YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI

ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI Johtoryhmä on hyväksynyt väliraportin 11.3.2014 Ohjausryhmä on hyväksynyt väliraportin 18.3.2014

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 5 2. Yhdistymisselvityksen väliraporttivaiheen organisointi ja työryhmät 5 2.1. Toimeenpano 5 2.2. Kokoonpanot 5 2.3. Työn eteneminen 6 2.4. Tehtävien rajaukset 6 3. Nykytila-analyysi 6 3.1. Yleistä¹ 6 3.2. Työryhmien teemakohtainen nykytila-analyysi 7 3.2.1. Visio ja strategia sekä demokratia ja osallistuminen 7 3.2.2. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 7 3.2.3. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka 8 3.2.4. Sosiaali- ja terveyspalvelut 10 3.2.5. Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut 12 3.3. Yhteenveto ja johtopäätökset 15 4. Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy 16 4.1. Yleistä¹ 16 4.2. Askola 17 4.2.1. SWOT-analyysi 17 4.2.2. Ennustettu väestökasvu¹ 17 4.2.3. Ikääntymisen vaikutus¹ 18 4.2.4. Verorahoituksen muutos ja ikääntyminen¹ 18 4.2.5. Sopeutustarve vuosina 2014-2016¹ 19 4.2.6. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 19 4.2.7. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka 19 4.2.8. Sosiaali- ja terveyspalvelut 20 4.2.9. Sivistyspalvelut 20 4.2.10. Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² 20 4.2.11. Yhteenveto 21 4.3. Lapinjärvi 22 4.3.1. SWOT-analyysi 22 4.3.2. Ennustettu väestökasvu¹ 23 4.3.3. Ikääntymisen vaikutus¹ 23 4.3.4. Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ 24 4.3.5. Sopeutustarve vuosina 2014-2016¹ 24 4.3.6. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 24 4.3.7. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka 24 4.3.8. Sosiaali- ja terveyspalvelut 25 4.3.9. Sivistyspalvelut 26 4.3.10. Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² 26 4.3.11. Yhteenveto 26 4.4. Loviisa 27 4.4.1. SWOT-analyysi 27 4.4.2. Ennustettu väestökasvu¹ 27 4.4.3. Ikääntymisen vaikutus¹ 28 4.4.4. Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ 28 4.4.5. Sopeutustarve vuosina 2014-2016¹ 29 2

4.4.6. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 29 4.4.7. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka 29 4.4.8. Sosiaali- ja terveyspalvelut 30 4.4.9. Sivistyspalvelut 31 4.4.10. Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² 31 4.4.11. Yhteenveto 31 4.5. Myrskylä 32 4.5.1. SWOT-analyysi 32 4.5.2. Ennustettu väestökasvu¹ 33 4.5.3. Ikääntymisen vaikutus¹ 33 4.5.4. Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ 34 4.5.5. Sopeutustarve vuosina 2014-2016¹ 34 4.5.6. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 34 4.5.7. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka 35 4.5.8. Sosiaali- ja terveyspalvelut 35 4.5.9. Sivistyspalvelut 36 4.5.10. Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² 36 4.5.11. Yhteenveto 37 4.6. Pornainen 37 4.6.1. SWOT-analyysi 37 4.6.2. Ennustettu väestökasvu¹ 38 4.6.3. Ikääntymisen vaikutus¹ 38 4.6.4. Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ 39 4.6.5. Sopeutustarve vuosina 2014-2016¹ 39 4.6.6. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 39 4.6.7. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka 39 4.6.8. Sosiaali- ja terveyspalvelut 40 4.6.9. Sivistyspalvelut 40 4.6.10. Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² 41 4.6.11. Yhteenveto 41 4.7. Porvoo 42 4.7.1. SWOT-analyysi 42 4.7.2. Ennustettu väestökasvu¹ 43 4.7.3. Ikääntymisen vaikutus¹ 43 4.7.4. Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ 44 4.7.5. Sopeutustarve vuosina 2014-2016¹ 44 4.7.6. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 44 4.7.7. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka 45 4.7.8. Sosiaali- ja terveyspalvelut 46 4.7.9. Sivistyspalvelut 47 4.7.10. Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² 47 4.7.11. Yhteenveto 47 4.8. Sipoo 48 4.8.1. SWOT-analyysi 48 4.8.2. Ennustettu väestökasvu¹ 49 4.8.3. Ikääntymisen vaikutus¹ 49 4.8.4. Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ 50 4.8.5. Sopeutustarve vuosina 2014-2016¹ 50 4.8.6. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 50 3

4.8.7. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka 50 4.8.8. Sosiaali- ja terveyspalvelut 52 4.8.9. Sivistyspalvelut 53 4.8.10. Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² 53 4.8.11. Yhteenveto 53 5. Arvio edellytyksistä muodostaa uusi Itä-Uudenmaan kunta 54 5.1. Talous¹ 54 5.2. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 55 5.3. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka 56 5.4. Sosiaali- ja terveyspalvelut 57 5.5. Sivistyspalvelut 59 5.6. Sopeutuksen mahdollisuus palveluverkkoa uudistamalla 59 6. Yhteenveto ja evästys jatkotyölle 61 7. Liitteet 63 Lähteet: 1. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 2. ²: Yhdistymisselvityksen palveluverkkoselvityksen väliraporttimateriaali, johtava asiantuntija Heikki Lonka, Granlund Oy 3. Työryhmien väliraportit 4

1. Johdanto Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kunnat päättivät vuonna 2013 tehdä Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen osana valtion alullepanemaa kuntarakenneuudistusta. Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen lisäksi Lapinjärvi ja Loviisa tekevät yhteisen selvityksen, Pornainen ja Sipoo ovat mukana Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä, Sipoo on mukana Valtionvarainministeriön määräämässä erityisessä kuntajakoselvityksessä (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti) ja Myrskylä osallistunee Orimattila - Pukkila - Myrskylä-selvitykseen. Alueella on erityinen asema pääkaupunkiseudun tuntumassa sekä lähellä Suomen itärajaa ja kuntaliitoksia on tehty ihan viime vuosinakin; Sipoon kunnasta liitettiin osa Helsinkiin vuonna 2009 ja viimeisin liitos tehtiin vuonna 2010, kun Loviisa, Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää yhdistyivät. Porvoo ja Porvoon maalaiskunta yhdistyivät vuonna 1997. 2. Yhdistymisselvityksen väliraporttivaiheen organisointi ja työryhmät 2.1. Toimeenpano Prosessi päätettiin toteuttaa osallistavalla työtavalla omana työnä sitouttamisen edistämiseksi. Työtä ohjaamaan valittiin poliittinen ohjausryhmä ja käytännön työtä johti selvitykseen osallistuvien kaupunkien ja kuntien kunnanjohtajista muodostettu johtoryhmä. Perustettiin viisi työryhmää ja lisäksi päätettiin käyttää asiantuntija-apua. Talousselvityksen tekijäksi valittiin Perlacon Oy, palveluverkkoselvityksen tekijäksi Granlund Oy ja sosiaali- ja terveystoimen selvityksen tekijäksi Nordic Healthcare Group. Uuden kunnan visiotyön vetäjäksi valittiin Learning Miles. Selvitysprojektia koordinoi projektipäällikkö. Väliraportti on yhteenveto asiantuntijoiden ja työryhmien johtopäätöksistä sekä yhdistymisselvityksen johtoryhmän johtopäätöksistä, jonka perusteella on tarkoitus antaa mahdollisimman kattava kuva kuntien nykytilasta alueella sekä luoda pohja yhdistymisselvityksen saattamiseksi loppuun. 2.2. Kokoonpanot Työryhmien kokoonpanot, liite 7.2. 5

2.3. Työn eteneminen Työryhmien työ aloitettiin 25.10.2013 järjestetyssä käynnistystilaisuudessa Porvoossa. Työryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti keskimäärin kerran tai kaksi kuukaudessa. Osa työryhmistä on pitänyt myös sähköisiä kokouksia. Työ eteni suunnitelmien mukaan ja työryhmien väliraportit valmistuivat 28.2.2014. 2.4. Tehtävien rajaukset Työryhmä 1. Visio ja strategia sekä demokratia ja osallistuminen mukaan lukien uuden kunnan visio ja missio, strategia, toimielimet, asukasvaikuttaminen, kaksikielisyys ja uuden kaupungin nimen ja vaakunan valmistelu väliraportin hyväksymisen ja lausuntokierroksen jälkeen Työryhmä 2. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut mukaan lukien kuntatalous, viranhaltijaorganisaatio-rakenne, konsernirakenne, omistajapolitiikka, kuntien yhteistoiminta, hankinnat, kiinteistöomaisuus, tietohallinto ja henkilöstön edustajien osallistuminen selvitykseen Työryhmä 3. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka mukaan lukien työllisyys, työpaikat, elinkeinopalvelut, kunnallistekniikka, tilahallinto, tila-, ruoka- ja siivouspalvelut, energia, asuntopolitiikka, kuntien yhdistymisen suhde metropolihallinnon tarpeeseen ja kuntien yhteistoiminta Työryhmä 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien kuntien yhteistoiminta Työryhmä 5. Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta- ja vapaaajanpalvelut mukaan lukien kuntien yhteistoiminta 3. Nykytila-analyysi 3.1. Yleistä¹ Alueen erityispiirteenä on asukasluvun kasvu, nuori mediaani-ikä ja valtakunnallisesti suuri ikääntyminen (mediaani-ikä kasvaa 46 vuodesta 50 vuoteen kahdessakymmenessä vuodessa). Koska yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa hyvin paljon 2020-luvun alusta alkaen, on helposti pääteltävissä, että eläkkeelle jääminen on juuri nyt nopeaa ja tämä heikentää jo nyt kuntien verotettavan tulon kasvua. Ikääntymisen vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa keskimäärin 0,22 0,42 prosentin painetta nykyistä veroprosenttiyksikköä kohtaan vuodessa. Tiettyinä vuosina nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine veroprosenttiyksikköön vastaa 0,39 0,77 veroprosenttiyksikköä. Suuri osa tarkasteltavista kunnista on ollut taloudellisesti vahvoja vielä vuonna 2012 jopa koko maan tasolla tarkastellen. Tämä siitä huolimatta, että 2009 alkanut heikko taloudellinen kehitys on iskenyt joihinkin kuntiin, esimerkiksi Pornaisiin, poikkeuksellisen lujasti. Kuntien taseissa ei ole talousjohtajien tarkastelussa ilmennyt olennaisia riskejä. Kunnilla ei ole mainittavia takaus-, sijoitus- tai antolainasaamisriskejä; niissä on lisäksi järkevät suojaukset. Ikääntyminen aiheuttaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille merkittävää painetta ja lisäksi henkilöstön saatavuus vaikeutuu jatkossa. Kuntien tulot eivät merkittävästi kasva, joten kustannukset pystytään kattamaan ainoastaan veronkorotuksilla, mikäli rakenteita ei uudisteta. Kuntien palvelurakenne on koko valtakunnan tasolla ollut keskimäärin edullinen. Kaikkien kuntien asukaskohtaiset nettomenot olivat kahdensadan edullisimman joukossa, kolmenkymmenen edullisimman joukossa oli kaksi tarkasteltua kuntaa. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 6

Edullisin palvelurakenne oli Pornaisissa (seitsemäs koko maassa). Tästä huolimatta alueellinen palvelurakenne ei vaikuta optimaaliselta ja siinä on kokonaisuutena tarkastellen vielä tehtävää. 3.2. Työryhmien teemakohtainen nykytila-analyysi 3.2.1. Visio ja strategia sekä demokratia ja osallistuminen Visio ja strategia Uuden kunnan visiota laaditaan ja työ jatkuu yhdistymisselvityksen edetessä. Demokraattiset toiminnot, asukkaiden osallistuminen ja kaksikielisyys Toimielinrakenteessa on kuntakohtaista vaihtelua, mutta perusrakenne on samansuuntainen Kunnat käyttävät luottamushenkilöhallintoon yhteensä noin miljoona euroa vuodessa. Jo tällä hetkellä kaikissa kunnissa on yhteisiä ylikunnallisia demokraattisia toimielimiä. Valtuutettujen nykyinen poliittinen jakauma ja määrä yhdistymisselvitysalueella (valtuustokausi 2013-2016) Suomen ruotsalainen kansanpuolue 69 27,7 % Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 48 19,3 % Kansallinen Kokoomus 44 17,7 % Suomen Keskusta 37 14,9 % Perussuomalaiset 24 9,6 % Vihreä liitto 12 4,8 % Vasemmistoliitto 6 2,4 % Yhteinen Sipoomme 5 2,0 % Suomen Kristillisdemokraatit 3 1,2 % Sitoutumattomat 1 0,4 % Yhteensä 249 Kunnissa on käytössä erilaisia asukkaiden osallistumisen välineitä. Yhteistä kaikille kunnille on se, että kuntalaisten osallistumismahdollisuuksiin on kiinnitetty huomiota. Askola ja Pornainen ovat yksikelisiä (suomi), muut kunnat ovat kaksikielisiä, enemmistön kielenä ollessa suomi. Kielellisillä ominaispiirteillä on suuri merkitys kunnan palveluiden järjestämiselle sekä kuntalaisosallistumiselle. 3.2.2. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Porvoon kaupungin organisaatio eroaa selkeästi muista kunnista. Porvoo jakaa hallinnon strategiseen johtamiseen, joka tapahtuu konsernijohdossa ja hallinnon tukipalveluihin, jotka hoidetaan sisäisellä tilaaja-tuottajamallilla hallintopalvelukeskuksessa. Malli on valittu konsernijohtamisen ja strategisen johtamisen korostamiseksi. Kaupungin muita suurempi koko mahdollistaa toimintatavan. Vastaavasti Myrskylän kunnan ostopalvelujen määrä on täällä suurin, ja oman hallintohenkilöstön määrä on yhteensä neljä. Selvitysalueen kuntien palveluksessa on yhteensä noin 6600 henkilöä ja vuotuinen palkkasumma on 259 miljoonaa euroa. Henkilöstöhallinto hoidetaan omana palveluna, paitsi Myrskylässä ostopalveluna ja osittain ostopalveluna Lapinjärvellä. Taloushallinnon palvelut tuotetaan itse, paitsi Lapinjärvellä ja Myrskylässä, jossa ne ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. 7

Hallinnollinen vastuu tukipalveluista vaihtelee myös suuresti. Siivous- ja ruokapalvelut ovat yleensä teknisen taikka taloushallinnon alaisuudessa. Porvoossa nämä hoidetaan tilaaja-tuottajamallilla liikelaitoksessa. Näissäkin oman toiminnan ja ostopalveluiden suhde samoin kun keittiöiden lukumäärä vaihtelee suuresti. Käännöstyön määrä vaihtelee. Loviisan kaupunki kääntää kattavasti lähes kaiken ja vastaavasti on myös täysin yksikielisiä kuntia. Keskitettyjä käännöspalveluita järjestävät Loviisa, Porvoo ja Sipoo. Yhteispalvelupiste, josta löytyy laajalti myös valtion eri hallinnonalojen palveluita, on järjestetty kattavimmin Lapinjärvellä. Porvoon kaupungin Kompassi eroaa siten, että siihen on koottu kunnan omat palvelut yhteen paikkaan. Porvoon kaupunki vastaa isäntäkuntana Itä-Uudenmaan pelastustoimesta. Tässä selvityksessä mukana olevista kunnista vain Pornainen kuuluu eri pelastusalueeseen. Pelastuslaitoksen palveluksessa on 154 henkilöä. Loviisan kaupunki vastaa lomituspalvelujen järjestämisestä koko alueella. Lomitusyksikön palveluksessa on 57 henkilöä. Lisäksi Loviisa huolehtii Lapinjärven, Porvoon ja Sipoon maataloushallinnosta. 3.2.3. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Kaavoitus on pienemmissä kunnissa järjestetty yhteistyönä ja ostopalveluina, kun taas suuremmissa kunnissa kaavoitus tehdään pääosin itse. Kaavoituksen menot ovat kokonaisuudessaan arviolta 3 4 prosenttia koko Itä-Uudenmaan MALYET-menoista. Itä-Uudenmaan alueella asemakaavoitetun pinta-alan osuus kunnan maa-alasta on varsin pieni, vaihteluvälillä 1,5 7 prosenttia. Kunnat kaavoittavat pääosin itse omistamalleen maalle. Sopimuskaavoja on tällä hetkellä nollasta 60 prosenttiin meneillään olevien kaavahankkeiden yhteenlasketusta pinta-alasta. Eniten sopimuskaavoja on tällä hetkellä Loviisalla (60 prosenttia). Kiinteistöasiat käsittävät tonttien mittaamisen, hallinnan ja myynnin. Itä-Uudellamaalla on tällä hetkellä yli 400 vapaata omakotitonttia. Eniten omakotitontteja on vapaana Loviisassa, vähiten Askolassa. Tontinmyyntituloja on viimeisten viiden vuoden aikana kertynyt koko alueelta noin 17 miljoonaa euroa vuodessa, tosin tätä lukua sekoittaa Sipoon yksittäinen 30 miljoonan euron tonttikauppa Helsingin kanssa. Asumisen osalta Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä noin 3 700 vuokra-asuntoa. Porvoolla on näistä asunnoista yli 60 prosenttia ja kun mukaan otetaan seuraavaksi suurimmat kunnat Sipoo ja Loviisa, kasvaa näiden kuntien yhteenlaskettu osuus alueen vuokra-asunnoista yhteensä noin 90 prosenttiin. Asukaslukuun suhteutettuna vuokraasuntoja on eniten Lapinjärvellä, toiseksi eniten Myrskylässä ja kolmanneksi eniten Porvoossa. Uutta vuokra-asuntorakentamista Itä-Uudellamaalla on vähän, vain noin 48 kohdetta vuodessa. Ainoastaan Porvoo ja Askola ovat viimeisten viiden vuoden aikana toteuttaneet ARA-kohteita. Sipoo ja Pornainen ovat Helsingin seudun aiesopimuksessa sitoutuneet rakentamaan vuokra-asuntoja 20 prosenttia rakennettavista asunnoista. Myös Loviisa on varautunut rakentamaan uusia vuokra-asuntoja. Liikenne Itä-Uudellamaalla nojautuu pitkälti yksityisautoilun varaan. Joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta on 8 17 prosentin välillä, ja suurin joukkoliikenteen osuus on Sipoossa. Suurin osa kunnista on järjestänyt joukkoliikenteen täysin ulkopuolisten toimijoiden kautta. Lähes kaikki kunnat järjestävät lisäksi itse joukkoliikennettä esimerkiksi koulukuljetusten yhteydessä ja palvelutaksilinjojen muodossa. Omaa 8

liikennekalustoa kunnilla ei ole. Sipoo poikkeaa muista kunnista siten, että se on järjestänyt joukkoliikenteensä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kautta. Nykyiset kunnat ja niiden osa-alueet ovat heikosti kytkeytyneet toisiinsa. Ongelmana Itä-Uudellamaalla on, että joukkoliikenne on alueen halkaisevaa moottoritieliikennettä lukuun ottamatta heikosti kehittynyttä. Myös raideliikenteen puuttuminen vaikeuttaa kuntien kehittämistä. Sipoolla on tavoitteena raideliikenteen käynnistäminen Nikkilään nykyistä tavaraliikenneraidetta hyödyntäen vuoteen 2020 mennessä. Ympäristönsuojelu on pienemmissä kunnissa järjestetty kuntien yhteistyönä. Lapinjärvi ostaa ympäristöpalvelut Loviisalta. Askola, Myrskylä ja Pornainen ovat järjestäneet ympäristönsuojelutehtävät neljän kunnan yhteistyönä yhdessä Pukkilan kanssa. Yhteinen ympäristönsuojeluyksikkö sijaitsee Askolassa. Porvoossa, Sipossa ja Loviisassa on omat ympäristönsuojeluyksiköt. Ympäristön tila on kunnissa pääosin hyvä. Vesistöjen tila on sen sijaan kolmiportaisella asteikolla keskitasoista ja paikoin vielä tätä heikompaa. Rakennusvalvonta on ympäristönsuojelutehtävien tapaan järjestetty pienemmissä kunnissa kuntien yhteistyönä. Lapinjärvi ostaa rakennusvalvontapalvelut Loviisalta. Askola, Myrskylä ja Pornainen ovat järjestäneet rakennusvalvontatehtävät neljän kunnan yhteistyönä yhdessä Pukkilan kanssa. Yhteinen rakennusvalvontayksikkö sijaitsee Askolassa. Porvoossa, Sipossa ja Loviisassa on omat rakennusvalvontayksiköt. Kaikissa kunnissa on voimassa oleva rakennusjärjestys, Askolalla, Myrskylällä, Pornaisilla ja Pukkilalla yhteinen. Elinkeinopalvelut on ulkoistettu Askolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa, Myrskylässä ja Porvoossa kokonaan tai osittain Posintra Oy:lle. Sipoon ja Pornaisten elinkeinopalvelut hoidetaan osin Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen ja Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen kautta. Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä noin 35 000 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on Porvoossa, yli 20 000 kpl, mikä on lähes 60 prosenttia koko Itä-Uudenmaan työpaikoista. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Tämä osuus on suurin Porvoossa ja Loviisassa ja pienin Pornaisissa, jossa työpaikkaomavaraisuusaste on Suomen matalin. Katuihin ja liikunta- sekä viheralueisiin käytetyt menot muodostavat arviolta 20 prosenttia Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Katuomaisuuden kunto on keskimäärin kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan puolessa kunnista kohtuullisesti, puolessa huonosti. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat olleet keskimäärin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa, vaihteluväli on 0,1 5,5 miljoonaa euroa. Porvoota lukuun ottamatta kunnat ostavat joko suurimman osan tai kaiken katusuunnittelun ulkopuolelta. Rakennuttaminen tehdään Pornaista lukuun ottamatta kokonaan tai pääosin omana työnä, ja rakentaminen ostetaan Porvoota (70 prosenttia omana työnä) ja Loviisaa (20 prosenttia omana työnä) lukuun ottamatta kokonaan ulkopuolelta. Yllä- ja kunnossapidossa on rakentamista ja suunnittelua enemmän vaihtelua toimintatavoissa. Tehtävistä 25 100 prosenttia on ostopalveluita. Ostopalveluja käytetään esimerkiksi katujen talvikunnossapidossa. Liikunta- ja virkistysalueiden kunto on pääosin kohtuullinen. Perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti tai vähän. 9

Toimitilakulut muodostavat arviolta 40 prosenttia Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Toimitilat ovat kuntien mukaan pääosin kohtuullisessa kunnossa, tosin nykykäyttöarvon ja jälleenhankintahinnan suhteen perusteella ainakin Loviisassa, Myrskylässä ja Pornaisissa toimitilojen kokonaismassassa on selvästi korjausvelkaa. Korjausvelkatiedot ovat kuitenkin vuodelta 2012, ja tämän jälkeen Myrskylässä on panostettu perusparantamiseen. Kaikki kunnat Lapinjärveä lukuun ottamatta ostavat suunnittelun lähes täysin ulkopuolelta. Rakennuttaminen hoidetaan täysin tai pääosin omana työnä Pornaista lukuun ottamatta. Rakentaminen hoidetaan pääosin tai kokonaan ostopalveluna. Toimitilojen yllä- ja kunnossapidossa toimintatavat vaihtelevat. Ostopalveluiden käyttö vaihtelee 10 100 prosentin välillä. Vesihuollon osalta Itä-Uudellamaalla huomattavan suuri osa kunnista tuottaa käyttövettä ja puhdistaa jätevettä itse, Porvoo kokonaan. Ainoastaan Sipoo ostaa kaiken käyttövetensä ulkopuolelta. Veden toimittajissa on paljon vaihtelua: Sipoo ja Pornainen käyttävät toimittajana Tuusulan Seudun Vesi -kuntayhtymää, Loviisa ja Myrskylä Loviisan Seudun Vesi -kuntayhtymää ja Askola ostaa vetensä Porvoon Vedeltä. Vesihuoltoverkoston suunnittelu ostetaan pääosin ulkopuolelta. Rakennuttamisen toimintatavoissa on suurempia vaihteluita. Rakentaminen hoidetaan pääosin ostopalveluna lukuun ottamatta Porvoota, jolla on hiukan alle puolet omaa rakentamista. Yllä- ja kunnossapidon osalta kunnat jakautuvat kahteen ryhmään. Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Sipoo hoitavat omin voimin 70 80 prosenttia yllä- ja kunnossapidosta. Ulkoa ostetaan esimerkiksi lietteen käsittelyä ja vesianalyyseja. Askola ja Pornainen ostavat kaiken yllä- ja kunnossapidon ulkopuolelta. Jätehuollon osalta viisi kuntaa seitsemästä ovat osakkaina Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:ssä, ja niillä on yhteinen jätelautakunta. Itä-Uudenmaan Jätehuolto ja Rosk and Roll ovat tehneet yhdistymispäätöksen, joka odottaa toimeenpanoa. Lapinjärvi on osakkaana Kymenlaakson Jäte Oy:ssä ja Myrskylä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä. Jätehuolto on järjestetty toimivasti alueellisten yhtiöiden kautta. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto on järjestetty pääosin alueellisten energiayhtiöiden kautta. Lapinjärvi ja Pornainen tuottavat itse kaukolämpöä. Energiantuotannossa on jätehuoltoa enemmän vaihtelua varsinkin kaukolämmön osalta. Kymenlaakson Sähkö Oy ja Porvoon Energia ovat yleisimpiä sähkön tuottajia. 3.2.4. Sosiaali- ja terveyspalvelut Porvoossa sosiaali- ja terveystoimen palvelut on organisoitu prosessien mukaan (terveys-, vanhus- ja vammais- sekä sosiaali- ja perhepalvelut), kun taas Loviisassa ja Sipoossa on käytössä elämänkaarimalli. Porvoo, Loviisa, Sipoo sekä Askola järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa omassa organisaatiossa. Lapinjärven palvelut tuottaa vanhuspalveluja lukuun ottamatta Loviisan ja Lapinjärven yhteistoiminta-alue, Myrskylän palvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Pornaisten sosiaali- ja terveyspalvelut Mustijoen yhteistoiminta-alue. Palveluita tuotetaan sekä omana että ostopalveluna. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri järjestää kuntien erikoissairaanhoidon palvelut Myrskylää lukuun ottamatta. Myrskylä kuuluu Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin, mutta ruotsinkieliset asukkaat voivat käyttää HUS:in palveluita. Loviisa ostaa erikoissairaanhoitoa myös Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä Carealta. 10

Alueella sijaitsee Porvoon sairaala. Sairaalassa on erikoissairaanhoidon päivystys sekä ilta-aikaan ja viikonloppuisin Porvoon, Sipoon, Loviisan, Lapinjärven, Pornaisten ja Askolan perusterveydenhuollon yhteispäivystys. Kaikki kunnat ostavat kehitysvammahuollon palveluita Eteva-kuntayhtymältä suomenkielisille sekä Kårkulla samkommun -kuntayhtymältä ruotsinkielisille asiakkaille. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat alueella alhaiset väestömäärään suhteutettuna (3208 euroa per asukas). Palveluiden saatavuus on hyvä suhteutettuna alueen asukkaiden sairastavuuteen, ikään sekä tulotasoon, ja työikäiset käyttävät keskimääräistä enemmän palveluita. Suhteutettuna väestön sairastavuuteen kustannukset ovat kaikissa kunnissa Pornaista lukuun ottamatta Keski-Uudenmaan aluetta sekä koko maata korkeammat. Yhteensä alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat yli 310 miljoonaa euroa vuonna 2012. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu (5,1 prosenttia) on ollut suurinta Pornaisissa ja Askolassa. Pornaisten kasvua selittää yhteistoiminta-alueen muodostaminen vuonna 2009, jolloin myös palvelutaso Pornaisissa nousi aiemmasta. Kustannusten kasvu ylittää merkittävästi yleisen hintatason nousun sekä kysynnän laskennallisen kasvun. Perusterveydenhuolto Itä-Uudellamaalla käytetään muuta maata vähemmän perusterveydenhuollon palveluita. Erityisesti lääkärikäyntien määrä on vähäinen ja hoitajakäyntien suhteellinen osuus on keskimääräistä korkeampi. Fysioterapiakäyntejä alueella on muuta maata enemmän. Muuhun maahan verrattuna työikäiset kuormittavat perusterveydenhuoltoa ikäihmisiä enemmän. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä sekä hoitopäiviä on alueella enemmän kuin Husalueella mutta vähemmän kuin muualla maassa. Erityisesti Porvoossa ja Pornaisissa ikääntyneet käyttivät vuonna 2012 muuta maata enemmän sairaanhoitoa. Poliklinikkakäyntien hinnat vaihtelevat Porvoon 273 eurosta Pornaisten 300 euroon ja vuodeosaston hoitopäivän hinta Pornaisten 850 eurosta Loviisan 997 euroon vuonna 2012. Hoitojaksojen määrä on suurin Porvoossa ja Myrskylässä ja pienin Sipoossa ja Pornaisissa. Alueen erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä 85 prosenttia suuntautuu Porvoon sairaalaan. Alueen asukkaat ja erityisesti porvoolaiset käyttävät muuhun maahan verrattuna enemmän erikoissairaanhoidon päivystystä sekä sisätautien avohoidon käyntejä. Alueen erikoissairaanhoidon päivystyksessä sekä sisätautien ja kirurgian osastoilla on myös keskimääräistä enemmän hoitohenkilöstöä. Vanhuspalvelut Väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta tulevaisuudessa, ja tällä hetkellä ikääntyneiden osuus on suurin Loviisassa, Lapinjärvellä ja Myrskylässä. Vanhuspalveluiden käyttö on alueen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatusuosituksen tasolla. Kaikissa alueen kunnissa laitoshoidossa olevien ikäihmisten osuus ylitti vuonna 2012 THL:n laatusuosituksen, mutta tämän jälkeen laitoshoitoa on muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi. Kunnissa kehitetään ennaltaehkäisevää työtä, kotihoitoa sekä omaishoitoa ympärivuorokautisen hoivan tarpeen vähentämiseksi. Kuntoutuksen rooli on merkittävä kaikissa palveluissa, jotta osastojaksot jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. 11

Sosiaalipalvelut Alueen kaikissa kunnissa toimii sosiaalityön vastaanotto. Alueella tarjottavia sosiaalipalveluita ovat muun muassa lastensuojelun, lastenvalvonnan, perhetyön, aikuissosiaalityön sekä päihdetyön palvelut, työllisyyspalvelut, perheneuvonta ja - sovittelupalvelut, maahanmuuttajapalvelut, vammaispalvelut sekä ylikunnallisena toimiva Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys. Porvoolla on lisäksi omana toimintana Nuorisokoti, nuorten tuetun asumisen yksikkö, asumispalvelu päihdeongelmaisille sekä Porvoon turvakoti, jonka yhteydessä toimivat myös lyhytaikaisiin sijoituksiin tarkoitetut nuorten kriisipaikat. Lastensuojelun asiakkaita on alueella keskimäärin muuta maata vähemmän sekä avoettä sijaishuollossa. Alueen väestö on muuta maata hyvätuloisempaa ja kuntien toimeentulotukimenot olivat vuonna 2012 muuta maata matalammat. Lapsiperheiden osuus asukkaista on alueella keskimäärin muuta maata korkeampi, kuten myös Porvoossa, Sipoossa, Askolassa ja Pornaisissa. Ahtaasti asuvia lapsiperheitä sekä toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on alueella muuta maata vähemmän. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden laitos- ja avohuollon asumispalveluissa on asiakkaita vähemmän kuin maassa keskimäärin. Myös vammaispalveluiden asiakkaita on vähemmän kuin muussa maassa. Molemmissa palveluissa palvelurakennetta on jo kevennetty, mutta tehostamismahdollisuuksia on edelleen asumis- ja kuntoutuspalveluissa. 3.2.5. Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta- ja vapaaajanpalvelut Sivistyspalveluiden tuottamiseen koko alueen asukkaille käytetään alueen kunnissa vuosittain noin 210 miljoonaa euroa. Palveluita tuottaa lähes 3000 työntekijää ja palveluiden hallinnoinnista vastaa yhteensä 19 erillistä lautakuntaa tai niiden jaostoa, joissa yhteensä noin 200 jäsentä. Näiden lisäksi vuosittain ammatillisen nuorisoasteenja aikuiskoulutukseen käytetään vuosittain lähes 90 miljoonan euron liikevaihto. Alueen kuntien sivistyspalveluiden sektorin nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden arviointiin vaikuttaa ja sitä vaikeuttaa rahoitukseen ja rakenteisiin suunnitellut muutokset (valtionosuusmuutokset, hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aiheuttamat toimenpiteet, sivistyspalveluiden palveluverkon rakenne ja siihen tehdyt muokkaustoimenpiteet, hankerahoitukset ja erityisavustukset ja alueen ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko). Havaintoja ja johtopäätöksiä, jotka kuvaavat alueen kuntien sivistyspalveluiden kutakin osa-aluetta ja palveluiden järjestämistä: Varhaiskasvatuspalvelut ovat pääosin järjestetty sivistyspalveluiden toimesta kunnallisena palveluna. Tarkasteltaessa 0-6-vuotiaiden ikäluokkia alueen lapsista keskimäärin 65 prosenttia on kunnallisen päiväkotihoidon palveluiden piirissä. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen tapahtuu joko omakielisissä tai kaksikielisissä päiväkodeissa lapsen omalla äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi. Esiopetuspalvelut järjestetään kaikissa alueen kunnissa sivistyspalveluiden alaisuudessa. Järjestämistapa vaihtelee, mutta se järjestetään lähes yksinomaan omana 12

tuotantona. Esiopetus järjestetään aina lapsen omalla äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi. Perusopetuksessa (vuosiluokilla 1-9) alueen kouluissa opiskelee kaikkiaan noin 11 500 oppilasta. Kuntien sisäisten ja välisten oppilaskohtaisten kustannusten hajonta on suuri. Lukujen perusteella voidaan sanoa, että kaikki suuretkaan koulut eivät ole tehokkaassa käytössä. Toisaalta voidaan myös nähdä, että pienet koulut ovat kalliita tarkasteltaessa kustannuksia oppilasta kohden. Koulukuljetusten määrissä on eroja riippuen kouluverkon ja kunnan taajamaverkoston suhteesta. Ruotsinkielisten osuus kaikista oppilaista vaihtelee Loviisan noin 50 prosentista, Askolan 1 prosenttiin. Askolan, Myrskylän ja Pornaisten kaikki ruotsinkieliset perusopetuksen oppilaat ja Lapinjärven yläkoulun ruotsinkieliset oppilaat saavat perusopetuspalvelut naapurikunnissa. Oppilas- ja opiskelijahuolto on toteutettu siten, että avustajapalvelut ovat osa koulutuspalveluita ja kouluterveydenhuolto osa terveyspalveluiden organisaatiota. Koulujen kuraattori- ja psykologipalvelut on toteutettu joko osana terveyspalveluita tai koulutuspalveluita. Kaikki oppilashuoltopalvelut järjestetään lapsen omalla äidinkielellä. Lukiokoulutusta järjestetään suomenkielisenä Porvoossa, Askolassa, Sipoossa, Loviisassa ja Lapinjärvellä. Tämän lisäksi ruotsinkielistä kunnan omaa lukiokoulutusta järjestetään Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Myrskyläläiset opiskelijat käyvät lukiossa Lapinjärvellä ja Orimattilassa kun taas Pornaisista käydään pääasiassa Järvenpäässä. Lapinjärven kunnanvaltuusto on päättänyt, ettei Porlammin lukioon oteta enää uusia oppilaita syksystä 2014 alkaen. Toisen asteen ammatillinen koulutus järjestetään alueella yhteisten toimijoiden järjestämänä joko kuntayhtymissä tai osakeyhtiömuodossa. Järjestäjäverkko on hajanainen ja osa alueen kunnista on mukana useissa eri koulutuksenjärjestäjissä, jolloin omistajaohjaus ja toiminnan arviointi vaikeutuu. Ammatillisen koulutuksen sektorilla voitaisiin rakentaa yksi vahva toimija, joka voisi turvata alueellisen koulutuksen jatkumisen huomioiden paikalliset koulutuksen, elinkeinoelämän ja työvoiman tarpeet. Muun koulutuksen osalta koko alueella ainoastaan Porvoossa toimii kaksi ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Yliopistokoulutusta omana yksikkönään ei ole alueen kunnissa. Kirjastoverkon toimipisteitä alueella on kaikkiaan 18 eri toimipistettä ja kolme kirjastoautoa. Suurin osa alueen kunnista kuuluu yhteiseen Porsse kirjastoverkostoon. Kulttuuripalvelut toteutetaan pääosin avustuksin ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Omia kulttuurilaitoksia alueen kunnissa on vähän. Museotoimintaa ja erilaisten tapahtumien järjestämistä tuetaan merkittävästi avustuksin. Nuorisopalvelut ylläpitävät alueen kunnissa yhteensä 15 nuorisotilaa. Tilatyö on yksi keskeinen työmuoto. Hankerahoituksen avulla kunnat ovat järjestäneet etsivän nuorisotyön palveluita. Tämän lisäksi tehdään alueellista yhteistyötä. 13

Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen osalta alueellinen toiminta on laajaa ja kehittynyttä. Alueella toimii neljä erillistä kansalaisopistoa tuottamassa vapaan sivistystyön palveluita. Taiteen perusopetusta alueen kunnille tarjoaa Porvoon kaupungin ylläpitämä musiikkiopisto ja Kuvataidekoulu. Tämän lisäksi alueella toimii useita taiteen perusopetuksen yksityisiä palvelutuottajia. Liikuntapalvelujen tuottaminen ja liikuntapaikkojen sekä laitosten ylläpito Osa liikuntalaitosten ylläpidosta alueen kunnissa on siirretty kuntien teknisten keskusten hoidettavaksi. Joitakin osia liikuntapaikoista hoitaa kolmannen sektorin urheiluseurat. Liikuntapalvelut tuotetaan joko omana työnä tai avustuksin. Alueella toimii kaikkiaan noin 170 avustettavaa seuraa. Sivistyspalveluiden palveluverkon nykytila Palveluverkkotarkastelu käsittää vertailun seitsemän Itä-Uudenmaan kunnan perusopetuksen ja varhais-kasvatuksen verkoista. Edellä mainittujen toimintojen vaatimat rakennukset muodostavat kuntien kiinteän verkon: niiden osuus em. kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista oli vuonna 2012 yhteensä 58 prosenttia. Tarkastelussa ovat mukana sekä kiinteistöt, kiinteistöpalvelut että kiinteistöissä tapahtuva toiminta. Tiedot on kerätty kuntien tekemistä palveluverkkoselvityksistä. Kaikki luvut ovat vuodelta 2012. Kunnat käyttävät yhteensä perusopetukseen 86,2 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 14,7 miljoonaa euroa (luku ei sisällä pääomamenoja). Varhaiskasvatukseen käytetään 62,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 3,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 kouluja oli 70 ja niiden mediaanikoko oli 95 oppilasta. Päiväkoteja oli 62 ja niiden mediaanikoko oli 48 lasta. Kustannusten vaihteluväli on suuri. Toiminnan kulut vaihtelevat yksittäisissä kouluissa 11 800 euron ja 4 200 euron välillä per oppilas ja kiinteistöjen ylläpitokulut 6040 euron ja 540 euron välillä per oppilas. Päiväkodeissa toiminnan kulut vaihtelevat yksiköiden välillä 2960-20 820 euroa per lapsi ja kiinteistöjen ylläpitokulut välillä 540 3020 euroa per lapsi vuodessa. Alle sadan oppilaan kouluissa on 1969 oppilasta, niiden kustannukset oppilasta kohden (ilman pääoma-menoja) ovat 6680 euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 19 neliötä per oppilas. Yli kolmensadan oppilaan kouluissa on 4380 oppilasta, niiden kustannukset oppilasta kohden ovat 6 580 euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 18 neliötä per oppilas. Päiväkotien mediaanikoko on 48 lasta. Yli puolet päiväkodeista on siis kahden ryhmän päiväkoteja tai pienempiä. Pienestä yksikkökoosta johtuen päiväkotiverkossa on yli 50 työntekijää yli normaalimitoituksen. Kuuden kunnan työntekijöille (Askola, Myrskylä, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Sipoo) tehtiin kysely tilojen laadusta ja tilapalveluista. Kokonaisuudessa vastaajista 49 prosenttia piti kiinteistöjen kuntoa hyvänä, kouluista 39 prosenttia ja päiväkodeista 58 prosenttia. Noin 30 prosenttia koulujen ja päiväkotien vastaajista ei ollut samaa mieltä väitteen minulla ei ole esiintynyt sisäilman laatuun liittyviä terveysongelmia viimeisen 2 vuoden aikana kanssa. Kyselyssä vain 42 prosenttia koulujen käyttäjistä ja 49 prosenttia päiväkotien käyttäjistä oli tyytyväisiä saamiinsa kiinteistöpalveluihin. 14

Eräs syy verkoston huonoon kuntoon ja hajanaisuuteen on sen historiassa. Puolet koulujen neliöistä on ennen vuotta 1966 rakennettuja, yksi kolmasosa on rakennettu jo ennen vuotta 1952. Päiväkotien osalta vastaavat vuodet ovat 1982 ja 1971, hoitoalan rakennusten osalta 1980 ja 1974. Suurin koulujen rakentamisperiodi oli heti sodan jälkeen. Ikänsä perusteella yli puolet kiinteistökannasta on siis tulossa peruskorjausikään lähiaikoina. Tämän ikäiset rakennukset ovat toiminnaltaan ja tekniikaltaan vanhentuneita. Ongelmia löytyy valitettavasti myös uudemmasta rakennuskannasta. Kiinteistöjen mitoitus bruttoneliöt per oppilas vaihtelee suuresti. Osa rakennuksista on selvästi ylimitoitettu. Kun oppilasta kohden tilaa tarvitaan 12 14 bruttoneliötä per oppilas opetushallituksen mitoitusohjeiden mukaan, on sitä keskimäärin nyt 18,2 bruttoneliötä per oppilas. Vaihteluväli kuntien kesken on suuri. Myrskylässä on tilaa 13,3 neliötä per oppilas, kun Loviisa tarvitsee 21,4 neliötä. Vaihteluväli kuntien sisällä on vielä suurempi. Aineistossa lähes joka viidennessä koulussa on tilaa yli 25 bruttoneliötä per oppilas. Päiväkodeissa pitäisi selvitä 11,5 bruttoneliöllä (RT 96 11003), nyt käytössä on 13,2 bruttoneliötä. Porvoossa päiväkodeissa on keskimäärin 12 bruttoneliötä per oppilas, kun kahdessa kunnista tarvitaan lähes kaksinkertainen määrä neliöitä Porvooseen verrattuna. 3.3. Yhteenveto ja johtopäätökset Voidaan todeta, että Itä-Uudenmaan kunnat ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Toisaalta yhteistyöperinteet ovat pitkät ja vahvat ja yhteisiä palveluntuottajia on jo jonkin verran. Yhteinen haaste nykytilan osalta on se, että kaikilla on taloudelliset paineet ja se tarkoittaa palveluverkon optimointia joko yksin tai yhdessä. Myös palveluiden tuotantotapaa täytyy kehittää, koska kuntien tehtävien karsintaan vaikuttaa niiden lakisääteisyys ja karsintaa on käynnistetty valtion toimesta, mutta tuloksia ei ole vielä nähtävissä. Alueen väestö on taustatekijöiden perusteella varsin yhtenäistä ja nykyiset palvelut koetaan monipuolisiksi. Kaikkien alueen kuntien suurimpana haasteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä ja kustannukset ovat kasvaneet liikaa suhteessa rahoitukseen. Tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen huonontavat tilannetta entisestään. Tämän myötä myös vastuunjako kuntien ja kuntalaisten välillä on muuttumassa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on alueella kehittämis- ja tehostamispotentiaalia. Kunnat joutuvat tekemään isoja rakenteellisia ja palveluverkkoon liittyviä muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta tulot riittävät palveluiden rahoittamiseen kestävällä tavalla. Sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista arviolta yli 80 prosenttia muodostuu palveluita eniten käyttävien palveluista, joiden osuus on noin 10 prosenttia asiakkaista. Erityisesti sosiaalipalveluiden asiakkaat käyttävät paljon myös muita kunnan palveluita. Näiden asiakkaiden palveluohjaus sekä toimiva palveluiden kehittäminen ovat kunnille yhteinen haaste, jolla on merkittävä vaikutus kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuteen liittyy paljon mm. palveluiden kysynnästä, lainsäädännöstä ja valinnanvapaudesta johtuvia epävarmuustekijöitä. Maankäytöllisesti Itä-Uudenmaan nykyiset kunnat eivät muodosta eheää kokonaisuutta. Tämä näkyy muun muassa heikosti kehittyneenä alueellisena joukkoliikenteenä ja hyvin vaihtelevana elinkeinorakenteena. Kunnalliset toimitilat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta kuntien välillä on suurta vaihtelua. Vesihuollon, jätehuollon ja energiahuollon koetaan toimivan hyvin. 15

Henkilöstön riittävyys on tällä hetkellä kohtuullinen, vuosittain eläköityy noin 200 vuodessa. Eläköitymiset tosin tapahtuvat suurelta osin toimialoilta, joissa ei voida merkittävästi karsia työntekijöiden määrää. Jo nyt on nähtävissä erityisammattiryhmien osalta rekrytointivaikeuksia. 4. Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy 4.1. Yleistä¹ Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvu, toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten vaatimat palvelut. Taloudelliseen ahdinkoon ajautuminen johtuu tulojen kasvun hitaudesta suhteessa menojen kasvuun. Suurimmat yksittäiset tulon alennukset johtuvat valtionosuusleikkauksista (valtionosuusleikkaukset, 257 euroa/asukas, tarkoittaa kuntakohtaisesti 1,3 2,0 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää vuosien 2011-2017 välillä) sekä verotettavan tulon alenemasta ja hitaasta kasvusta (tulon alennuksen vaihteluväli 2009-2012 noin 0,8-1,5 veroprosenttiyksikköä vuodessa). Valtionosuusuudistus vaikuttaa myös alueen kuntiin: Askola ja Pornainen voittaisivat, muut häviäisivät - Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä hyvinkin paljon. Kuntien menojen kasvun on hidastuttava. Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. Tarkasteltavien kuntien alueella voi olla perusteltua elinkaarimallin mukainen investoiminen. Jos kuntien veroprosentit halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, sopeuttamistarve on kuntakohtaisesti vuosina 2014-2016 seuraavan taulukon mukainen. Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 2015TASU 2016Yhteensä eur/as vero % Askola 1,1 1,1 1,1 3,2 641 4,28 Lapinjärvi 0,6 0,6 0,6 1,7 579 4,52 Loviisa 3,5 3,5 3,5 10,5 675 4,55 Myrskylä 0,6 0,6 0,6 1,7 822 6,50 Porvoo 8,0 8,0 8,0 24,0 491 2,77 Pornainen 1,1 1,1 1,1 3,3 644 4,22 Sipoo 5,1 5,1 5,1 15,3 826 4,26 Yhdistelmä 19,9 19,9 19,9 59,6 609 3,56 Kaikissa kunnissa tehdään jatkuvasti sopeuttamistoimia, mutta vain Askolassa ja Loviisassa on valtuuston hyväksymä, jaksotettu sopeutusohjelma. Näiden ohjelmien vaikutusta ei ole otettu huomioon yllä olevassa taulukossa vaan kaikki kunnat ovat samassa asemassa. Käytännössä kuntaliitoksen onnistumiseksi kaikkien kuntien tulee tehdä riittävät yhdessä sovitut sopeuttamistoimet ennen kuntaliitoksen voimaanastumista, mm. talouden tervehdyttämisen ja henkilöstörakenteen osalta. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on laskettu kuntakohtainen veroprosentti, jos kunnat tasapainottavat taloutensa vain veroprosenttia nostamalla. 16 ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy

Veroprosentti TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015TASU 2016TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Askola 19,00 20,00 20,25 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25 Lapinjärvi 19,00 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,25 25,25 Loviisa 19,75 19,75 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,75 24,75 Myrskylä 20,00 20,00 20,00 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Porvoo 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 21,25 22,00 22,00 22,00 22,00 Pornainen 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 22,00 23,00 24,00 24,00 24,00 Sipoo 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 21,25 22,25 22,75 23,25 23,25 Yhdistelmä 19,33 19,40 19,41 19,45 20,45 21,45 22,45 22,45 22,70 22,95 4.2. Askola 4.2.1. SWOT-analyysi VAHVUUDET -vahva yhteisöllisyys -hyvä yhteistyötahto -palvelurajapinnat lähellä kuntalaisia -toiminnot on räätälöity paikallisiin tarpeisiin -joustava -sijainti -ikärakenne -aktiivinen väestö HEIKKOUDET -erityisosaamisen puutteet -oman organisaation haavoittuvuus -ikärakenteen nopea muutos -resurssipula -hajanainen yhdyskuntarakenne -työpaikkaomavaraisuus -heikko tulopohja -päätöksenteko henkilöityy MAHDOLLISUUDET -palvelujen kehittäminen paikallisista lähtökohdista -uutta yritystoimintaan -mahdollisuudet omissa käsissä -kuntalaisten vaikuttaminen päätöksentekoon helppoa UHAT -onko riittäviä resursseja? -kehityksen pirstaloituminen (hajanaiset järjestelmät yms.) -lisääntyvät palveluvaatimukset -heikkenevä valtiontalous kohdennetaan kuntiin ennakoimattomasti -hallinnollisten rakenteiden myllääminen 4.2.2. Ennustettu väestökasvu¹ Kunnan nimi: Askola KNO 18 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku 4 911 kaikista %:ia 5 418 kaikista %:ia 5 857 kaikista %:ia 6 157 kaikista %:ia 1 246 43 25,4 % 0,9 % 0 6 vuotiaat 451 9,2 % 481 8,9 % 476 8,1 % 474 7,7 % 23 1 5,1 % 0,2 % 6 vuotiaat 63 1,3 % 72 1,3 % 72 1,2 % 71 1,2 % 8 0 12,7 % 0,4 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat 696 14,2 % 746 13,8 % 783 13,4 % 772 12,5 % 76 3 10,9 % 0,4 % Lukio, 17 19 vuotiaat 192 3,9 % 193 3,6 % 197 3,4 % 201 3,3 % 9 0 4,7 % 0,2 % Työikäiset, 20 64 vuotiaat 2 860 58,2 % 2 979 55,0 % 3 060 52,2 % 3 147 51,1 % 287 10 10,0 % 0,3 % 75 84 vuotiaat 216 4,4 % 293 5,4 % 507 8,7 % 570 9,3 % 354 12 163,9 % 5,7 % Yli 84 vuotiaat 93 1,9 % 104 1,9 % 163 2,8 % 299 4,9 % 206 7 221,5 % 7,6 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 712 14,5 % 1 019 18,8 % 1 341 22,9 % 1 563 25,4 % 851 29 119,5 % 4,1 % Mediaani 40,0 42,0 45,0 47,0 Painotettu keskiarv o 39,6 41,3 43,4 45,2 ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 17

Askolan ennustettu väestökasvu painottuu ikääntyneisiin, joten vanhusten palvelurakenteeseen kohdistuu merkittävä paine. Myös lasten ja nuorten määrän ennakoidaan kasvavan, mutta muutos on maltillista. Mediaani-ikä kasvaa merkittävästi tarkastelujakson ajan, mutta pysyttelee maan keskitason alapuolella. 4.2.3. Ikääntymisen vaikutus¹ Ikääntyneiden askolalaisten määrä kasvaa vuodesta 2020 eteenpäin. Palvelurakenteeseen kohdistuva kustannus on kumulatiivisena merkittävä. 4.2.4. Verorahoituksen muutos ja ikääntyminen¹ Askola 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Verotulot 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 156 VOS leikkaus 0,79 0,95 1,41 1,65 1,69 1,75 1,75 1,75 1,75 257 VOS muutos 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 17 Veroprosentti 2013 20,00 Kaikki yhteensä 1,06 1,06 1,06 1,85 2,01 2,47 2,59 2,63 2,70 2,70 2,70 2,70 396 Ikääntyminen, paineen muutos veroprosenttiyksikköinä 0,02 0,34 0,34 0,58 0,79 1,25 Edelliset yhteensä 2,57 2,98 3,04 3,28 3,48 3,94 Valtionosuusuudistuksen myötä Askola on saamassa lisää valtionosuuksia. Vähäinen lisäys pehmentää hieman valtionosuusleikkauksen vaikutusta. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 18

4.2.5. Sopeutustarve vuosina 2014-2016¹ Käytetty 2012 lukuja nimittäjinä Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 201 TASU 201 Yhteensä eur/as vero % Askola 1,1 1,1 1,1 3,2 641 4,28 Lapinjärvi 0,6 0,6 0,6 1,7 579 4,52 Loviisa 3,5 3,5 3,5 10,5 675 4,55 Myrskylä 0,6 0,6 0,6 1,7 822 6,50 Porvoo 8,0 8,0 8,0 24,0 491 2,77 Pornainen 1,1 1,1 1,1 3,3 644 4,22 Sipoo 5,1 5,1 5,1 15,3 826 4,26 Yhdistelmä 19,9 19,9 19,9 59,6 609 3,56 Huom! Askolan sopeutusohjelman vaikutus ei näy tässä. 4.2.6. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Hallinto on Askolassa mitoitettu varsin niukaksi. Yleishallinnon kulut ovat väestöön suhteutettuna alueen alhaisimmat. Henkilöstön määrä on myös alle keskiarvon, vain 59,7 työntekijää 1000 asukasta kohti. Henkilöstö joutuu hallitsemaan varsin laajaa tehtäväkenttää, jolloin osaamisen syvyyden turvaaminen vaatii venymistä. Myös ICTosaaminen joudutaan pitkälti ostamaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Pienehkön kunnan mahdollisuudet vastata tuleviin haasteisiin ovat talouden osalta kunnossa, mutta tehtävien muutokset taikka lisäykset ovat haastavia. 4.2.7. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Askola käyttää niin suunnitteluun, rakentamiseen kuin yllä- ja kunnossapitoon valtaosin ostopalveluita. Ainoastaan rakennuttamisesta hoidetaan suurin osa itse. Infrastruktuurin ja toimitilojen volyymit ovat pieniä. Omaisuus on pääosin kohtuullisessa kunnossa, mutta perusparantamiseen panostetaan katujen osalta huonosti. Askola käyttää kaavoitukseen pääosin ostopalveluita. Viimeisten viiden vuoden aikana hyväksyttyjen asemakaavojen ala on hiukan alle 14 000 kerrosneliömetriä vuodessa. Tontinmyyntitulot ovat kunnan kokoon nähden kohtuulliset, keskimäärin 280 000 euroa vuodessa. Tonttivarantoa on vähän yritys- ja rivitalotonttien osalta, kerrostalotontteja ei ole varannossa. Kokoonsa nähden Askola omistaa kohtuullisen määrän vuokra-asuntoja, joiden kunto on pääosin hyvä tai kohtuullinen. Lisäksi Askola on toinen niistä kahdesta kunnasta Itä- Uudenmaan alueella, jotka ovat viimeisten viiden vuoden aikana toteuttaneet ARAhankkeita. Kunnalla ei kuitenkaan ole asunto-ohjelmaa. Askolan liikenne nojaa pääosin yksityisautoiluun, eikä sillä ole itse järjestettyä joukkoliikennettä. Ympäristön tila on hyvä, mutta vesistöjen tila on kohtuullisen ja huonon väliltä. Askolalla ei ole ympäristöohjelmaa. Kunnan kokoon nähden rakennuslupia myönnetään kohtuullisen paljon, 83 kappaletta vuodessa. Työpaikkaomavaraisuus on noin 60 prosenttia, mutta kunnan strategisena tavoitteena on nostaa sitä merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 19

Suurimmat haasteet Askolassa Kunnan toiminta toimialalla tapahtuu pienin ja haavoittuvin resurssein sekä niin, ettei ainakaan omin resurssein ole yleensä käytettävissä kovin kapeiden segmenttien erityisosaamista. Lähipalveluista päättäminen ja paikallisyhteisön kehittäminen omista lähtökohdista on mahdollista. Resurssien kehittämisen ja edes turvaamisen mahdollisuudet epäilyttävät. 4.2.8. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut (perusterveydenhuolto, vanhus-, vammais-, sosiaali- ja perhepalvelut) tuotetaan kunnan omassa organisaatiossa. Tarvittaessa joitakin erityistyöntekijöiden palveluja tuotetaan ostopalveluna. Vaikka Askola on yksi Itä- Uudenmaan edullisimmista kunnista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa, on viime vuosina kustannusten kasvuvauhti on ollut kovassa nousussa ja talouden tervehdyttämishaasteet ovat tosiasia. Sairastavuus on Itä-Uudenmaan kunnista vähäisintä, mutta tämä ei kuitenkaan näy laskuna erikoissairaanhoidon menoissa, joissa on ollut jyrkkää nousua viime vuosina. Huoltosuhde on Askolassa Itä-Uudenmaan kunnista alhaisimpia, mutta heikompi kuin HUS-alueella. Tulevaisuuden ennuste näyttää huoltosuhteessa nousevan trendin. Vanhojen ihmisten määrä on muuta Itä-Uuttamaata matalammalla tasolla. Koska tiedämme tulevaisuuden ikärakennemuutoksen suuret haasteet Askolan osalta, on kunnassa aloitettu laajaa talouden tervehdyttämisohjelman mukainen rakennemuutoshanke hyödyntäen oppisopimuskoulutusta. Hanke tukee siirtymistä kotihoitopainotteisuuteen laitoshoidon osuuden vähetessä. Tehostettuun palveluasumiseen siirrytään Askolassa vuoden 2015 alussa. Askolassa on paljon lapsiperheitä, joka osoittaa elinvoimaisuutta ja antaa perusteet lähipalveluille koulu- ja neuvolaterveydenhuollossa sekä perhe- ja sosiaalityössä. Askolan odotus onkin, että lähipalveluina tuotetaan neuvolapalvelut, lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotot, suun terveydenhuolto ja sosiaalityön vastaanotto sekä vanhuspalvelut. Yhteistyön tiivistäminen muiden Itä-Uudenmaan kuntien kanssa on aiheellista esim. lastenvalvojan työssä, vammaispalveluissa ja kehitysvammaisten asumispalveluissa. Yhteistyön kehittäminen eri muodoissaan kuten palvelusetelin käyttöönotossa on toteutettu. Voimavarana on osaava, motivoitunut ja joustavasti toimiva henkilöstö ja vastaavasti haasteena on pienen organisaation toimintojen haavoittuvuus. 4.2.9. Sivistyspalvelut Askolan kunnan sivistystoimen mahdollisuuksia ovat henkilöstön vaikutusmahdollisuus, yhteisöllisyys, hyvä yhteistyöverkosto ja joustava toimintakulttuuri. Pienen kunnan etuina ovat lähipalvelujen hyvä saatavuus, itsenäinen päätöksenteko sekä innovatiivisuus. Kunnan haitaksi koetaan haastava taloustilanne, vetovoimaisuuden puute sekä resurssien vähyys. Uhkana koetaan heikkenevä valtiontalous, jonka seurauksena palvelurakenteet ohenevat ja haavoittuvat. Myös erityispalveluiden saatavuus vaikeutuu. 4.2.10. Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Askolan palveluverkolle on tyypillistä pieni neliömäärä per oppilas sekä muita kuntia alhaisemmat oppilaskohtaiset kustannukset. Askolan kiinteistöjen neliökohtaiset ²: Yhdistymisselvityksen palveluverkkoselvityksen väliraporttimateriaali, johtava asiantuntija Heikki Lonka, Granlund Oy 20