan yhä myöhemmin; toisen lapsen ongelma!) Avioliiton merkitys instituutiona heikkenee (avoliitto, yksinhuoltajat, erot, avioliiton ulkopuolella syntyvät lapset) Pienperheen idea silti edelleen vahva

Perheellistyminen Suomessa lapsuudenkodista lähdetään keskimäärin 23- vuotiaana (Etelä-EuroopassaEuroopassa yli 30-vuotiaana!) ensimmäinen lapsi n. 27 30-vuotiaana ensimmäinen avioliitto pian tämän jälkeen elämä vakiintuu noin 30-vuotiaana, minkä merkkeinä pidetään: opinnot päättyneet, ammatti ja työpaikka, vakiintunut parisuhde, partnerin kanssa yhteinen koti ja yhteiset tulevaisuuden suunnitelmat

Perheet Suomessa - Perheitä yhteensä 1,4 miljoonaa - Perheissä elää 77% suomalaisista, yksin elää 23% eli noin 1,2 miljoonaa - 42% suomalaisista asuu lapsiperheissä, joita on yhteensä 0,6 miljoonaa - Noin 1/5 40-vuotiaista naisista lapsettomia, Helsingissä reilut 1/3 - Lapsiperheistä 62% avioparin perheitä, 18% avoparien perheitä ja 20% yksinhuoltajaperheitä - Uusperheitä noin 10% perheistä

Trendi 2: Naisten palkkatyö yleistyy, työ silti sukupuolitettua Naisten osuus työmarkkinoilla lisääntynyt Mieselättäjyys yhä harvinaisempaa, sen rinnalle syntyy uusia malleja: kahden (ja puolentoista ) palkansaajan perheet one full-time and one part-time time earner, female carer -model Työmarkkinat sukupuolitettuja Kotityöt vahvasti sukupuolisidonnaisia

Yksilöllistymisen syyt ja seuraukset taustalla modernisoituminen, kohonneet koulutusvaatimukset, lisääntynyt liikkuvuus, kiristynyt kilpailu, hyvinvointivaltioiden yksilöivät tukimuodot valintamahdollisuudet ja -pakot lisääntyvät, yhteisölliset tulkintahorisontit + luokka- ja sukumääreet menettävät merkitystään varsinkin pysyvät ammatti-identiteetit identiteetit ja perinteisille sukupolvi- ja sukupuolirooleille rakentunut pienperhe p menettävät asemiaan

Minun elämäni on minun elämäni elämänvaiheet eriaikaistuvat eli se vaihtelee, milloin mennään avo/avioliittoon, kuinka useasti, milloin hankitaan lapset vai hankitaanko lainkaan, milloin opiskellaan, ollaan töissä, siirrytään eläkkeelle perhe menettää tehtäviään ja suhteita ylläpitävät entistä enemmän tunnesiteet (=PUHTAAT SUHTEET) yksilöt kantavat ja heidän on pakkokin kantaa aiempaa vahvemmin vastuun omasta elämästään ja valinnoistaan sosiaaliset sidokset jäävät, mutta niiden luonne muuttuu: löyhät puhtaat suhteet yleistyvät, y monet perinteiset kollektiiviset sidokset saattavat höltyä, mm. sukulaisten merkitys saattaa vähentyä ja ystävien merkitys kasvaa (valitut suhteet voittavat annetut)

Trendi 3: Muutoksia kotona ja vanhemmuudessa Uusia vanhemmuuden malleja syntyy, mutta hitaasti Uusi isyys muutos kuitenkin hidasta Kotitöiden jako hyvin sukupuolitettua Median voima lisääntyy (lasten rikas makuuhuonekulttuuri) Isovanhempien merkitys kasvussa

Trendi 4: Epätasa-arvo arvo moninaistuu Luokka-, sukupuoli- ym. erot saavat rinnalleen muita eroja, jotka rakentuvat t muun muassa etnisyyden, asuinalueen, perhemuodon ja koulutuksen k varaan Kaksi rinnakkaista kehityskulkua: elämänkulkujen yhdenmukaistumista ja toisaalta taloudellista eriytymistä kohti duaaliyhteiskuntaa 17% eurooppalaisista perheistä köyhyysriskissä

Voittaja- ja häviäjäperheet VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän ä vanhemman perhe, jossa korkeintaan kaksi lasta HÄVIÄJÄT: Ä Ä monilapsiset perheet, yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, yksinhuoltajaperheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheet 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe

Trendi 5: Maahanmuutto Maahanmuuttajat yksi ratkaisu alhaiseen syntyvyyteen ja mahdolliseen työvoimapulaan Etelä-Euroopassa Euroopassa paljon sellaisia maahanmuuttajanaisia, jotka tekevät laitonta hoivatyötä kodeissa Naisvetoinen siirtolaisuus: nainen tulee ensin (hoivatöihin), sitten muu perhe

Trendi 6: Care goes public Lastenhoito (päivähoito, esikoulu, koulu) voimakkaimmin laajentunut perhepolitiikan alue, valtion rooli kasvaa tasaisesti, vähintään ohjaamisessa ja lainsäädännössä Liittyy läheisesti tasa-arvopyrkimyksiin arvopyrkimyksiin ja naisten työssäkäynnin lisäämiseen Hoiva institutionalisoituu (esikouluvuosi pakolliseksi, enemmän päiväkoteja, äk lasten hoitamista i t kotona tuetaan) t ja professionaalistuu (työntekijöiden koulutus) welfare mix : valtio, järjestöt, perheet, markkinat

Media-aineistotaineistot Materiaalia 237 lapselta, kolmesta kaupungista ja yhdestä maaseututaajamasta Enemmistö 6 8-vuotiaita, mutta mukana myös 11 12-vuotiaita 169 mediapäiväkirjaa (nalle havainnoi) 70 piirustusta Hauska koti-ilta ilta 30 piirustusta Minulle tärkeä esine 75 parihaastattelua (media-aihe) aihe) 17 ainetta Unelmailtapäivä

Median vaarat Pohjoismaat median suhteen korkean k riskin maita: a) lapset ja nuoret kuluttavat median kanssa paljon aikaa, ja b) vanhempien suhtautuminen asiaan passiivista Ideaalit ruutuajat: alle 3-vuotiaille ei lainkaan, 3 7- vuotiaille puoli tuntia, 7 12-vuotiaille tunti, 12 15 15- vuotiaille 1,5 tuntia, 16+ kaksi tuntia! (lähde: Eric Sigman: The Impact Of Screen Media on Children. Nettijulkaisussa Improving the Quality of Childhood in Euirope 2012 ) Mediankäytöllä yhteyksiä ylipainoon i ja vähäiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen

HAUSKA KOTI-ILTA ILTA Sosiaaliset suhteet: - kaveriseurassa 28 - yksin kotona 25 - vanhempien kanssa 14 Toiminta: - tv, DVD:t, stereot, kirjat 24 - Tietokone, pelikonsolit, netti 19 - Liikunta ym. 13 - Oleilu 10 - N=70, lapset 1. 2. luokalla

Lasten mediankäyttö Tehdään asioita rinnakkain ja peräkkäin Ollaan sekä yksin että monissa eri ryhmissä Vuorovaikutus on sekä kasvokkaista että mediavälitteistä Vertaisryhmät usein tärkeämpiä kuin aikuiset Aika- ja tilajäsennykset vaihtelevat nopeasti; ne eivät ole perinteisellä tavalla funktionaalisia

Toiminnat unelmailtapäivänä Media (televisio, tietokone) 13 Syöminen (pizza, cola, karkit) 11 Shoppailu 9 Kaverit (yö)kylässä 8 Lotto- tai arpajaisvoitto 8 Ei koulua eikä läksyjä 7 Urheilu, liikunta 5 Lomamatka 3 (N=17, 5. luokan oppilaat)

Sosiaalinen media ja kulutus opettavat: Oppimaan yksin ja/tai kaveriseurassa, neuvottelemaan auktoriteettien tti tarpeellisuudesta t Liikkumaan sosiaalisesta maailmasta toiseen Työskentelemään ilman etukäteissuunnitelmaa Työskentelemään periodeittain, tekemään monia asioita samanaikaisesti, siirtymään nopeasti tekemisestä toiseen, jättämään kesken, olemaan keskittymättä Uudenlaisia tapoja määritellä ja tyydyttää tarpeita Omaksumaan vanhasta poikkeavia tilan- ja ajankäyttötapoja (esim. jatkuva joka paikan syöminen, kaiken kattava sosiaalisuus)

Riskiperheet nuoren kasvun kannalta Jatkuva pelko (etenkin väkivallan pelko) Pitkäaikaiset ik i t taloudelliset lli t ongelmat Päihde- ja/tai väkivaltaongelmat Vakavat, jatkuvat ristiriidat ja riitelyt Perheenjäsenen vakava sairaus Tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, puhumattomuus, väheksyminen )

Väkivalta Suomi on väkivaltainen maa: a) väkivaltarikollisuus, b) itsemurhat, c) aseiden lukumäärä, d) perheväkivalta, e) koulu- ja työpaikkakiusaaminen, f) sodat (raaka kansalaissota), g) myönteiset väkivalta- ja humalakuvaukset

Köyhyys, eriarvoistuminen Lapsiköyhyys ja lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistyvät nopeasti Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan Voittajaperheiden lapset perivät pääomia, joilla pääsee eteenpäin (taloudellinen, ll sosiaalinen, kulttuurinen), häviäjäperheiden lapset eivät Köyhyys periytyy

Pienet tai olemattomat riskit Avioero jos ei kovin riitaisa Eron jälkeiset hoivajärjestelyt Perhemalli (ydin/uusperhe, yksinhuoltaja) Vanhemmuus hukassa (ei ole totta) Hoitomuoto (koti- vai päivähoito) Media (internet) ja yksinolo

Lähdemateriaalia Hyvä netistä löytyvä raportti perheiden tilasta OECD- maissa (sis. myös hoitomuotojen ja perhemuotojen arviointia) on: OECD: Doing Better for Families Lasten hyvinvoinnista rikkaissa maissa: UNICEF: Child poverty in perspective: An overview of child well-being in rich countries (löytyy yy netistä)

Suomalaisten lasten hyvinvointi OECD:n selvitys lasten/nuorten hyvinvoinnista Suomalaislapset menestyvät: terveys, materiaalinen hyvinvointi, turvallisuus (ei pahoja riskejä) ja koulutus Suomalaislasten ongelmia: perhesuhteet (yksinoloa paljon), subjektiivinen hyvinvointi, valvomaton ja runsas mediankäyttö Köyhyys nousemassa vaikeaksi ongelmaksi

Ketkä kanavalla keskustelevat? nuoret miehet ovat noin 20 25-vuotiaita asuvat yksin, useimmilla ei edes puolivakituista parisuhdetta koulutus: osalla jäänyt peruskouluun, osa käynyt lukion, osa ammattikorkeassa, osa yliopistossa, osa ilman jatkokoulutuspaikkaa työ: suurin osa ei ole töissä, osalla pätkätöitä harrastukset: lähinnä pelaaminen, netti

Mistä kanavalla keskustellaan? Keskustelun aiheet voidaan luokitella neljään ryhmään: - Internet ja tietokoneet - Pelien pelaaminen, pelien analysointi - Yhdessäolo, tapaamisista sopiminen - Kodin arkirutiinit kuten ruoanlaitto, syöminen, henkilökohtainen hygienia

Työelämä eilen ja huomenna ENNEN: Sitoutuminen, pitkäjänteisyys, keskittyminen, k ennakointi, suunnittelu Työtehtävät selkeitä, ammattikuvat pysyviä Ammattitaito, osaaminen, käden taidot, usein konkreettinen tuotos Työn tekeminen kunnolla NYT MYÖS: Joustavuus, tämänhetkisyys, päällekkäisyydet, rinnakkaisuudet Ammattitaitoa ja työn tekemistä kunnolla arvostetaan, mutta nämä uhkaavat jäädä kommunikaation, tunnetyön, arviointien jne. alle Olet yhtä hyvä kuin uusin projektisi Voi olla epäselvää, mitä tuotetaan

Työn uudet vaatimukset Diskursiivisuus, vuorovaikutus Affektiivisuus, tunteiden käsittely Esteettisyys, tyylit, tavat Subjektivoituminen: koko minuus jatkuvan arvioinnin kohteena Ennen työtä tekivät kädet, nyt koko persoona

Koulutetun nuoren ensimmäiset 10 vuotta työmarkkinoilla 1. koulutus 3. työ 2. koulutus 4. työ 2. työ 1. työ 1. yritys 2. yritys

Siirtymät aikuisuuteen aikuisuus aikuisuus aikuisuus nuoruus nuoruus nuoruus perinteinen teollinen jälkiteollinen

Samanikäisyys nuorekkuus 10-15 15 v. 30-40 v. vanhuus lapsuus

Jälkiteollisen maailman opit Nyky-yhteiskunta yhteiskunta on vahvasti kulutus-, tunne- ja mediayhteiskunta Uudet toimintaympäristöt suosivat uusia sosiaalisuuden ja oppimisen tapoja Nämä ä asiat leviävät ä joka suuntaan ja alkavat näkyä vähitellen perheessä, koulussa, työelämässä, koko kulttuurissa

Lapsuus ja nuoruus neuvoteltavana Sukupolvien väliset suhteet, säännöt ja perinteet, auktoriteettimallit MINÄ: yksilöllisyys, tyyli, ruumis, unelmat ME: vertaisryhmät, perhe, instituutiot (koulu), media, idolit, valmentajat ym. Aika (milloin/miten aikuistutaan) ja tila (koti, ostoskeskus, koulu, netti...)

Millaisia nuoria aika suosii? Osaa hakea toiminnalleen koko ajan vihjeitä ympäristöstä, tä etenkin omilta viiteryhmiltään iltää ja mediasta (facebook) Omaa (työ)elämässä vaadittavia taitoja (kielitaito, tietotekninen osaaminen, tiedonhaku) ja asenteita (nuorekas, energinen, sosiaalinen, innostunut, muuntautumiskykyinen jne.) Perinteiset hyveet???: ainakin koulutus ja tutkinnot ovat edelleen hyödyllisiä y

Perhe edelleen tärkeä Perhe ja perhesuhteet ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole annettuja Relationaalisuus, suhteet, juurtuminen tärkeitä Perheet ovat mitä perheet tekevät Perheen rajat ovat avoimia ja neuvoteltavissa Perheessä on paljon prosesseja, jotka ulottuvat myös perheen ulkopuolelle, ja päinvastoin Lapsuus, nuoruus ja aikuisuus ovat neuvoteltavina, samoin perhe Perheessä edelleen paljon myös pysyvää