Käyttäjälähtöinen suunnittelu Tampereen yliopisto Kuntaliitto Passi & Ripatti
Miksi käyttäjälähtöisyyttä? Nykyinen järjestelmä ohjaa päätöksentekoa pois asiakasrajapinnasta ( ja ) Palvelut nykyisellään hallintokeskeisiä ja säänneltyjä (toteutetaan velvoitteet) Teknologia arjessa mukana (facebook, verkkokauppa) Järjestelmä luo tarpeen asiakaslähtöiseen päätöksentekoon (mikä koettu/todellinen tarve) Palvelumuotoilu on konkreettinen keino saada asiakkaan ääni kuuluviin
Palvelun arvon muodostuminen Asiakkaan tottumuksista, tarpeista, osaamisesta, arvostuksesta, sosiaalisesta viitekehyksestä, palvelun ominaisuuksista ja tunteista Asiakkaan kokema arvo ei yksin riitä, vaan palvelun tuottajan on saatava palvelusta myös arvoa Esim. Pitkä junamatka, tehdäänkö lyhyempi rata vai lisätäänkö matkan viihtyisyyttä (pidetään asiakkaat, taloudellisuus)
Hyödyt 1) Resurssien kohdentaminen sinne mistä arvo syntyy Asiakkaan tarve (yksinäiselle verkostot, teknologian käyttäjälle sähköiset palvelut jne.) 2) Yhteinen suunta kohti asiakasta Palvelumuotoilulla saadaan organisaatioon yhtenäinen ja asiakaslähtöinen näkemys (tekemisessä asiakas keskiössä) 3) Onnistumisen todennäköisyys kasvaa Kokeillaan ja testataan, huomataan virheet, muutoskyky, jatkuva uudistuminen
Tyypilliset projektin vaiheet ja tehtävät VAIHE I VAIHE II VAIHE III VAIHE IV ASIAKASYMMÄRRYS KONSEPTOINTI PILOTOINTI OPEROINTI Tehtävä: Asiakasymmärryks en kerääminen, analysointi ja todentaminen. Lopputulos: Asiakasprofiilit, asiointipolkujen analyysit, olemassa olevan palvelun analyysit Tehtävä: Palvelukonseptin suunnittelu ja testaaminen asiakkaan ja palveluntarjoajan näkökulmista Lopputulos: Palveluvisio, prototyyppejä, palvelukirja, prosessikuvauksia, mittareiden määrittely Tehtävä: Palvelukonseptin toimivuuden toteaminen käytännössä, mittaaminen ennen ja jälkeen Lopputulos: Käytännössä testattu ja todennettu palvelu, muutosehdotukset Tehtävä: Palvelun jatkuva kehitys asetettujen mittareiden perusteella Lopputulos: Asiakaslähtöisesti kehittyvä palvelu
Asiakasymmärrys Kokemuksien ja tarinoiden kerääminen on tärkeää, joiden pohjalta valitaan prosessin suuntaviivat Kokemustieto on tärkeä tiedonlähde Prosessi: testautetaan ideoita asiakkailla, luodaan asiakasprofiilit ja verrataan olemassa oleviin palveluihin On lähtökohta koko prosessille
Kuuntele asiakasta Tee jotain
Kainuun palvelumuotoiluprosessi
OLET TÄSSÄ Työpaja I 18.-19.9. Työpaja II 9.-10.10. Työpaja III 23.-24.10. Talvipäivä 21.11. ASIAKAS- YMMÄRRYS ARVON MUODOSTUS TOIMINTAMALLI OSALLISTAVA BUDJETOINTI UUDET KONSEPTIT? Asiakasymmärryksen kerääminen palvelukarttojen ja päiväkirjojen avulla Osallistujat Kuntalaiset 160 palvelukarttaa 110 päiväkirjaa Kerätyn asiakasymmärryksen analysointi Osallistujat Asiakasymmärrystiimi Analyysin ja asiakastarpeiden esittely palveluiden tuottajille Osallistujat Kuntien johto, palveluiden tuottajat 150 palveluntuottajaa ja päättäjää työpajoissa Osallistavan budjetoinnin työpaja Osallistujat Kuntalaiset ja päättäjät Uusien palveluideoiden suunnittelu ja prototyypit Osallistujat Kaikki
Mitä Kainuu opettaa hyvinvoinnista?
Mikä luo hyvinvointia?
Havainto 1: Kyse ei ole palveluista, vaan ihmisistä ja vuorovaikutuksesta
Havainto 2: Auttaminen luo hyvinvointia. Etenkin auttajalle. Hyödyntämätön hyvinvoinnin lähde.
Havainto 3: Hyvinvointi on kokemus.
Hyvinvoinnin dynaaminen malli Kukoistus Hyvä fiilis Toimivuus Ulkoiset olosuhteet Yksilön resurssit Michaelson 2014
Hyvinvoinnin pahimmat nakertajat: 1. Yksinäisyys 2. Passivoituminen
Ratkaisu: Yhdessä tekeminen!
Arjen pelastajat Konsepti 12.5.2015
Arjen pelastajat Arjen pelastajat on nuorista koottu joukko, joka tarjoaa lähialueellaan apua vanhemmille ihmisille pienissä arjen askareissa kauppakassin kantamisesta postin hakemiseen ja iltapäiväkävelyseuraan.
ASIAKASPROFIILIT JA -TARPEET
NUORET IKÄIHMISET Vähään tyytyvät Kotoilija Toivokkaat Rutinoitunu t
Vähään tyytyvät Profiilin kuvaus Vähään tyytyvällä on hyvin vaatimattomat palvelutarpeet. Hän toimii hyvin pienessä elämänpiirissä, johon kuuluu kodin lisäksi vain välttämättömimmät palvelut. Vähään tyytyvä viettää paljon aikaa kotona, vaikka joskus saakin vaihtelua arkeen satunnaisista tapaamisista. Hänen elämänrytminsä ei välttämättä vastaa yhteiskunnan odotuksia. Hän on myös usein median suurkuluttaja. Profiilille tyypillistä Hoitaa vain välttämättömimmät asiat ja palvelut Todella arvostaa henkilökohtaista palvelua Tottunut sähköisten palveluiden käyttäjä, mutta ei mielellään käytä niitä asiointiin Käyttää palveluita yksin Joitain säännöllisiä harrastuksia Profiilin painotukset Esimerkkejä käytetyistä palveluista Kauppa, kioski, pankki (netti), Facebook, iltapäivälehdet (netti), TV, sähköposti Asiakaskokemuksen keskeiset rakennuspalikat Sosiaalinen Palveluiden käyttäjä Huolehtii itsestään Sähköiset palvelut Yksin toimiva Käyttäjä-tuottaja Huolehtii myös muista Käynti paikan päällä Henkilökohtainen palvelu, jossa mahdollisimman pitkä jatkuvuus Joustavuus palveluiden ajankohdan ja muiden järjestelyjen osalta Suhtautuminen, henkilökohtainen huomiointi, asiallisuus
Toivokkaat Toivokas ei ole toivoton ja täysin lannistunut, vaikka ulkopuolisen silmissä hänet helposti siihen nurkkaan laitetaankin. Monestakin syystä johtuen hän ei ole löytänyt omaa paikkaansa maailmassa ja tarvitsee paljon tukea. Hänellä on kuitenkin elämässä yksi tai kaksi kiinnostavaa asiaa, jopa intohimoa, joiden parista toivokkuus löytyy. Hän todella arvostaa henkilökohtaista huomiointia palvelutilanteissa. Profiilille tyypillistä Saattaa elää erilaista päivä- ja viikkorytmiä kuin muut Todella arvostaa henkilökohtaista ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa palvelua Tarvitsee palveluissa huomattavasti enemmän joustavuutta kuin muut profiilit Saattaa olosuhteista johtuen pudota yksityisten palveluiden mustalle listalle, yritykset eivät suostu poikkeusjärjestelyihin Esimerkkejä käytetyistä palveluista Kela, kunnan liikuntasali, kuntouttava työtoiminta, kauppa, psykiatri, julkinen liikenne (ei palvele), Profiilin painotukset Sähköiset palvelut Verkostoitunut Huolehtii itsestään Palveluiden käyttäjä Julkiset palvelut Käynti paikan päällä Yksin toimiva Huolehtii myös muista Käyttäjä-tuottaja Monituottajien palvelut Asiakaskokemuksen keskeiset rakennuspalikat Henkilökohtainen palvelu, jossa mahdollisimman pitkä jatkuvuus Joustavuus palveluiden ajankohdan ja muiden järjestelyjen osalta Suhtautuminen, henkilökohtainen huomiointi, asiallisuus
Kotoilija Profiilin kuvaus Kotoilija nauttii elämästä perheen ja muutaman hyvän ystävän kanssa. Läheisten lisäksi hänelle tärkeitä asioita ovat arjen aktiivisuus ja kodista ja esimerkiksi pihasta tai puutarhasta huolehtiminen. Kotoilija ei ole himoliikkuja, vaan pitää huolto kunnostaan arkiliikunnalla ja nauttimalla puhtaasta ruoasta. Tiiviit perhesuhteet luonnollisesti tarkoittavat sitä että lähipiiriläinen ei juurikaan koe yksinäisyyttä. Profiilille tyypillistä Sähköisten palveluiden käytössä sekä paljon että vähän käyttäviä Yleistyytyväinen elämään ja arkeen Tuottaa jonkin verran palveluita lähipiirille, jotkut paljonkin Profiilin painotukset Esimerkkejä käytetyistä palveluista Kauppa, tietokone, kirjasto, joukkoliikenne, lehdet, radio, lenkkeily Asiakaskokemuksen keskeiset rakennuspalikat Sähköiset palvelut Verkostoitunut Huolehtii itsestään Palveluiden käyttäjä Käynti paikan päällä Yksin toimiva Huolehtii myös muista Käyttäjä-tuottaja Vahva lähipiirin tukiverkosto Osa hyvin edistyneitä sähköisten palveluiden käyttäjiä, osa ei lainkaan Oman aktiivisuuden jatkaminen Osa tuottaa palveluita muille, muitakin voi siihen kannustaa
Rutinoitunut Profiilin kuvaus Rutinoitunut on rakentanut arkensa kodin ja lähipiirin ympärille. Sosiaalisia kontakteja ei välttämättä ole montaa, mutta ne ovat hyvin tärkeitä, vaikka yhteydenpito ei olisikaan päivittäistä. Läheisille rutinoitunut myös tuottaa jatkuvasti pieniä palveluita arjen keskellä. Rutiinit tuovat turvallisuutta, joten niiden rikkoutuminen aiheuttaa helposti huolia ja murheita. Profiilille tyypillistä Tuottaa hieman palveluita muille, mutta tyypillisesti pienelle porukalle Kaipaa puuhastelua ja omaa aikaa Oma jaksaminen ja kyky toimia määrittää tyytyväisyyttä Esimerkkejä käytetyistä palveluista Ystävien pienet palvelukset, kauppa, posti, apteekki Profiilin painotukset Asiakaskokemuksen keskeiset rakennuspalikat Sähköiset palvelut Verkostoitunut Huolehtii itsestään Palveluiden käyttäjä Käynti paikan päällä Yksin toimiva Huolehtii myös muista Käyttäjä-tuottaja Toisen puolesta asioiden hoitaminen Arjen perusasioiden helpottaminen Palveluiden henkilökohtaisuus Hoitaa mieluiten useamman asian kerrallaan, kun kerran lähtee asioimaan
ARVOLUPAUS
Nuorten tuottama arvo Apua arjen askareissa Seurustelu Empatiaa ja kuuntelua
Nuorten ja ikäihmisten yhteispeli tuottaa yhteiskunnallisesti tärkeää tulevaisuuden arvoa. Nuorten tuottama arvo Apua arjen askareissa Seurustelu Empatiaa ja kuuntelua Tulevaisuuden arvo Syrjäytymisen ehkäisy Merkityksellinen rooli yhteisössä Tulevaisuususko Perusta työelämätaidoille Lisää hyviä päiviä kotona Yksinäisyyden ehkäisy Elämänkokemuksen hyödyntäminen Sosiaalisuus
ASIAKASSUHTEET JA KANAVAT
Nuoret ja ikäihmiset eivät ajaudu luonnollisiin kohtaamisiin toistensa kanssa. Vaikuttamispaikat, tilat ja kerhotoiminta on järjestetty niin, että kumpikin ikäryhmä toimii erillään toisistaan.
Roolin etsiminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen Halu ilmentää omaa persoonaa ja kuulua porukkaan Luottamuksen puute nuoren osaamiseen ja tekemiseen Vaatteiden ja ulkoasun ihmettely, vierastus Tunne yhteisten keskusteluaiheiden puutteesta Pienten onnistumisten ja itseluottamuksen puute Tunne yhteisten keskustelu-aiheiden puutteesta Rutinoituminen ja totutut tavat Kumpikaan osapuoli ei ole syyllinen - luonnollisten kohtaamisten puute johtaa siihen, että nuoret ja ikäihmiset vierastavat toisiaan, vaikka mitään varsinaista syytä epäluuloon ei ole.
KUMPPANIT
Nuorille ja ikäihmisille on jo tahoillaan tarjolla hyviä palveluita ja yhteisöllisyyden edistämisen keinoja samoja asioita ei kannata tehdä uudestaan. Arjen pelastajien rooli monitoimijamallissa löytyy nuorten ja ikäihmisten yhteisöllisyyden vahvistamisesta.
Karen Kerney / Syracuse cultural work
Koska Arjen pelastajat ei ole palvelu, vaan yhteisöllisyyttä tuottava alusta ja toimintamalli, sitä ei myöskään voida toteuttaa kuten palveluita toteutetaan. Yhteisöllisyyden syntymistä ei voi pakottaa tai käskeä Yhteisöllisyyttä ei saa rahalla, vaikka jossain vaiheessa raha tai vastaava korvaus voi olla osa Arjen pelastajia Yhteisöllisyyden tuottamiseksi tarvitaan kaikkien osapuolien osallistumista, siis monituottajamallia Vaihe 1 HELPPOJA KOHTAAMISIA Vaihe 2 YHTEISIÄ TILOJA JA TEKEMISTÄ Vaihe 3 YHTEISÖLLISIÄ TOIMINTAMALLEJA
Sosiaalisen pääoman ulottuvuudet Nahapiet & Ghoshal 1998 Rakenteellinen ulottuvuus toimijoiden väliset yhteydet:» kuka tavoittaa kenet ja miten. Verkoston tiheys, muoto, hierarkkisuus sekä vakaus. Kognitiivinen ulottuvuus» Jaetut tulkinnat ja yhteiset merkitysjärjestelmät: kieli, arvot, koodit, tarinat ja jaettu ymmärrys yhteisön tavoitteista (vrt. organisaatiokulttuuri) Relationaalinen ulottuvuus» Voimavarat ja käytännöt, jotka muodostuvat ja kehittyvät kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen myötä. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa luottamus, normit, velvoitteet ja odotukset.
Vaihe 1 HELPPOJA KOHTAAMISIA Vaihe 2 YHTEISIÄ TILOJA JA TEKEMISTÄ Vaihe 3 YHTEISÖLLISIÄ TOIMINTAMALLEJA Nykyisten toimijoiden ja toimintamallien puitteissa rakennetaan tilanteita ja paikkoja, jossa nuoret ja ikäihmiset voivat törmätä ja tutustua. Vara-mummu tai vara-vaari tekemään Tönärille lihapullia yhdessä nuorten kanssa. Nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston kokoontuminen yhteisten tavoitteiden tunnistamiseksi Monituottajamallin toimijat pyrkivät luomaan uusia toimintatapoja, joiden puitteissa nuoret ja ikäihmiset kohtaavat säännöllisesti. Tönäri ja Eläkeläiset ry muuttavat vierekkäsiin tiloihin, jossa on otettu molempien ryhmien tarpeet huomioon Palveluluotain-työpajat ovat osa Soten päätöksenteon prosessia molemmat ryhmät osallistuvat yhdessä Monituottajat, nuoret ja ikäihmiset kehittävät yhdessä uusia toimintamalleja, joissa kaikki voittavat. Nuorille asuntoja palvelutalon yhteydessä, sitä vastaan että he auttavat ikäihmisiä arjen askareissa Työtön nuori voi tehdä kohtuullisesti maksullistakin työtä ikäihmisille ilman että se vaikuttaa merkittävästi hänen saamiinsa tukiin
Arjen pelastajat
Repetitio mater studiorum est Mitä?» Käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa ja avoimia kehittämisprosesseja Miksi?» Pykälät ja eurot dominoivat» Professiot pirstovat asiakkaan Mitä edellyttää?» Asiakasymmärrystä» Luovuutta Mitä muuttaa?» Päätöksentekoa» Tietoa» Muutoksen johtamista Mitä sitten?» Parempi maailma?
Työkalut vapaasti hyödynnettävissä netissä http://flash.kunnat.net/2014/kuntalaisetkeskioon/#49 Testatkaa!
Kiitos! jenni.airaksinen@uta.fi