Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Kunnostustyön haasteet Kiinassa ja Suomessa

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (VONKU) -hanke LOPPURAPORTTI

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU)

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Hulevesien uudet aallot ENVICON 01/2019

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Pyhäjärven hoitokalastus

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LAITURI. Pyhäjärveä. erilaisin silmin s. 4. Pyhäjärven suojeluohjelman tiedotuslehti 2011 AJANKOHTAISTA VEDENLAATUTIETOA S. 2

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

KVVY. Pantone 300. Loppuraportti

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

IISI H1 SAUNA Harmaavesisuodatin. Asennus, käyttö ja huolto ohje

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Hulevesien suodatusarkku

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

KERTARAPORTTI

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Suodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari Kalle Karosto

Kipsi vähentää peltomaan

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

KERTARAPORTTI

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Suodatusarkku pilottina hulevesien puhdistuksessa

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

Keskitetty käsittely biosuodattimessa

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

TASO-hankkeen esittely

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Biohiili ja ravinteet

Transkriptio:

Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia Henri Vaarala Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa Loppuseminaari 9.12.2014 1

Suodattimet valumavesien puhdistuksessa Historiaa 2

Pyhäjärven valumaalueella toteutettuja vesiensuojelutoimia Kohteita toteutettu eri rahoituksella - Maanomistajat, ympäristötukijärjestelmä - Ympäristökeskus = ELY-keskus - Pyhäjärvi LIFE - EU -hankkeet - Pyhäjärven suojeluohjelma (ent. suojelurahasto) - Kunnat 3

Pyhäjärvi LIFE 1996-2000 + muut hankkeet Jokiuoman suuntaiset kalkkihiekkasuodinojat Isot suodatinkentät Ojanpohjasuodattimet Tehoaineina kalkki, Fosfilt ja/tai rautapitoinen kipsi Kirkkala, T., Ventelä, A.-M. and Tarvainen, M. 2011. Long-Term Field-Scale Experiment on Using Lime Filters in an Agricultural Catchment. Journal of Environmental Quality. Vol 40. Accepted. Väitös: Kirkkala, T. 2014. Long-term nutrient load management and lake restoration: case of Säkylän pyhäjärvi (SW Finland), Turun Yliopisto. Imponojan suodatin 2010, VINKU -hanke 4

Kiimassuonojan suodatin Erilaisia rakenteita, eri kokoisia.. Mäki-Laurilan suodatin, Ylhäältä alaspäin suodatus 0,2 m +59,50 Kiimassuon suodatin, Alhaalta ylöspäin suodatus collecting pipes (d=80 mm) geotextile 0,9 m gravel (3-6 mm) lime-sand or lime-fosfilt mixture 0,2 m percolation +58,20 dividing pipes (d=40) 5

1.6.1997 1.12.1997 1.6.1998 1.12.1998 1.6.1999 1.12.1999 1.6.2000 1.12.2000 1.6.2001 1.12.2001 1.6.2002 1.12.2002 1.6.2003 1.12.2003 P tot µg/l Kulmapelto ojanpohjasuodatin 600 500 Incoming Filtrated 400 300 200 100 0 Nämähän näyttää toimivan!!!! Uusia suodatinkohteita, uusia kokeiluja, uusia ravinteiden sitoja-aineita VALUMAVESI -hankkeessa 6

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa hankkeen kokeiluja HAASTEET: Uudet sitoja-aineet? Kierrätettävyys!? = ravinteet kiertoon Kohteen oltava mahdollisimman vähän huoltoa vaativa = käytettävyys Pienimuotoisia rakenteita = kustannustehokkaita 7

Sachtofer PR rae (rautahydroksidi, poltettu kalkki, vesi) Sachtleben pigments Oy Vuosimalli 2011 Räpin koetila: sachtofer PR -säkit Fosforisiepparisäkit testi 5 kpl peräkkäin maatalousojaan vesi rakeiden läpi Vesi ohjataan vanerilla säkkiin, jossa n. ½ m³ Sachtofer PR raetta 8

60611 140611 210611 280611 60711 130711 260711 100811 250811 80911 200911 PO4-P ug/l 60611 140611 210611 280611 60711 130711 260711 100811 250811 80911 200911 Kok P ug/l RÄPIN SÄKIT Säkit asennettu 1.6.2011 300 250 200 Control Räpi yp Räpi ap 150 100 50 0 Havaintoja: - säkin verkko liian pienisilmäistä tukkeutuuu ohivirtaus + huolto RÄPIN SÄKIT Lopputulema: 60 50 40 Control Räpi yp Räpi ap Toimivuus heikko! 30 20 10 0 9

Vuosimalli 2012: Suodatinpatoketju (4 kpl patoja, Sachtofer PR) - 2 osainen V-aukkoinen vesivaneripato - Aukkojen kohdalla teräsritilä (8 mm) - Patojen välissä Sachtofer rakeet n. ½ m³ Vesi suodattuu rakeiden läpi, joka sitoo fosforin Automaattimittari seuranta YP/AP + vesinäytteet Silmäkoko 8mm 10

Ei tämäkään mennyt niin kuin Strömsössä Vuosimalli 2012: Suodatinpatoketju (4 kpl patoja, Sachtofer PR) Reiät tukkeutui kesän aikana vesi kulki yli rakeiden, ei läpi harjoittelija harjasi verkkoa kesän aikana 11

18.5.2012 21.5.2012 24.5.2012 27.5.2012 30.5.2012 2.6.2012. 5.7.2012 8.7.2012 11.7.2012 14.7.2012 17.7.2012 3.8.2012 6.8.2012 9.8.2012 12.8.2012 15.8.2012 31.8.2012 3.9.2012 6.9.2012 9.9.2012. 26.10.2012 29.10.2012 1.11.2012 4.11.2012 7.11.2012 22.11.2012 25.11.2012 28.11.2012 1.12.2012 Kok P µg/l Padot asennettu 18.5. 300 250 200 RÄPIN PADOT Vedenlaatumittari + vesinäytteet Patoketjun yläpuoli Patoketjun alapuoli 150 100 50 0 12

Vuosimalli 2012-2014 SUODATINKASETTIKOKEILUT Salaojavesien puhdistukseen Salaojaston purkuputken päähän rakennettiin näytteenottokaivot Näytteenotoilla haettiin ravinteikas kokeilukohde SUODATINKASETTI X: Räpin koetila: Peltopintaala 5,2 ha 2012: Suodatinaineena Sachtofer PR 2013-2014: Nordkalkin kalsiumhydroksidi granula Tavoitteena sitoa fosforia, erityisesti liukoista fosforia 13

Suodatinkasetin toimintaperiaate SUODATINKASETTIKOKEILUT 2012 14

2012: Suodatinaineena Sachtofer PR Ei kierrätettävä materiaali! Poistunut kaupallisesta tuotannosta Pitoisuuden muutos: Kok P: AP - 9 % PO4-P: AP 25 % 15

15.8. K 17.9. 19.9. K 24.9. 9.10. K 17.10. 23.10. 7.11. 19.11. K 27.11. PO4-P µg/l 15.8. K 17.9. 19.9. K 24.9. 9.10. K 17.10. 23.10. 7.11. 19.11. K 27.11. Kok P µg/l 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Yläpuoli Alapuoli Räpin kasetti (Hiekka+Nordkalk) 2013 tuloksia Suodatinaineena: kalsiumhydroksidi (Nordkalk)+hiekka 50/50 K= kokoomanäyte 300 250 Räpin kasetti (Hiekka+Nordkalk) Yläpuoli Alapuoli Pitoisuuden muutos: Kok P: AP - 56% PO4-P: AP 94 % 200 150 100 50 0 K= kokoomanäyte 16

15.8. K 17.9. 19.9. K 24.9. 9.10. K 17.10. 23.10. 7.11. 19.11. K 27.11. ph 14 Yläpuoli Alapuoli Räpin kasetti (Hiekka+Nordkalk) 2013 tuloksia kalsiumhydroksidi+hiekka 12 10 - ph nousee 8 6 4 2 0 K= kokoomanäyte 17

PO4-P µg/l Kok P µg/l ph 2014 Tuloksia Kuiva kesä, vähän näytteitä! 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 250 200 150 100 50 0 840 430 14 23 20.8.2014 11.11.2014 230 180 2 3 20.8.2014 11.11.2014 Yläpuoli Alapuoli Yläpuoli Alapuoli 14 12 10 8 6 4 2 0 20.8.2014 11.11.2014 Saattaisihan tällainen kasettisuodatin toimiakkin KYSYMYKSIÄ HERÄÄ: Yläpuoli Alapuoli - Kuinka suuri laatikon koko vs valumaaluehehtaari? - Kuinka pitkään sitojarae toimii? - Vesinäytteiden vähyys, virtaamat? - ph:n nousu alapuolinen vesistö? - Lisää kasettisuodatinkohteita 18 seurantaan!

Vuosimalli 2014: Ojanpohjasuodattimet Kyläniitynoja, Kiukainen - Suodatinmateriaalina kalsiumhydroksidi (20%)+hiekka 2-8 mm (80%), 20-30 cm kerros. Päällä kivi 20-50 mm jakokerroksena - Suodattimen pituus 40 m - Pohjalla 4 salaojaputkea - Vesivaneripato - Vesi pakotetaan padottamalla suodattumaan ylhäältä alaspäin 19

Suodatinmateriaali Jakokerros 20

30.10.2014 21

Kyläniitynoja Rakennettu 4.9.2014 Ensimmäinen näyte saatiin vasta 30.10-30.10 kaikki vesi suodattimen läpi - 4.11 ja 11.11 virtausta yli/ohi suodattimen - 30.10.Suodattimen alapuolella vesi sameaa (kiintoainesta), joka ilmeisesti peräisin kaivusta ja suodattimesta 22

Perkolan ojanpohjasuodatin, metsätalouden kohde Rakennettu lokakuun puoliväli 2014. Ennen 23 suodatinta eroosiosuojaus ja pohjapatoketju kiintoainesta pois ennen suodatinta

Perkolan ojanpohjasuodatin, metsätalouden kohde Näytemäärät vielä vähäisiä. Kaivun vaikutukset näkyivät maastossa näytteenottojen yhteydessä. Kuva: 4.11.2014, pieni ohivirtaama (11.11. ohivirtaama suurempi) 24

Ojanpohjasuodattimet pohdintaa: Suhteellisen edullinen (n. 2000 /kohde) Padotusvaatimus pieni. +++! Suodattimen vedenkäsittelykapasiteetti pieni Soveltuvat ehkä parhaiten pienien valuma-alueiden ojiin, joissa ravinnepitoisuudet korkeat Lisää salaojaputkia ojan pohjalle kapasiteetti kasvaa? ph nousee alapuolinen vesistö?! Kiviniitynoja 2.12.2014 25

Suodatinkokeilut VALUMA - hankkeessa Uusia sitojamateriaaleja löytyi vähän.. Erilaisia suodatinratkaisuja kokeiltiin Kasettisuodatin näyttäsi toimivan Nordkalkin granula toimii, mutta kuinka pitkään? Erityisesti liukoiseen fosforiin Pitkäaikainen seurantajakso puuttuu Hiekka/granula suhde? Kalsiumhydroksidi granula on kierrätettävä materiaali!! = ravinteet kiertoon?! Ojanpohjasuodattimien jatkokehitys, kapasiteetin parantaminen? Uusia sitojamateriaaleja haetaan maailmanlaajuisesti!! 26

KIITOS MIELENKIINNOSTA! Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 27