Vuosisuunnitelma 2015 versio 2 09.09.2014 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 1
1. Tausta 1.1 Muutokset kuntayhtymässä Uudessa 1.1.2013 voimaan tulevassa perussopimuksessa kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien kesken tehdään palvelutasosuunnitelma valtuustokausittain. Lisäksi kuntakohtainen vuosisopimus tehdään kunnittain. Tämä tausta-aineisto on koottu perussopimuksen vaatimusten mukaisesti. 1.2 Kuntayhtymän väestö (Tilastokeskus, 2012) Seuraavassa taulukko väestön ikärakenteen arvioidusta muuttumisesta vuoteen 2040 mennessä. Kunta Väestö 2011 yli 75 v 0-14 v 15-64 v 65-74 v 75 - YHT. %:n osuus Eurajoki 1 046 3 655 655 488 5 844 8,4 Harjavalta 1 101 4 525 1 050 828 7 504 11,0 Kokemäki 1 110 4 830 1 030 952 7 922 12,0 Luvia 613 2 059 399 282 3 353 8,4 Nakkila 987 3 503 724 566 5 780 9,8 Yhteensä 4 857 18 572 3 858 3 116 30 403 10,2 % osuus 16,0 61,1 12,7 10,2 100,0 Väestöennuste 2020 0-14 v 15-64 v 65-74 v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki 1 056 3 286 858 638 5 838 10,9 Harjavalta 972 3 828 1 303 1 087 7 190 15,1 Kokemäki 1 142 4 129 1 212 1 052 7 535 14,0 Luvia 635 1 903 503 370 3 411 10,8 Nakkila 1 016 3 216 858 750 5 840 12,8 Yhteensä 4 821 16 362 4 734 3 897 29 814 13,1 % osuus 16,2 54,9 15,9 13,1 100,0 Väestöennuste 2030 0-14 v 15-64 v 65-74 v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki 974 3 210 663 953 5 800 16,4 Harjavalta 896 3 469 1 018 1 541 6 924 22,3 Kokemäki 1 122 3 824 1 016 1 356 7 318 18,5 Luvia 600 1 887 374 531 3 392 15,7 Nakkila 995 3 041 746 1 037 5 819 17,8 Yhteensä 4 587 15 431 3 817 5 418 29 253 18,5 % osuus 15,7 52,8 13,0 18,5 100,0 Väestöennuste 2040 0-14 v 15-64 v 65-74 v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki 933 3 134 657 976 5 700 17,1 Harjavalta 857 3 340 898 1 576 6 671 23,6 Kokemäki 1 093 3 756 871 1 400 7 120 19,7 Luvia 573 1 878 346 518 3 315 15,6 Nakkila 924 2 903 673 997 5 497 18,1 Yhteensä 4 380 15 011 3 445 5 467 28 303 19,3 % osuus 15,5 53,0 12,2 19,3 100,0 Väestöennusteen mukaan jäsenkuntien asukasmäärä tulee tasaisesti laskemaan, samalla kun yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa nopeasti. Nopein nousu ajoittuu 2020-2030 väliseen aikaan, jolloin yli 75-vuotiaiden määrä koko kuntayhtymän 2
asukasmäärästä nousee 13,1 prosentista 18,5 prosenttiin. Nopeimmin yli 75 vuotiaiden lukumäärä nousee Harjavallassa. Ikääntymisen myötä kysyntäpaineet sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvavat. Kysyntä lisää myös kustannuksia. Lisäksi kustannuspaineita lisää mm. kansantautien keskimääräistä korkeampi esiintyvyys alueella. 2. Palvelutasoon vaikuttavat tekijät 2016 päättyvällä valtuustokaudella A. Lainsäädäntömuutosten vaikutukset kuntayhtymän toimintaan Toukokuussa 2011 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki on merkittävä kuntayhtymänkin toimintaan vaikuttava säädös. Lain keskeisiä tavoitteita ovat terveyden ja hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Lisäksi lain keskeisiä tavoitteita ovat väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen ja palvelujen saatavuuden ja laadun edistäminen sekä perusterveydenhuollon toimintaedellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on kehittää sosiaali- ja perusterveydenhuoltoa sekä erikoissairaanhoitoa saumattomana sektorirajat ylittävänä kokonaisuutena, jossa toiminta painottuu perusterveydenhuoltoon ja peruserikoissairaanhoitoon. Terveydenhuollon palvelujen käyttäjälle laki suo mahdollisuuden valita sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hoitopaikan rajoituksetta. Heinäkuun alusta 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki puolestaan korostaa vanhusten kotona selviytymistä ja kotona asumisen tukemista. Lain velvoitteet korostuvat mm. kotisairaanhoidossa ja kotisairaalatoiminnassa. Hoitotakuulaki puolestaan velvoittaa hoidon tarpeen määrittelyn ja kiireettömien terveyspalvelujen järjestämiseen tiettyjen hoitotakuurajojen puitteissa. Neuvola-asetus ohjaa äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa ennalta ehkäisevien palvelujen sisällöissä, laajuudessa ja henkilöstön mitoituksessa. Sosiaalipalvelujen toiminta-alueella muutokset tulevat olemaan myös suuria erityisesti kotikuntalain sekä nk. vanhuslain myötä. Hallituspuolueet yhdessä oppositiopuolueiden kanssa ovat sopineet keväällä 2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta viiden alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden (ERVA) pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua sote-alueeseen. Erityisvastuualueet ohjaavat ja sovittavat yhteen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toimintaa ja niiden järjestämiä palveluja. Kuntayhtymän toimintavalmius ja perustason alueellinen koko mahdollistavat järjestämislaissa määriteltyjen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä eräiden erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen jäsenkuntien alueella. 3
B. Väestörakenteen muutosten vaikutukset palvelutasoon Kuntayhtymän kaikissa jäsenkunnissa on varauduttava väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun. Palvelutarve on keskimääräistä korkeampi Kokemäellä ja Harjavallassa. Erityisesti Harjavallassa palvelutarpeen kasvu on ollut viimeisten vuosien aikana normaalia nopeampaa. Seuraavassa taulukko palvelutarpeen kehityksestä 2007-2009: 2007 2008 2009 2011 Koko maa 100 100 100 100 Satakunta 105 109 109 109 Eurajoki 98 99 99 99 Harjavalta 108 112 113 117 Kokemäki 119 122 122 121 Luvia 94 96 96 96 Nakkila 105 108 106 107 C. Terveyserojen vaikutus palvelutasoon Terveyseroja tässä on kuvattu sairastavuusindeksillä ja kuntayhtymän omilla PYLL- tutkimuksilla. Indeksit poikkeavat joidenkin tautiryhmien osalta sekä koko maan että Satakunnan tilanteesta. Myös kuntien väliset erot ovat huomattavan suuret, mikä tulee ehdottomasti ottaa huomioon sekä palvelujen priorisoinnissa että kuntakohtaisissa kustannuksissa. Seuraavassa taulukko kansantautien esiintyvyydestä 2003-2012: 2003 2006 2009 2012 Satakunta 99.2 101,0 101.6 101.2 Eurajoki 94.6 89.5 87.2 88.1 Harjavalta 112.2 115.2 117.0 119.2 Kokemäki 117.2 119.1 123.1 123.0 Luvia 81.0 88.6 90.8 90.4 Nakkila 109,0 112.6 108.9 104.9 Huomattavat nousut viimeisten vuosien aikana selittyvät osin aktiivisesta valtimotautien seulonnoista sekä tehdyistä interventioista, joiden vaikutus näkyy vasta vuosien päästä. Erityisen panostuksen tarvetta on myös päihdeongelmien hoidossa. 4
Seuraavassa päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden indeksi suhteessa koko maan tilanteeseen. Ongelma on erityisen suuri koko Satakunnassa. 2006 2009 2012 Satakunta 127.5 117.9 126.5 Eurajoki 102.5 56.4 73.5 Harjavalta 145,0 166.7 208.8 Kokemäki 102.5 148.7 155.9 Luvia 52.5 46.2 79.4 Nakkila 95.0 94.9 117.6 D. Tarvevakioitujen kustannusten kehitys kuntayhtymän alueella Vanhustenhuollon, perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon käyttöä on tarkasteltu seuraavassa taulukossa tarvevakioituina kustannuksina vuosina 2006, 2008, 2010 ja 2012. Tarvevakioidut kustannukset ( /asukas) KY:ssä vv.2006, 2008 ja 2010 Perusterveydenhuolto 2006 2008 2010 2012 Koko maan ka 527 586 595 663 Satakunnan ka 488 572 582 696 Eurajoki 273 542 621 623 Harjavalta 584 600 583 710 Kokemäki 402 571 587 770 Luvia 303 441 503 557 Nakkila 391 390 484 596 Erikoissairaanhoito Koko maan ka 836 906 959 1067 Satakunnan ka 756 869 913 1143 Eurajoki 830 951 1001 1115 Harjavalta 785 994 968 1245 Kokemäki 722 846 881 1226 Luvia 803 855 1008 1036 Nakkila 806 931 928 1133 Vanhustenhuolto Koko maan ka 211 240 251 252 Satakunnan ka 233 279 299 309 Eurajoki 274 305 360 279 Harjavalta 264 314 368 434 Kokemäki 238 276 349 291 Luvia 238 253 408 338 Nakkila 298 259 235 296 Palvelujen tarve väestön ikääntyessä, sairastavuuden lisääntyessä sekä hoitokäytäntöjen muuttuessa kasvavat huomattavasti. Samalla paineet kustannusten kasvuun nousevat arvioitua enemmän. Tällöin erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuuteen kokonaisuutena, 5
toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvuun, päällekkäisten toimintojen ja palvelujen purkuun, uusien toimintatapojen käyttöönottoon sekä väestön vastuun kasvattamiseen omasta ja läheisensä terveydestä. 3. Strategiset linjaukset 2014-2016 Kuntayhtymän toiminta perustuu perussopimuksessa mainittuun valtuustokauden voimassa olevaan palvelutasosuunnitelmaan, joka on hyväksytty yhtymävaltuustossa marraskuussa 2013. Ennen lopullista hyväksymistä palvelutasosuunnitelmasta pyydettiin jäsenkuntien lausunnot. Lausunnoissa palvelutasosuunnitelman sisältöä ja linjauksia pidettiin hyvinä. Kuntayhtymän perustehtävänä on ylläpitää ja edistää alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestää yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tarpeellista sairauksien hoitoa, tuottaa asiakaslähtöisiä, tasokkaita ja kustannustehokkaita terveyspalveluja hyödyntämällä tutkimus- ja seurantatietoa sekä panostamalla vaikuttaviin hoitokäytäntöihin. Kuntayhtymä on moni ammatillinen työyhteisö, jolla on osaava henkilökunta. Tärkeimpinä haasteina ovat suurten kansansairauksien hillitseminen, väestön ikääntyminen, mielenterveyden ongelmat, tupakan ja päihteiden lisääntyvä käyttö. Toiminnan lähtökohtana ovat kuntakohtaiset palvelutarpeet, tarvevakioidut terveydenhuollon kustannukset sekä kuntayhtymän oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan interventiosuunnitelmat. Lisäksi toimintalinjauksissa otetaan huomioon terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Kuntoutustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota hoitojaksolta kotiutuvien potilaiden tuen tarpeeseen ja läheisten tukemiseen osana kokonaisvaltaista kuntoutusta. Lisäksi tavoitteena on kehittää fysioterapian yhteistyötä jäsenkuntien kanssa niin, että potilailla/asiakkailla olisi mahdollisuus saumattomasti siirtyä tarvitsemiinsa kevyempien palvelujen piiriin. Fysioterapiassa tehdään yhteistyötä kotipalvelun kanssa ja ryhmämuotoisessa toiminnassa liikuntatoimen kanssa. Toiminnallisen strategiansa mukaisesti kuntayhtymä pyrkii tuottamaan tarvittavat palvelut omana toimintana. Omaa palvelutuotantoa täydennetään tarpeellisin osin terveyskeskusten välisellä yhteistyöllä sekä yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa solmituilla ostopalvelusopimuksilla. Lähipalveluna kuntayhtymä tuottaa kaikilla terveysasemilla: lääkärin vastaanottopalvelut hammaslääkäripalvelut neuvolapalvelut sisältäen myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut, jotka pääsääntöisesti toteutetaan sektorimallin mukaisesti kotisairaanhoidon sekä kotisairaalan palvelut. Kotisairaalapalvelut tulevat olemaan keskeinen keino terveyskeskussairaalapalvelujen vähentämiselle 6
laboratorion näytteenotto siivouspalvelut, jotka voidaan tuottaa osin myös jäsenkunnan järjestämänä tai ulkopuolisena ostopalveluna kiinteistöhuollon palvelut, jotka voidaan tuottaa osin myös jäsenkunnan järjestämänä tahi täysin ulkopuolisen toimijan ostopalveluna Lähipalveluja varten kuntayhtymä omistaa tai vuokraa toiminnan kannalta tarpeellisen määrän toimintatilaa kustakin jäsenkunnasta. Seulontatutkimuksissa hyödynnetään lähipalvelupisteitä. Toimitiloista kuntayhtymä omistaa pääterveysaseman kiinteistötilat. Muut terveysasemat on vuokrattu joko suoraan jäsenkunnilta tai jäsenkuntien omistamilta kiinteistöyhtiöiltä. Keskitettyinä palveluina kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien asukkaille: toimisto- ja hallintopalvelut tietohallintopalvelut terveyskeskussairaalapalvelut. Vuoden 2014 aikana sairaalapalvelut keskitetään pääterveysasemalle. Vuoden 2015 alusta virallinen sairaalapaikkaluku on 52. Paikkalukua voidaan väliaikaisesti kasvattaa 3-6 sairaansijalla. Suunnittelukaudella sairaalapaikkalukua pyritään supistamaan 45:een. huollon palvelut, jotka voidaan osin hankkia myös jäsenkunnilta rtg-palvelut peruserikoissairaanhoidon palvelut asiantuntijahoitajien tukemana: a. sisätautien erikoislääkärin palvelut b. geriatrian palvelut c. korva-,nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäripalvelut tukitoimintana asiantuntijahoitajan tarjoamat audionomipalvelut d. psykiatrian palvelut e. neurologipalvelut f. maaliskuussa 2014 kuntayhtymässä on aloitettu myös ortopedian erikoislääkäritoiminta puheterapiapalvelut fysioterapiapalvelut sekä kuntoutusohjaus perheneuvolapalvelut lukuun ottamatta Kokemäkeä, joka ei ole mukana perheneuvolapalveluissa. vammaispalvelut lukuun ottamatta kehitysvammahuoltoa sekä päihdepalvelut ja lastenvalvonta. Päihdepalvelut tuotetaan osaksi ostopalveluna. työterveyshuollon palvelut Kuntalain 2a :n muutos edellyttää kilpailuilla markkinoilla tapahtuvan toiminnan yhtiöittämisen 1.1.2015 mennessä. Yhtiöittämisvelvoite ei koske työterveyshuoltolain 12 :ssä tarkoitettuja lakisääteisiä 7
(ns. ennaltaehkäisevät terveyshuoltopalvelut). Sen sijaan vapaaehtoisia sairaanhoitopalveluja yhtiöittämisvelvollisuus koskee. Käytännön ristiriitaisen tilanteen vuoksi terveydenhuoltolain 18 :n muutos on valmisteltavana. Muutoksen myötä myös sairaanhoito tullaan säätämään kunnille lakisääteiseksi, jolloin yhtiöittämispakkoa ei synny. Osa keskitetyistä palveluistakin tarjotaan terveysasemakohtaisesti lähipalveluina tiettyinä, sovittuina viikonpäivinä. Terveyskeskuspäivystys toteutetaan toistaiseksi seuraavasti: päiväpäivystys 08.00 16.00 arki-illat 16.00-21.00 (ma-pe) omana toimintana pääterveysasemalla yöpäivystys klo 21.00-08.00 Satakunnan keskussairaalassa viikonloppupäivystys (pe 21.00 ma 08.00)Satakunnan keskussairaala Virka-aikana välitön hoitoon pääsy turvataan riittävillä henkilökohtaisilla kiireajoilla lääkäreiden vastaanottoaikojen välissä. 4. Kuntayhtymän painopisteet suunnittelukaudella 1. Tärkeimpien terveysongelmien toteamisen ja hoidon tehostaminen: a. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen toimintamalleja sekä työnjakoa yhdessä jäsenkuntien kanssa. b. Jatketaan suurten kansantautien interventiota. c. Kehitetään perusterveydenhuollon vastaanoton työparitoimintaa, eri ammattiryhmien työnjakoa sekä selvennetään tehtävänkuvia. d. Kehitetään pdrg-pohjaista laskutusmallia (=perusterveydenhuollon diagnoosipohjainen hinnoittelu). 2. Lisätään panostusta päihde- ja mielenterveysongelmiin Lisätään tarpeen mukaan psykiatrian erikoislääkärin työpanosta kuntayhtymään. Lisätään psykiatrian erikoissairaanhoitajapanostusta kriisityöhön. Selvitetään yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa kalliiden hoitoketjujen syyt ja sovitaan yhteisesti hoitolinjauksista sekä vastuutoimijasta. Yhteisessä päihde- ja mielenterveystyön suunnitelmassa luodaan linjaukset perus- ja erikoistason hoitolinjauksista sekä eri toimijoiden työnjaosta tavoitteena avopalveluiden sekä poliklinikkakäytön pienentäminen asteittain valtakunnan keskitasolle. Kehitetään halvempaa tukiasumista yhdessä jäsenkuntien kanssa. 8
3. Kehitetään edelleen peruserikoissairaanhoitoa kuntayhtymässä Sovitaan konsultaatioista sekä hoidon porrastuksesta erikoissairaanhoidon kanssa hyödyntäen etäteknologiaa. Peruserikoissairaanhoidon toiminnassa kehitetään seulontatyyppistä toimintaa, jolla voidaan vaikuttaa terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. 4. Turvataan terveyskeskussairaalan toiminta sairaalapaikkojen supistamisen jälkeenkin, keinoina: a. kotisairaalan kehittäminen ja henkilöstöresurssien turvaaminen b. oikea-aikainen, potilaiden tarpeisiin perustuva hoidon porrastus c. sairaalatoimen, kotisairaanhoidon sekä kotisairaalan tarvitsemien erikoiskonsultaatioiden turvaaminen d. konsultaatioapu jäsenkuntien sosiaalipalveluille e. toteutetaan sairaalan b-päätyyn sulkuosasto lisääntyneen moniresitenssimikrobien vuoksi neljään huoneeseen. 5. Turvataan henkilöstön saatavuus houkuttelevalla työnantajaimagolla sekä monipuolisella ja tehokkaalla palvelutuotannolla 6. Kuntayhtymä työnantajana panostaa työhyvinvointiin, henkilökohtaista osaamista tuetaan 7. Tuottavuutta parannetaan kehittämällä työnjakoa, syventämällä toimintayksiköiden ja esimiesten kustannustietoisuutta sekä kehittämällä kannustavaa palkkapolitiikkaa 8. Kehitetään jäsenkuntien sekä sairaanhoitopiirin kanssa yhteistä alueellista saattohoitomallia 9. Valmistellaan uudenlaisia palvelujen tuottamismalleja harvaan asuttujen alueiden palvelujen turvaamiseksi 10. Valmistellaan jäsenkuntien kanssa Voimaa vanhuuteen pilotin jalkautuminen kuntayhtymän alueella 11. Päivitetään alueellinen valmiussuunnitelma 12. Valmistellaan palvelusetelin käyttöönotto kuntayhtymässä 13. Kuntayhtymän työterveyshuolto siirretään osaksi kuntayhtymän tuottamaa työterveyshuoltotoimintaa 14. Panostetaan edelleen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 9
15. Valmistaudutaan uuden sote-organisaation mukanaan tuomiin muutoksiin perus- ja aluetasolla Kriittiset menestystekijät a. Sosiaali- ja perusterveydenhuoltoa sekä erikoissairaanhoitoa pystytään kehittämään kokonaisuutena siten, että jokapäiväinen toiminta on saumatonta ja ylittävät sektorirajat. b. Laitospalveluiden, kotisairaanhoidon, kuntoutuksen sekä jäsenkuntien huolehtimat vanhustenhuollon tavoitteet ja resurssointi pystytään pitämään yhdensuuntaisina, kuntayhtymä pystyy vaikuttamaan palvelukentän koordinointiin sekä kokonaisoptimointiin c. Käytännön yhteistyö ja työnjako toimii kitkatta. d. Kokonaiskysyntä voidaan huomioida resurssoinnissa kustannustehokkaasti (kesäaika/loma-ajat). e. Ennaltaehkäisevään toimintaan saadaan irrotettua riittävästi voimavaroja. f. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja työnjako saadaan uudessa sotetoimintaympäristössä nopeasti kuntoon. g. Kuntien heikkenevä taloudellinen tilanne johtaa sosiaali- ja terveydenhuollon entistä tiukempaan priorisointiin. 5. Seurattavat suoritteet ja niiden arviomäärät 2015-2016: Sairaalan hoitopäivät: 2o11 2o12 2013 Ta 2o14 *) Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki 1064 702 565 850 720 650 Harjavalta 7029 5859 7489 6180 5880 5750 Kokemäki 11527 11001 7969 6750 6200 5840 Luvia 0 0 2183 2180 1800 1280 Nakkila 4108 3870 3548 2360 2360 2320 Yhteensä 23728 21432 21754 18320 16960 15840 Käytetyt sairaansijat 65 59 60 50 46 43 Sairaalakäyttö 2011-2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 11527 11001 7029 7489 7969 5859 6180 6750 5880 6200 5750 5840 4108 3870 3548 2183 2180 2360 1800 2360 2320 1064 702 565 850 720 0 0 650 1280 2o11 2o12 2013 Ta 2o14 *) Ta 2015 Ta 2016 *) Tarkennettu arvio, syyskuu 2014 Terveyskeskussairaalan keskimääräinen hoitoaika pyritään painamaan vuositasolla alle 10 päivään. Sairaalapaikkojen kysyntävaihteluita tasoittaa kuluvana vuonna aloitettu kotisairaalatoiminta. Sairaalapaikat tulevat laskemaan tasaisesti ollen vuonna 2016 noin 46 sairaansijaa. Tarvittavat henkilöstömuutokset voidaan toteuttaa eläkejärjestelyin. 10
Avohuollon keskeiset suoritteet 2015-2016 Lääkärin vastaantto 2o11 2o12 2013 *) Ta 2o14 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki 9414 10033 8062 8200 8700 8600 Harjavalta 13791 14721 11329 11500 11000 11000 Kokemäki 12362 13318 9659 11800 11900 11800 Luvia 0 0 5255 5600 5700 5500 Nakkila 9500 11087 8263 8090 8150 8150 Yhteensä 45067 49159 42568 45190 45450 45050 *) peruserikoissairaanhoidon suoritteet eivät mukana 2013-2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 Lääkärin vastaanoton suoritteet 14721 13791 13318 12362 11800 11900 11329 11800 11087 11500 11000 11000 10033 9414 9500 9659 8700 8263 8200 8600 8062 8090 8150 8150 5255 5600 5700 5500 2o11 2o12 2013 *) Ta 2o14 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Hammaslääkärin vastaanotto 2o11 2o12 2013 Ta 2o14 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki 7854 6206 6338 6450 6450 6450 Harjavalta 6784 6086 5899 6410 5780 5780 Kokemäki 6674 5817 7197 6150 6040 5980 Luvia 0 0 3203 2880 2680 2680 Nakkila 5166 5141 5044 5040 4800 4800 Yhteensä 26478 23250 27681 26930 25750 25690 9000 Hammaslääkärisuoritteet 2011-2016 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 7854 7197 6450 6784 6206 6086 6338 6410 6674 5899 6150 5817 5166 5141 5044 5040 3203 2880 6450 6450 6040 5980 5780 5780 4800 4800 2680 2680 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 1000 0 0 0 2o11 2o12 2013 Ta 2o14 Ta 2015 Ta 2016 11
Vuoden 2014 alusta tuli voimaan terveydenhuoltolain 48, jonka mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueella. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. Valinnanvapaus on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon. Valintaoikeutta käyttävien asiakkaiden terveydenhuollon kustannuksista voidaan laskuttaa järjestämisvastuussa olevaa kuntaa tai kuntayhtymää terveydenhuoltolain 58 :n perusteella. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua kirjallisen ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Elokuun 2014 loppuun mennessä kyseistä valintaoikeutta oli käyttänyt yhteensä 211 asiakasta, jotka jakaantuvat terveysasemittain seuraavasti: ky:ään siirtynyt ky:stä siirtynyt Eurajoki 9 4 Harjavalta 176 10 Kokemäki 4 23 Luvia 17 2 Nakkila 5 2 Yhteensä 211 41 ==================== Koko vuoden arvio on 270 asiakasta. Vuonna 2015 valintaoikeutta arvioidaan käyttävän yhteensä 330 asiakasta. Käyntimäärät kuntayhtymän eri toimipisteissä tulevat olemaan arvion mukaan noin 670 käyntiä ja 20 hoitopäivää. Kysyntäpaine tulee olemaan erityisesti lääkärinvastaanotoille. Seuraavassa taulukko käyntiarvioista toimipisteittäin: lääkärikäynnit hoitokäynnit hoitopäivät Eurajoki 30 80 0 Harjavalta 720 100 40 Kokemäki 20 50 0 Luvia 50 70 0 Nakkila 20 50 0 Yhteensä 860 350 40 ====================================== Kysyntä kohdistuu pääsääntöisesti pääterveysaseman palveluihin. 12
Kotisairaanhoito 2o11 2o12 2013 2o14 *) 2015 2016 Eurajoki 0 2811 2825 2850 2950 2950 Harjavalta 0 11186 9742 10100 6450 5900 Kokemäki 0 9031 7056 8680 6320 6050 Luvia 0 0 0 0 0 0 Nakkila 0 3267 3014 2950 3080 3050 Yhteensä 0 26295 22637 24580 18800 17950 *) Kotisairaalan käynnit mukana kotisairaanhoidon käynneissä Kotisairaalakäynnit 2015 Eurajoki 430 Harjavalta 750 Kokemäki 550 Luvia 150 Nakkila 370 Yhteensä 2250 Peruserikoissairaanhoito 2015 erik.lääkäri as.tuntijahoitaja Eurajoki 580 4120 Harjavalta 470 6260 Kokemäki 460 6320 Luvia 140 1210 Nakkila 270 2180 Yhteensä 1920 20090 Muu avohoito 2o11 2o12 2013 2o14 2015 2016 Eurajoki 23838 20700 20044 19850 19870 19800 Harjavalta 43893 34200 35287 31500 31200 31000 Kokemäki 46473 32200 32190 31980 32050 32050 Luvia 0 0 17219 16100 17150 17100 Nakkila 27142 19500 18680 17900 18150 18000 Yhteensä 141346 106600 123420 117330 118420 117950 6. HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2015 Yhtymähallituksen 17.7.2014 antaman jatkovalmisteluohjeen perusteella vuoden 2015 aikana perustetaan ainoastaan yksi uusi virka, joka täytetään marraskuussa 2015. Lisäksi sairaalatoiminnan supistumisen vuoksi järjestellään uudelleen koti- ja laitospalvelujen tehtäväalueen resursseja. Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta talousarvion määrärahoihin. 1. Terveyskeskuslääkärin virka Muutokset hoito- ja kirjaamiskäytännöissä yhdessä lisääntyneen kysynnän (vapaa hakeutumisoikeus) kanssa vaativat aikaisempaa enemmän lääkäriresursseja perusterveydenhuollossa. Virka täytetään marraskuun 2015 alusta. 2. Hoitotyön toiminnan uudelleen järjestelyt sairaalatoiminnan supistumisen myötä a. Kotiin annettavien, sairaalapalvelujen sekä avohoidon henkilöstöresurssimuutokset sekä koti- ja laitospalvelujen organisointimalli täsmentyy vuoden 2015 aikana. 13
b. Kokemäen vuodeosastotoiminnan loppuessa ja tk-sairaalatoiminnan keskittyessä Harjavallan pääterveysasemalle, Kokemäen vuodeosaston fysioterapeutti siirtyy pääterveysaseman tk-sairaalaan. Näin pystytään fysioterapiankin turvin tehostamaan välitöntä jatkokuntoutuksen aloittamista. c. Fysioterapeutin määräaikainen varahenkilövakanssi muutetaan vuoden 2015 talousarviossa vakinaiseksi. Määräaikainen varahenkilö on ollut kuntayhtymässä vakituisessa käytössä kolme vuotta. 6. Neuvolatoiminnan suunnitelma avoimien toimien osalta Neuvolatoimintaa on yhtenäistetty ja ohjeistettu v. 2013 aikana. Lisäksi työnkuvia on selkeytetty, mutta kuitenkin pysytty sektorimallisessa työnjaossa. Neuvolatoiminnan henkilöstömitoitukset ovat suositusten mukaiset. Vuonna 2014 jää neuvolatoiminnasta eläkkeelle osatonhoitaja sekä Harjavallan lastenneuvolan terveydenhoitaja. Työtehtävät on jaettu uudelleen niin, että samalla on huomioitu isompia neuvolatoiminnan kokonaisuuksia ja paikat täytetty ns. terveydenhoitajakoulutuksen saaneiden työntekijöiden sisäisinä siirtoina muista toiminnoista. Vt. osastonhoitajaksi siirtyi 1.4.2014 alkaen terveyden edistämisen yhdyshenkilö, jonka töistä osa siirrettiin aikuisneuvolaan. Mahdollinen vakinaistaminen toteutetaan vuoden 2015 alusta. 7. KUNTAYHTYMÄN KUSTANNUKSET 2015-2016 Kuntayhtymän vuoden 2015 talousarvio rakennetaan arviolle, että käyttötalouden kustannukset tulisivat nousemaan vuoden 2014 talousarviosta vain noin kaksi prosenttia. Tavoite on erittäin haastava ja edellyttää lisää asiakasmaksutuloja, myyntiä ulkopuolisille ja entistä tiukempaa kustannusten hallintaa. Lisäksi erityisen tärkeää on aikaansaada pitävä toimintamalli, jossa perusterveydenhuollon panostus näkyy myös erikoissairaanhoidon palveluissa ja sitä kautta myös kuntakohtaisissa kustannuksissa. Vuosisopimuksen liitteenä on yhteenveto toimintakuluista 2015. Luonnoksen mukaan käyttötalouden kustannukset tulisivat nousemaan 1,2 % kuluvan vuoden tasosta ja supistuvan - 3.0 prosenttia vuoden 2013 tilinpäätöksen tasosta. Toimintakulujen nousu kuluvaan vuoteen verrattuna on 1,6 prosenttia ja vuoteen 2013 verrattuna toimintakulut supistuvat 2,4 prosenttia. Talousarvioluonnos ei sisällä heinäkuussa 2015 tulevaa paikallista järjestelyvaraerää eikä syksyllä 2014 valtakunnan tasolta mahdollisesti tulevia kustannusten lisäyksiä. Palkkojen ja palkkioiden kasvu kuluvasta vuodesta on 1,4 prosenttia. Kasvu johtuu jo perustettujen vakanssien kasvusta. Sosiaaliturvamaksujen muutoksesta ei vielä ole tietoa. Sairaalatoiminnan keskittymisen myötä laitostoiminnan tehtäväalueen kustannukset alenevat vuoden 2013 tasosta noin kolmanneksella. Vuoden 2015 talousarviossa sairaalapalvelut sekä kotihoito ja kotisairaala keskitetään koti- ja laitospalvelujen tehtäväalueelle. Kotisairaalasta muodostetaan samalla oma tulosyksikkönsä. 14
Erityispalvelujen kysynnän kasvun myötä tehtäväalueen menot tulevat kasvamaan vuoden 2013 toteutuneeseen tasoon verrattuna noin 4,7 prosenttia. Psykososiaaliset asumismenot ovat kasvaneet syksystä 2013 huomattavasti. Uusia asiakkaita asumispalveluihin on tullut syksyn 2013 jälkeen yhteensä yksitoista (Eurajoki 1, Harjavalta 7, Kokemäki 1 Luvia 1 ja Nakkila 1). Asumispalvelujen poistuma puolestaan on ollut 3 (Harjavalta 1 ja Kokemäki 2). Psykososiaalisissa asumispalveluissa on tällä hetkellä 52 asiakasta. Asumispalvelusijoitukset tehdään aina yhteistyössä kotikunnan sosiaalitoimien kanssa. Osa asiakkaista (4) on sijoitettu Harjavallan sairaalasta asumispalveluihin, jossa he ovat olleet pitkiä jaksoja tai useasti lyhyillä jaksoilla. Asumispalvelut ovat kotikunnalle edullisempi vaihtoehto verrattuna sairaalahoidon kustannuksiin. Ennen sijoituspäätöstä arvioidaan aina, onko asiakkaan mahdollista asua kotona avohuollon tukitoimin. Päihde- ja mielenterveystyön asumispalvelut maksavat kuntayhtymälle ilman muita oheispalveluja keskimäärin noin 42.000 /v/hlö, kun ne erikoissairaanhoidossa maksavat noin 130-140.000 /v/henkilö (aikuispsykiatria). Vammaispalveluissa asumispalveluiden hinta vuodessa henkilöä kohden on noin 50.000, korkeimmillaan noin 80.000. Vammaispalvelulain mukaiseen asumispalveluun on tullut syksyn 2013 jälkeen uusia asiakkaita 6 (Harjavalta 4 ja Kokemäki 2). Yksi asiakas on kuollut (Harjavalta) ja kaksi asiakasta on muuttanut asumispalveluista pois. Heille on myönnetty nyt palveluasuminen kotiin (Luvia ja Eurajoki). Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä kotona palveluasumisessa asuvien asiakkaiden määrä on pysynyt tasaisena alkuvuoden 2014 aikana. Vammaispalvelussa on tavoitteena vuoden 2014 aikana järjestää uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Tavoitteena on käyttää yhä enemmän Avustajakeskuksen palveluja ja ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään. Tavoitteena on siirtyä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Kuntayhtymään on vakinaistettu 1.8.2014 alkaen henkilökohtaisen avustajan toimi. Vuosisuunnitelman liitteenä kuntayhtymään vuoden 2011 alusta siirtyneiden sosiaalipalvelujen asiakkuuksien kehitys 1.1.2011-30.6.2014. Kuljetuspalvelun asiakkaiden määrä on vähentynyt verrattuna kesän 2013 tasoon. Kuljetuspalvelua vähän käyttäneiden asiakkaiden palvelutarpeita on arvioitu uudelleen ja usealla heistä ei ole ollut enää ko. palvelun tarvetta (esim. siirtyminen laitoshoitoon). Kuljetuspalvelujen kustannuksiin asiakasmäärän vähenemisellä ei ole vaikutusta, sillä nämä asiakkaat eivät palvelua käyttäneet aiemminkaan. Suunnitelman mukaiset poistot vähenevät vuoden 2013 tasosta runsaan kolmanneksen. Poistojen vähenemisen syynä on kalustopoistojen väheneminen sekä uusien kalustohankintojen rahoittaminen vuokrarahoituksella (3-step-rahoitus). 15
Seuraavassa yhteenveto vuosien 2012-2013 toteutuneista sekä kuluvan vuoden ja talousarviovuosien arvioiduista kuntakohtaisista kustannuksista. Vuoden 2017 kuntakohtaiset kustannukset on jätetty arvioimatta, koska uuden sote-järjestelmän toimeenpanosta ei ole vielä yksityiskohtaista tietoa. Yhteenveto kuntien kokonaiskustannusten kehityksestä perusterveydenhuollossa 2012-2016 (sisältää sekä kansanterveystyön mukaiset toiminnot, peruserikoissairaanhoidon ja erityispalvelut) 2o12 /asukas 2o13 /asukas Ta 2014 /asukas Ta 2015 /asukas Ta 2016 /asukas Eurajoki 3 623 277 611 3 810 609 642 3 758 752 634 3 957 939 667 4 037 098 681 Harjavalta 6 632 482 895 7 162 054 967 6 485 203 876 6 587 396 889 6 719 144 907 Kokemäki 7 080 968 911 6 813 386 877 7 204 905 927 6 963 128 896 7 102 391 914 Luvia 0 0 2 531 887 755 2 392 749 713 2 526 781 753 2 577 317 768 Nakkila 4 191 701 735 4 148 509 727 3 924 249 688 3 627 566 636 3 700 117 648 Yhteensä 21 528 428 714 24 466 445 811 23 765 858 788 23 662 810 784 24 136 066 800 as.luku 1.1.13 Eurajoki 5931 Harjavalta 7407 Kokemäki 7769 Luvia 3355 Nakkila 5706 Yhteensä 30 168 16
8. YHTEENVETO VUOSISUUNNITELMAN MUKAISISTA TOIMINNALLISISTA JA TALOUDELLISISTA PAINOTUKSISTA 2015 Vuosisuunnitelman sisältämiä toimintoja on käyty lävitse yhteisessä KEHY-ryhmässä kuluvan kevään aikana viisi kertaa. Valmistelussa on pureuduttu erityisesti toimenpiteisiin, joilla erikoissairaanhoidon kustannuksia voidaan hillitä. Erityisesti psykiatriassa on mietitty jäsenkuntien kanssa avopalvelujen kehittämistä korkeiden psykiatrian kustannusten alentamiseksi. Kustannuskehityksen osalta talousarviossa on pyritty noudattamaan kuntien erikoissairaanhoidolle asettamia kustannusnousuvaatimuksia. Eurajoki: Toiminta ulkoistettu kokonaan. Varsinainen sopimus päättyy 31.12.2014. Optioiden ( 1+1 vuosi) käyttöönotosta sovittu keväällä 2014. Tunnusluvut Avopalvelujen tilamuutokset Kuntayhtymä vuokrannut noin 400 m2 uusia terveysasematiloja 2013 valmistuneesta sosiaalipalvelujen kiinteistöstä. Rakennushankkeen yhteydessä terveysaseman tilat saneerattu asianmukaisiksi. Uudet ja saneeratut tilat mahdollistavat entistä monipuolisemmat toiminnot terveysasemalla. Vuokrattavien tilojen kokonaisala 1.006 m2. Perusterveydenhuollon nettokustannukset mukaan lukien hammashuolto / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (2012 ja 2013 tp ja 2014-2016 arv) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 623 636 649 662 665 1115 1171 1195 1180 1150 1.536 1.648 1.780 1.780 1.780 113 95 110 110 110 1.092 1.307 1390 1.460 1514 *) Tarvevakioidut kustannukset (valtakunnallinen tilasto) **) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut sekä peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto: Perustason toiminnassa ei tulossa suuria muutoksia. Panostus pysyy kuluvan vuoden tasolla. Vastaanoton suoritemäärissä hienoista laskua. 17
Peruserikoissairaanhoidon panostusta lisätään tarpeen mukaan yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa. Erikoissairaanhoidon kustannusten tarkastelua jatketaan aloitetussa laajuudessa. Hammaslääkärin vastaanotto: Hammaslääkäripalvelujen kysyntä tasaantunut. Jonoja ei esiinny. Laboratorio ja röntgen: Satadiagin yksityisille sektorille myytävien laboratoriopalvelujen hinnoitteluperusteiden muuttumisen myötä laboratorio- ja röntgenkustannukset kohdistaan suoraan kuntayhtymään. Kustannukset hyvitetään vuosisopimuksessa. Vuodeosastopalvelut: Kunnalla oma 10 -paikkainen vuodeosasto, joka on vähentänyt kuntayhtymän laitospalvelujen käyttöä. Kunnan tarve kuntayhtymän terveyskeskussairaalassa lähinnä ruuhkatilanteissa. Sosiaalipalvelut Palvelujen käyttö pysynyt tasaisena viimeisen vuoden aikana lukuun ottamatta henkilökohtaisen avun tarvetta, jossa pientä lisäystä kesäkuun 2013 tasoon. Vammaispalveluissa tullaan järjestämään uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään ja Avustajakeskuksen palveluja lisäämään. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. 18
Harjavalta: Tunnusluvut Perusterveydenhuollon nettokustannukset mukaan lukien hammashuolto / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (2012 ja 2013 tp ja 2014-2016 arv) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 710 731 753 776 800 1245 1301 1340 1305 1240 1.613 1860 1952 1830 1800 717 1.000 769 800 800 1430 1603 1560 1605 *) Tarvevakioidut kustannukset **) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut ja peruserikoislääkärikäynnit 1584 Lääkärin vastaanotto: Korkeisiin erikoissairaanhoidon psykiatrian käyntimääriä sekä kustannuksia hillitään sopimalla perus- ja erikoistason hoitolinjauksista sekä eri toimijoiden työnjaoista tavoitteena avopalveluiden sekä poliklinikkakäytön pienentäminen asteittain valtakunnan keskitasolle. Tehostetaan hoitopolkujen seurantaa vakiinnuttamalla yhteiset eri toimijoiden väliset seurantapalaverit vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisätään asiakasohjausta kaupungin omiin kuntouttaviin ryhmäpalveluihin. Lääkäreiden vastaanottokäyntejä vähennetään asteittain lääkäri/hoitaja työparitoimintaa kehittämällä. Työparitoimintaa voidaan kehittää vuoden 2015 aikana pääterveysaseman vastaanottotilojen laajentumisen myötä. Ongelmaasiakkaiden sekä palvelujen suurkäyttäjien osalta luodaan kokonaisvaltaiset ratkaisut peruskunnan kanssa. Kotisairaanhoito: Keskimääräistä korkeampiin kotisairaanhoidon käyntimääriin pyritään vaikuttamaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työnjakoa edelleen järkeistämällä sekä tehostamalla kotihoidon, kotisairaalan sekä sairaalan palveluketjuja. Tavoitteena on käyntimäärien vakiinnuttaminen suunnittelukauden aikana muiden jäsenkuntien tasolle. Tavoitteena, että molemmat kotihoidon tiimit työskentelevät yhteisessä tilassa. Kotisairaalan tarve huomioidaan toiminnassa ja resurssoinnissa. 19
Sairaalatoiminta Hoitopäivien jyrkkä kohoaminen taitetaan lisäämällä kotisairaalatoimintaa sekä kehittämällä kotiuttamisen vastaanottoa palvelutaloissa ja kotipalvelussa. Hoitopäivien määrää vähennetään kotisairaalatoimintaa tehostamalla, kehittämällä yhteisiä kotiuttamiskäytäntöjä kaupungin kanssa sekä kouluttamalla alueella olevia palveluyksiköitä oikeiden lähettämiskäytäntöjen luomiseksi. Sosiaalipalvelut Kehitetään edelleen hoidon porrastusta erikoissairaanhoidon kanssa. Kalliiden erikoistason vuodeosastopalvelujen käyttöä päihde- ja mielenterveystyössä korvataan vuonna 2015 edelleen halvemmilla asumispalveluilla, sopimalla yhteisasiakkuuksista ja kehittämällä hoidon porrastusta. Kuntayhtymä valmistelee avustajapalveluun uusia toimintamalleja. Vammaispalveluissa tullaan järjestämään uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään ja Avustajakeskuksen palveluja lisäämään. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. 20
Kokemäki: Tunnusluvut Perusterveydenhuollon nettokustannukset mukaan lukien hammashuolto / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (2012 ja 2013 tp ja 2014-2016 arv) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 770 786 801 831 850 1226 1251 1295 1290 1280 1335 1.543 2.050 2.050 2.050 1.368 1.010 1.077 973 929 1.444 1528 1.587 1.611 1.644 *) Tarvevakioidut kustannukset **) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut sekä peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto: Vastaanoton hoitajapanostusta lisätään. Perustason erikoissairaanhoitoa vahvistetaan myös Kokemäen terveysasemalla. Vastaanottotoiminnassa tavoitteena 7.000 käyntiä Kokemäen terveysasemalla. Resurssointi turvaa myös kiireellisten vastaanottoaikojen lisäämisen terveysasemalla. Vastaanoton henkistä kuormitusta pyritään keventämään ensisijaisesti siirtämällä/lisäämällä sairaanhoitajaresursseja vastaanotoille. Laboratorio Laboratoriopalveluiden määrä on toimipisteessä alentunut, mutta on edelleen muita terveysasemia korkeampi. Käyttömääräpoikkeamat selittyvät osaksi korkeammilla sairastavuusluvuilla.. Hammashuolto Kaupungin aikaisemmin tehdyn linjauksen mukaisesti jonot hammashuoltoon sallitaan. Tarvittava oikomishoito ostetaan edelleen yksityiseltä palvelutoimijalta (1-2 pv/viikko). Ostopalvelujen rinnalle valmistellaan palvelusetelijärjestelmää. Kotihoito Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työnjakoa edelleen kehitetään. 21
Sairaalapalvelut Kokemäkeläisten sairaalapotilaiden hoito turvataan osastokeskittämisen jälkeen pääterveysaseman sairaalaosastolla sekä kotisairaalassa. Päihde- ja mielenterveystyö sekä psykiatria Tarkoituksenmukaisen yhteistyön tiivistäminen tai toimintamallin muutos kuntayhtymän, kaupungin sekä A-klinikan kanssa välttämätön. Näkyy psykiatrian erikoissairaanhoidon käytön vähenemisenä. Korkeisiin erikoissairaanhoidon psykiatrian menoihin pyritään vaikuttamaan panostamalla psykiatrian perustason toimintaan yhdessä kaupungin kanssa. Psykiatrian esh:n menoihin pyritään vaikuttamaan tehostamalla seurantaa (seuranta 4kk:n välein) sekä sopimalla yhteisesti erikoissairaanhoidon kanssa asiakkaiden hoitolinjojen muutoksista. Sosiaalipalvelut Palvelujen käyttö on vähentynyt hiukan viimeisen vuoden aikana. Henkilökohtaisen avun tarve on vähentynyt kesäkuun 2013 tasoon verrattuna seitsemällä, psykososiaaliset asumispalvelut kahdella. Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista on Kokemäellä eniten verrattuna alueen muihin kuntiin. Kotona hoidetaan runsaasti palveluja ja apua tarvitsevia asiakkaita mm. yhteistyössä kotihoidon kanssa ja näiden asiakkaiden palvelujen järjestäminen on usein kalliimpaa kuin asumispalveluyksiköissä asuvien. Vammaispalveluissa tullaan järjestämään uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään ja Avustajakeskuksen palveluja lisäämään. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. 22
Luvia: Luvia siirtyi kuntayhtymään 1.1.2013. Tunnusluvut Perusterveydenhuollon nettokustannukset / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (2012 ja 2013 tp ja 2014-2016 arv) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 557 574 592 604 616 1036 1088 1.116 1130 1135 1.883 1.968 1.804 1804 596 536 358 313 867 767 800 824 849 *) Tarvevakioidut kustannukset **) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut sekä peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto Vastaanottotoiminta on toiminut 2013 noin 2-3 lääkäriresurssilla riippuen osavastuualueen ylilääkärin hallinnollisista tehtävistä koko kuntayhtymässä (mm. nuorten lääkäreiden ohjaus) sekä konsultaatioista kunnan kotihoitoon ja vanhainkoteihin. Hammaslääkärin vastaanotto: Resurssimitoitus yksi hammaslääkäri. Virassa on osa-aikainen tekijä. Lisäpanostustarve 0,5. Lisäpanostus hankittu yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kotisairaanhoito: Kotihoito jatkuu toistaiseksi kunnan omana toimintana. Juridisena ongelmana vastuujaot sairaanhoidollisissa toiminnoissa. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen kysyntä suhteessa kaikkein pienintä jäsenkunnista. Vammaispalveluissa tullaan järjestämään uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään ja Avustajakeskuksen palveluja lisäämään. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. 23
Nakkila: Tunnusluvut Perusterveydenhuollon nettokustannukset / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (2012 ja 2013 tp ja 2014-2016 arv) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 729 722 686 696 710 1235 1369 1291 1280 1200 1.930 1.828 1.780 1.784 1.784 674 621 636 627 595 1.517 1.510 1.569 1.601 1.641 *) Tarvevakioidut kustannukset **) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut sekä peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto: Vastaanottokäynnit kuluvan vuoden tasolla. Lääkäripalvelujen kysyntä ylittää hiukan tarjonnan, mistä johtuu ylivuoto pääterveysasemalle. Lisätään vastaanottopalveluja Nakkilan terveysasemalla tarpeen mukaan. Kohoaviin erikoissairaanhoidon psykiatrian menoihin pyritään vaikuttamaan tehostamalla seurantaa (seuranta 4kk:n välein) sekä sopimalla yhteisesti erikoissairaanhoidon kanssa asiakkaiden hoitolinjojen muutoksista. Hammashuolto: Kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Sosiaalipalvelut Palvelujen käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Kotipalvelun tehokkaampi hyödyntäminen näkyisi vammaispalvelujen kysynnässä. Vammaispalveluissa tullaan järjestämään uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään ja Avustajakeskuksen palveluja lisäämään. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. 24
Talousarvio 2015 tulosyksiköittäin, toimintakulut Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 N% 13/15 N% 14/15 HUOM! Luottamuselinhallinto yht. 84 017 97 835 93 666 11,5-4,3 Yht.toim.menettely Valtuusto 7 877 12 821 12 343 56,7-3,7 Yhtymähallitus Tark.lautakunta Tark.lautakunta 11 283 18 644 18 360 62,7-1,5 Valtuusto Yhtymähallitus 50 439 47 319 43 909-12,9-7,2 Yht.toim.menettely 14 418 19 051 19 054 32,2 0,0 0 20 000 40 000 60 000 Ta 2015 Ta 2014 Tp 2013 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 N% 13/15 N% 14/15 Hallinnon ja tal. Ta yht. 4 684 806 4 687 526 4 847 944 3,5 3,4 Ravintohuollon palvelut 1 462 815 1 465 061 1 383 426-5,4-5,6 Huollon palvelut 1 574 852 1 302 287 1 358 592-13,7 4,3 Toimistopalvelut 942 797 1 337 202 1 435 784 52,3 7,4 Muut hallinnon palvelut 704 342 582 976 670 142-4,9 15,0 Muut hallinnon Toimistopalvelut Huollon palvelut Ravintohuollon 0 1 000 000 2 000 000 Ta 2015 Ta 2014 Tp 2013 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 N% 13/15 N% 14/15 Avohoidon ta yht. 15 144 001 14 743 345 13 685 462-9,6-7,2 LVO + päivystys 5 209 413 4 694 135 4 719 467-9,4 0,5 Erik.lääk.palvelut Neuvola 2 008 760 1 948 923 2 048 223 2,0 5,1 Hammashuolto 2 734 182 2 875 363 2 871 167 5,0-0,1 Työterveyshuolto Laboratorio 1 096 450 1 143 567 1 094 488-0,2-4,3 sis.mahasyövän seulontaan 34.000 Röntgen Kotihoito 1 364 478 1 395 279 sis.koti-ja laith. Kotisairaala sis.koti- ja laitosh. Kotihoito Röntgen 521 520 358 008 274 759-47,3-23,3 Fysioterapia 598 183 631 918 647 165 8,2 2,4 Hammashuolto Työterveyshuolto 567 600 659 330 664 761 17,1 0,8 Valtimo *) 434 186 481 502 0 LVO + päivystys Erik.lääk.palvelut 609 229 555 320 1 365 432 124,1 145,9 0 4 000 000 *) Sisältyy 2015 erikoislääkäriosioon Ta 2015 Ta 2014 Tp 2013 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 N% 13/15 N% 14/15 Koti- ja laitoshoito 3 687 551 2 903 917 3 955 218 7,3 36,2 Terveyskeskussairaala 3 687 551 2 903 917 2 559 448-30,6 Kotisairaala 175 648 Kotihoito 1 364 478 1 395 279 1 220 122 Ta 2015 Kotihoito Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 N% 13/15 N% 14/15 Erityispalvelut 5 756 241 5 761 568 6 026 774 4,7 4,6 Perheneuvola 124 138 240 726 278 691 124,5 15,8 Psykologipalvelut 131 920 165 353 166 346 26,1 0,6 Puheterapia 146 075 200 205 195 824 34,1-2,2 Sos.tt + kuntotutusohj. 130 766 139 893 145 387 11,2 3,9 Päihde- ja miel.terv. 1 518 180 1 666 261 1 705 116 12,3 2,3 Vammaispalvelut 3 621 814 3 267 014 3 450 232-4,7 5,6 Lastenvalvonta 83 348 82 116 85 178 2,2 3,7 Toimintakulut yhteensä 29 356 616 28 194 191 28 609 064-2,5 1,5 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Rahoituskulut 80 228 55 400 63 300-21,1 14,3 Suunnitelman mukaiset poistot 441 295 398 500 274 750-37,7-31,1 Käyttötalouden kulut yht. 29 878 139 28 648 091 28 947 114-3,1 1,0 Ta 2014 Tp 2013 0 2 000 000 4 000 000 Lastenvalvonta Vammaispalvelut Päihde- ja miel.terv. Sos.tt + Puheterapia Psykologipalvelut Perheneuvola Kotisairaala Terveyskeskussaira ala Ta 2015 Ta 2014 Tp 2013 0 2 000 000 4 000 000 25
Sosiaalipalvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrän kehitys 2011-2013: Päätökset: 1.1.2011 Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki 79 6 3 5 3 0 96 Harjavalta 152 9 5 9 1 0 176 Kokemäki 154 15 2 16 11 0 198 Luvia 0 0 0 0 0 0 0 Nakkila 122 9 1 9 0 0 141 Yhteensä 507 39 11 39 15 0 611 1.1.2012 Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki 80 7 3 12 4 11 117 Harjavalta 176 12 8 28 1 14 239 Kokemäki 163 13 3 24 12 13 228 Luvia 0 0 0 0 0 0 0 Nakkila 134 11 1 15 2 7 170 Yhteensä 553 43 15 79 19 45 754 Muutos vuoteen 2011 9,1 10,3 36,4 102,6 26,7 0,0 23,4 31.12.2013 Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki 95 7 3 16 7 11 139 Harjavalta 177 14 8 39 5 10 253 Kokemäki 163 15 7 39 11 15 250 Luvia 55 1 0 3 8 1 68 Nakkila 135 10 3 19 4 8 179 Yhteensä 625 47 21 116 35 45 889 Muutos vuoteen 2011 23,3 20,5 90,9 197,4 133,3 45,5 30.6.2014 Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki 95 8 2 19 7 4 135 Harjavalta 169 18 11 42 4 4 248 Kokemäki 152 14 7 33 11 4 221 Luvia 45 2 0 3 8 2 60 Nakkila 132 10 3 23 4 1 173 Yhteensä 593 52 23 120 34 15 837 Muutos vuoteen 2011 17,0 33,3 109,1 207,7 126,7 37,0 26