Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa

Transkriptio

1 Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa Työnäytösraportti

2 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN MAASUODATTAMON RAKENTAMISESTA ILOMANTSISSA 1. Taustaa Hajajätevesihuolto-hanke käynnistyi tammikuussa 2008 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tutkia vähintään 13 eri jätevesijärjestelmän pitkäaikaistoimivuutta. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hanke järjestää kuntakohtaisia jätevesijärjestelmien työnäytöksiä v hankkeessa mukana olevissa kunnissa: Ilomantsissa, Juuassa, Kesälahdella, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Tohmajärvellä. 2. Työnäytöksen valmistelu Ilomantsissa järjestettävään työnäytökseen oli alustavasti kiinnostuneita 2-3 kiinteistöä, mutta todellisuudessa vain yksi: Meri Viljamaan ja Sauvo Henttosen omistama kiinteistö. Kohteella on päärakennus, jossa harjoitetaan myös maatilamajoitusta. Työnäytöksen lehti-ilmoitus julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa ja paikallislehti Pogostan Sanomissa Jätevesien käsittelyjärjestelmä rakennettiin kolmena päivänä. Saostussäiliöt, tarkastuskaivot ja viettoviemärit asennettiin valmiiksi ennen työnäytöstä. Maasuodattamo rakennettiin suurimmaksi osaksi valmiiksi, mutta suodatuskentän loppuosaa jätettiin täyttämättä järjestelmän esittelyä varten. 3. Työnäytös klo Työnäytöksessä Mika Mäntysalmi Jitalta esitteli maasuodattamon toimintaperiaatteen ja rakenteen. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua maapuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta ajankohtaisia kysymyksiä jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui 24 asiasta kiinnostunutta henkilöä.

3 2 4. Jätevesijärjestelmän toimintaperiaate Kiinteistön maatilamajoituksen/asuinrakennuksen jätevesiratkaisuksi valittiin maasuodattamo, koska paikallinen maaperä oli liian tiivistä maahan imeyttämölle. Maasuodattamoon päädyttiin kiinteistönomistajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, koska omistaja halusi mahdollisimman helppohoitoisen, kokonaisedullisen ja toimivan järjestelmän. Maasuodattamo on mitoitettu AVL 18 mukaan. Maasuodattimen toimintaperiaatteena on, että jätevesi puhdistuu suodatinhiekan läpi kuljettuaan (biologisesti ja fysikaalis-kemiallisesti). Maasuodattimen tärkein puhdistusprosessi tapahtuu suodatinhiekan yläpintaan muodostuvassa biokerroksessa (paksuus noin 1-10 mm), jossa orgaaninen aine (BOD) hajoaa ja tietty osa ravinteista sitoutuu. Lisäksi kiintoainetta ja ravinteita sitoutuu mekaanisesti suodattumalla hiekkaan. Pääasiallinen fosforin pidätys maasuodattimessa tapahtuu kemiallisella adsorptiolla. Maasuodattamon rakentamiskustannukset tällä kohteella olivat tuntityönä teetettynä noin 8600 euroa. 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit Hajajätevesihuolto -hankkeen työnäytöskohde toteutettiin yhteistyössä mm. P-K:n ELY-keskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Meri Viljamaan ja Sauvo Henttosen, Jitan ja Ilomantsin kunnan kanssa. Kohteen maanrakennusurakoitsijana toimi Kari Kuivalainen ja työmaan valvojana Petri Kurki. Maveplan Oy/Hajajätevesihuoltohanke hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta puhdistamon rakentamiseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. valokuvia maasuodattamon rakentamisesta

4 Jitan muoviset saostussäiliöt 3-os. 3,5 m 3 ja 3-os. 3m 3 (yht. 6,5m 3 ) asennettiin hiekka-alustalle ja ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Saostussäiliöt pengerrettiin osittain nykyisen maanpinnan yläpuolelle lähellä maanpintaa olevan kallion vuoksi. Näkymä jälkimmäisen saostussäiliön sisälle. Kuvassa saostussäiliöltä lähtevän putken T-haarassa on karkeasuodatin, joka estää kiintoaineen ja rasvan karkaamiseen maapuhdistamoon. Karkeasuodattimen voi nostaa tarvittaessa pois ja puhdistaa esim. painepesurilla.

5 Saunalta tuleva 75 mm viemäriputki yhdistettiin muhvihaaralla asuinrakennuksesta tulevaan 110 mm viemäriputkeen juuri ennen saostussäilölle tuloa. Kuvassa etualalla on jätevesiviemärin tarkastusputki, joka toimii tarvittaessa huoltokaivona esim. viemärin tukkeutumistilanteissa tuloviemärin ja saostussäiliön välillä.

6 Maasuodattamon kaivannon kaivua. Kaivannosta tuli noin 4 m leveä ja noin 15 m pitkä. Kaivannon pohjalle asennettiin tiivistekalvo (2 x aumamuovi). Kokoomakerros (30 cm) tehtiin salaojasorasta. Kokoomaputket d=110 mm asennettiin asennusraita ylöspäin ja noin 0,5 % kaltevuuteen.

7 Kokoomakerroksen päälle levitettiin 0-8 mm suodatinhiekkaa, joka asennettiin kerroksittain kaivinkoneen kauhalla kevyesti tiivistäen. Suodatinhiekkakerroksen korkeus on yhteensä 80 cm. Suodatuskerroksen päälle asennettiin jakokerros mm sepelistä. Imeytysputket asennettiin 0,5 % kaltevuuteen ja asennusraita ylöspäin.

8 Jakokerroksen (30 cm) päälle asennettiin suodatinkangas ja lämmöneriste ennen täyttömaan asennusta. Työnäytöksessä kävi noin 30 vierailijaa tutustumassa jätevesijärjestelmän toimintaperiaatteeseen ja rakenteisiin.

9 Kumparemaasuodattamo valmiina. Järjestelmä pengerrettiin osittain nykyisen maanpinnan yläpuolelle lähellä maanpintaa olleen kallion vuoksi. Etualalla näkyy jakokaivo ja kokoomaputkien tuuletusputket. Taustalla on imeytysputkien tarkastus/tuuletusputket. Kuvassa purkuputken pää, johon asennettiin myyräläppä pieneläinten pääsyn estämiseksi. Purkuputki asennettiin alapuolella olevaan ojaan (noin 90 m etäisyydelle maasuodattamosta).