KATSAUS HEIDI PYYNY KÄSITEANALYYSI SANASTA REHABILITAATIO Johdanto Olen työskennellyt lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusohjaajana yli 20 vuotta ja saanut olla eturivin paikalla seuraamassa kuntoutuksen kehittymistä terveydenhuollon eri sektoreilla. Tänä aikajaksona kuntoutus on kulkenut riemusaatossa ja tehnyt mahalaskuja. Samalla olen saanut seurata toisaalta kuntoutuksen käsitteen moninaista soveltamista ja käsitteen epätarkkaa rajaamista, sekä myös vilpitöntä ymmärtämättömyyttä sen soveltamisessa. "Kuntoutus" johdannaisineen on yksi niistä laajoista, jatkuvassa päivittäisessä arkikäytössä olevista termeistä, joita sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä on paljon. Kuntoutuskäsitteen tulkinta riippuu paljon tilanteesta, tulkitsijasta, ajasta, paikasta kuin käyttöyhteydestä. Käsitteenä kuntoutus tuli suomalaiseen käyttöön vähitellen vasta 1940-luvun lopulla, käännöksenä englannin sanasta rehabilitation. Aluksi käytettiin muotoa kuntouttaminen, sittemmin juuri kuntoutus ja kuntoutuminen nousivat vallitseviksi käsitteiksi. Taustalla on kuntoutujan oman panoksen korostaminen kuntoutuksessa. (Rissanen 2008, 17.) Alkuun kuntoutus ja kuntouttaminen liitettiin puhtaasti fyysisiin toimintoihin. Nykyisessä, moniulotteisessa muodossaan kuntoutus on esiintynyt lähinnä kokeellisesti 1970-luvun puolivälin jälkeen ja vuoden 1984 Valtavauudistuksen jälkeen kuntoutuksen moni-ilmeisyyttä pyrittiin kuvailemaan yhä enemmän määritelmin. Työssäni käytän kuntoutuksen kantasanana sanaa rehabilitaatio, joka on lainasana englannista ja latinasta. Esitän lisäksi kunto-sanan etymologisen analyysin, sillä myös kunto on toiminut osiltaan nykyisen kuntoutussanan kantasanana, vaikka siitä ei löydykään suoraan polkua sanaan ja käsitteeseen kuntoutus sen nykyisessä merkityksessä (osassa sanakirjoja on viittaus "hyvässä kunnossa olemiseen"). Kunto-sana liittyy myös sanaan kunta, josta teen niin ikään etymologisen analyysin. Sekä kunto- että kunta-sanojen etymologiset analyysit oli tärkeää tehdä, jotta saisin esille niiden merkityserot suhteessa sanaan rehabilitaatio. Käytännönläheisimpänä kuntoutusmuotona voidaan nähdä erilaisiin fyysisiin, vammautumisen jälkeisiin kuntoutustoimenpiteisiin liittyvä kuntoutus tai esimerkiksi vammautumisen jälkeinen sopeutumisvalmennus vammais- tai kansanterveysjärjestön toteuttamana. Näihin kuuluvat myös kaikki pitkäaikaissairauteen liittyvät kuntoutusjaksot. Toisena suurena päämerkityksenä voidaan puhua kuntouttavasta työotteesta, joka liittyy kuntoutuksen vuorovaikutukseen. Kolmantena suurena linjana voidaan pitää suomalaista laki- ja toimintajärjestelmää, joka antaa lakiin ja säädöksiin nojautuvan työskentelypinnan kuntoutuksessa eli normit ja raamit. Haluan työssäni selventää kuntoutuksen käsitettä ja sen roolia terveydenhuollossa. Apuna olen käyttänyt etymologista ja semanttista analyysiä. Peep Koort (1975) on kehittänyt hermeneuttisen menetelmän semanttista analyysiä varten, jota myös Katie Eriksson on kehittänyt edelleen aivan näihin päiviin saakka. Semanttinen analyysi on kielellisten KUNTOUTUS 2 2011 29
ilmausten tai symbolien merkityksen erittelyä, ja tällöin voidaan puhua myös merkitysanalyysistä. Käsitteenmuodostus tapahtuu teorian ja kokemuksen välisessä vuorovaikutuksessa. Käsitteet viittaavat todellisuuden ilmiöihin ja ne vaikuttavat käsitteenmuodostukseen. Käsiteanalyysiin kuuluu käsitteiden välisten suhteiden määrittely valitussa teoriakontekstissa. Käsitteet sitovat yhteen teorian ja käytännön. (Eriksson, käsiteanalyysi kirjassa Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998, 7, 63.) Etymologinen analyysi sanoista kunto, kunta ja rehabilitaatio Esiymmärrystä etsiessäni ja sanojen merkityksiä punnitessani päädyin käyttämään rehabilitaatio-kantasanaa. Useat sanakirjat mainitsevat rehabilitaation ainoana synonyyminä sanan kuntoutus. Tämä osio on osa ontologista analyysiä, jossa pyritään määrittämään niin sanottu ideaalikäsite. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2004) kunto-sanan vastineita ovat karjalan kunto sekä kantasanana viron murteellisessa adjektiivissa kunnattu, konnattu "kunnoton, tyly". Vastineita on myös esitetty myös eräistä etäsukukielistä, mutta näiden rinnastusten uskottavuutta vähentävät sekä äänne-, merkitys- että levikkiseikat. Itämerensuomen kunto-sanan nuoruuteen viittaa myös vastineiden harvalukuisuus lähisukukielissä. Todennäköisesti suomen ja karjalan kunto onkin johdos vanhemmasta kunta-sanasta, josta myös viron kunnatu (huomioitavaa toisen tavun vokaali) voidaan selittää erikseen johdetuksi. Merkityksensä osalta kunto sopii yhdistettäväksi kunta-sanaan, sillä kunta on vanhastaan esiintynyt monien järjestettyjä kokonaisuuksia merkitsevien yhdyssanojen jälkiosan (esimerkiksi kihlakunta, seurakunta, valtakunta). Näin ollen kunto on voinut saada järjestyksen ja edelleen hyvässä kunnossa olemisen merkityksen. Suomen kunto-sanan nuoruuteen viittaa sekin, että suomen kirjakielessä se on ensi kertaa mainittu vasta niiden lisäysten joukossa, joita Henrik Gabriel Porthan on tehnyt Daniel Jusleniuksen sanakirjaan 1770-luvulla. Sanat kuntoilla ja kuntoilu nykyisessä merkityksessään ovat yleistyneet vasta 1970-luvulta alkaen. Harri Jäppisen toimittamassa Synonyymisanakirjassa (2003) mainitaan kunto-sanan synonyymeinä (kunto)tila, olotila, vire, vointi, terveys, terveydentila, ruumiinkunto ja fysiikka. Häkkisen etymologisessa sanakirjassa kunta-sanan alkuperästä on annettu useita selityksiä. Yksi vaihtoehto on, että sana on ikivanha ja omaperäinen. Sen etymologisia vastineita olisivat tällöin vogulin hõnt "sota, sotajoukko" ja unkarin had "sotajoukko, sota, joukko, suku", mahdollisesti myös ostjakin hant "ostajakki, ihminen (omakielinen kansallisuuden nimitys) ja mokšamordvan kon'd'ä "toveri". Rinnastuksen uskottavuutta heikentävät kuitenkin vastineiden merkityserot ja etymologian aukkoisuus. Kunta-sanalle on esitetty myös useita lainaetymologioita. Sekä suomen lähisukukielissä että lapissa kunta-sanan vastineet näyttävät esiintyvän yleensä vain yhdyssanojen jälkiosina, kuten karjalan venehkunda, lyydin heimokund "suku", viron laudkond "pöytäkunta, syömäseura", lapin sokkagod'de "sukukunta". Tämä toistuu suomen vanhimmassa kirjakielessä (esimerkiksi seurakunta, valtakunta). Itsenäisenä sanana kunta esiintyy vasta 1700-luvun lopulta lähtien, aluksi merkityksessä "lääni, hallintoalue" (1776), sitten "seura, korporaatio" (1822), "oliokokonaisuus, järjestelmä" (1844) ja "kommuuni" (1853). Sekä itämerensuomen että lapin sanat saattavat olla germaanista lainaa: vertaa gootin - gunds, joka esiintyy juuri samantyyppisten yhdyssanojen jälkiosana. Toisaalta kunta esimerkiksi sellaisissa paikannimissä kuin Satakunta on selitetty lainaksi germaanisesta originaalista * xun a, sata. Sekä ugrilaiskielten että suomen yllä mainituille sanoille on esitetty myös arjalaista lainaetymologiaa, mutta tämä tuskin pitää paikkaansa ainakaan suomen osalta. Harri Jäppisen toimittamassa Synonyymisanakirjassa (2003) kunta saa synonyymit 30 KUNTOUTUS 2 2011
maalaiskunta, pitäjä, kaupunki sekä paikkakunta. Robert K. Barnhartin toimittama Chambers Dictionary of Etymology kertoo seuraavaa rehabilitation-sanan käännöksestä: Rehabilitate. 1580 81, restore to a former rank, privilege, or reputation; possibly a backformation from rehabilitation and in part borrowed from Medieval Latin rehabilitatus past participle of rehabilitare (reagain + habilitare make fit, from latin habilis easily managed, fit; see -able); for suffix see -ate. The meaning of restore to a good condition is first recorded in English in Carlyle's edition of Crowell`s letters and speeches (1845). Rehabilitation y. 1533-34, act of rehabilitating; borrowed from Middle French rehabilitation, and directly from medieval Latin/ rehabilitationem (nominative rehabilitatio) restoration, from rehabilitare; for suffix see -ation (Barnhart 2006, 906.) Tästä osiosta on löydettävissä sekä hyvään kuntoon että maineeseen liittyvät viittaukset. Michael Kent on toimittanut vuonna 1998 Oxford Dictionary of Sports Science & Medicine - sanakirjan, joka määrittelee sanan rehabilitation seuraavasti: Restoration of an injured person to the level of physical fitness he or she had before the injury. In the past rehabilitation often followed the treatment of the injury, but now it usually begins at the same time as the treatment (Kent 1998, 426.) Tämä kertoo kuntoutuksen käytännön muuttuneen siten, että yhä useammin kuntoutus alkaa jo samanaikaisesti hoidon kanssa. Hain myös tietoa siitä, mistä nykykielistä löytyi käännös sanalle "rehabilitaatio : Englanti (rehabilitatio, rehabilitation) Ruotsi (rehabilitering, återanpass ning, återupprättelse, äreredding) Saksa (rehabilitation, rehabilitierung, wiedereinsetzung) (http://fi.ilmainen-sanakirja.com/word/rehabilitaatio.) Duodecimin julkaisemassa Lääketieteen termit -teoksessa sana kuntoutus selvitetään seuraavasti: 1. rehabilitaatio la, rehabilitation e, (re) habilitering - en r, kuntouttaminen potilaan työkyvyn ja omatoimisuuden palauttamiseen tähtäävä toiminta lääketieteellisen hoidon aikana ja jälkeen 2 (re) habilitation e, habilitering - en r rakenteen tai toiminnan synnynnäisten vajavuuksien lievittäminen; vrt. varhaiskuntoutus, sopeutumisvalmennus. Etymologinen analyysi sanoista kunta ja kunto antavat sanoille juuret, jotka vievät viroon, lappiin, vanhoihin heimokieliin sekä lainaan germaanisista alkulähteistä. Englantilaisen etymologian sanakirjan selvitys rehabilitation-sanan alkuperästä johdattaa keskiajan latinaan, englantiin ja ranskaan ja myöskin näin germaanisille alkulähteille. Tämän työn puitteissa ei ole mielekästä edetä pidemmälle. Käsitteen olemuksen määrittämiseen kuuluu mielestäni myös aukaista hiukan sitä verhoa, johon viitattiin varhaisissa sanakirjoissa, eli Stalinin vainoihin. Josif Stalinin (1878 1953) aikakaudella Neuvostoliitossa suoritettiin 1930-luvun puolivälistä alkaen "puhdistuksia". Miljoonia ihmisiä teloitettiin ja lähetettiin vankileireille Siperiaan, useat katosivat jäljettömiin eikä heistä kuultu kuin vasta arkistojen avauduttua 1990-luvulla. Näiden tapahtumien korjaamisen aikaan liittyy rehabilitaatio, sisältönä juuri maineenpalautukseen, arvonpalautukseen ja rajojen palautukseen liittyvät asiat. Ihmisiltä riistettiin ihmisarvo, omaisuus, kunnia ja maine täysin ilman syytä. Perheet hajosivat vankileirien saaristoon, lasten oli kiellettävä omia vanhempiaan julkisesti, kehenkään ei voinut luottaa, naapureita piti pelätä. (Josif Stalin - Elämänkerta.) Semanttinen analyysi Semanttinen analyysi käsittää leksikaalisen ja diskriminaatioanalyysin. Leksikaalisessa analyysissä käydään läpi erilaisia sanakirjoja ja KUNTOUTUS 2 2011 31
jos kirjat ovat yhtä mieltä käsitteen merkityksestä, voidaan olla tyytyväisiä. Muussa tapauksessa erittelyä jatketaan ja synonyymejä tarkastellaan perusteellisemmin. Analyysin tarkoituksena on osoittaa samaan käsiteperheeseen kuuluvien erilaisten käsitteiden ominaispiirteet ja niiden väliset erot. Analyysiin voivat kuulua seuraavat vaiheet; etymologinen selvitys, semanttinen analyysi, diskriminaatioanalyysi ja testattavuusanalyysi (Koort 1975; vertaa Eriksson 1976, 1992). Lopuksi esitetään paradigma ja prosentuaalisesti sidosten vahvuus. Tässä työssä olen tehnyt useita synonyymitaulukoita ja vertaillut tuloksia. Synonyymianalyysi osana semanttista analyysiä Analyysin tekoon käytin seuraavia sanakirjoja: 1. Nykysuomen sanakirja (osat 1-6) (1962) 2. Lääketieteen sanakirja (1976) 3. Nykysuomen sanakirja 4 (vierasperäiset sanat) (1988) 4. Suomenkielen perussanakirja Taulukko 1. Rehabilitaatio/synonyymianalyysi Rehabilitaatio 1962 1976 1988 1990 1995 2003 2005 2005 2006 1. Rehabilitaatio x x x x x x x 2. Kuntouttaminen x x x x 3. Kuntoutus x x x x 4. Arvonpalautus x x x x x 5. Sopeuttaminen x 6. Hyvitys x 7. Maineenpuhdistus x 8. Ennalleen palautus x x Taulukko 2. Arvonpalautus/synonyymianalyysi Arvonpalautus 1962 1976 1988 1990 1995 2003 2005 2005 2006 1. Arvonpalautus x x x 2. Kunnioitus x x x 3. Arvostus x x x 4. Ihailu x x x 5. Respekti x x x 6. Pieteetti x x x Taulukko 3. Kuntouttaminen/synonyymianalyysi Kuntouttaminen 1962 1976 1988 1990 1995 2003 2005 2005 2006 1. Kuntouttaminen x x x 2. Kuntoutus x 3. Parantaminen x x x 4. Valmennus x x x 5. Kunnostus x x x 6. Toipilas x x x Taulukko 4. Kuntoutus/synonyymianalyysi Kuntoutus 1962 1976 1988 1990 1995 2003 2005 2005 2006 1. Kuntoutus x x 2. Kuntouttaminen x x 3. Kuntoutuslaitos x 4. Kuntoutuskeskus x 32 KUNTOUTUS 2 2011
(osat I-III vuosilta 1990-1994) (1990) 5. Nykysuomen sivistyssanakirja (1995) 6. Synonyymisanakirja (2003) 7. Otavan uusi sivistyssanakirja (2005) 8. Iso sivistyssanakirja (2005) 9. Lääkärinkielen sanakirja (2006) Taulukkoon valitsin ne sanakirjojen synonyymit, jotka olivat substantiiveja ja yksiosaisia sanoja ja liittyivät lääketieteeseen, psykologiaan ja terveydenhoitoon. Sanoilla saattoi olla monia merkityksiä, mutta poimin ne, jotka täyttivät rajatut ehdot. Ongelmaksi muodostui vierassanojen synonyymien niukkuus. Nykysuomen sanakirja vuodelta 1962 kertoo myös rehabilitaatio-sanan aiemmista merkityksistä (esimerkiksi rangaistusseuraamusten kumoaminen, menetetyn arvon palauttaminen, oikeusaseman palauttaminen, rajojen ennalleen palauttaminen). Jossain tilanteessa ihmiseltä riistetään ihmisarvo (esimerkiksi Stalinin vainot) ja se palautetaan hänelle rehabilitaatiolla. Tätä merkitystä kuntoutuksella ei ole enää suoranaisesti suomessa. Rehabilitaatio löytyi seitsemästä sanakirjasta ja eniten prosentuaalista vastaavuutta oli sanoilla arvonpalautus, kuntouttaminen ja kuntoutus. Jos vertaamme tätä tulosta esimerkiksi Paavo Rissasen esittämään kuntoutus-käsitteen syntyyn johdantoluvussa, pitää se hyvin paikkansa myös tässä analyysissä. Synonyymianalyysit on tehty sanoista rehabilitaatio, arvonpalautus, kuntouttaminen ja kuntoutus. Diskriminaatioanalyysi Peep Koortin mukaan diskriminaatiomatriisiin valitaan ne synonyymit, jotka esiintyvät yli 50 %:ssa sanakirjoja verrattuna pääsanan esiintyvyyteen (Koort 1975, 35). Eniten vastaavuutta löytyi sanojen rehabilitaatio ja arvonpalautus välillä, sijoille kaksi ja kolme nousivat kuntoutus ja kuntouttaminen. Sopeuttaminen, hyvitys, maineenpuhdistus ja ennalleen palautus eivät saaneet juurikaan vastaavuutta, mutta tähän vaikutti suuresti se, miltä vuosikymmeneltä sanakirjat olivat. Selvästi tuli esille myös se seikka, että kuntoutus sanana yleistyi vastaamaan nykyisiä käytäntöjä vasta 1970 80-luvuilla. 1960-luvun sanakirjat antavat vielä vanhan merkityksen liittyen maineenpalautukseen, arvonpalautukseen ja rajojen palautukseen. Diskriminaatioparadigma Synonyymianalyysin avulla saadaan esille käsiteperheet. Mitä suuremmat prosenttiluvut saadaan aikaiseksi, sitä suurempi vastaavuus on ja sitä lujempi ja vahvempi on kytkentä. Taulukossa 6 on vastaavuudet laskettuna. Matriisin ja paradigman tulkinta Pragmaattisen tieteen mukaan käsitettä täytyy tutkia sen käytännön vaikutusten perusteella. Peircen (1990) mukaan täytyy harkita, mitkä ovat ne käytännön vaikutukset, jotka arvelemme käsitteemme kohteen voivan saada esiin. Kaikki nämä vaikutukset käsittävä tieto on kyseessä oleva täydellinen määritelmä. Tutkimme ja erittelemme käsitteen käytännöllisiä vaikutuksia ottamalla sen käyttöön hoitotyössä (Eriksson, käsiteanalyysi kirjassa Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998, 72 73). Sana arvonpalautus saa rehabilitaatio-sanaan nähden vain 50 % vastaavuuden. Arvonpalautus ei saa lainkaan sidosta sanoihin kuntoutus ja kuntouttaminen. Kuntoutus saa vain 44,4 % vastaavuuden sanaan rehabilitaatio ja kuntouttaminen alle 40 % vastaavuuden. Taulukko 5. Diskriminaatiomatriisi Rehabilitaatio Arvonpalautus Kuntouttaminen Kuntoutus Rehabilitaatio - 5 4 4 1. Arvonpalautus 0-0 0 2. Kuntouttaminen 0 0-1 3. Kuntoutus 0 0 2 - KUNTOUTUS 2 2011 33
Kuntoutuksen ja kuntouttamisen välinen suhde on myös 40 %. Sidokset jäävät kauttaaltaan heikoiksi ja tämä puoltaa ja vahvistaa laina-/ vierassanan ominaisuuksia (synonyymejä ei löydy suomen kielestä). Peep Koortin mukaan 40 % synonyymisuhde on kielellisesti varteenotettava. Pienemmät synonyymisuhteet voivat olla mielenkiintoisia, mutta ne kannattaa ottaa mukaan vain, jos ne ovat pääkäsitteen kannalta tärkeitä. Pohdintaa Kuntoutus on aina sidoksissa eri aikakausien ja ajankohtien tarpeisiin. Useissa maissa kuntoutus kehittyi omaksi toimintamuodokseen ensimmäisen maailmansodan aiheuttamien suurien haasteiden vuoksi. l930-luvulla kuntoutus ja vammaisten ongelmat unohtuivat taloudellisen laman ja suurtyöttömyyden viedessä kaiken energian ja huomion. Vasta toisen maailmansodan jälkeisen työvoimapulan myötä kuntoutuksen kehittämisen tarve nousi uudelleen esiin. Näinä vuosina syntyi ja kiteytyi käsitys kuntoutuksesta, sen tavoitteista, kohderyhmästä ja sisällöstä vuosikymmeniksi eteenpäin. Tavoitteena oli saattaa sodassa tai tapaturmassa vaikeasti vammautunut takaisin työelämään. Oli luontevaa määritellä kuntoutus korjaavaksi toiminnaksi, jonka tarkoitus oli estää jo syntyneen haitan jääminen pysyväksi. Kyse oli menetetyn toimintakyvyn palauttamisesta. 1960 70-luvuilla otettiin käyttöön ennaltaehkäisevä eli preventiivinen kuntoutuksen käsite sekä varhaiskuntoutuksen käsite ja nämä liittyivät pitkälti Suomessa havaittuihin pitkäaikaissairauksiin ja niiden kuntoutukseen. Suomen ensimmäinen kuntoutuslaki oli invalidihuoltolaki vuodelta 1946. Nykyään Maailman terveysjärjestön uusi ICF-luokitus (WHO 2001, 2003) on hyväksytty yksimielisesti kuntoutuksen uudeksi sairauskäsitykseksi. Se pyrkii tarjoamaan yleisen viitekehyksen terveyden ja siihen liittyvien tilojen jäsentämiseen. Yksilön toimintaa ja toiminnan rajoituksia tarkastellaan siinä yksilön terveydentilan ja erilaisten tilannetekijöiden dynaamisena vuorovaikutuksena. Toimintakyky on yläkäsite, joka sisältää paitsi ruumiin toiminnot ja rakenteet, myös suoriutumisen ja osallistumisen jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa (Järvikoski, Kuntoutuskäsityksen muutos ja kuntoutus monitieteisenä ja -alaisena prosessina kirjassa Rissanen ym. 2008, 53 62, 82). Tässä työssä halusin löytää käsiteanalyysin avulla laajemman, yleiskäsitteenä tunne- Taulukko 6. Diskriminaatioparadigma 1. vastaavuus sanoille rehabilitaatio + arvonanto 0+5x100 = 50 % 7+3 2. vastaavuus sanoille rehabilitaatio+ kuntouttaminen 0+4x100 = 40 % 7+3 3. vastaavuus sanoille rehabilitaatio+ kuntoutus 0+4 x100 = 44.4 % 7+2 4. vastaavuus sanoille arvonpalautus + kuntouttaminen 0+4x100 = 0 5+4 5. vastaavuus sanoille arvonpalautus + kuntoutus 0+0x100 = 0 5+4 6. vastaavuus sanoille arvonpalautus + rehabilitaatio 5+0x100 = 50 % 3+7 7. vastaavuus sanoille kuntoutus + kuntouttaminen 1+1x100 = 40 % 2+3 8. vastaavuus sanoille kuntoutus + arvonpalautus 0+0x100 = 0 4+5 9. vastaavuus sanoille kuntoutus + rehabilitaatio 0+0x100 = 0 2+7 10. vastaavuus sanoille kuntouttaminen + rehabilitaatio 4+0x100 = 40 % 3+7 11. vastaavuus sanoille kuntouttaminen + arvonpalautus 0+0x100 = 0 4+5 12. vastaavuus sanoille kuntouttaminen + kuntoutus 1+1x100 =40 % 3+2 34 KUNTOUTUS 2 2011
Kuva 1. Diskriminaatioparadigma tun kuntoutuskäsitteen. Käyttämällä rehabilitaatio-sanaa suomalaisen kuntoutus-sanan sijasta päädyin pidemmälle sanan historiaan ja myös kansainväliseen etymologiaan. Valitsemalla kuntoutus-sanan olisin ehkä enemmän suuntautunut kuntoutuksen fyysisiin toimintoihin. Kuten aiemmin mainitaan, alkoi kuntoutus-sanan käyttö lisääntyä vasta 1970-luvulla, samaan aikaan kun Suomessa eri urheilujärjestöt kehittivät toimintojaan ja liikunnan merkitys kuntoutumisessa oli ensisijainen toimintamalli. Tätä ajatusmallia näkee nykyäänkin hyvin laajasti käytössä eli vielä tarvittaisiin kokonaisvaltaisempi (holistinen) käsitys kuntoutuksesta. Kiitokset Sydämellinen kiitos yliopettaja, tohtori Kerstin Sivoselle ja tohtori Anne Kasénille erinomaisesta opastuksesta käsiteanalyysin saloihin. KUNTOUTUSOHJAAJA HEIDI PYYNY SAIRAANHOITAJA, TERVEYDENHOITAJA (MONIAMMATIL- LISEN TIIMITYÖN ERIKOISTUMINEN) LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA, LASTENKLINIKKA, LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS, HELSINKI Lähteet Barnhart, Robert, K (2006). Dictionary of Etymology. Chambers, New York 2006, 906. Duodecim-kustannus (2007). Lääketieteen termit 2007. WS Bookwell, Porvoo 2007, 353. Kent, Michael (1998). Oxford Dictionary of Sports Science & Medicine. Oxford University Press 1998, 426. Koort, Peep (1975). Semantisk analys: Konfigurationsanalys: Två Hermeneutiska Metoder. Lund 1975, 7 53. Paunonen Marita & Vehviläinen-Julkunen Katri (1998). Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. WSOY, Juva 1998, 50 75. Rissanen Paavo, Kallanranta Tapani ja Suikkanen Asko (2008). Kuntoutus. Otavan kirjapaino, Keuruu 2008, 17, 48 50, 53 62, 82. Sanakirjat Huovinen, Pentti 2006. Lääkärinkielen sanakirja. Duodecim ja Gummerus 2006. Häkkinen, Kaisa 2004. Nykysuomen Etymologinen sanakirja. WSOY, Juva 2004. Jäppinen, Harri 2003. Synonyymisanakirja. WSOY, WS Bookwell Oy, Juva 2003. Pesonen Niilo & Ponteva, Eero 1976. Lääketieteen sanakirja. WSOY, Porvoo 1976. Turtia, Kaarina 2005. Otavan uusi sivistyssanakirja. Otava, Keuruu 2005. Nykysuomen sanakirjat 1 6, 1962. WSOY, Porvoo 1962. Nykysuomen sivistyssanakirja 4, 1988. WSOY, Porvoo l988. Nykysuomen sivistyssanakirja, vierasperäiset sanat 1995. WSOY, Juva 1995. Suomenkielen perussanakirja, osat 1 3, vuosilta 1990, 1992, 1994. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1990, 1992, 1994. Iso sivistyssanakirja 2005. WSOY, Juva 2005. Sähköiset lähteet http://fi.i1mainen-sanakirja.com. Luettu 3.2.2009. www.google.fi > Josif Stalin. Luettu 20.3.2009. www.wikipedia.fi > Josif Stalin. Luettu 20.3.2009. KUNTOUTUS 2 2011 35