LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE ETELÄ-SUOMEN LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE

LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE ETELÄ-SUOMEN LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE

TIIVISTELMÄ Työn tavoitteena on ollut selvittää Etelä-Suomeen, Forssan seudulle, sijoitettavan lentokentän toimintaedellytykset sekä mahdollinen toimintakonsepti. Tavoitteena on ollut löytää lentokentälle soveltuva sijaintipaikka, joka on helposti saavutettavissa, ja joka toteutuessaan ei aiheuttaisi merkittäviä haittoja ympäristölleen. Selvityksessä on kiinnitetty huomiota liikennejärjestelmän kehittämiseen kytkemällä eri liikennemuodot toisiinsa kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Työn pohjana on toiminut keskustelu uuden kaupallisen lentokentän perustamisesta Etelä-Suomeen. Suomen lentoliikenteen ennustetaan kasvavan tulevina vuosina voimakkaasti, mistä johtuen on herännyt kysymys Helsinki-Vantaan kapasiteetin riittävyydestä. Lisäksi uudet ympäristömääräykset asettavat Suomen liikennejärjestelmälle ja lentoyhtiöille uusia haasteita. Nykyinen liikennepolitiikka ohjaa vähentämään liikenteen ympäristöpäästöjä, mikä on huomioitu Forssan seudun lentokentän toimintamallia suunniteltaessa. Forssan seutu on keskeisellä sijainnilla Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen muodostamaan kärkikolmioalueeseen nähden. Logistisesti erinomainen sijainti mahdollistaa nopeat ja monipuoliset liikenneyhteydet alueelle. Tämä luo toimintaedellytykset kaupalliselle lentokeskukselle, jonka ympärille voidaan rakentaa sekä kaupallisia palveluita että yritysten muodostamia keskittymiä. Lentokentälle määritettiin Forssan seudulta kolme vaihtoehtoista sijaintipaikkaa, joita vertailtiin liikenneyhteyksien, maanperän ja ympäristön osalta. Parhaaksi sijaintipaikaksi osoittautui Humppilan vaihtoehto, joka sijaitsee valtatien 2 itäpuolella, aivan Turku-Toijala-pääradan läheisyydessä. Forssan seudulle sijoitettavan lentokentän vahvuus on sen sijaintiin perustuvissa liikenneyhteyksissä. Lentokenttä voidaan sijoittaa pääradan varteen lähelle valtateiden risteystä, mikä mahdollistaa eri kulkumuotojen yhteenkytkennän ja hyvän saavutettavuuden eri puolelta Suomea. Tavoitteena on uudenlainen matkakeskus, jossa yhdistyy rautatieasema ja lentokenttäterminaali. Lentokentän kannattavuus alueella ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Taloudelliset riskit ovat huomattavia, sillä uuden kentän lanseeraaminen Etelä-Suomeen lähelle muita kansainvälisiä lentokenttiä on haasteellista. Selvityksen mukaan lentokentän ympärille tulee rakentaa yhtenäinen ja toimiva liikeidea. Lentokentän yhteyteen on tarpeen luoda kauppa- tai elämyskeskus, joka nostaa lentokenttähankkeen kannattavuutta ja alueen vetovoimaisuutta. Lisäksi lentokentän tuoma imagovaikutus on hyödyksi alueen kehitykselle. Alueelle soveltuu parhaiten tilauslentotoiminta ja halpalentoyhtiöiden tuottamat palvelut. Kentälle voi sijoittua myös liikelento- ja lentorahtitoimintaa sekä harrastusilmailu- ja koulutustoimintaa. Lentokenttähanke voidaan toteuttaa vaiheittain kentän kehittymistarpeiden mukaan. Alustavissa investointilaskelmissa kentän ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat arviolta 30 35 milj. euroa. Tämä tarkoittaa lentotoiminnan aloittamista 2300 metrin pituisella kiitotiellä, joka mahdollistaa kaupallisen tilauslentotoiminnan. Etelä-Suomen lentokenttä Forssan seudulle on pitkän ajanjakson hanke. Tämän esiselvityksen tavoitteena on ollut tarkastella kentän toimintamahdollisuuksia. Lentokentälle on löydetty erinomainen sijainti, jota täytyy markkinoida toimintaprofiilin mukaisille toimijoille ja sijoittajille. Työ jatkuu viranomais- ja yritysneuvotteluina sekä erinäisiin suunnitelmiin ja kaavahankkeisiin liittyvinä selvityksinä, minkä jälkeen voidaan tehdä päätös kentän tarkasta sijainnista ja rakentamisesta. 2

ESIPUHE Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n aluekeskusohjelma ja Humppilan kunta päättivät syksyllä 2007 käynnistää selvitystyön Forssan seudulle sijoitettavasta lentokentästä. Esiselvityksen tavoitteena on tutkia, onko Forssan seudulle sijoitettavalle kansainväliselle lentokentälle kysyntää. Samalla etsitään keskukselle sijaintipaikka ja tehdään logistiikkakeskukselle alustava toimintamalli. Selvityksen lähtökohtana on ollut keskustelu Malmin lentokentän korvaamisesta ja Etelä- Suomeen sijoitettavasta Helsinki-Vantaan 2. kentästä. Keskustelussa on noussut esiin kentän sijoittaminen Humppilaan. Lisäksi selvitys liittyy käynnissä olevaan liikennepoliittiseen selontekoon. Esiselvitys perustuu asiantuntijoiden tekemiin arvioihin ja laskelmiin sekä haastatteluihin. Työtä ohjasi työryhmä, johon kuuluivat Timo Lindvall ja Kirsi Sippola Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:sta, Antti Heinilä Forssan kaupungilta, Humppilan kunnanjohtaja Esko Tonteri, Kari Tasala ja Tuija Pihlajamäki Humppilan kunnalta sekä Hannu Raittinen Hämeen liitosta. Pääkonsulttina toimi SITO-yhtiöt ja alikonsulttina Air Bond. Projektipäällikkönä toimi DI Juha Mäkinen Sito Tampere Oy:stä. Muina konsultteina toimivat TkT Jarkko Rantala, DI Teuvo Leskinen, DI Timo Huhtinen, ins. Katja Hyökki-Kotilainen ja tekn.yo Iida-Maria Rantanen SITO-yhtiöistä sekä Timo Oinas Air Bondista. 3

SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...5 1.1 Selvityksen tavoitteet ja lähtökohdat...5 1.2 Kytkeytyminen muihin hankkeisiin...5 1.3 Ilmaliikenne Suomessa...6 2 LENTOKENTÄN SAAVUTETTAVUUS...9 2.1 Sijaintiin vaikuttavat tekijät...9 2.2 Maantieteellinen sijainti...10 3 LENTOKENTÄN TOIMINTAEDELLYTYKSET...14 3.1 Sijaintivaihtoehdot ja hakualueet...14 3.2 Ilmailutoimintojen toimintaedellytykset...17 3.3 Haastattelututkimuksen yhteenveto...18 3.4 Esimerkkikohteet...20 4 HANKKEEN INVESTOINTITARPEET...24 4.1 Lentokentän alustava rakenne...24 4.2 Lentokentän rakentamiskustannukset...25 4.3 Muut kustannukset...26 5 LENTOKENTÄN TOIMINTAMALLI...27 5.1 Alustava ehdotus toimintamalliksi...27 5.2 Lentokentän ympärille muodostuvat palvelut...28 5.3 Riskianalyysi hankkeen kannattavuudesta...30 5.4 Alustavat rahoitusmallit...31 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...33 6.1 Ympäristövaikutukset...33 6.2 Maankäytön kehittäminen...34 6.3 Vaikutukset Forssan seutuun ja yritysten toimintaedellytyksiin...35 6.4 Liikenteelliset vaikutukset...36 6.5 Vaikutukset Suomen ilmailuun...37 6.6 Yhteenvetotaulukko...38 7 JOHTOPÄÄTÖKSET...39 8 LÄHTEET...40 9 LIITTEET...40 4

1 TAUSTAA Tämän selvityksen käynnisti keskustelu Helsingin Malmin lentoaseman lakkauttamisesta ja uuden korvaavan kansainvälisen lentokentän perustamisesta Etelä-Suomeen. Keskusteluissa nousi esiin lentokentän perustaminen Humppilaan, jota VTT:n erikoistutkija Timo Sneck esitti tulevaisuusvisiossaan jo 1980-luvulla. Tätä selvitystä tehdessä on valmisteilla myös liikennepoliittinen selonteko, jossa käsitellään Suomen lentoliikenteen kehittämistä. Tässä luvussa käsitellään selvityksen tavoitteita, lähtökohtia ja kytkeytymistä muihin hankkeisiin sekä esitellään lyhyesti lentoliikennettä Suomessa. 1.1 Selvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Työn tavoitteena on selvittää Forssan seudulle sijoittavalle lentokentälle toimintaedellytykset sekä toimintakonsepti, joka sopii suunnitellulle kentälle parhaiten. Työssä selvitetään myös, mihin kyseinen kenttä tulisi sijoittaa, jotta se olisi hyvin saavutettavissa, eikä aiheuttaisi merkittäviä haittoja ympäristölleen. Lähtökohtana on sijoittaa Forssan seudulle kaupallinen lentokenttä, joka palvelee koko Etelä- Suomea. Forssan seudulle ei olla siirtämässä nykyistä Malmin lentokenttää, joka toimii yleisilmailun keskittymänä Suomessa. Sen sijaan uuden lentokentän toivotaan vastaavaan lentoliikenteen kasvuun ja pääkaupunkiseudun lentotoiminnan kehittämiseen. Forssan seudulle Humppilaan sijoitettavan lentoaseman edut ovat ennen kaikkea sen sijainnissa valtateiden risteyskohdassa ja pääradan läheisyydessä, jossa on mahdollisuus raideyhteyden saamiseen kentälle kestävän kehityksen mukaisesti. 1.2 Kytkeytyminen muihin hankkeisiin Helsingin Malmin lentokentän siirtämisestä on keskusteltu pitkään. Helsingin yleiskaavassa 2002 Malmin lentokenttäalueelle on esitetty asuinrakentamista, mutta yleiskaava jäi kyseisen alueen osalta vahvistamatta. Helsingin kaupunki on esittänyt vuonna 2004 tavoitteensa irtisanoa Malmin lentokentän vuoteen 2034 ulottuva maanluovutussopimus vuoden 2010 lopussa. Tämän johdosta liikenne- ja viestintäministeriö teetti Malmin lentokentän toimintojen tulevaisuudesta selvityksen. Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä on päädytty esittämään Malmin lentokentän siirtämistä Porvoon Backakseen. Aiheesta on aiemminkin tehty liikenne- ja viestintäministeriölle selvitys, jossa haettiin Malmin kentälle korvaavaa paikkaa 80 km etäisyydeltä Helsingistä. Työryhmä ehdotti silloin Malmin korvaavalle kentälle kolmea vaihtoehtoista sijaintipaikkaa: Askola, Mäntsälä ja Riihimäki. Ehdotus Backaksen kentästä on kuitenkin saanut osakseen runsasta vastustusta muun muassa Porvoon kaupunginvaltuuston taholta. Selvityksen mukaan uudelle kentälle olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa kaikki Malmin kentän nykyiset lentokone- ja helikopteritoiminnot. Selvityksen mukaan kentälle voisi sijoittaa Malmin nykyisten toimintojen lisäksi pienemmillä konetyypeillä hoidettavaa kaupallista lentotoimintaa Helsinki Vantaan lentoasemalta, kuten esimerkiksi reittilentoja Baltian maihin. Malmin lentokentän toiminnan jatkamispäätöksellä on vaikutusta Forssan seudun lentokentän hankkeeseen ja kentän toimintaan, vaikka tarkoitus ei ole siirtää Malmin toimintoja Forssan seudulle. 5

Yleisilmailu, mitä pääosin Malmin lentotoiminta edustaa, on niin paikallista, että sitä ei voi siirtää pois Helsingin seudulta. Näin Forssan seudun lentokenttä ei voisi korvata Malmin lentokenttää. Ehdotettu Porvoon Backaksen kenttä puolestaan olisi selvä kilpailija Forssan seudulle perustettavalle lentokentälle etenkin kaupallisen lentoliikenteen ja lentokoulutuksen osalta. Toinen merkittävä tekijä, joka vaikuttaa Forssan seudun lentokenttähankkeeseen, on tulevaisuudessa mahdollisesti syntyvä tarve toiselle kansainväliselle lentoasemalle lähellä pääkaupunkiseutua eli tarve ns. Helsinki-Vantaan 2. kentälle. Tähän on perusteena Helsinki-Vantaan lentoliikenteen suuret kasvuennusteet. Helsinki-Vantaan lentokentän vuosittainen matkustajamäärä on nykyisin hieman yli 13 miljoonaa matkustajaa (2007) ja sen on ennustettu kasvavan 30 miljoonaan seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä vaatii merkittäviä investointeja lentoasemaan. Parhaillaan selvitetään, kuinka pitkälle on järkevää laajentaa nykyistä Helsinki- Vantaan terminaalia. Tietyssä vaiheessa Helsinki-Vantaan operaatioiden määrä myös saavuttaa rajan, jolloin nykyisten kiitoteiden kapasiteetti on tiettyinä vuorokauden aikoina tai päivinä täysin käytössä. Viimeistään tällöin joudutaan harkitsemaan, olisiko edullisempaa suunnata osa lentoliikenteen kasvusta toiselle Etelä-Suomea ja pääkaupunkiseutua palvelevalle lentokentälle. 1.3 Ilmaliikenne Suomessa Suomessa on yhteensä 28 lentoasemaa, joista suurinta osaa (25 kpl) ylläpitää Finavia. Muiden tahojen omistuksessa olevia lentoasemia ovat Mikkeli, Seinäjoki ja Sodankylä. Lentoasemien lisäksi Suomessa on lukuisia pienempiä lentopaikkoja, joita ei luokitella lentoasemiksi. Kahdentoista lentokentän matkustajamäärä ylitti 100 000 matkustajan rajan vuonna 2006. Näistä kannattavia kenttiä oli vain seitsemän matkustajamäärältään suurinta eli ne joiden matkustajien määrä ylitti 300 000 matkustajaa vuodessa. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan lentoliikenteen verkossa ei ole nykyisin olennaisia ongelmia ja lentoasemia kehitetään kysynnän mukaan. Finavia ylläpitää lentoasemiaan verkostoperiaatteella eli kaikkien yksittäisten lentoasemien ei tarvitse olla kannattavia. Kenttien ylläpitoa ja kehittämistä tuetaan valtionavuin. Suomen lentoliikenteeseen voi tulla isokin rakennemuutos, jos EU-komission päätös lakkauttaa valtion liikelaitokset toteutuu Finavian kohdalta. Kauppalehden tietojen mukaan Finavia todennäköisesti pilkotaan, mikä mahdollistaa yksityisten lentoasemien yleistymisen Suomessa ja lisää kilpailua alalla (Kauppalehti 23.1.2008). Siviililentokentillä toimiva ilmaliikenne jaetaan viiteen pääluokkaan: yleisilmailuun, liikelentotoimintaan, reittilento- ja tilauslentotoimintaan sekä rahtilentotoimintaan. Näistä yleisilmailuun kuuluu useita eri ilmailuharrastusmuotoja sekä lentokoulutustoiminta. Suomen Ilmailuliiton jäsenrekisterissä on noin 254 jäsenkerhoa ja jäseniä yhteensä 10 000. Yleisilmailua on Suomessa lukuisissa pienemmissä lentopaikoissa, joista osa on erikoistunut tiettyyn harrastusmuotoon, esimerkiksi purjelentoon. Yleisilmailua voidaan harrastaa myös reittilentoja välittävillä lentokentillä. Harrastusilmailun toimintaedellytykset ovat heikkenemässä nousevien kustannusten myötä eikä alan odoteta kasvavan lähitulevaisuudessa. Kustannuksia ovat nostaneet yleinen hintakehitys sekä yksityisessä huvi-ilmailussa käytettävien polttoaineiden muuttuminen veronalaisiksi vuoden 2008 alusta. Yleisilmailun toiminnan kannalta yksi merkittävä kysymys on Helsingin Malmin lentokentän tulevaisuus. Yleisilmailu ei ole kaupallista toimintaa pyörittävien lentoasemien kannalta merkittävä tulon lähde, mutta se piristää pienempien lentokenttien toimintaa. 6

Muiden ilmailuluokkien ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan voimakkaasti. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kiristyvät vaatimukset ja globaali kilpailu lisäävät nopeiden kuljetusmuotojen, kuten lentorahdin kysyntää sekä lentäen tehtäviä työmatkoja. Tämä osaltaan edellyttää hyvää liikennejärjestelmää, jossa on sujuvat yhteydet lentokentille ja jossa eri kulkumuodot ovat kytketty toiminaan yhdessä (kuva 1). Forssan seutu Kuva 1. Suomen merkittävät liikenneverkot ja lentoasemat. (LVM 2003) Suomalaisten tekemät vapaa-ajan ulkomaanmatkat ovat olleet tasaisessa nousussa. Vuonna 2006 suomalaiset tekivät noin 3 miljoonaa yli yön kestävää matkaa ulkomaille. Viimeisen 5 vuoden aikana ulkomaan vapaa-ajan matkat ovat kasvaneet 19 prosenttia. Tilauslentojen odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa, sillä palkansaajilla on yhä enemmän varaa lomamatkoihin sekä halua irrottautua työstä. Tätä saattaa kasvattaa myös suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen. Finavian ilmailutilastojen mukaan lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet yli 5 prosentin vuosivauhtia, viime vuosina jopa enemmän. Osa huomattavasta kasvusta selittyy globaalilla ilmiöllä, jossa vuoden 2001 terrori-iskun aiheuttama lentoliikenteen väheneminen otettiin kiinni. Suomessa tämän vaikutus on ollut kuitenkin vähäisempää kuin keskimäärin maailmalla. Suurin osa Suomen ulkomaanlennoista on kulkenut Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, kuten kuvasta 2 voidaan nähdä. 7

Kuva 2. Lentoliikenteen matkustajamäärien kehitys 10 vuoden aikana. (Finavia, vuosikertomus 2006) Finavia ennustaa, että matkustajien määrä jatkaa nykyisen mukaista kasvuaan. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2030 Helsinki-Vantaan lentoaseman tulisi välittää jopa 30 miljoonaa matkustajaa. Voimakkaan kasvun ennusteet perustuvat suurelta osin Finnairin strategiaan panostaa Aasian liikenteeseen, jolle Helsinki-Vantaan lentoasema toimii solmupisteenä, josta jatkoyhteydet jakautuvat eri puolille Eurooppaa. Maailmalla yleisesti kasvanut vuonna 2007 ennätyksellisesti, keskimäärin maailmassa lentomatkustajien määrä on kasvanut 7,5 %. Aasian sisäinen liikenne ja lennot Aasian ja Euroopan välillä ovat kasvaneet eniten 8,8 %. Vuonna 2008 lentoliikenteen kasvun ennustetaan kuitenkin laskevan 5 prosentin tasolle. On mahdollista, että tulevaisuudessa kasvu hidastuu enemmänkin talouden kasvun taantuessa. Tulevaisuuden liikennejärjestelmää pohdittaessa on tullut esiin lentoliikenteen roolin kasvaminen sekä henkilö- että tavaraliikenteessä, mikä lisää tarvetta kansainvälisiin yhteyksiin muiltakin lentoasemilta kuin Helsingistä. Kasvaneet ympäristömääräykset ja niiden vaikutukset lentoliikenteelle vaikuttavat myös tulevaisuuden lentoliikenteen kehittymiseen. Kasvihuoneilmiön näkyminen on osaltaan lisännyt pyrkimyksiä vähentää liikenteen päästöjä. Nämä määräykset ja ympäristöystävällisyyteen pyrkivä liikennepolitiikkaa ohjaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä ja vähentämään yksityisautoilua. Eri kulkumuotojen yhdistäminen yhtenäiseksi matkaketjuksi on tehokasta ja ympäristöystävällistä. Ympäristömääräykset voivat vaikuttaa siihen, että lentoliikenteen matkustajia siirtyy raideliikenteen käyttäjiksi. Tämä lisää maakuntien omien kenttiä lentoliikennettä. 8

2 LENTOKENTÄN SAAVUTETTAVUUS Saavutettavuus on yksi alueen kilpailukykytekijöistä. Alueen yleistä saavutettavuutta mitataan kolmella tekijällä: markkinoiden maantiesaavutettavuus, teollisuuden ulkomaanyhteydet ja lentoliikenteen läheisyys. Kansainvälisen lentokentän läheisyys parantaa alueen saavutettavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi. Luvussa käsitellään saavutettavuuden lisäksi muita sijaintiin vaikuttavia tekijöitä ja arvioidaan Forssan seudun sijaintia Helsinki-Turku-Tampere kärkikolmion näkökulmasta sekä sen saavutettavuutta eri kulkumuodoilla. 2.1 Sijaintiin vaikuttavat tekijät Kansainvälinen lentokenttä sijoitetaan sinne, missä on riittävästi käyttäjäpotentiaalia. Hyvät liikenneyhteydet kasvattavat aluetta, jonka lentokenttä saavuttaa. Kentälle tulisi olla erityisesti hyvät julkisen liikenteen yhteydet, koska lentoliikenne kytkeytyy aina vain osaksi yhtä matkaketjua. Nykyisin Suomessa liikennepolitiikan tavoitteena on edistää julkista liikennettä ja kestävää kehitystä, mitä ympäristöystävällinen junaliikenne parhaimmillaan edustaa. Silti Suomessa ei ole yhtään kansainvälistä lentokenttää, jolle olisi suora raideyhteys. Useissa muissa Euroopan maissa asia on toisin. Esimerkiksi Tukholman Arlandan ja Oslon Gardermoenin lentoasemille on keskeisenä kulkutapana hyvin nopea junayhteys. Vaikka lentokentän sijainnin tärkein tekijä on iso käyttäjäpotentiaali, kenttää ei voida sijoittaa lähelle nykyisten kaupunkien keskustoja eikä lähelle pääkaupunkiseudun asuinalueita ympäristö ja maankäytöllisistä syistä. Osin tästä syystä pääkaupunkiseudulta ei ole löytynyt sopivaa paikkaa toiselle kansainväliselle lentokentälle. Kenttää tulisi etsiä Helsingin laajemmalta metropolialueelta ja ottaa huomioon myös Helsinki-Turku-Tampere kärkikolmion näkökulma. Nykyisten ja tulevien ympäristömääräysten valossa on syytä etsiä kaikki kulkumuodot yhteenkytkevää vaihtoehtoa Etelä-Suomen tulevalle toiselle suurkentälle. Nykyisin Helsinki-Vantaan ja Tampere-Pirkkalan kansainvälisiä lentoja käytetään ympäri Suomea. Kauempaa Helsinki-Vantaalle tullaan yhä useammin vaihtolennolla. Tällä hetkellä suurin osa ulkomaille lähtevistä matkustaa ensin asuinpaikkakunnaltaan eteläiseen Suomeen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Jos tätä matkustamista arvioitaisiin uudestaan ympäristön kannalta, olisi edullisempaa, että kansainvälisiä lentoja lähtisi isossa mittakaavassa myös lähempää suomalaisten asuinpaikkakuntia. Tampere ja Forssan seutu sijoittuvat tästä näkökulmasta selvästi paremmin kuin Turku tai Helsinki Liikematkojen kannalta ja vaihtolentojen kannalta Helsinki-Vantaa on toimivin vaihtoehto myös saavutettavuuden kannalta, varsinkin kun Helsingin keskustasta saadaan raideyhteys lentoasemalle. 9

2.2 Maantieteellinen sijainti Forssan seutu on keskeisellä sijainnilla Helsinki-Turku-Tampere kärkikolmion näkökulmasta. Forssan pohjoispuolella sijaitseva Humppila sijaitsee suurten keskuksien risteyskohdassa: Helsinki Pori (vt 2) ja Turku Tampere (vt 9). Lähes koko Lounais-Suomi on 100 km säteellä Humppilasta (kuva 3&4). Lisäksi valtatie 10 kulkee Forssan lävitse Turusta Hämeenlinnan kautta Lahteen. Seudulle sijoitettava lentokenttä olisi logistisesti edullisessa paikassa, joka olisi hyvin saavutettavissa. Suurimmat kaupunkiseudut Asukasluku 2003/04 >100 000 > 50 000 > 25 000 Uudenmaan ulkopuolella Päätiet TORNIO-KEMI ROVANIEMI OULU KOKKOLA PIETARSAARI KAJAANI VAASA Humppila SEINÄJOKI 150 km 100 km IISALMI KUOPIO JYVÄSKYLÄ JOENSUU VARKAUS SAVONLINNA PORI TAMPERE 50 km MIKKELI RAUMA TURKU LAHTI KOUVOLA IMATRA HÄMEENLINNA LAPPEENRANTA R:MÄKI 50 km KOTKA SALO 100 km PÄÄKAUPUNKISEUTU 150 km Kuva 3. Suurimmat kaupunkiseudut ja Humppilan sijoittuminen niihin nähden (Tiehallinto), sekä lentokentän läheisyys vuoden 2005 lentoverkolla (PPT 2001). Forssan seudulta Humppilasta 150 kilometrin säteellä asuu yli 2,5 miljoonaa asukasta, 100 kilometrin säteellä asuu noin 1,3 miljoonaa asukasta ja 50 kilometrin säteellä hieman yli 160 000 asukasta. Kauempaa Jyväskylästä, Kuopiosta, Seinäjoelta ja Vaasasta Humppilassa sijaitseva lentokenttä olisi paremmin saavutettavissa junalla kuin Helsinki-Vantaan lentoasema. Humppilaan sijoittuva lentokenttä olisi helposti saavutettavissa sekä maanteitse että junalla. Eteläisen Suomen suurimmista keskuksista Helsingistä, Turusta ja Tampereelta on nopea ja suora maantieyhteys alueelle. Lisäksi Turku-Toijala-rata mahdollistaa liikkumisen Humppilaan junalla. (kuva 4) Voidaan arvioida, että Forssan lentokentälle suhteessa eniten matkustajia tulisi sen lähialueilta alle 100 km säteeltä. 150 km säteeltä ja kauempaakin matkustajat valitsisivat todennäköisesti sopivimman lähtöpaikan hinnan, matkan ja tarjonnan perusteella mahdollisen läheisen maakuntakentän, Helsinki-Vantaan ja Forssan seudun lentokentän väliltä. 10

Vaasa Vaasa/ Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Kuva 4. Humppilan keskeinen liikenteellinen sijainti Etelä-Suomen alueella. Saavutettavuus julkisella liikenteellä Lentokentälle saavutaan tai sieltä lähdetään Suomessa nykyisin henkilöautolla, linja-autolla ja taksilla. Junalla Suomessa ei pääse suoraan lentokentälle, joten sen osuus on matkatapajakaumassa luonnollisesti pieni. Helsinki-Vantaan matkustajatutkimuksessa vajaa 4 prosenttia vastaajista saapui junaa käyttäen (Finavia 2006). Joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen vähentää lentoaseman maaliikenteen ruuhkia ja on nykyisten liikennepoliittisten tavoitteiden mukaista. Kuvassa 5 on esitetty eräiden eurooppalaisten lentokenttien kulkumuotojakaumia, joihin useisiin tullaan yli 20 % osuudelle junalla. Kuva 5. Helsinki-Vantaan ja eräiden eurooppalaisten lentokenttien matkustajien kulkumuotojakaumia. Mukana ei ole vaihtomatkustajia. Helsinki-Vantaalle vaihtomatkustajien osuus on noin viidennes. (Finavia 2006) 11

Matka-ajat Selvityksessä vertailtiin matka-aikoja eri kaupunkiseuduilta Forssan seudulle. Forssan seudulta määräpaikaksi valittiin Humppila, koska vain se on radan varrella. Taulukossa 1 on vertailtu Humppilan saavutettavuutta eli matkan pituutta ja laskennallista matka-aikaa muutamista merkittävimmistä kaupunkikeskuksista kuljettaessa junalla, linja-autolla tai henkilöautolla. Vertailu osoittaa, että esimerkiksi Tampereen ja Turun keskustoista myös Humppilan lentokenttä olisi erittäin hyvin saavutettavissa. Matka-aika olisi junalla alle tunnin sekä linjaautolla ja henkilöautolla runsas tunti. Helsingistä matka-aika on 1,5 2 tuntia kaikilla kulkutavoilla. Jyväskylästä ja Seinäjoelta matka-aika on junalla noin 2,5 tuntia ja henkilöautolla kolmisen tuntia. Kuopion ja Oulun seudulta matka-aika nykyisellä junaliikenteellä on niin pitkä, että suuri osa lentomatkustajista käyttäisi liityntäyhteytenä lentokonetta, jos yhteys olisi olemassa. Kulkumuodon valinnalla on kaikissa tapauksissa suuri merkitys matka-aikaan. Useimmista vertailluista kaupungeista junayhteys olisi Humppilaan nopein vaihtoehto verrattuna linjaautoon ja myös henkilöautoon. Porin suunnasta junayhteys on muita vaihtoehtoja hitaampi, koska reitti kiertää Tampereen kautta ja lisäksi junan vaihto siellä pidentää matka-aikaa. Helsingistä henkilöautoyhteys on junaa ja linja-autoa nopeampi, mutta eroa matka-ajassa on vain muutamia minuutteja. Kauempaa kuljettaessa matka-aika olisi junalla puolesta tunnista tuntiin lyhyempi kuin henkilöautolla. Taulukko 1.. Humppilan saavutettavuus junalla, linja-autolla ja henkilöautolla (km/aika). Nopein kulkumuoto on tummennettuna. Kahdeksasta kohteessa 6:ssa nopein on juna ja 2:ssa henkilöauto. Matka Juna Linja-auto Henkilöauto Tampere 82 km/ 48 min 85 km/ 1 h 10 min 82 km/ 59 min Turku 86 km/ 51 min 85 km/ 1 h 10 min 89 km/ 1 h 10 min Helsinki 275 km/ 1 h 53 min (junan vaihto Toijalassa) 142 km/ 1 h 50 min 134 km/ 1 h 40 min Pori 217 km/ 2 h 36 min (junan vaihto Tampereella) 102 km/ 1 h 30 min 110 km/ 1 h 32 min Jyväskylä 237 km/ 2 h 37 min 278 km/ 5 h 15 min 227 km / 2 h 53 min Seinäjoki 241 km/ 2 h 16 min 274 km/ 4 h 05 min 239 km/ 3 h 18 min Vaasa 315 km/ 3 h 21 min 308 km/ 4 h 20 min 303 km/ 4 h 05 min Kuopio 406 km/ 4 h 26 min 446 km/ 7 h 50 min 373 km/ 4 h 43 min *Lähde: VR -aikataulut (www.vr.fi ), Matkahuolto -aikataulut (www.matkahuolto.fi) ja Eniro Reitit (www.eniro.fi/reitit) Matka-ajoista voidaan päätellä, että Humppilassa sijaitsevalle lentokentälle kuljettaisiin lähialueilta luonnollisesti henkilöautolla. Helsingin ja Porin suunnilta henkilöauto olisi todennäköisin kulkutapa, mutta myös juna- ja linja-auto ovat lähes yhtä nopeita vaihtoehtoja. Juna olisi matka-ajan suhteen erittäin kilpailukykyinen kulkutapa Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä ja Seinäjoelta. Kaikilta näiltä seuduilta matkustettaessa Humppilan lentokenttä olisi lähempänä ja nopeammin saavutettavissa kuin Helsinki-Vantaan lentoasema. Esimerkiksi Tampereelta, jonka kautta myös reitti muilta em. seuduilta kulkee, matka-aika Helsinki-Vantaalle on junalla ja Tikkurilassa linja-autoon vaihtaen noin 2 h 10 minuuttia. Matka-aika on 1 h 20 minuuttia eli 60 % pidempi kuin matka-aika olisi junalla suoraan Humppilan lentokentälle. Helsinki-Vantaan lentoaseman raideyhteys eli Kehärata lyhentää tulevaisuudessa matka-aikaa Tampereelta Tikkurilan kautta lentoasemalle arviolta 10 15 minuuttia nykyiseen bussiyhteyteen verrattuna, mutta matka-aika on silti noin tunnin pidempi kuin Humppilaan. 12

Helsinki-Vantaan ja muiden lentokenttien kulkumuotojakauman perusteella voidaan arvioida, että Forssan seudun lentokentälle saapuvista matkustajista hieman yli puolet tulee käyttämään henkilöautoa. Junalla kulkevien osuus matkustajista on noin kolmasosa ja linja-autoa käyttäviä noin 15 % (kuva 6). Loput matkustajat käyttävät taksia tai muita kulkuneuvoja. Linja-auto 14 % Taksi 2 % Muu 1 % Juna 29 % Henkilöauto 54 % Kuva 6. Humppilaan sijoitettavan lentokentän kulkumuotoarvio. Tulevaisuudessa junaliikenteen nopeutuessa raideliikenteen suosio voisi kasvaa, jos junamatkan hinta olisi kilpailukykyinen. Riittävä kysyntä uudelle Etelä-Suomen lentokentälle voisi tulevaisuudessa mahdollistaa oman junayhteyden Helsingistä sekä myös Helsinki-Vantaan lentokentältä Humppilaan nykyistä rataa pitkin. Tämä on mahdollista, kun toteutetaan Toijalan kolmioraide. Valmistuessaan tämä lyhentäisi junayhteyden matka-aikaa Helsingistä alle linja-auton matka-ajan ja lähelle henkilöautoa. Tämä parantaisi merkittävästi kentän saavutettavuutta pääkaupunkiseudulta. Lisäksi tämä mahdollistaisi matkustajien siirron Helsinki- Vantaalle. 13

3 LENTOKENTÄN TOIMINTAEDELLYTYKSET Forssan seudun lentokentän tarkastelun lähtökohtana on kolme näkökulmaa: matkustajaliikenne, lentorahti ja yleisilmailu. Yhden toiminnan varaan hanketta ei voida yksistään rakentaa, vaan on luotava kansallisesti kiinnostava brändi, jonka ympärille alueelle voidaan kehittää uutta liiketoimintaa. Vaikka selvitystyön alkuunpanijana on toiminut keskustelu Malmin lentokentän korvaamisesta, on tavoitteena kehittää vetovoimainen kokonaisuus, joka tavoittelee tuottavaa kaupallista toimintaa. 3.1 Sijaintivaihtoehdot ja hakualueet Lentokentän hakualueet Lentokentän hakualueiksi työryhmä määritti maakuntakaavan perusteella kolme laajempaa aluetta, joista etsittiin lentokentälle soveltuva paikka. Tavoitteena oli löytää kentälle paikka, johon olisi hyvät liikenneyhteydet, ja joka sijaitsisi asuttujen alueiden ulkopuolella, jolloin olisi saatavissa mahdollisimman hyvä hyväksyntä alueen asukkailta. Lisäksi maaperän tulisi soveltua lentokentän rakentamiseen. Kuva 7. Lentokentän hakualueet Forssan seudulta. Sijaintivaihtoehtojen vertailu Hakualueilta löytyneitä sijaintivaihtoehtoja lentokentälle vertailtiin pääasiassa liikenneyhteyksien maaperän ja ympäristön kannalta. Ilmatilan käytön kannalta vaihtoehtojen välillä ei löydetty merkittävää eroa niiden läheisyyden johdosta. Kaikissa vaihtoehdoissa lentokenttä sijoittuisi Ilmavoimien harjoitusalueen reunaan ja Tampere-Pirkkalan ilmatilaluokkaan D (MIL CTA FL15). Tämä tarkoittaa, että lennon tulee olla yhteydessä Etelä-Suomen aluelennonjohtoon (ATS-elin). Kentän toteutuessa on mahdollista synkronoida lennonvarmistusjärjestelmät, jolloin ilmatilan rajoitukset jäävät minimiin. Vaikka alueella on ilmatilarajoituksia, on alueel- 14

le helpompaa toteuttaa reitti- ja yleisilmailutoimintaa sisältävä lentokenttä kuin pääkaupunkiseudulle Helsinki-Vantaan lähelle, joka kuuluu tiukempaan ilmatilaluokkaan C. Maakuntakaavassa on Forssan seudulla kaavavaraus lentokentälle Forssan taajaman lounaispuolella (VE 0+). Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan sovellu tavoitteena olleelle kaupalliselle suurkentälle, koska se sijaitsee lähellä Forssan taajamaa ja tärkeää virkistysaluetta. Forssan pohjoispuolella sijaitsevalle vaihtoehdolle 1 mahtuisi tavoitteiden mukainen lentokenttä, mutta sen liikenneyhteydet ovat puutteelliset. Lentokentälle olisi vaikea saada suoraa ja lyhyttä tieyhteyttä valtatieltä, koska valtatien 2 itäreunalla on maankäyttöä ja arvokkaita viheralueita. Lisäksi kentälle on vaikea saada edullisesti luontevaa ja toimivaa raideyhteyttä, koska rata sijaitsee usean kilometrin päässä. Vaihtoehdon lähellä sijaitsi myös virkistysreittejä ja alueita, joiden käyttäjät tulisivat todennäköisesti vastustamaan hanketta. Humppilan sijaintivaihto (VE 2) nousi vertailussa selvästi ylitse muiden. Sen kallioinen maaperä soveltuisi hyvin lentokentän rakentamiseen ja rautatien läheinen sijainti aiheuttaisi vähäisiä ympäristöhaittoja. Liikenneyhteydet ovat vaihtoehdossa suorastaan erinomaiset, koska lentokentän voi sijoittaa lähelle valtateiden risteystä ja lähes kiinni rautatiehen. Tämä mahdollistaisi matkustajien saapumisen junalla suoraan lentokentälle. Suoraa raideliikenneyhteyttä lentokentälle pidettiin työryhmässä erittäin merkittävänä hankkeen toteutumisen ja kannattavuuden kannalta. Humppilan vaihtoehdon paikka tarkennettiin vaihtoehtojen vertailussa radan eteläpuolelle vain muutaman sadan metrin päähän radasta. Taulukko 2. Määritettyjen sijaintivaihtoehtojen vertailua. Vaihtoehto Yhteydet Liikenneyhteydet Maaperä ja ympäristö VE 0+ Forssa Isomäen alue (varaus lentokentälle maakuntakaavassa) VE 1 Forssan pohjoisosa mt 284 varrella VE 2 Humppila Valtatien 2 ja Turku- Toijala radan lähialue - Vt 2 Helsinki Pori - Vt 10 Turku- Hämeenlinna - ei ratayhteyttä - Vt 2 Helsinki Pori - Mt 284 / Vt 10 Turku-Hämeenlinna - ei ratayhteyttä - Vt 2 Helsinki Pori - Vt 9 Turku Tampere - Turku Toijala ratayhteys + Hyvät yhteydet etelään (lähimpänä Helsinkiä) +/- Lähellä Forssan kaupungin keskustaa + Eniten synergiaetuja Forssan seudun yrittäjille - Ei raideyhteyden mahdollisuutta - Ei sovi kaupalliselle lentoliikenteelle *kaavamerkintä LA - Tieyhteys todennäköisesti mt 284 kautta eli ei suoraa yhteyttä valtatielle - Ei raideyhteyden mahdollisuutta *ei kaava-alueella + Olemassa oleva ratayhteys yhdistäisi kaikki kulkumuodot + Saatavissa helposti sujuva yhteys vt 2:lle suunnitellun ETL-kohdalle - Lähimpänä Tampere-Pirkkalan lentokenttää - Sujuva tieyhteys Helsinkiin voi tulevaisuudessa edellyttää Forssa- Humppila tievälin 4-kaistaistamista *ei kaava-alueella *Luvussa 6.6 on esitetty yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista + Maaperä soveltuu lentokentän rakentamiseen + Maakuntakaavassa varaus lentokentälle + kunnallistekniikan rakentaminen edullista - Ei laajenemisvaraa - Lähellä on virkistysalueita * Arvioidulla melualueella kentän myöhemmässä vaiheessa n. 3000 asukasta + Lähialueella vähän rakennuksia ja asutusta + Melualueella ei merkittävää asutusta - Lähellä asutusta ja virkistysalueita * Arvioidulla melualueella kentän myöhemmässä vaiheessa n. 450 asukasta + Melualueella ei merkittävää asutusta + Maaperän (kallioita) soveltuu erinomaisesti lentokentälle + Ympäristöseikat eivät ole esteenä nykyisten selvitysten perusteella + Kunnallistekniikan rakentaminen edullista * Arvioidulla melualueella kentän myöhemmässä vaiheessa n. 700 asukasta 15

ETELÄ-SUOMEN LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE Ehdotettu sijainti Humppilan lentokenttä on alustavasti sijoitettu radan eteläpuolelle 300 600 metrin päähän radasta, mihin kenttä parhaiten sijoittuu (kuva 8). Kiitotien suunnaksi esitetään 04/22, joka eroa noin 10 astetta rautatien suunnasta. Tällöin kentän melualue (nousu- ja laskusuunnat) ohjautuvat Humppilan taajaman ja Matkun kylän ohitse. Sijoittelu on tehty ilman tarkempia maaperätutkimuksia, joten lentokentän paikka tarkentuu jatkosuunnittelussa. Kiitotien päät sijoittuvat noin kilometrin päähän valtatiestä sekä rautatiestä. Lentokentän sijoittamisen johdosta lähialueelta tulee poistaa muutama masto tai muu korkea este, jotka haittaisivat lentoliikennettä. Maastokäynnin perusteella näiden poistamiselle tai siirtämiselle ei nähty merkittävää vaikutusta. Lentokenttäalueen alle saattaa jäädä muutama rakennus, mutta tämä varmistuu jatkosuunnittelussa, kun kentän tarkka paikka on määritetty. Tieyhteys tehtäisiin valtatieltä 2 radan eteläpuolelta niin, että tieyhteys tulisi radan ja lentokentän väliin. Tämä mahdollistaa Humppilan rautatieaseman siirtämisen lentokentän kohdalle, jolloin tieyhteys palvelisi molempia kohteita. Valtatieltä matkakeskukseen matkaa on noin 1,5 kilometriä. Affecto Finland Oy, Lupa N0334 Kuva 8. Lentokentän alustava sijainti Humppilassa Ahonkulmassa radan eteläpuolella. 16

3.2 Ilmailutoimintojen toimintaedellytykset Matkustajaliikenteessä tavoitellaan kolmea ryhmää: tilauslentotoimintaa, liikelentotoimintaa ja halpalentoyhtiötä. Halpalentoyhtiöt ovat muuttaneet lentoliikenteessä tyypillistä hub and spoke -toimintamallia, jossa lentoyhtiöt operoivat suurten hubien eli keskuslentoasemien kautta, joita syötetään eri alueilta. Halpalentoyhtiöt toteuttavat point to point -toimintamallia, jossa lennetään suoraan kohteeseen. Halpalentoyhtiöt hyödyntävät pienempiä, vähemmän ruuhkaisia ja operointikustannuksiltaan edullisempia lentoasemia eri alueiden välillä. Forssan seudun lentokenttä tarjoaisi halpalentoyhtiöille edullisen sekä maaliikenneyhteyksiltään hyvin ja tehokkaasti toimivan lentokenttäkonseptin Etelä-Suomen alueella. Tilauslentotoiminta (charter-lennot) on lisääntynyt viimevuosina ennen kaikkea maakuntakentillä. Helsinki-Vantaan lentoaseman käyttäminen ei ole tilauslennoille välttämätöntä, koska tilauslennot lentävät point to point -periaatteella suoraan kohteeseen ja lentomatkaa ei yleensä liity vaihtoa ja jatkolentoa. Matkatoimistot ostavat käyttöönsä yksin tai yhdessä lentoyhtiöiltä kokonaan yhden lennon, joka lentää suoraan matkakohteeseen. Forssan seudun lentokentältä tämä toiminta olisi mahdollista järjestää edullisemmin ja helpommin kuin Helsinki-Vantaalta, koska kentällä ei runsaasta reittiliikenteen operoinnista johtuvaa tiukkaa aikataulua. Lisäksi Keski- ja Lounais-Suomesta on tilauslentomatkustajille nopeampaa ja edullisempaa kulkea Forssan seudulle kuin Helsinki-Vantaalle, varsinkin jos lentokenttä sijaitsisi radan varressa. Yritysten liikelentotoiminta on merkittävä käyttäjäryhmä matkustajaliikenteen näkökulmasta. Erityisesti yritykset käyttävät yhä enemmän 10 12 paikan lentokoneita liikematkustamiseen. Tilauslentotoimintaa muistuttavalle liikelentotoiminnalle edullisemmin ja helpommin operoitavissa oleva pienempi lentokenttä on hyvä toimipaikka. Yritysasiakkaille on tärkeää päästä liikkumaan nopeasti ja joustavasti oman aikataulun mukaan. Tämä ei onnistu ruuhkaisilla lentokentillä eikä aikatauluihin sidotuilla reittilennoilla. Varsinaista reittilentotoimintaa Etelä-Suomen toiselle kentällä ei odoteta siirtyvän, sillä Suomen ainoa keskuslentoasema on sijainniltaan lähellä. Lomalentoja Pohjois-Suomeen tai reittilentoja Itä-Euroopan kasvaville lentokentille Riikaan, Tallinaan ja Vilnaan ja myöhemmin ehkä Venäjällekin on mahdollista syntyä. Harrasteilmailulle etsitään uutta paikkaa Malmin lentokentän tilalle. Toistaiseksi sopivaa paikkaa uudelle lentokentälle ei pääkaupunkiseudun läheisyydestä ole löytynyt. Kehittämällä palvelutarjontaa siten, että luodaan hyvät edellytykset harrasteilmailutoiminnalle, on mahdollista saada harrasteilmailutoimintaa, kuten perinteistä moottorilentoa keskitettyä suunnitellulle Forssan seudun lentokentälle. Tämä mahdollistaa myös sen, että lähialueiden muut lentopaikat pystyvät paremmin keskittymään tiettyyn harrastusilmailun muotoon. Toiminnan kannalta on tärkeä, ettei kentälle ole tulossa merkittäviä ilmatilanrajoitteita, kuten yölentokieltoja. Harrasteilmailuun voidaan liittää myös koulutustoiminta, joka on ammattimaista toimintaa, mutta vaatii samantyyppiset toimintaympäristötekijät. Tällaiseen uuteen lentokenttäkonseptiin on hyvät edellytykset kehittää eri toimintojen edellyttämät toimitilat. Lentorahti on toiminnallisista ryhmistä haastavin saada muuttamaan nykyisiä toimintarakenteita. Suurimmat lentorahdin kuljettajat DHL, TNT ja Finnair Cargo ovat hyvin sidoksissa Helsinki-Vantaan lentokenttään ja sen ympärille rakennettuun logistiseen infrastruktuuriin. Lentorahtitoiminnassa on oleellista riittävän suuri alueen oma kysyntä ja siten on luonnollista, että lentorahtitoiminta sijaitsee Helsinki-Vantaan lentokentän yhteydessä. Uudet Euroopan 17

Unionin ilmailumääräykset voivat tulevaisuudessa muuttaa tilannetta, jolloin usein yöaikaan toimivat pikarahtiyritykset kiinnostuvat etsimään parempia toimintaedellytyksiä takaavia lentokenttiä. Näiden tekijöiden perusteella Forssan seudun lentokentälle ei ole kovin todennäköistä saada lentotoiminnan alussa lentorahtitoimintaa lukuun ottamatta pienkoneilla lentorahtipalveluja lähialueille tarjoavia toimijoita, joiden toiminta sopisi tässä tarkastellulle lentokenttäkonseptille. Sen sijaan lentokentän läheisyyteen, on mahdollista sijoittaa yritystoimintaa ja keskittää alueen elinkeinoelämää palvelevia logistiikkapalveluja. Tällöin eri kuljetusmuotojen käytettävyys on tärkeä perusominaisuus ja vetovoimatekijä elinkeinoelämän sijoittumispäätöksiä tehtäessä. 3.3 Haastattelututkimuksen yhteenveto Selvitykseen liittyvässä haastattelututkimuksessa haastateltiin eri ilmailualan toimijoita. Haastattelulla kartoitettiin Etelä-Suomen lentokentän sijoittamista Forssan seudulle, lentokentän vahvuuksia ja mitä toimintaedellytyksiä eri toimijat kentältä odottivat. Haastattelulla haluttiin myös selvittää kuinka suuri vaikutus Malmin lentokentän lopettamisella on hankkeelle. Haastattelut tehtiin työn alkuvaiheessa puhelinhaastatteluna vapaasti keskustellen ilman, että haastateltavilla oli tietoa Forssan seudun lentokentän toimintamallista. Haastattelututkimukseen osallistuneet toimijat on esitetty liitteessä 1. Suurin osa haastateltavista piti lentokentän perustamista Humppilaan ja Forssan seudulle mielenkiintoisena, mutta erittäin haastavana hankkeena. Haastavimpana kysymyksenä osa haastateltavista piti matkustajien saamista pääkaupunkiseudulta, koska Forssan seutu on Helsinki- Vantaan lentoasemaa kauempana. Haastatteluiden perusteella Malmin nykyistä lentokenttää ei kokonaan pystyisi korvaamaan Forssan seudulle sijoitettavalle lentokentälle. Malmin lentokentältä voisi siirtyä lentokoulutustoimintaa ja osa harrastusilmailusta. Osa Malmin kentällä toimijoista voisi laajentaa toimintaansa Humppilaan, vaikka Malmin lentokenttä olisi toiminnassa. Yleisilmailua kommentoineet haastatellut olivat Malmin säilymisen kannalla eikä heidän mielestään Porvoon Backaskaan pystyisi korvaamaan Malmin kenttää. Yleisilmailua voisi haastattelujen perusteella Malmin lisäksi siirtyä Humppilaan Räyskälästä ja Forssan nykyiseltä pienkentältä, jolle Humppilan kentän toteutuessa jäisi lähinnä ultrakevytilmailu ja lennokkitoiminta. Räyskälästä siirtyjinä olisivat todennäköisesti moottorilentäjät, joiden toimintaa on kentällä rajoitettu kentän keskittyessä purjelentoon ja laskuvarjourheiluun. Kaupallista reittiliikennettä ei haastateltavien mukaan siirtyisi Helsinki-Vantaalta pois ilman Finavian ohjausta eikä Helsinki-Vantaan kapasiteetin uskottu loppuvan lähitulevaisuudessa. Toisaalta lentoyhtiöt ja matkailutoimistot tekevät omat päätöksensä toimintojensa siirtämisestä, mikäli Helsinki-Vantaan toiminta vaikeutuu kapasiteettiongelmien johdosta. Jos osa lentoliikenteestä tai sen kasvusta siirrettään Helsinki-Vantaalta muualle, voi mm. tilauslentotoimintaa ja Baltian reittiliikennettä siirtyä Forssan seudun kentälle. On myös mahdollista, että Helsinki-Vantaa keskittyy tulevaisuudessa lähinnä matkustajaliikenteeseen ja mannerten välisiin lentoihin. Tämä voi kauempana tulevaisuudessa siirtää lentorahtia ja osan matkustajalennoista Etelä-Suomen toiselle lentoasemalle, joka yhteyksiensä puolesta voisi sijoittua Forssan seudulle. 18

Haastateltavat pitivät tärkeänä raideyhteyttä lentokentälle, jotta mm. pääkaupunki seudulta pääsisi helposti kentälle. Osa haastateltavista uskoi Forssan seudun kentän matkustajien tulevan lähialueilta, osa visioi pidemmälle tulevaisuuteen suuremmasta kentästä, jolle matkustettaisiin suurnopeusjunilla* kauempaakin. Finavia ei halunnut haastattelussa ottaa hankkeeseen virallista kantaa. Alustavasti Finavia ei näe hankkeessa omia intressejä, mutta ei ole myöskään hanketta vastaan. Ilmatilan ja lennonvarmistuksen kannalta Forssaan seudun kenttä sijoittuu lähelle Turun ja Tampere-Pirkkalan lentokentän lähestymisalueita. Tämä asettaa haasteita lennonvarmistukselle, mutta kentän lennonjohto on järjestettävissä. Tätä helpottaisi valvontajärjestelmien synkronointi tai palveluiden hankkiminen Finavialta. Tulevaisuudessa on mahdollista, että kentän toiminnan vakiintuessa Finavia kiinnostuu osallistumisesta kentän toimintaan. Tällä hetkellä Finavia panostaa Helsinki-Vantaan kehittämiseen eikä aktiivisesti harkitse 2. kentän perustamista Etelä- Suomeen. Yhteenvetona haastatteluissa Humppilan lentokentältä edellytettiin hyvien toimintaedellytysten takaamiseksi seuraavia tekijöitä. o Riittävän pitkä kiitorata (yli 2300 metriä), jotta noin 200 matkustajan charterkoneetkin voivat käyttää kenttää o Kentän ympärille on saatava muutakin toimintaa, pelkkä kiitorata ei kiinnosta o Yölentomahdollisuus (tärkeä koulutustoiminnalle) o Lennonjohto ja lennonvarmistuslaitteet ja mittarilähestymisjärjestelmä o Yhteydet julkisella liikenteellä, raideyhteyttä pidettiin merkittävänä vahvuutena o Lentokentän alueelle siirtyville työntekijöille ja heidän perheilleen mahdollisuus asuntoon ja työpaikkaan * Suurnopeusjunilla tarkoitetaan yleensä henkilöjunia, joiden nopeus ylittää 200 km/h. 19

3.4 Esimerkkikohteet Seuraavassa esitetään neljä esimerkkikohdetta, joista voi löytää samoja piirteitä kuin suunnitteilla olevasta Forssan seudun lentokentästä. Esimerkkikohteet perustuvat haastatteluihin sekä tiedon etsintään eri tahojen verkkosivuilta. Esimerkkikohteet ovat Ruotsin Tukholman Skavstan lentokenttä, Ruotsin ja Suomen rajalla sijaitseva Pajala-Ylläs lentokenttä, Seinäjoen lentokenttä ja Mikkelin lentokenttä. Tukholman Skavstan lentokenttä Tukholman Skavsta on niin sanottu halpalentokenttä, joka sijaitsee itse asiassa Nyköpingissa noin 100 kilometrin päässä Tukholmasta. Skavstan kenttää käyttää noin kaksi miljoonaa matkustajaa vuodessa eli yli 10 % Tukholman päälentoaseman Arlandan matkustajamäärästä. Skavstan kenttä on matkustajamäärältään Ruotsin kolmanneksi suurin. Skavstan lentoasema on nykyään yksityisessä omistuksessa, kuten läheinen Västeråsin lentokenttäkin. Skavstan kentän matkustajamäärä on lyhyessä ajassa kasvanut voimakkaasti, sillä Ryanair on valinnut sen yhdeksi solmulentoasemakseen. Kuuluessaan Ruotsin Ilmailulaitokselle Skavsta oli merkittävä rahtilentoasema. Hallintomuutoksen jälkeen rahtimäärät ovat laskeneet viidessä vuodessa kymmenesosaan entisestä. Nykyään Skavstan lentoasema pyrkii kehittymään Arlandan täydentäjäksi ja tavoittelee edullisuudellaan myös rahtiliikenteen kasvua. 2 500 000 Skavstan lentoliikenteen kasvu Matkustajaa vuodessa 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 9. Skavstan lentokentän matkustajamäärien kasvu vuosina 1998 2007. Kasvu alkoi vuonna 2002, kun Ryanair aloitti siellä toimintansa. 20