SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA



Samankaltaiset tiedostot
KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura Ilkka Kananen

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta

SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

SUOMALAINEN HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELMÄ - HAASTEET JA VAHVUUDET. Johtaja Sauli Savisalo MTS:n huoltovarmuusseminaari

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE

Yhteiskunnan varautuminen

MISTÄ ON HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN TEHTY?

Pääesikunta, logistiikkaosasto

ENERGIAN HUOLTOVARMUUS SUOMESSA

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

HUOLTOVARMUUDEN MATERIAALINEN VARAUTUMINEN JA ELINKEINOYHTEISTYÖ

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE

HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA

Huoltovarmuusorganisaation työkalut yritysten jatkuvuussuunnittelun tukena HUOVI-portaali


VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET

CERT-CIP seminaari

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA. Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen

HUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen

ENERGIAHUOLTOSEKTORIN VARAUTUMINEN, KEHITYSNÄKYMÄT JA HUOLTOVARMUUDEN TILA 2016 SEKÄ HIEMAN MAAKAASUALAN HISTORIAA

ALUEELLINEN HUOLTOVARMUUS ALMPK. Luosto

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa

Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys

HUOLTOVARMUUS ALMPK JATKOKURSSI. Rovaniemi

HUOLTOVARMUUSTOIMINTA SUOMESSA

KUNTALIITTO HUOVI-PORTAALI: TYÖKALUJA JATKUVUUDENHALLINNAN PARANTAMISEKSI. Johtaja Tuija KyröläTuija Kyrölä, KTL

YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUS

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen

Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren

LUOSTO ALUEELLINEN HUOLTOVARMUUS JA SIIHEN KUULUVA VARAUTUMINEN. Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

SUOMEN HUOLTOVARMUUS. Johtaja Jyrki Hakola. Aluemaanpuolustuskurssit LAAVI, Luosto,

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tietoyhteiskuntasektorin toiminta - kyetäänkö kuljetuslogistiikan ohjausjärjestelmien toimivuus turvaamaan. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Logistiikan toimintavarmuus osana huoltovarmuutta

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta /2013 Valtioneuvoston päätös. huoltovarmuuden tavoitteista

Yritysturvallisuuden perusteet

VALTAKUNNALLINEN VARAUTUMISPÄIVÄ HELSINKI YHTEISKUNNAN TALOUDELLINEN VARAUTUMINEN. Pooliorganisaation toiminnasta

Tietojenkäsittelyn varautumissuunnitelma TietoVasu

Sisällys. Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä. Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

MUISTIO ESITYS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOIT- TEISTA 2018: PERUSTELUMUISTIO

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus

Sisällys. Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen. Sähkön jakelun varmistaminen. Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Johdon katsaus toimintaan, 2007

Kotitalouksien omatoimisuus nyky- Suomessa Varautumisen III valtakunnalliset opintopäivät, SPEK ja Huoltovarmuuskeskus

Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset

Selvitys huoltovarmuusorganisaation toiminnasta ja kehittämistarpeista. Rauni Hagman

KUNTATEKNIIKAN KRIISINHALLINTA - ENNAKOINTI JA VARAUTUMINEN SEKÄ KRIISIN AIKANA TAPAHTUVA TOIMINTA LAHTI

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle.

Johdon katsaus Euroopan Unioni on toteuttanut toimenpiteitä

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

VARAUTUMINEN SOPIMUKSIN KYBERTURVALLISUUSUHKIIN Varautumispäällikkö Erkki Räsänen Huoltovarmuuskeskus, Infrastruktuuriosasto

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Huoltovarmuuden globaali ulottuvuus. Globaalien yritysten ja kansallisen huoltovarmuusorganisaation välisen vuorovaikutuksen syventäminen

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Transkriptio:

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA MATINE-seminaari 17.3.2015 VTT, Tampere Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Infrastruktuuriosasto

HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaaminen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden, mutta monilla aloilla tarvitaan huoltovarmuusjärjestelyjä. Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta

HUOLTOVARMUUS - KAIKKEIN VÄLTTÄMÄTTÖMIMMÄN TURVAAMINEN Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti Erityistoimenpiteet vain kaikkein tärkeimpiin toimintoihin 3 HYVINVOINTI-SUOMI: Kaikki toimii Paljoon on varaa Kaikkea tarvitaan Tasapuolisuus Yksilön oikeudet HUOLTOVARMUUS-SUOMI: Kaikkein välttämättömin toimii Niukkuus vallitsee ja siihen on tyydyttävä Tasapuolisuutta ei voida taata Yksilön oikeuksista joudutaan tinkimään

MIHIN VARAUDUTAAN? Keskeisiä uhkia ovat tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä -verkkojen häiriintyminen - kyberuhat energiansaannin keskeytyminen väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen luonnon- ja ympäristöonnettomuudet Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois. Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.

HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKY- YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen Digitalisoituminen Globalisaatio Epävarmuus, riskit Maantiede (Suomi) 5

YHTEISKUNNAN TOIMINTOJEN KESKINÄISRIIPPUVUUDET JA UHAT Rikollisuus, terrorismi Kansalaiset, kuluttajat Vaaralliset tartuntataudit Kansainvälisen logistiikan häiriöt ja kriisit Tietojärjestelmäuhat, kyberturvallisuus Hallinto, elinkeinoelämä Elintarvikehuolto, terveydenhuolto, joukkoviestintä Kuljetuslogistiikka, rahoitushuolto Tietojärjestelmät, tietoliikenne Energiahuolto, energiaverkot Sään ääri-ilmiöt, energiapula 6

YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET 857/5.12.2013) (VNp Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Finanssialan palvelut Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Jätehuolto Kriittisen tuotannon ja palveluiden turvaaminen Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Alueellinen ja paikallinen varautuminen Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa 7

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n. 1.000 osallistujaa) Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Tietoyhteiskuntasektori Finanssialan sektori Teollisuussektori Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli Kauppa- ja Jakelupooli KOVAtoimikunta Voimatalouspooli - Aluetoimikunnat - Kaukolämpöjaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljypooli - Maakaasujaosto Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Vesikuljetuspooli Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Tekstiili- ja Jalkinepooli Jätealan huoltovarmuustoimikunta Mediapooli ICT-pooli Aluepooli - ALVARtoimikunnat Rahoitushuoltopooli Vakuutusalan pooli Kemian pooli Teknologiapooli Elektroniikkapooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli MIL-pooli Rakennuspooli - aluetoimikunnat (6) Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1.500) 8

HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN KEINOT Talous- ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet Lainsäädäntö, regulaatio ja viranomaismääräykset, standardit Omistajuus (valtion strateginen omistus) Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta 1.6.2012 Suunnittelu, tutkimus, ohjeistus sekä harjoitukset Yhteistyö ja sopimusperusteinen varautuminen Varsinaiset huoltovarmuusjärjestelyt ja niiden rahoitus varmuusvarastointi, huoltovarmuusinvestoinnit, tekniset varajärjestelmät Kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö

HUOLTOVARMUUDEN RAHOITUSLÄHTEET Huoltovarmuusmaksut Sähkö 0,013 c/kwh Kivihiili (lämmön osalta) 1,18 /t Maakaasu (lämmön osalta) 0,084 c/mwh Bensiini 0,68 c/l Diesel- ja kevyt polttoöljy 0,35 c/l Raskas polttoöljy 0,28 c/kg Lainanotto (enintään 200 milj. euroa) Tulorahoitus Omistukset Huoltovarmuusmaksun tuotto 2013 44,5 milj. Huoltovarmuuskeskuksen tase 2013 1,9 mrd. Liikevaihto 300 500 milj.

ENERGIAHUOLLON TURVAAMISEN PERUSTEET Energia on strateginen tuote ja poliittisen vallankäytön väline Avointen energiamarkkinoiden toimivuus Hajautettu, useisiin energia- ja hankintalähteisiin perustuva tehokas tuotantorakenne Kotimaisten polttoaineiden käyttö Kehittynyt infrastruktuuri ja logistiikka Tuontipolttoaineiden varmuusvarastointi (5 kk:n huoltovarmuus) Huoltovarmuuskriittisten toimijoiden varautuminen ja tekninen toimitusvarmuus Korvaavat vaihtoehdot erilaisissa saatavuus- ja käyttötilanteissa Ohjaustoimet ja säännöstely

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 ENERGIAN TUONTIRIIPPUVUUS Venäjän tuonnin arvo on noin 66 % koko energiatuonnista OMAVARAISUUS 35 % 11,0 milj. t. Raakaöljy Venäjä 87% EU 7 % Norja + muut 6% 40% 35% 33,1 TWh (3,3 miljardia m 3 ) Maakaasu Venäjä 100 % 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Lähde: Tilastokeskus, Öljy- ja biopolttoaineala ry, Suomen kaasuyhdistys r.y. 5,4 milj. t Kivihiili Venäjä 66 % Muut 34 % 17,6 TWh Sähkö Venäjä 27% Ruotsi 70 % Viro 3 % 71 tu Ydinpolttoaine Venäjä 48 % Ruotsi 25% Muut 27 % Sähköntuonti Venäjältä on noin 6 % sähkön kokonaiskulutuksesta Tuontitiedot vuodelta 2013

ELINTARVIKEHUOLLON TURVAAMISEN LÄHTÖKOHDAT Alkutuotannon monipuolisuus ja laajuus, sekä kotimaassa toimiva elintarviketeollisuus Leipäviljan varmuusvarastointi (6kk) Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden tuotantopanokset (siemenet, rehuvalkuainen ) kriittiset peruskemikaalit (suola, ammoniakki, etanoli ) valitut pakkaustarvikkeet, varmuusvarastointi Suomi ei varmuusvarastoi valmiita elintarvikkeita 100:n peruselintarvikkeen lista, päivittäisessä tuotannossa, turvaa 2700-2800 kcal/pv/hlö Tehokas logistiikka, päivittäistavarahuolto Vahva kansallinen pohja ja toimijoiden sitoutuminen, kuntataso Valmius ohjaustoimenpiteisiin

TEOLLISUUS Valtio edistää eri politiikkalohkoilla ja kaikkien ministeriöiden toimin huoltovarmuudelle kriittisen teollisuuden tutkimuksen, suunnittelun ja tuotekehityksen säilymistä Suomessa. Keskeisiä alueita mm. Kemia, metsä, teknologia, elektroniikka, muovikumi sekä puolustus- ja rakennusteollisuus Huoltovarmuusorganisaatio varmistaa teollisuuden kriittisten materiaalien ja varaosien saatavuutta. Kriittisten komponenttien, materiaalien ja kemikaalien varmuusvarastointia Yritys- ja toimipaikkakohtaista varautumista tuetaan, jatkuvuudenhallinta.

SOTILAALLISTA MAANPUOLUSTUSTA TUKEVA TUOTANTO JA PALVELUT Varmistetaan, että maassa säilyy tarvittava riittävä osaaminen, teknologia ja tuotanto sekä integraatio-, huolto-, ylläpito- ja kriisiajan vauriokorjauskyky. Puolustusvoimat kehittää sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittiseen tietoturvallisuuteen ja salaukseen liittyvää osaamista ja teknologiaa. Valtio ylläpitää ja tukee keskeisiin kansallisiin turvallisuusetuihin liittyvää kriittistä puolustusteollisuutta. Ylläpidetään tärkeimpien sodan ajan kulutusmateriaalien, kuten tykistöruutien ja ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia sekä välttämättömiä maanpuolustusta tukevia varmuusvarastoja.

VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992 Vnp huoltovarmuuden tavoitteista 2013 Materiaalinen varautuminen Jatkuvuudenhallinta Varmuusvarastot Tuotantovaraukset Resurssivaraukset Investoinnit Tekniset järjestelmät Yritysten ja niiden toimintaverkostojen häiriönsietokyky Yhteistoiminta elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä Yhteistoiminta järjestöjen kanssa HUOVI-portaali ja sen työkalut

17 STRATEGINEN OMISTUS

KIITOS! Yhteystiedot Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu 7 A FI-00130 Helsinki, Finland raija.viljanen@nesa.fi Puh. 02950 51052 Fax 09 260 9584 www.huoltovarmuus.fi www.nesa.fi www.varmuudenvuoksi.fi 18