Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto
Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden saavuttaminen Keskustelu 2030 tavoitteista Tiekartta vuoteen 2050
TWh 450 400 350 300 250 200 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Sähkön nettotuonti Muut Turve Tuulivoima Puupolttoaineet Vesivoima 150 100 50 0 1990 1995 2000 2005 2010 Sähkön osuus energian loppukulutuksesta noin 28% (2011) Ydinenergia Maakaasu Hiili Öljy Lähde: Tilastokeskus
Päästökauppasektorin päästöt, MtCO2-ekv 50 45 Lauhdevoima 40 35 30 Muun teollisuuden kattilat Mineraaliteollisuus 25 20 15 Öljynjalostus (ml. vedynvalmistus) Metallien jalostus 10 Massa- ja paperi 5 0 1990 1995 2000 2005 2010 Kaukolämpö (ei sis. jätteenpolttolait.)
Ei-päästökauppasektorin päästöt, MtCO2-ekv 40 35 Maatalous 30 Teollisuus 25 20 15 Jätteiden käsittely (pl. jätteenpoltto) Työkoneet 10 Rakennusten lämmitys 5 Liikenne 0 1990 1995 2000 2005 2010
Tavoitteet vuodelle 2020 EU Suomi Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 1) -20 % EU-tason tavoite Päästökauppasektorin päästöt 2) -21 % EU-tason tavoite Päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöt 2) -10 % -16 % Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 20 % 38 % Biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista 10 % 20 % Energiatehokkuuden parantaminen 3) +20 % EU-tason tavoite 1) vertailuvuosi 1990 2) vertailuvuosi 2005 3) verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehitykseen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Vuoden 2008 strategian päivitys Varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen Valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita Valtioneuvosto hyväksynyt 20.3.2013, eduskuntakäsittely jatkuu Suomi on uralla kaikkien vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa Strategia ja sen taustaraportti: www.tem.fi/energia
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehykset vuoteen 2030 3/2013 Komission vihreä kirja 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan kehyksistä (ml. laaja julkinen konsultaatio) Kysyttiin kantaa mm. erillisten tavoitteiden määrään 8/2013 Konsultaation päätulokset julki Jäsenmaiden kannat vaihtelivat (laaja tuki yhteiselle politiikalle, talouden ja kilpailukyvyn korostuminen) 1/2014 Komission tiedonanto (valkoinen kirja?) 3/2014 Eurooppa-neuvosto Valtionpäämiestason linjauksia?
Strategian linjauksia EU:n 2030 energia- ja ilmastopolitiikkaan Vuoden 2020 jälkeisten päästövähennystavoitteiden tulee olla linjassa ns. kahden asteen yleisen lämpenemistavoitteen kanssa. Ainoastaan yhden ohjausvaikutuksiltaan suunnitellusti toimivan tavoitteen eli päästövähennystavoitteen asettaminen johtaa todennäköisesti parhaimpaan kustannustehokkuuteen. EU:n yhteisen tai jäsenvaltiokohtaisen uusiutuvan energian tavoitteen tulisi olla ohjeellinen tai sitovan tavoitteen maltillinen, jotta kansalliselle energiapolitiikalle ja kansallisten olosuhteiden mahdollisille muutoksille jäisi riittävästi liikkumatilaa. Mahdollisen EU:n energiatehokkuustavoitteen tulisi olla ohjeellinen ja kansallisen tavoitteen Suomen itsensä määrittelemä.
Komission vähähiilitiekartta 2050 Asuminen ja palvelut EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80%:lla vuoteen 2050
Suomen pitkän aikavälin tavoitteet Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla tiekarttaa kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamiseksi. (1) Pitkän aikavälin energia- ja ilmastopolitiikassa on kyse kansallisesti merkittävästä asiasta, poikkeuksellisen suurta pitkäjänteisyyttä edellyttävästä kysymyksestä sekä erityisesti kilpailukyky- ja ilmastoulottuvuuksien haastavasta yhteensovittamisesta. Sen vuoksi asian laajapohjainen tarkastelu on tarpeellista. (2) (1) Hallitusohjelma (2) Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean asettamispäätös
Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea (Peikko) Asetettu valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Arvioi Keinot ja kustannukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 80-95%:lla Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa EU- ja kansainväliseen kehitykseen Eri toimien vaikutusta yhteiskunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin 2 jäsentä / eduskuntapuolue, pj. elinkeinoministeri Vapaavuori Toimikausi toukokuun 2014 loppuun Kokoukset aloitettu syksyllä, tähän mennessä 3 kokousta
Tiekartan mahdollista sisältöä Keskipitkä aikaväli (2030) Sähköjärjestelmän muutospaineet Pitkä aikaväli (2030-2050) Skenaariotarkastelu + kriittisen polun menetelmä Kriittisen polun menetelmä mahdollisia aiheita: Uusien ydinvoimaloiden määrä OL3:n jälkeen / CCS:n tulevaisuus / Jos biomassan käyttö ei olekaan hiilineutraalia Vaihtoehtoisten etenemisreittien vaikutusarviot ja mahdollisuudet Keskeisenä taustatyönä Tekesin rahoittama hanke Low Carbon Finland 2050 Platform, johon osallistuvat VTT, VATT, Metla ja GTK www.lowcarbonplatform.fi
Avoin ja osallistava valmistelu Tiekarttasivut: www.tem.fi/tiekartta2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 (webcasting) Otakantaa.fi -keskustelu kesällä 2013 Blogikirjoitukset (alkanut juuri) Muita mahdollisuuksia: Asiantuntijatyöpajoja, mahdollisia aiheita Sähköjärjestelmän muutospaineet Biomassa Energiansäästö ja -tehokkuus sekä rakennukset Verkkoaivoriihi ja gallupit Työn esittely seminaareissa
Tiekartta ja kaasun asema Päivitetyssä energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu kaasunkäytön edellytysten turvaamisesta lisäämällä kilpailevaa kaasuntarjontaa (BEMIP-hanke) Tiekartta 2050 -työ on alkuvaiheessa, ainakaan vielä ei ole käyty tarkkaa keskustelua eri polttoaineista ja niiden rooleista tulevaisuudessa Parlamentaariselle energia- ja ilmastokomitealle kuvattu energiamarkkinoiden nykytilannetta ja trendejä, ml. liuskekaasu