Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015
1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten
2 (23) SISÄLLYSLUETTELO LIITE 1, Dokumentin versiointihistoria... 1 1 Johdanto... 4 1.1. Yleistä... 4 2. Toteumamallin sisältö... 6 2.1. Mallinnettavat kohteet... 6 2.2. Mallinnettavien kohteiden tietosisältö ja mallinnustavat... 7 2.2.1. 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat... 9 2.2.2. 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet... 9 2.2.3. 1300 Perustusrakenteet... 10 2.2.4. 1400 Pohjarakenteet... 10 2.2.5. 1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet... 10 2.2.6. 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot... 10 2.2.7. 1700 Kallioleikkaukset ja -kaivannot... 11 2.2.8. 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt... 122 2.2.9. 2010 Ylin yhdistelmäpinta... 13 2.2.10. 2011 Väylärakenteen alapinta... 184 2.2.11. 2012 Alin yhdistelmäpinta... 14 2.2.12. 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset... 18 2.2.13. 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset... 19 2.2.14. 2300 Kasvillisuusrakenteet... 139 2.2.15. 2400 Ratojen päällysrakenteet... 19 2.3. Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit... 20 3. Tarkkuusvaatimukset... 20 3.1. Toteumamallin tarkkuusvaatimukset... 200 3.2. Pistemäinen aineisto... 200 3.3. Metatiedot... 211 4. Tilaajalle luovutettava aineisto... 211 4.1. Aineiston tarkastaminen... 211
3 (23) 4.2. Toteumamalliselostus... 222 4.3. Toteumamallitiedostojen nimeäminen ja tiedonsiirtoformaatit... 22 4.4. Muutokset perinteiseen laadunvarmistusdokumentointiin... 222 Lähteet... 23 LIITE 1, mallinnettavat pinnat rakennusosittain...
4 (23) 1 JOHDANTO Tässä ohjeessa määritellään maanrakentamisessa käytettävien toteumamallien sisältö sekä tarkkuusvaatimukset tie-, katu- ja rataväylien pintojen osalta. Julkaisun mukaisilla, yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena saada rakennetun infran mukainen toteumamalli osaksi inframallia. luonnos liittyy vuonna 2010 käynnistettyyn InfraFinBIM hankkeeseen. en on laatinut Petteri Palviainen Destia Oy:stä. Toteumamallin laatimisohje julkaistaan koekäyttöä varten ja ohjetta tullaan päivittämään käytön myötä ilmenevien tarpeiden mukaan. Tämä ohje on laadittu 5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje -dokumentin pohjalta inframallin seuraavaksi vaiheistukseksi ja se noudattaa tältä osin samaa sisällöllistä hierarkiaa. en nimikkeistö on laadittu Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaisesti. en laadinnassa on myös huomioitu ohjeistus mallipohjaisesta laadunvarmistusmenetelmästä ja Liikenneviraston ohje Urakoitsijan laaturaportointi 9.12.2009. 1.1. Yleistä Toteumamallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa, joka kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Toteumamalli on tietynlainen tapa koota hankkeen rakentamisen mittaamisessa ja työkoneautomaatiossa käytetty tietosisältö. Toteumamallin tietosisältö kootaan erikseen kuvattavaan (Kohta 2.2.), InfraBIM nimikkeistöön perustuvaan hakemistorakenteeseen. Toteumamallin hakemistorakenne pitää sisällään lopullisen toteutuksen toteumamallit, tarkemittaukset, toteumamittaukset ja erityiset kartoitustiedot. Toteumamallin käyttötarkoitus on rakenteen geometrisen laadun ja vaatimusten mukaisen toteutuksen todentaminen tilaajalle ja omaisuuden hallinnan lähtötietona toimiminen tilaajan ylläpitoprosessissa. Tavoitteena on vähentää laadunvarmistukseen liittyvän mittaustiedon paperidokumentaation laatimiseen käytettävää työmäärää. Tässä ohjeessa käsitellään Infra 2015 rakennusosa ja hankenimikkeistön 1000-2000 rakennusosat.
5 (23) Rakennusosa on rakennuskohteeseen pysyvästi jäävä aineellinen osa, jota voidaan pitää käsitteellisesti itsenäisenä. Rakennusosa koostuu yhdestä tai useammasta rakenneosasta. Rakenneosa on rakennusosaan pysyvästi jäävä aineellinen osa, jolla on itsenäinen toiminnallinen tarkoituksensa. Rakenneosa koostuu yhdestä tai useammasta rakennustuotteesta. Tarkepisteellä tarkoitetaan mittaushenkilön takymetrillä tai GNSS-laitteella mitattua XYZ-koordinaatit omaavaa pistemäistä tietuetta. Tarkepisteiden tiheys kuvataan kunkin rakenteen työvaihekohtaisissa laatuvaatimuksissa. Toteumapisteellä tarkoitetaan XYZ koordinaatit omaavaa pistemäistä tietuetta, joka on mitattu koneenkuljettajan toimesta 3D-ohjausjärjestelmällä varustetulla työkoneella tai mittaushenkilön toimesta mittalaitteella mitattua. Erovektorilla tarkoitetaan mitatulle pistemäiselle kohteelle laskettua eroarvoa teoreettiseen pintaan tai pistemäiseen kohteeseen verrattuna.
6 (23) 2. TOTEUMAMALLIN SISÄLTÖ Tässä yhteydessä tarkastellaan tie-, katu- ja rataväylien rakennusosia. Väylärakenteen toteumamalli koostuu useiden eri rakennepintojen kokonaisuuksista. Jokainen yksittäinen rakennepinta on oma rakennusosan toteumamalli ja kaikki rakennepinnat yhdessä muodostavat rakennetun kohteen toteumamallin. 2.1. Mallinnettavat kohteet Väylärakenteen toteumamalli koostuu seuraavista INFRA 2015 rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaisista rakennusosista: 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1200 Pilaantuneet maat 1300 Perustusrakenteet 1400 Pohjarakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 1700 Kallioleikkaukset ja -kaivannot 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2000 Päällys- ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 2300 Kasvillisuusrakenteet 2400 Ratojen päällysrakenteet Rakennekerroksissa ja pengerrakenteissa mallinnetaan rakenneosan yläpinta; leikkaus- tyyppisissä rakenneosissa mallinnetaan alapinta. Rakennekerrokset on esitetty tarkemmin InfraBIM nimikkeistöohjeessa. Rakennusosien mallinnettavat pinnat tie-, katu- ja ratarakenteissa on koottu taulukkoon, joka esitetään liitteessä 1.
7 (23) Kuva 1 Tierakenteeseen liittyviä nimikkeitä. Kuvan lähde: INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje 2.2. Mallinnettavien kohteiden tietosisältö ja mallinnustavat Toteutusmallista muodostuu toteumamalli kun sen kuvaama rakenne on tehty laatuvaatimusten mukaisesti. Kun rakentaminen toteutetaan toteutusmallia käyttäen ja rakennepintojen ollessa vaaditussa tarkkuudessaan eli urakkakohtaisten laatuvaatimusten tai hyväksyttyjen työvaihekohtaisten laatusuunnitelmien mukainen, voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Jos toteutusmallia päivitetään rakentamisen aikana, niin toteumamalli on se toteutusmalli, jolla rakentaminen on toteutettu. Työvaihekohtaisessa laatusuunnitelmassa määritetyt tarkemittaukset sisällytetään kunkin rakennusosan toteumamalliin pistemäisinä tietueina. Työn aikana työkoneella tai mittaushenkilön toimesta mitatut toteumapisteet sisällytetään kunkin rakennusosan toteumamalliin pistemäisinä tietueina.
8 (23) Jos lopullinen toteuma ei ole vaaditussa tarkkuudessaan, mallinnetaan rakennusosat toteumamittausten pohjalta niin, että toteumamalli on lopullisen toteutuksen mukainen. Yksittäisten toleranssin ylitysten syy tulee esittää. Toteumamalli kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Toteumamalliin tulee mallintaa suunnitelmista (toteutusmallista) poikkeavat rakennusosat. Toteumamallista laaditaan rakennusosiin jaoteltu hakemistorakenne, Kuva 2. Kunkin rakennusosan hakemistoon sisällytetään toteumamallit sekä tarke- ja toteumatiedot erillisinä tiedostoina. Liitteeseen 2 on koottu toteumamallin rakennusosat ja pinnat sekä jaoteltu kunkin pinnan toteumamallihakemisto. Kuva 2 Esimerkki tie-, katu- tai ratahankkeen toteumamallin hakemistorakenteesta
9 (23) 2.2.1. 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat Ylisyvien leikkausten (InfraRYL 11410.3.2 Pintamaiden poistaminen tierakenteissa), mm. humuksen, mullan tai turpeen poisto, kohdalla ylisyvä leikkaus tulee mitata ja mallintaa. Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Rakennusosan toteumamalli sisällytetään 2012 Alin yhdistelmäpinta hakemistoon. Kuva 3 Poistettavat pintamaat maaleikkauksen yhteydessä. Kuvan lähde: INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje 2.2.2. 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet Pilaantuneen maan aluerajaus mitataan ja se muodostaa rakennusosan toteumamallin. Toteumamalliaineisto pitää sisällään kohteen aluerajauksen. Rakennusosan toteumamalli sisällytetään 2012 Alin yhdistelmäpinta hakemistoon.
10 (23) 2.2.3. 1300 Perustusrakenteet Paaluperustuksista tehdään tarkemittaus ja se muodostaa rakennusosan toteumamallin. Tarkemittaustulosten erovektorit tulee sisällyttää pistemäiseen tietoon. Toteumamallihakemistoon sisällytetään sähköisessä muodossa paalutuspöytäkirjat ja kantavuusmittausraportit. 2.2.4. 1400 Pohjarakenteet Vahvistetuista maarakenteista mitataan tarketietona pistemäinen tai aluemainen tieto, joka on rakennusosan toteumamalli. Suojauksista ja eristyksistä mitataan aluemainen tieto, joka on rakennusosan toteumamalli. Kuivatusrakenteista mitataan viivamaiset ja pistemäiset kohteet, jotka muodostavat rakennusosan toteumamallin. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. Tarkkuusvaatimukset). Tarkemittaustulosten erovektorit tulee sisällyttää pistemäiseen tietoon. 2.2.5. 1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet 2.2.6. 1600 Maaleikkaukset ja kaivannot Toteutetun rakenteen ollessa vaaditussa tarkkuudessaan voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. Tarkkuusvaatimukset). Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Rakennusosan toteumamalli sisällytetään 2012 Alin yhdistelmäpinta hakemistoon.
11 (23) 2.2.7. 1700 Kallioleikkaukset ja -kaivannot Tie- ja katurakenteessa kallioavoleikkauksen työnaikaisessa määrälaskennassa irtilouhinnan alapintana (=louhintataso) käytetty pinta on rakennusosan toteumamalli. Mahdolliset luiskalouhinnat, rakolinjat ja suoto-ojat sisällytetään rakennusosan toteumamalliin. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. Tarkkuusvaatimukset). Ratarakenteessa paljastettu kalliopinta kartoitetaan ja mittaustuloksista laaditaan kolmioverkkomalli, joka on rakennusosan toteumamalli. Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Kun irtilouhitun rakenteen yläpinta on samalla tasolla kuin jakava, se käsitellään päällysrakenteen osana. Ennen louhintaa kartoitettu kalliopinta sisällytetään rakennusosan toteumamallihakemistoon kolmioverkkomallina, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Kuva 4 Kallioavoleikkaus. Kuvan lähde: INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje
12 (23) 2.2.8. 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt Toteutetun rakenteen ollessa vaaditussa tarkkuudessaan voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. Tarkkuusvaatimukset). Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Louhepenger on samalla tasolla kuin jakava mutta se käsitellään suunnittelijan toimesta alimpana yhdistelmäpintana, tässä ohjeessa louhepenger käsitellään päällysrakenteen osana. Kuva 5 Pohjaveden suojaus bentoniittimatolla. Kuvan lähde: Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset, Pohjaveden suojausrakenteet 4840, Tiehallinto 2004.
13 (23) Kuva 6 Penkereiden nimikkeet. Kuvan lähde: INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje 2.2.9. 2010 Ylin yhdistelmäpinta Ylin yhdistelmäpinta tarkoittaa rakentamisen valmistumisen jälkeen näkyväksi jäävää pintaa (päällysteet, pintaverhoukset). Ylin yhdistelmäpinta mitataan ja mallinnetaan kovien pintojen (päällysteet, reunatuet ja taitorakenteet) osalta. Ylimmän yhdistelmäpinnan osalta kaikki tieto tulee olla mitattua tietoa. Hankkeen rakentamisen jälkeinen mittausperusta tulee sisällyttää rakennusosan hakemistorakenteeseen. Näkyvästä pinnasta kartoitetaan maastomalli. Kartoituksessa käytetään ohjetta Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje, Liikennevirasto 18-2011. Esimerkki Kartoitus voidaan suorittaa kovien pintojen osalta takymetrimittauksena tai laserkeilauksena ja pehmeiden pintojen (muut kuin päällysteet, reunatuet ja taitorakenteet) osalta laserkeilauksena tai fotogrammetriana. Koko hankkeesta voidaan muodostaa myös ortokuva.
14 (23) 2.2.10. 2011 Väylärakenteen alapinta Väylärakenteen alapinta on pääosin sama kuin Alin yhdistelmäpinta. Toteumamallin osalta väylärakenteen alapinta voidaan jättää pois ja se voidaan käsitellä Alin yhdistelmäpinta osassa. Toteutetun rakenteen ollessa vaaditussa tarkkuudessaan voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet. Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. 2.2.11. 2012 Alin yhdistelmäpinta Alimmalla yhdistelmäpinnalla tarkoitetaan maaleikkauksen tai maakaivannon alapintaa, maapenkereen yläpintaa tai louherakenteen yläpintaa. Toteutetun rakenteen ollessa vaaditussa tarkkuudessaan voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. Tarkkuusvaatimukset). Massanvaihdon kaivantojen pohja ja reunat mitataan ja mallinnetaan. Siirtymäkiiloista mitataan ja mallinnetaan kiilan pohja ja reunat. 161200 Maaleikkaus ja penger tai täyttö, ala/yläpinta: Rakennusosan toteumamalli voi korvata maapenkereen toteumamallin, toimintatapa tulee kuitenkin esittää toteumamalliselostuksessa. 181110 Maapenger, yläpinta: Lyhyet maapenkereet voidaan sisällyttää 161200-pintaan, kts. kohta 161200 Maaleikkaus ja penger tai täyttö, ala/yläpinta. Ylisyvien leikkausten ja massanvaihtojen mitatuista pisteistä mallinnetaan kaukalomainen muoto, joka on kyseisen rakennusosan toteumamalli. Toteumamallina voidaan pitää sitä pintaa, jolla kohteen työnaikainen
15 (23) määrälaskenta on suoritettu. Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Kuva 7 Massanvaihto kaivamalla. Kuvan lähde: INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje Siirtymäkiilojen mitatuista pisteistä mallinnetaan siirtymäkiilan pohja, joka on kyseisen rakennusosan toteumamalli. Jos maaleikkausta jatketaan siirtymäkiilasyvyydessä, kohde mallinnetaan tältä osin kokonaisuudessaan. Toteumamallina voidaan pitää sitä pintaa, jolla kohteen työnaikainen määrälaskenta on suoritettu. Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Rakennusosan toteumamallihakemistoon tulee lisätä myös alkuperäiset toteutusmallit (alin yhdistelmäpinta/väylärakenteen alapinta, massanvaihto) pohjanvahvistuksen laadunvarmistusta varten.
16 (23) Esimerkki 1 Massanvaihtokaivannosta mitataan kaivannon ala- ja yläreuna sekä hajapisteitä pinnan muotojen esiin saamiseksi. Mittaustuloksista muodostetaan kaukalomainen kolmioverkko. Kuva 8 Massanvaihdosta mitatut pisteet ja viivat kolmioidaan. Kuva 9 Massanvaihdon kaivusta muodostettu kaukalomainen toteumamalli. Esimerkki 2
17 (23) Siirtymäkiilasta mitataan pohja ja reunat, joista muodostetaan kolmioverkkomalli. Kuva 10 Siirtymäkiilasta mitataan pohja ja reuna(t). Kuva 11 Siirtymäkiilasta muodostettu toteumamalli.
18 (23) 2.2.12. 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset Toteutusmallin ollessa vaaditussa tarkkuudessaan voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. Tarkkuusvaatimukset). Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Kuva 12 Tien päällysrakenteen nimikkeet. Kuvan lähde: INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje
19 (23) 2.2.13. 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Reunatuet kartoitetaan ja kartoitustieto muodostaa rakennusosan toteumamallin. Rakennusosan kohteet kartoitetaan viivamaisina tai aluemaisina kohteina ja maanpinnan (ns. 1-pinta) kohteet sisällytetään Ylin yhdistelmäpinta kolmioverkkomalliin. Rakennusosan aluemaisista kohteista muodostetaan lisätietona aluerajaus, jolle annetaan kyseisen rakennusosan InfraBIM pintatunnus. Kukin aluemainen rakennusosa sisällytetään omana tiedostonaan 2010 Ylin yhdistelmäpinta hakemistoon. Rakennusosan linjamaiset kohteet tulee koodata yksilöitynä niin, että kohteen tarkka määritys on mahdollista. Esimerkki Upotettava betoninen reunatuki koodataan eri tavalla kuin liimattava reunatuki tai liukuvalettu betoninen reunatuki. 2.2.14. 2300 Kasvillisuusrakenteet Rakennusosan aluerajaus on kohteen toteumamalli. Rakennusosan maanpinnan (ns. 1-pinta) kohteet sisällytetään Ylin yhdistelmäpinta kolmioverkkomalliin. Rakennusosan aluemaisista kohteista muodostetaan lisätietona aluerajaus, jolle annetaan kyseisen rakennusosan InfraBIM pintatunnus. Kukin aluemainen rakennusosa sisällytetään omana tiedostonaan 2010 Ylin yhdistelmäpinta hakemistoon. 2.2.15. 2400 Ratojen päällysrakenteet Määrittelemättä
20 (23) 2.3. Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Kun toteumamallina käytetään toteutusmallia, taiteviivat ja pinnat nimetään ja koodataan InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Kaikki työkoneen tai mittaushenkilön toimesta mitattu tieto koodataan InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. 3. TARKKUUSVAATIMUKSET 3.1. Toteumamallin tarkkuusvaatimukset Kun toteumamallina käytetään toteutusmallia, mallin ja sen rakennepintojen ja taiteviivojen tarkkuusvaatimukset määräytyvät pääsääntöisesti 5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje julkaisun mukaan. Kun toteumamalli perustuu kartoitettuun tietoon, se mitataan niin että maaston vallitsevat taitteet tulevat esille ja mittaus on riittävän tarkka määrälaskennan tarpeisiin. 3.2. Pistemäinen aineisto Pistemäisellä aineistolla tarkoitetaan kartoitustietoa, tarketietoa tai toteumatietoa. Pistemäinen tarke- ja toteumatieto toteumamallissa sisältää erovektorit joko pysty-, leveys- tai pituussuuntaan. Pistemäinen tieto voi sisältää myös kaikki erovektorit. Ainoastaan voimassa olevat (lue viimeisimmät) tarke- ja toteumapisteet viedään toteumamalliin. Päällekkäisistä tuloksista vanhat tulokset poistetaan. Pystysuunnan erovektori lasketaan pintaan verrattuna, leveyssuunnan erovektori lasketaan reunalinjaan tai mittalinjaan verrattuna ja pituussuunnan erovektori lasketaan mittalinjan paalutukseen nähden. Pistemäisestä tarke- ja toteumamittausaineistosta ei ole tarkoitus muodostaa kolmioverkkopintaa.
21 (23) Tilaajan teettämät pistokoemittaukset ja tarkastukset tulee sisällyttää kyseisen rakennusosan hakemistoon. Näitä tarkastuksia käsitellään kuten tarkemittauksia mutta ne tulee erottaa omalle tunnukselleen erotettuina rakennusosan urakoitsijan laadunvarmistukseen toteutetuista tarkemittauksista. 3.3. Metatiedot Jokaisella tarke- ja toteumapisteellä tulee olla metatietona pisteen tarkkuustaso ja mittausmenetelmä erillisen koodilistan mukaisesti. Yksittäisten toleranssin ylitysten syy tulee esittää. Päällysrakenteen rakenneosien toteumamalleihin tulee liittää metatietona rakennekerroksen materiaalitieto. 4. TILAAJALLE LUOVUTETTAVA AINEISTO 4.1. Aineiston tarkastaminen Ennen aineiston luovuttamista toteumamallin laatijan on tarkastettava seuraavat asiat: toteutusmalliin pohjautuva toteumamalliaineisto täyttää toteutusmallille määritetyt vaatimukset, jotka on esitetty julkaisussa 5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje kaikki vaadittava aineisto on mallinnettu kaikki aineisto on oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä kaikki aineisto on vaadittavassa formaatissa Mikäli toteumamallin jotain osaa ei mallinneta, se on kirjattava toteumamalliselostukseen perusteluineen.
22 (23) 4.2. Toteumamalliselostus Toteumamallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteumamalliselostus. Toteumamalliselostuksessa esitetään toteumamallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: Rakennushankkeen nimi ja sijainti Toteumamallin laatija lmisto/ohjelmistot, jolla toteumamalli on tuotettu Toteumamallin poikkeamat toteutusmalliin perusteluineen Toteumamallin formaatti Käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Toteumamallin tiedostojen nimet Toteumamallin sisällön kuvaus 4.3. Toteumamallitiedostojen nimeäminen ja tiedonsiirtoformaatit Toteumamallitiedostot nimetään ja jaotellaan hakemistorakenteeksi rakennusosittain. Rakennusosan hakemisto sisältää toteumamallit, tarkemittaustiedot sekä toteumamittaustiedot. Toteumamalli toimitetaan soveltuvin osin LandXML-standardin mukaisessa InfraModel -muodossa. Numeroidut pistemäiset tiedot toimitetaan gt -formaatissa. 4.4. Muutokset perinteiseen laadunvarmistusdokumentointiin Kun toteumamalli luovutetaan tämän ohjeen mukaisesti, voidaan perinteiset laadunvarmistusdokumentit geometrisen laadun osalta korvata toteumamallilla. Tarkemittauksista laaditaan yhteenvetoraportit rakennusosittain.
23 (23) LÄHTEET InfraBIM, AP3. Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje, 28.9.2012. Sami Snellman, Destia Oy, Jussi Heikkilä, VR Track Oy Mallipohjainen laadunvarmistusmenetelmä, M. Jaakkola Destia Oy InfraBIM -nimikkeistö 5.3.2012 InfraModel -käyttöönotto-ohje versio 1.0 INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, mittausohje, Liikennevirasto 18-2011 Urakoitsijan laaturaportointi, Tiehallinto 9.12.2009 http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2200062-v-09-urakoitsijan_laaturaportointi.pdf Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset, Pohjaveden suojausrakenteet 4840, Tiehallinto 2004 Maanmittauslaitos. 2014. http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat/kartoitus/gps-mittaus