Myötätunto ja osallisuus sosiaalialan innovaatioiden perustana Valtakunnalliset osaamiskeskuspäivät 28.-29.8.2013 Keski-Suomessa



Samankaltaiset tiedostot
Kestävät innovaatiot. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Johtaja Agora Center Jyväskylän yliopisto

Palveluinnovaatioilla hyvinvointipalveluiden uudistamiseen. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto

Vapaaehtoistyön muuttuva innovaatioympäristö. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Johtaja Agora Center Jyväskylän yliopisto

Sosiaaliset innovaatiot. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Johtaja Agora Center Jyväskylän yliopisto

Kestävä innovointi. Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center

Yliopisto (palvelu)innovaatioiden kehittäjänä

Innovaatiotutkimus. Metodifestari Jyväskylän yliopistossa " " Antti Hautamäki" Johtaja" Tutkimusprofessori" Agora Center" "

Kestävä innovaatio ja resurssiviisaus

Minkälaisia haasteita osaamiselle ja innovaatioille sote-uudistus asettaa? SOTE Ennakointiseminaari Metropolia ammattikorkeakoulu

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

PALVELUOHJAUS. Tuotantorakennetyöryhmä

Sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät Levi Päivi Salminen. Päivi Salminen, sosiaalijohtaja, Muonio 1

PALVELUOHJAUS. Palveluohjaustyöryhmä

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

PALVELUOHJAUS. Keski-Suomen SOTE Anu Pihl. ohjausryhmälle

PALVELUOHJAUS

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi

PALVELUOHJAUSTYÖRYHMÄ. Kolmas tapaaminen

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen InnoSI, Kuntaliitto

Hyvinvointi uhattuna!

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä. Ulla Saastamoinen Kaakkois-Suomen kehittämisyksikköpäivä

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

tuotantorakenne ja toimintamalli,

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Antti Hautamäki Professori (emeritus), Jyäskylän yliopisto Dosentti, Helsingin yliopisto Konsultonti Kestävä Innovaatio

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

2009: Pako vapauteen

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Toimitusjohtajan katsaus

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari Mikko Kosonen

Kehittämisrakenneseminaari Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Ennakoivan hyvinvoinnin ekosysteemin rakentaminen ja kehkeyttäminen

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Tulevaisuuden osaaminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Vaikuttavuuden yhteiskunnallinen merkitys

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tekes on innovaatiorahoittaja

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Ihmisenä verkostoissa

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä Nuppu Rouhiainen

Näkevätkö kunnat tulevaisuuteen?

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Näin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Kohti seuraavaa sataa

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Kun perinteinen asiantuntijavalta heikkenee osallisuuden haasteet ja mahdollisuudet arviointitiedon tuottamisessa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Markkinointi ja asiakkuuskonseptit senioreille

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus Anne Turula Palvelupäällikkö

JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ

Strategia Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Uudistumisella tuottavuusloikka

Transkriptio:

Myötätunto ja osallisuus sosiaalialan innovaatioiden perustana Valtakunnalliset osaamiskeskuspäivät 28.-29.8.2013 Keski-Suomessa Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center

2 Sosiaaliala hyvinvointivaltiossa Perustoimijoina julkiset organisaatiot kunnat ja niitä täydentävät järjestöt Yritysten osuus on vielä vähäinen Lainsäädännöllinen perusta; sosiaaliset - subjektiiviset oikeudet Periaatteita Julkinen rahoitus Universaalisuus Normiohjaus Professionaalisuus

3 Sosiaalialan muutossuuntia Alistaminen terveydenhuollolle: medikalisaatio Yritysten kasvava rooli (palveluketjut, pienyritykset) Harkinnanvaraisuuden lisääntyminen Vastikkeellisuus Professionaalisuudesta tinkiminen Resurssiniukkuus ja työmäärien kasvaminen Asiakkaiden vaatimusten lisääntyminen

4 Paradigman muutostarve Taustaa Yksilöllisyyden vahvistuminen Aktiivisen kansalaisuuden korostuminen Vertaistoiminnan lisääntyminen Kustannusten kasvaminen Hyvinvointivaltio on liian kallis ja voimaton uusien haasteiden edessä On tarve kehittää uusia konsepteja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi Tarvitaan sosiaalisia innovaatioita!

5 Uusi paradigma? Horisontaalinen, verkostomainen yhteiskunta korvaa hierarkkista, institutionaalista yhteiskuntaa Ratkaisuja hyvinvointivajeisiin ja parempaan elämään tuotetaan kansalaisyhteiskunnassa Julkisen sektorin rooli sosiaalialalla tulee olemaan enemmän kansalaisten omaehtoisen toiminnan tukemista kuin palvelujen tuottamista Tarvitaan yksilöllisempää tukea ja joustavampia toimintatapoja Enemmän moniammatillisuutta kokonaisvaltaiseen palveluun Palvelujen tuottaminen delegoidaan erilaisille toimijoille, jotka täyttävät tietyt ehdot ( big society )

Innovaation määritelmä Innovaatio on uusi hyödyllinen asia, joka on otettu käyttöön Innovaatio on ratkaisu sinnikkääseen ongelmaan Innovaatio on menestyksellä sovellettu idea Innovaatio voi olla: Uusi tuote (synnytystuoli) Uusi palvelu (nettikonsultaatio vanhuksille) Uusi prosessi (hoitomenetelmä) Uusi toimintatapa (vertaistoiminta) Uusi liiketoimintamalli (verkkokauppa) Uusi organisaatio (etsivän sosiaalityön yksikkö) Uusi käsite ( sosiaalinen media, kybersota ) Innovaatio luo arvoa, joka voi olla taloudellista tai laajemmin yhteiskunnallista

Innovaatiotoiminnan muuttuvat ehdot Tuotekehityksestä innovointiin Itse tekemisestä yhteistyöhön Yksittäisistä innovaatioista systeemeihin Tuotteista palveluihin Yritysinnovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin Asiantuntijoista asiakkaisiin ja kansalaisiin Teknologiasta liiketoimintaan Omistuksesta käyttämisoikeuteen Bisneksestä yhteishyvään (yhteiskunnalliset yritykset) Teollisuusmaista kehittyviin talouksiin

Innovaation vaiheet: 4i-malli Uuden arvon ja uusien käytäntöjen luominen Vaikutusten arviointi ja käyttökokemukset Impakti Idea Sinnikäs ongelma Idean kehittely ja testaus Inventio Tuotteen käyttö ja sen leviäminen Implementaatio Tuotteistaminen Keksinnön käyttöönotto

9 Neljä tärkeää periaatetta Osallisuus: Kaikki mukaan innovoimaan uusi toimintatapoja ja ratkaisuja arjen haasteisiin Myötätunto: on osattava asettua toisen asemaan ja koettava myötätuntoa Voimaannuttaminen: hyvä elämä kumpuaa ihmisen omista voimavaroista Hyvään tuuppaaminen: Ihmisiä voidaan usein tuupata hyvää elämään yksinkertaisilla keinoilla

Pehmeät innovaatiot Perinteisten kovien innovaatioiden sijaan tulevaisuudessa tarvitaan pehmeitä innovaatioita Pehmeitä innovaatioita ovat uudet ratkaisut jotka liittyvät mm. Ihmisten arkeen palveluihin kestävään hyvinvointiin kansalaisyhteiskuntaan jne.

Ketkä tekevät pehmeitä innovaatioita Kansalaiset arjessa: äidit ja isät, nuoret ja vanhat, naiset ja miehet, terveet ja sairaat, omat ja vieraat Työntekijät työpaikoilla Asiakkaat ja palvelujen käyttäjät Kuluttajat käyttäessään tuotteita Asiantuntijat työssään Taiteilijat luodessaan teoksiaan Pehmeissä innovaatioissa jokainen osallistuu itseään koskevien ratkaisujen tuottamiseen

Ratkaisupajoissa ongelmia ratkaistaan yhdessä Tutkijat Asiantuntijat Avoin dialogi Voimavarojen tarjoajat (rahoittajat) Ongelman muotoilijat ja ratkaisun fasilitoijat Asianomaiset (kansalaiset ongelmaryhmät) Toimijat: kunnat järjestöt yritykset

13 Empatia Sympatia on (myötäsyntyinen, biologinen) kyky liikuttua emotionaalisesti toisen tilasta ja ja tuntea myötätuntoa kanssaihmisiä kohtaan Empatia on kiintymistä, samastumista toiseen henkilöön, eläytymistä toisen tunteisiin ja tilanteeseen; the ability to understand and share the feelings of another Sympatia muuttuu empatiaksi aktiivisen harjoittelun tuloksena M.Sjöroos (2010): Myötätunto, Minerva

14 Empatian merkitys Empatia auttaa tajuamaan muiden ihmisten mielensisältöjä ja ennustamaan ja selittämään mitä he ajattelevat, tuntevat ja tekevät. Empatia vahvistaa kykyämme toimia eettisesti Empatia edellyttää mielikuvitusta ja kykyä ylittää oman kokemuksen rajat A. Coplan & P.Goldie (2011): Empathy - Philosophical and Psychological Perspectives, Oxford University Press

Voimaantumisen perusta Jokaisella ihmisellä on merkittävästi käyttämättömiä kykyjä ja mahdollisuuksia (potentiaalisuutta) Kaikilla on sisäisiä ja ulkoisia estetä kykyjensä kehittämiseen ja käyttämiseen Voimaantuminen merkitsee esteiden purkamista ja elämänvoiman käyttöönottoa (dynaamisuutta)

Voimaannuttavat yhteisöt Voimaantuminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen prosessi minä-voimaannun me-voimaannumme Voimannuttavan yhteisön jäsenet auttavat toisiaan vapauttamaan energiaansa ja toteuttamaan itseään (vertaisyhteisöt, rikastuttavat yhteisöt) Voimaannuttavassa yhteisössä ihmisillä on empatiaa toisiaan kohtaan Jokainen ihminen tarvitsee voimaannuttavan yhteisö kasvualustakseen

Hyvään tuuppaaminen Ihmiset haluaisivat tehdä parempi valintoja, mutta epäonnistuvat usein Aristoteles: syynä heikkoluontoisuus On osoitettava, mitä hyvää seuraa tietyistä valinnoista (liikunta, ruokavalio, tupakanpolton lopettaminen, kohtuullisuus) On tuupattava hyvään suuntaan luomalla kannusteita ja helpottamalla päätöksen tekemistä ja siinä pysymistä Quantifying self -liike tukee tuuppaamista

Eriytyneet palvelustrategiat laatu ja kustannustehokkuus Asiakaskohtainen palvelu Standardipalvelu Rutiinipalvelu Asiantuntija Organisaatio (ertyispalvelukeskus) Perus- Organisaatio (sosiaaliasema) Kohdennettu erikoispalvelu Ei tarvita usein, Keskittäminen Joustava yhtenäispalvelu Holhoaminen Tarvitaan usein, monet käyttävät: Läheisyys Itsepalvelu Heitteillejättö Internet perustaksi Vaivaton Pikapalvelut Antti Hautamäki 2012