Johdon katsaus toimintaan, 2007

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007

2 2 Johdon katsaus toimintaan, 2007 Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ohjaa valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista sekä vuosittain tehtävät tulossopimukset kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa (vuoden 2008 alusta työvoima- ja elinkeinoministeriö). Keskeisimmät keinot huoltovarmuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ovat lainsäädännölliset toimenpiteet, varautuminen ja valmiussuunnittelu sekä erilaiset huoltovarmuusjärjestelyt ja niiden rahoittaminen sekä kansainväliset sopimukset. Toiminnassa korostui vuonna 2006 valmisteltu esitys Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustustaloudellisen suunnittelukunnan, PTS:n yhdistämisestä. Huoltovarmuuskeskus ottaisi vastuulleen kaikki PTS:n voimassa olevat valmiussuunnitelmat ja elinkeinoelämän kanssa tehdyt sopimukset, ns. poolisopimukset sekä muut PTS:n perustamat toimikunnat ja työryhmät. Huoltovarmuuskeskukseen perustettaisiin hallintoneuvostoa muistuttava uusi toimielin, Huoltovarmuusneuvosto, joka keskittyisi yhteydenpitoon keskeisiin toimijoihin, huoltovarmuuden seurantaan ja tarpeellisten toimenpiteiden esittämiseen. Muilta osin hallinto järjestettäisiin siten, että johtokunnan tilalle tulisi hallitus ja ylijohtajan tilalle toimitusjohtaja. Vuonna 1960 säädetty laki puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta kumottaisiin, mutta ydintoiminta eli elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistoiminta varautumisessa ja valmiussuunnittelussa jatkuisi. Hallituksen esitys lainsäädännön muuttamisesta annettiin eduskunnalle vuoden lopulla ja valiokuntakäsittely käynnistyi helmikuussa Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan Vuoden aikana valmisteltiin PTS:n ja Huoltovarmuuskeskuksen piirissä ehdotus uusiksi valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitteiksi. Nopean teknologisen ja taloudellisen kehityksen ja uhkakuvien muuttumisen johdosta on osoittautunut tarpeelliseksi päivittää tavoitteet 5-6 vuoden välein. Voimassa oleva valtioneuvoston päätös on vuodelta Ehdotus uusiksi tavoitteiksi toimitettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle marraskuussa Lausuntokierroksen jälkeen ehdotus menee valtioneuvoston käsittelyyn ja uusi päätös huoltovarmuuden tavoitteista annettaneen ennen kesää. Energiakysymykset korostuivat myös vuoden 2008 toiminnassa. Sähkön tuotannon turvaamiseksi huippukulutuksen aikana eli kovilla pakkasilla tuli voimaan tehoreservilaki, jonka puitteissa valmiustilassa ylläpidettiin noin 600 MW:n varakapasiteetti. Voimaan tuli myös turpeen turvavarastointilainsäädäntö, jonka nojalla Huoltovarmuuskeskus teki turpeen tuottajien kanssa yhteensä seitsemän sopimusta energia-arvoltaan 10 TWh. Tämä vastaa noin puolen vuoden turpeen käyttöä energiatuotannossa. Suomen ja Eestin sähköverkot liitettiin yhteen teholtaan 350 MW:n siirtokaapelilla. Sähkön nettotuonti Venäjältä, Ruotsista ja Eestistä vaihteli vuoden aikana noin MW:n välillä, mitä on pidettävä suurena tuontiriippuvuutena muihin EU-maihin verrattuna. Huoltovarmuuskeskus on pitänyt tätä tarpeettomana riskin ottamisena ja korostanut panostamista omaan sähkön tuotantokapasiteettiin. Laivatonniston jo pitkään jatkunutta ulosliputusta ei saatu viime vuoden aikana käännettyä parempaan suuntaan. Vanhasen toinen hallitus sitoutui voimakkaasti toteuttamaan sellaisia EU:n merenkulkupolitiikkaan kuuluvia toimenpiteitä, joilla voidaan taata varustamoelinkeinolle samanveroiset kilpailuolosuh- Taidegraafikko Sari Bremer Kuvani välittävät outoja tapahtumia ja tilanteita Töissäni esiintyy paikkoja ja maisemia, joissa en ole koskaan käynyt. Niiden teemat siirtyvät vapaasti yksinäiseltä luodolta syvään viidakkoon. Vaikka työt ovat vertauskuvallisia, ne toimivat samalla visuaalisina kokonaisuuksina niin, että kuvien symboliikkaa ei tarvitse tulkita. Haluan katsojan kokevan kuvieni kautta outoja tapahtumia, tilanteita ja paikkoja. Teokset ovat ikkunoita muualle; unohdettuihin tarinoihin, kadonneisiin myytteihin. Kuvien aiheet saattavat tuntua vahvasti arkkityyppisiltä ja sellaisilta, että ne merkitsevät tiettyä asiaa. Lähemmin tarkasteltaessa kuvien merkitys ei olekaan enää niin ilmeinen: niissä esiintyvät symbolit ovat tuntemattomia. Pyrin luomaan kuviini trillerin tuntua. Katsoja voi turvallisen välimatkan päästä seurata pelottavia, mystisiä ja kummallisia tapahtumia. Kuvissani vietän aikaani rajamailla, jossa tuttu ja tuntematon kohtaavat. Perinteinen tekotapa ei rajoita ilmaisua Teen metalligrafiikkaa, akvatintaa ja etsausta, varsin perinteisesti. En silti anna perinteisen tekotavan rajoittaa ilmaisuani, kokoa tai väriä. Toteutan työni niiden aiheiden vaatimalla tavalla: antaudun pitkällisiin kamppailuihin värien ja koon kanssa. Metalligrafiikan mahdollisuudet ovat loputtomat. Ainoastaan oma osaaminen voi asettaa niille esteitä. Minulle kuva on kaikista tärkein. Tekniikka toimii vain apuvälineenä, jota käytän hyödyksi haluamani kokonaisuuden esittämisessä. Koen onnistuneeni teknisesti, jos teoksen tekotapa ei vie huomiota itse kuvalta. Oraakkeli 1 (2006)

3 teet kuin muissa EU-maissa. Toimenpiteiden toteuttaminen kuitenkin lykättiin vuoden 2008 puolelle. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa onnistuttiin ylläpitämään sellaiset kansalliset järjestelyt, että maataloustuotanto voi häiriöttä jatkua. Komission päätös EU:n sokerin tuotannon rajoittamiseksi johti kuitenkin Suomenkin tuotannon supistamiseen, vaikka maassamme ei ole ylituotantoa kulutukseen nähden. Varautumista verkostohyökkäyksiin ja tietoturvaloukkauksiin lisättiin tuntuvasti. Huoltovarmuuskeskus teki ostopalvelusopimuksen Viestintäviraston kanssa tietoturvapalvelujen tarjonnan lisäämisestä erityisesti yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeille yrityksille, ns. huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Huoltovarmuuskeskuksen korkean turvatason uusi palvelinhotelli aloitti varsinaisen toimintansa vuoden alussa. Vuoden aikana solmittiin kymmenen sopimusta yhteiskunnan kannalta kriittisten tietojärjestelmien turvaamiseksi. Huoltovarmuuskeskus suorittaa paljon kauppatoimia erityisesti vilja- ja öljyvarastoja kierrättäessään. Kaikki kauppatoimet kilpailutetaan ottaen huomioon kaikkien osapuolten tasavertainen kohtelu markkinoilla. Huoltovarmuuskeskusta vastaan nostettiin markkinaoikeudessa kanne viljan varmuusvarastointipalveluja koskeneessa hankinnassa. Markkinaoikeus jätti pääkysymyksen tutkimatta todeten, että valtion varmuusvarastointiin ei sovelleta hankintalakia, koska asiaan liittyy salassapitovelvollisuus sekä keskeisiä valtion turvallisuusetuja. Markkinaoikeuden päätös jäi lainvoimaiseksi. Kesällä 2007 voimaan tulleen uuden hankintalain vaikutukset Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan analysoitiin tarkasti. Uusi hankintalaki sekä valmisteilla olevat direktiivi ja kotimainen laki turvallisuus- ja puolustushankinnoista aiheuttavat muutoksia Huoltovarmuuskeskuksen toimintamalliin. Huoltovarmuuskeskuksen tilikauden tulos kohosi 44 milj. euroon, mikä oli yli kaksi kertaa budjetoitua suurempi. Myyntihinnat olivat ennakoitua huomattavasti korkeammat. Kaikki toimintakulut yhteensä olivat tavaraostot mukaan luettuna 83 milj. euroa. Suurimpiä kulueriä tavaraostojen jälkeen olivat varastoimiskustannukset noin 13 milj. euroa, lääkkeiden varastointiavustus noin 7 milj. euroa ja infrastruktuurikulut noin 5 milj. euroa. Kansainvälinen yhteistyö jatkui vilkkaana Pohjoismaiden, EU:n, kansainvälisen energiajärjestö IEA:n ja Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Suomen ja Norjan välisen huoltovarmuussopimuksen toimeenpano aloitettiin. Ruotsin kanssa sovittiin vuoden 1992 sopimuksen uusimisesta. Poliittinen prosessi EU:n kriittistä infrastruktuuria koskevan direktiiviehdotuksen toteuttamiseksi jatkui mm. kriteerien määrittelemiseksi keskeisille infrastruktuureille kuten energia-, tietoliikenne- ja kuljetuslogistiikan aloille. Mika Purhonen SISÄLLYS Ylijohtajan katsaus 2 Toiminta-ajatus ja tavoitteet 4 Talous 5 Tuloslaskelma ja tase 6 Perushuolto-osasto 8 Energiahuolto-osasto 10 Infrastruktuuriosasto 12 Teollisuus- ja logistiikkaosasto 14 Hallinto-osasto 16 Huoltovarmuuskeskuksen tulosyksiköt 18 Johtokunta 19 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 20 Överdirektörens översikt 22 Review of the Director General 24 PTS:n kokoonpano Henkilökunta kertomusvuonna 27 Kannen ja takakannen kuva: Jäässä (2003)

4 4 Toiminta-ajatus Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja normaaliaikojen vakavien häiriöiden varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät eli huoltovarmuus. Huoltovarmuuskeskus toimii puolustustaloudellisen suunnittelukunnan sihteeristönä. Visio: Suomen talous on iskunkestävä. Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Huoltovarmuuskeskus ja puolustustaloudellinen suunnittelukunta pyrkivät asetettuihin tavoitteisiin yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta edistävien toimenpiteiden suorittamiseksi ja toisaalta omin suorin toimenpitein, joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminnan painopisteenä on nykyisin yhteiskunnan keskeisten perusrakenteiden turvaaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoteknisiin järjestelmiin. Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan erityisesti energiahuolto, elintarviketalous, terveydenhuolto sekä maanpuolustusta palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/1992), asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta (1391/1992) sekä lakiin puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta (238/1960). Huoltovarmuuden tavoitteet Valtioneuvosto vahvisti huoltovarmuuden nykyiset tavoitteet keväällä Näissä tavoitteissa korostuvat erityisesti yhteiskunnan kriittisten teknisten perusrakenteiden turvaaminen. Vuonna 2004 valtioneuvosto laati Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta selonteon, jossa käsitellään myös yhteiskunnan keskeisten perustoimintojen turvaamiseen kohdistuvia kehittämistarpeita. Marraskuussa 2006 valtioneuvosto antoi uuden päätöksen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategiasta, jossa on huomioitu lisääntyvän kansainvälistymisen sekä turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan rakenteiden muutokset. Lähteellä (2002) Valtioneuvoston päätöksen (350/2002) mukaiset huoltovarmuuden tavoitealat ovat yhteiskunnan tekniset perusrakenteet, kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmät, elintarvikehuolto, energiahuolto. sosiaalija terveydenhuolto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja järjestelmien ylläpito. Valtioneuvoston periaatepäätös laajentaa uhkamallien määrittelyä edelleen siten, että nyt varautumisessa ja valmiussuunnittelussa otetaan huomioon myös tilanteet ja tapahtumat, joita esiintyy normaalioloissa, aikaisemmin määriteltyjen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen lisäksi. Selonteon mukaan kansainvälistyminen, yhteiskunnan teknistyminen ja verkostoituminen ovat johtaneet siihen, että huoltovarmuuden keskeisimpänä tavoitteena on nyt turvata väestön ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisten tuotanto- ja palvelujärjestelmien toimivuus. Huoltovarmuuden tavoitteiden uusiminen käynnistettiin vuoden 2007 aikana. Näkemyksiä asiasta pyydettiin koko PTS-organisaatiolta ja eräiltä läheisiltä sidosryhmiltä. Suunnittelukunta käsitteli tämän pohjalta laadittua esitysluonnosta joulukuun kokouksessaan. Kokouskäsittelyssä hyväksytty esitys lähetettiin vielä joulukuussa kauppa- ja teollisuusministeriölle valmisteltavaksi uusiksi huoltovarmuuden tavoitteiksi. Lausuntokierroksen jälkeen esitys menee keväällä 2008 valtioneuvoston vahvistettavaksi.

5 5 Talous Huoltovarmuuden turvaamiseksi kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä huoltovarmuusmaksua seuraavilta tuotteilta: Bensiini 0,68 snt/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l Raskas polttoöljy 0,28 snt/kg Sähkö 0,013 snt/kwh Maakaasu 0,084 /MWh *) Kivihiili 1,18 /t *) *) lämmöntuotannossa Huoltovarmuusmaksun tuotto oli 49,7 milj. euroa, joka laski edelliseen vuoteen (50,3 milj. euroa) verrattuna 0,6 milj. euroa. Liikevaihto oli 70 milj. euroa (41 milj. euroa), joka oli selvästi budjetoitua pienempi. Alitus johtui suunniteltujen varastotavaran kauppojen ja raakaöljyn vaihtojen lykkääntymisestä. Vaihto-omaisuuden ostot olivat 62 milj. euroa (33,2 milj. euroa), joka koostui pääasiassa tuotevaihdoista. Varastotavaran myyntikate oli 31 milj. euroa, josta öljytuotteiden osuus oli 91,74 %. Ulkopuolisina palveluina ostetut varastointikustannukset olivat 13,3 milj. euroa, joka nousi edellisestä vuodesta 130 tuhatta euroa. Varastointikustannuksista 8,4 milj. euroa aiheutui viljasta ja siemenviljasta sekä 4,6 milj. euroa energiatuotteista ja loput erilaisten raaka-aineiden ja tarvikkeiden varastoinnista. Vuoden 2003 tilinpäätöksessä tehtyä 1 milj. euron varausta energiatuotteiden varastoimispaikkojen lopetuskuluista purettiin loputkin tilikauden aikana aiheutuneiden kulujen mukaisesti 231 tuhatta euroa. Palkkoja ja palkkioita maksettiin 1,7 milj. euroa, josta oli johtokunnan palkkioita 26 tuhatta euroa. Huoltovarmuuskeskuksen kustantamana Suomen Nato-edustustossa työskentelee siviilialan erityisasiantuntija. Poistot 4,8 milj. euroa (5,8 milj. euroa) laskivat edellisvuoden tasolta miljoona euroa pääosin rakennusten ja rakennelmien menojäännösten poistoaikojen päättymisen johdosta. Infrastruktuurikulut 4,8 milj. euroa (3,1 milj. euroa) aiheutuivat eräistä hallinnon ja Nimbus (2006) elinkeinoelämän toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muissa huoltovarmuuskuluissa merkittävimmät erät olivat lääkkeiden velvoitevarastointikorvaukset 6,7 milj. euroa ja turvavarastoinnin korkotuki 177 tuhatta euroa sekä kasvinjalostuspalveluiden osto miljoona euroa. Taseen loppusumma milj. euroa (1.165 milj. euroa) kasvoi edellisestä vuodesta 42,3 milj. euroa. Tilikaudella 2007 tilintarkastajina ovat toimineet Jarmo Lohi KHT JHTT ja Ari Lehto KHT JHTT Ernst & Young Oy:stä. Huoltovarmuusmaksu yhteensä euroa

6 6 Tuloslaskelma TUOTOT Huoltovarmuusmaksu , ,62 Liikevaihto , ,44 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,30 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,43 Varastojen muutos , ,87 Varastointikustannukset , , , ,39 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,57 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,52 Muut henkilösivukulut , , , ,08 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , ,33 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut , ,63 PTS:n erityiskulut , ,23 Infrastruktuurikulut , ,05 Lääkkeiden velvoitevarastointikulut , ,53 Muut huoltovarmuuskulut , , , ,00 LIIKEVOITTO , ,50 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,07 Osingot , ,50 Korkokulut 142, ,67 0, ,57 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,07 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO , ,07

7 7 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,04 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,86 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,05 Rakennukset ja rakennelmat , ,09 Koneet ja kalusto , ,20 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,06 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,71 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,63 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Varmuusvarastoidut tavarat , ,52 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,13 Alv-saaminen , ,09 Muut saamiset , ,39 Siirtosaamiset , , , ,51 RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset , ,20 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,23 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,86 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA RAHASTOPÄÄOMA , ,96 EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO , ,20 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,23 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0, ,64 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Ostovelat , ,89 Muut lyhytaikaiset velat , ,93 Siirtovelat , , , ,99 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,86

8 8 Perushuolto-osasto Elintarvikesektorilla nähtiin vuonna 2007 poikkeuksellisen voimakas maailmanlaajuinen tuottajahintojen nousu. Eräiden vehnälaatujen hinta kaksinkertaistui ja ohran ja valkuaiskasvien hinnat nousivat lähes yhtä paljon. Poikkeuksellisen jyrkän hintareaktion taustalla olivat alhaiset varastotasot ja yleinen kysynnän kasvu liittyneenä kasvipohjaisten tuotteiden lisääntyvään energiakäyttöön: ruoka ja energia alkoivat kilpailla samoista raaka-ainelähteistä. Yleinen tuottajahintojen nousu heijastui myönteisenä Suomenkin viljelijäkuntaan. Myös EU:n kanssa neuvotellut jatkosopimukset maataloustukien ehdoista saatiin hoidettua tyydyttävästi. Näistä positiivisista signaaleista huolimatta epävarmuus kotimaisen tuotannon pitkän aikavälin selviytymisen ympärillä jatkui. Erityisenä julkisen keskustelun ja huolen kohteena oli kotimaisen sokerijuurikastuotannon ja -jalostuksen kohtalo. Juurikkaan tuotanto ja jalostus jatkuu maassamme, vaikkakin edelleen hieman supistuneena. Elintarvikehuolto Vuoden aikana saatiin päätökseen alkutuotannon logistiikkaselvitys. Siinä kuvataan keskeisten maataloustuotteiden tuotantoja jalostusketjut ja paikannetaan ketjujen haavoittuvuuskohtia. Erittäin tehokkaiksi hiotut prosessit ovat haavoittuvia kuljetusketjun sekä sähkön saannin häiriöille. Elintarviketeollisuuspoolin ja kemian poolin yhteisessä harjoituksessa tunnistettiin elintarviketuotannon ja jalostuksen haavoittuvuuksia kemian tuotteiden saannille. Harjoitus auttoi ymmärtämään kemian tuotteiden laajoja vaikutuksia elintarvikeketjun toimintaan. Harjoituksen jälkityönä jatketaan edelleen elintarvikesektorille kriittisimpien kemian tuotteiden määrittelyä. Alkutuotantopoolin harjoituksessa keskityttiin erityisesti poolin roolin täsmentämiseen erilaisissa häiriötilanteissa. Todettiin poolin kykenevän toimimaan asiantuntijafoorumina, mutta koska alkutuotantokin on verkottunut monisyisesti keskeiseen yleiseen infrastruktuuriin, tarvitaan jatkoharjoituksia, joissa haastetaan eri osapuolia yhteistyöhön. Elintarvikesektorin yritysten valmiuspäälliköille järjestettiin koulutustilaisuuksia. Sekä näissä tilaisuuksissa että erikseen järjestetyissä työpajoissa alan yritysten asiantuntemusta hyödynnettiin valmisteilla olevan huoltovarmuuden tilannekuva -tietojärjestelmän, ns. HUOVI -hankkeen sisällön kehittämisessä. Sektoriorganisaatio työsti omalta vastuualueeltaan vuoden aikana sekä pooleissa että sektorissa huoltovarmuuden tavoitepäätöksen valmistelua. Monipuolinen ja laaja-alainen keskustelu johti ehdotukseen tavoitepäätöksen tekstin ajantasaistamiseksi ja antoi samalla selkeitä kohteita vastaisen työn kohdentamiselle. Terveydenhuolto Vuosi 2007 oli ensimmäinen täysi työvuosi terveydenhuoltosektorille ja sen terveydenhuoltopoolille ja vesihuoltopoolille. Tästä johtuen työskentelyssä painottui toimintamuotojen vakiinnuttaminen. Uusi organisaatiorakenne toimi hyvin työstettäessä terveydenhuollon ja vesihuollon osalta huoltovarmuuden tavoitepäätöksen uudistamista. Terveydenhuollon huoltovarmuuden erityispiirre on sekä lääkkeiden että tarvikkeiden erittäin suuri tuontiriippuvuus. Tarve kansainvälisiin yhteistyöjärjestelyihin on ilmeinen, mutta alan sensitiivisyyden vuoksi konkreettinen eteneminen sitoviin yhteistyömalleihin on haasteellista. Terveydenhuoltopooli aloitti alan huoltovarmuuskriittisten yritysten valintaprosessin ja vesihuoltopooli alansa vastaavanlaisten yritysten valintakriteerien määrittelyn. /1000 kg Viljan hintojen keskiarvot 2007 Lääkkeiden ja tarvikkeiden osalta jatkettiin vakiintuneita varastointikäytäntöjä. Lääkkeiden velvoitevarastojen arvo maahantuojilla ja lääketeollisuudessa oli vuonna 2007 keskimäärin noin 115 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi laki määrää kuntien ylläpitämiä terveydenhoidon laitoksia varastoimaan puolen vuoden kulutusta vastaavaa peruslääkevalikoimaa. Näiden varastojen arvo on noin 25 miljoonaa euroa. Terveydenhoidon valmiussuunnittelu keskittyi vuonna 2007 pandemian torjuntavalmiuksien kehittämiseen vaikka pandemian puhkeamisen riski on pysynyt pari vuotta samalla tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tammikuussa kansallisen varautumissuunnitelman influenssapandemiaa varten. Suunnitelmassa linjataan valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason jatkotyön tarve. Vaikka influenssapandemian ajankohtaa tai vaikuttavuutta on mahdoton ennustaa, on pandemiaan varauduttava sekä infrastruktuuria että varastointia kehittämällä. Huoltovarmuuskeskuksen varastoissa on WHO:n suosittama määrä viruslääkkeitä. Kuluneen vuoden aikana lisättiin rokotusneulojen ja -ruiskujen määrää valmius- ja varmuusvarastoissa, sillä tavoitteena on tarvittaessa turvata koko kansan rokottaminen prepandemiarokotteella (mallirokote) ja pandemiarokotteella (täsmärokote). Vesihuoltopooli osallistui muovi- ja kumipoolin järjestämään harjoitukseen Vesi-, viemäri- ja kaukolämpöjärjestelmän toiminnan materiaalinen varmistaminen suuronnettomuuksissa, vakavassa häiriötilanteessa sekä poikkeusoloissa. Lisäksi vesihuoltopooli kokoontui Nokian vesikriisin vuoksi vuoden lopulla ylimääräiseen kokoukseen ja käynnisti vesilaitosten kriisiviestinnän ohjeiden uusimisen. Vehnä Ruis Ohra Kaura Rypsi ja rapsi tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

9 Astronomer (2005) 9

10 10 Energiahuolto-osasto Energiahuollon varmuus edellyttää sekä polttoaineiden saatavuutta että riittävää tuotanto- ja jakelukapasiteettia. Järjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on vakiintumassa nykytasolle. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky on kuitenkin huononemassa samalla kun muu infrastruktuuri monimutkaisuu. Helios (2004) Toimintaympäristön tila Yhteiskunnan perustoimintojen sekä elinkeinoelämän toimivuuden kannalta energia on keskeisessä asemassa. Lämmön ja sähkön häiriöttömän saannin turvaaminen kaikissa olosuhteissa on kansalaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Nykyisen energiahuoltomme lähtökohdat ovat jo useiden vuosien ajan olleet avoimet ja toimivat energiamarkkinat, normaaliolojen toimintatavat sekä toteutetut ja hyväksi koetut huoltovarmuusjärjestelyt. Energian toimitusvarmuus käsitteellä katetaan koko energian hankinta- ja toimitusketju loppukäyttäjälle asti, mikä käytännössä tarkoittaa polttoaineiden hankintaa, siirtoa, varastointia, lämmön ja sähkön tuotantoa sekä näiden siirtoa ja jakelua. Maamme pohjoisesta sijainnista sekä elinkeinorakenteen energiaintensiivisyydestä johtuen energian toimitusvarmuudelle asetetaan meillä normaalia suurempia odotuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa kansainväliset sopimukset ylittäviä tuontipolttoaineiden varmuusvarastoja. Öljyn hinta huipussaan Tilanne kansainvälisillä öljymarkkinoilla oli kertomusvuoden alkupuolella rauhallinen. Raakaöljyn hinta alkoi kuitenkin pian nousta. Öljymarkkinoiden tilannetta kiristivät muun muassa tuotanto- ja jalostuskapasiteettien niukkuus. Dollarin heikkeneminen, alati kasvava öljyn kysyntä sekä poliittiset ristiriidat vahvistivat öljyn dollaripohjaisia maailmanmarkkinahintoja varsinkin loppuvuodesta. Euroissa hintojen nousu oli maltillisempaa. Raakaöljyn ja keskeisten öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnat dollareissa likipitäen kaksinkertaistuivat kertomusvuoden aikana. Maakaasun käyttö vakiintuu Vuoden 2007 maakaasun käyttö, noin 4,3 miljardia kuutiometriä, oli noin neljä prosenttia pienempi kuin aiempana vuonna. Kaasun myyntiä vähensivät muun muassa keskimääräistä lämpimämpi sää sekä sähkön markkinahinta. Suomessa maakaasukäytöstä noin 70 % tapahtuu yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, kaukolämmityksessä sekä teollisuudessa. Maakaasun teollinen käyttö kasvoi erityisesti raaka-ainekäyttönä Porvoon jalostamolla. Kertomusvuonna maakaasuverkostossa ei ollut mainittavampia häiriöitä tai katkoksia. Energian toimitusvarmuus Varsin sateisen kesän vuoksi turpeentuotannossa jäätiin kauas tuotantotavoitteista. Polttoturvetta saatiin tuotettua ainoastaan noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Huoltovarmuuden turvaamisessa kotimaisella polttoaineella on sähkön ja lämmön tuotannossa suuri merkitys. Maahamme on ensimmäisen öljykriisin jälkeen luotu merkittävä turveteollisuus sekä turvaamaan kotimaisen energiaraaka-aineen saatavuutta että vähentämään voimalaitospolttoaineiden tuontiriippuvuutta. Huoltovarmuuden turvaamisen kannalta nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja kannatettavia. Vaihtelevien sää- ja tuotanto-olosuhteiden varalta laaditun, toukokuussa 2007 voimaantulleen polttoturpeen turvavarastolain perusteella tehtiin seitsemän turvetuottajan kanssa kolmen vuoden sopimukset polttoturpeen turvavarastoinnista. Turvavarastoihin saatiin tällä tavalla noin 10 TWh energiamäärä pääasiassa jyrsinturvetta. Huonon tuotantokesän jälkeen turvavarastoijilta alkoi kertomusvuoden lopulla tulla käyttölupa-anomuksia, joista ensimmäiset ennätettiin myös myöntää ennen vuodenvaihdetta. Toukokuussa 2007 voimaantullut laki polttoturpeen turvavarastoinnista osoitti tarpeellisuutensa heti ensimmäisenä soveltamisvuonna. Öljyn varastointisopimuksia kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden hoitamiseksi oli kertomusvuonna mahdollista tehdä Ruotsin, Viron ja Tanskan kanssa. Nämä sopimukset mahdollistavat öljyn varastoinnin kyseisessä maassa tietyin edellytyksin. Näiden maiden lisäksi uusien varastointisopimusten laadintaa ryhdyttiin valmistelemaan eräiden EU-jäsenmaiden kanssa. Energiahuollon turvaaminen edellyttää riittävää tuotanto- ja siirtokapasiteettia maassamme. Tilanne, jossa tuotannon ja kulutuksen tasapaino on uhattuna, ei ole

11 11 hyväksyttävä. Sähkömarkkinoiden toimivuuden ja uskottavuuden parantamiseksi on sekä tuotanto- että tuontikapasiteettitietojen läpinäkyvyyttä syytä lisätä nykyisestä. Sähkömarkkinoiden tuotantokapasiteetin riittävyyden kuin myös sähkön jakeluyhtiöiden häiriötilanteisiin varautumisen seuraaminen on entisestään korostunut. Lähivuosina energiaratkaisuja tehtäessä on tärkeää varmistaa, että kotimaisia polttoaineita (kuten turvetta) ja sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi käytettävissä myös rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksen valmistumista edeltävinä talvikausina. Energian huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että nykyinen myös turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään käyttökunnossa eikä turpeen asema huonone nykyisestä. Näitä tavoitteita tuetaan muun muassa kivihiilen velvoitevarastointimenettelyllä sekä turpeen turvavarastointimenettelyllä. Vesivoiman asema ja merkitys nykyisessä voimantuotantojärjestelmässä on erittäin tärkeä. Sen asema tulee yhä korostumaan sekä päästöttömänä sähkön tuotantomuotona että hyvän säätöominaisuutensa ansiosta. Kulunut vuosi oli energian toimitusvarmuuden kannalta vielä kohtuullinen, vaikka alkuvuoden pakkasista johtuen sähkön kulutuksen tuntiteho nousi aamulla tasoon MW, mikä kyseisen huipputunnin aikana ylitti kotimaisen tuotannon MW teholla. Myöhemmin omaa tuotantokapasiteettia saatiin lisää käyttöön. Suurin kotimaisen sähkötuotannon tuntiteho oli MW seuraavana aamuna. Sähköntuotannon tarpeisiin käytettävissä oli ensimmäistä kertaa 600 MW suuruista nk. poistumisuhan alaista lauhdekapasiteettia, josta käynnistettiin yksi laitos minimiteholla 75 MW. Vuoden aikana lumiolosuhteet aiheuttivat vahinkoja verkkoyhtiöille jossain määrin, mutta vakiokorvausten määrä jäi vähäiseksi. Vesimäärä pohjoismaisissa altaissa oli keskimääräistä selvästi parempi koko tarkasteluvuoden ajan. Vesitilanteesta huolimatta pörssisähkön hintataso oli alkuvuodesta verraten korkea. Vuoden 2005 alusta alkanut päästöoikeuskauppa ei viime vuonna juurikaan nostanut pörssisähkön hintaa päästöoikeuden hinnan laskettua selvästi ennen uuden päästöoikeuskauppajakson alkamista vuoden 2008 alussa. Nestemäisten polttoaineiden kierrätys Valtion varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätys hoidettiin aiotun mukaisesti. Suurin yksittäinen kohde oli Laajasalon varasto. Muilta osin kierrätystä ja öljytuotemyyntiä toteutettiin laitteistojen toimivuuden testaamiseksi ja ylläpitämiseksi pienessä mittakaavassa. Varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja suunnitellusti noin 5,5 miljoonaa euroa. Energian huoltovarmuus vuonna 2007 Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta voidaan muutamista alueellisista sähkökatkoksista huolimatta pitää tyydyttävänä. Järjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on vakiintunut nykytasolle. Sähköntuotannon ja tarvittavan siirtokapasiteetin osalta Suomen on syytä aktiivisesti toimia yhteisen pohjoismaisen markkinaperusteisen järjestelmän edelleen kehittämiseksi. Oman sähköntuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi tärkeäksi on osoittautunut lailla (1082/2006) turvattavat eräät poistumisuhan alla olevat tehoreservit huippukuormituksen aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) vuoden 2006 lopussa asettaman tuontipolttoaineiden velvoitevarastointisäädösten tarkistamista selvittävän työryhmän raportti valmistui elokuussa Huoltovarmuuskeskus osallistui aktiivisesti työryhmän työhön. Kyseiseen raporttiin KTM pyysi lausuntoja keskeisiltä sidosryhmiltä vuoden 2007 lopussa. Voimassa oleva Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista on vuodelta Kertomusvuoden aikana uutta tavoitepäätöstä ryhdyttiin valmistelemaan puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) eri elimissä. Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden valmistelun yhteydessä nousi esiin erityisesti sähkön tuotantokapasiteetti ja huoli sen riittävyydestä. Vuosien saatossa Suomi on joutumassa hankalaan tilanteeseen kapasiteettinsa riittävyyden sekä hyväksyttävien polttoaineiden ja sähkön tuotantotapojen kanssa. Varsinkin kivihiili on joutunut kriittisen tarkastelun kohteeksi, vaikka sen merkitys maamme voimahuollon turvaamisessa on tällä hetkellä hyvin merkittävä. Lisääntyneen kulutuksen myötä vapaana oleva tuotantokapasiteetti, polttoaineiden varastot, polttoaineiden vapaa kuljetuskapasiteetti sekä energian käytön säästöpotentiaali ovat kaikki vähentyneet. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on huononemassa samalla kun muu infrastruktuuri, kuten esimerkiksi erilaiset tiedonsiirtojärjestelmät, monimutkaistuvat. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat huoltovarmuusjärjestelyt tukevat energiahuoltomme varautumista. Kansainvälinen yhteistyö EU:ssa energia-asioiden painoarvo näyttää lisääntyvän vuosi vuodelta. Syitä tähän ovat ainakin maakaasun ja raakaöljyn tuontiriippuvuuden kasvaminen sekä ennakoitu ilmastonmuutos, jonka vääjäämättömyydestä tuntuu vallitsevan laaja yksimielisyys. Vakiintunut pohjoismainen valmiussuunnittelun yhteistyö jatkuu NordBER otsikon alla työryhmissä ja yhteisissä harjoituksissa Raakaöljyn hinnankehitys /tynnyri 30 Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Keskiarvo 2007 Vesivoiman tuotanto ja elspotin hinta Pohjoismaissa Lähde: Nordpool Vesivoiman tuotanto (TWh) Spot-hinta (NOK/MWh)

12 12 Merten määränpää (2005) Infrastruktuuriosasto ICT-alan hallitsevia piirteitä olivat langattomien laajakaistapalveluiden lisääntyminen, ulkoistusmarkkinoiden jatkuva kasvu ja keskittyminen sekä alan yritysten rakenne- ja omistusmuutokset. Finanssialan kansainvälistymiskehitys oli voimakasta. Laajamittaiset, yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneet verkkohyökkäykset herättivät viime vuonna yleismaailmallista huomiota. Muutoksia ja haasteita Viestintäalalla vuosi 2007 oli myönteisen kehityksen aikaa. Matkapuheluiden hintakilpailu päättyi. 3G-verkon kattavuus laajeni ja palveluiden tarjonta lisääntyi huomattavasti. Langattomien laajakaistayhteyksien kasvu ja käyttö saivat uutta vauhtia, kun uusi 450-mobiiliverkko sai ensimmäiset palveluntarjoajat. Mahdollisuuksista huolimatta sähköinen kaupankäynti ja julkishallinnon sähköiset asiointipalvelut kehittyivät kuitenkin meillä monia kehittyneitä maita hitaammin. Sähköisessä joukkoviestinnässä siirryttiin digitaaliaikaan Vuoden loppuun mennessä noin 90 prosenttia televisiotalouksista oli hankkinut digisovittimen. Tietotekniikka-alan ja erityisesti ohjelmistokehityksen merkitys Suomen kansantaloudelle oli voimakkaassa kasvussa. Vallitsevana kehityspiirteenä oli koko Euroopassa tietojärjestelmien ja infrastruktuuripalvelujen ulkoistusmarkkinoiden jatkuva kasvu. Ulkoistusmarkkinat ovat keskittyneet muutamalle globaalisti toimivalle tietotekniikkayritykselle. Elektroniikkateollisuus ja etenkin mobiililaitteiden vahva kysyntä jatkoivat kasvuaan. Alan huoltovarmuutta heikensivät edelleen kotimaisen komponenttituotannon hiipuminen ja sopimusvalmistuksen siirtyminen halvemman kustannustason maihin. Finanssialalle on ollut leimallista voimakas kansainvälistymiskehitys. Suomen pankkisektorin ulkomaalaisomistus on muuttunut lyhyessä ajassa suhteellisesti suuremmaksi kuin millään muulla EUmaalla. Alalla valmistauduttiin yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) siirtymisen vaatimiin järjestelyihin vuonna Globaalit virusepidemiat olivat vähenemässä hyökkäysten muuttuessa entistä enemmän kohdennetuiksi. Haittaohjelmien ja havaittujen järjestelmähaavoittuvuuksien määrä oli edelleen rajussa kasvussa. Myös laajamittaiset palvelunestohyökkäykset herättivät paljon huomiota. Virossa useita viikkoja kestäneet tehokkaat verkkohyökkäykset kohdistuivat uutispalveluihin, maksunvälitysjärjestelmään ja valtion verkkopalveluihin. Myös suomalaisiin palveluihin kohdistui palvelunestohyökkäyksiä, joiden vaikutukset jäivät kuitenkin käytännössä vähäisiksi. Tapahtumat muistuttivat yleismaailmallisesti, että tehokkaat verkkoiskut kriittisen infrastruktuurin järjestelmiin voivat lamauttaa kokonaisen yhteiskunnan. Tietoyhteiskuntasektorin alat aktiivisina Tietoyhteiskuntasektorin kolmen poolin SOPIVA-yhteisprojektin (sopimuksiin perustuva varautuminen) toisen vaiheen selvitys valmistui. Siinä identifioitiin ja kuvattiin kriittisten järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyviä verkostoja. Tietoverkkopooli osallistui VTT:n ja TEKESin jatkamaan yhteishankkeeseen IP-verkkojen luotettavuuden arviointimenetelmät (IPLU II). Sähkönjakelu- ja teleyhtiöiden yhteistoiminnan järjestämistä jatkettiin alueellisena projektina TIVAtoimikunnissa. Elektroniikkapooli käynnisti selvitystyön elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuudesta ja toiminnan jatkuvuuden varmistamisesta globaalissa toimintaympäristössä. Siihen liittyen järjestettiin laajoja työpajoja. Joukkoviestintäpoolin valmistelun pohjalta liikenneja viestintäministeriö julkaisi uudistetun valmiusohjeen 1/2007: Sähköisen viestinnän varautuminen turvallisuustilanteisiin. Selvitysprojektia Television digitalisoinnin vaikutukset varautumiseen jatkettiin. Yhdessä pääesikunnan ja LVM:n kanssa suunniteltiin ja toteutettiin viranomaisten ja tietoyhteiskuntasektorin poolien laaja ja monivaiheinen yhteistoimintaharjoitus TIETO 2007, johon osallistui n. 170 henkilöä. Tietoverkko- ja tietotekniikkapooli järjestivät yhteisseminaarin, jossa käsiteltiin toiminnan kehittämistä ja vaikuttavuuden lisäämistä laaja-alaisesti tietoyhteiskuntasektorilla. Aluepooli järjesti yhden valtakunnallisen ja viisi läänikohtaista koulutusseminaaria, graafinen pooli valmiuspäälliköiden koulutuspäivän, joukkoviestintäpooli uusia palveluja käsittelevän seminaarin ja vakuutusalan pooli pandemiaseminaarin omien alojensa tärkeimmille toimijoille. Poolien tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan noin 540 henkilöä. Myös erilaisissa tietoturvaseminaareissa pidettiin esitelmiä jatkuvuussuunnittelusta ja kriittisen infrastruktuurin varmistamisesta. Tiedottamista jatkettiin julkaisemalla selvityksiä ja raportteja Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla. Rahoitushuoltopooli ja vakuutusalan pooli jatkoivat huoltovarmuuskriittisten toimijoiden ja huoltovarmuuden kehittämiskohteiden määrittämistä. Rahoitustarkastus antoi standardin operatiivisten riskien hallinnasta, joka perustui varautumista koskevilta osiltaan poolin ohjeeseen. Eduskunta hyväksyi poikkeusolojen vakuutustakuutoimikunnan valmisteleman lakiesityksen poikkeusolojen vakuutustakuusta. Infrastruktuuriosasto osallistui Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ja sen työryhmien työhön sekä valtionhallinnon varautumisen kärkihankkeeseen (ValtIt). Myös NATOn siviilivalmiusorganisaatioon kuuluvan tietoliikennekomitean (CCPC) työskentelyyn sekä kansainvälisiin tutkimushankkeisiin (MANMADE, UNDERSTAND) osallistuttiin aktiivisesti. Tuloksia ja toimintaa uusilla varautumisalueilla Huoltovarmuusdatan palvelin- ja varakeskustoiminta kehittyi. Uusi palvelinkeskus otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2007 alussa. Aktiivinen markkinointi aloitettiin, resursseja lisättiin, yhteistyöverkostoa laajennettiin ja uusia palvelutuotteita kehitettiin. Vuoden aikana asiakaskanta kasvoi asetettuja tavoitteita nopeammin. Huoltovarmuusdatan toiminta- ja kehittämisstrategia vuosille hyväksyttiin. Valtion tietotekniikan varakeskus (VAVK) jatkoi asiakkaiden varajärjestelmien käyt-

13 13 töönottovalmiuden ylläpitoa. Varalaitteistoja sekä tilojen jäähdytys- ja sähköjärjestelmiä uusittiin. Asiakaskanta ja palvelujen käyttö laajenivat edellisvuoteen verrattuna. Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamista tehostettiin ja laajennettiin uusille aloille käynnistämällä CERT-tietoturvapalvelujen kohdentaminen kriittisen infrastruktuurin tärkeimmille toimijoille Viestintäviraston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen kansallinen CIP-seminaari tärkeille kohderyhmille. Valtakunnallisen puhelinliikenteen varaverkon (2V) käytön laajentamista muiden turvallisuuskriittisten viestiverkkojen varmentamiseen kehitettiin. Verkon toimintavarmuuden perusauditointi suoritettiin puolustusvoimien ja Viestintäviraston yhteistyönä syksyllä. Verkon käyttö- ja kehitysmahdollisuuksia selvittävä strategiatyö käynnistettiin osana laajempaa hallinnon verkkoturvallisuuden kehittämistä. VIRVE-verkon keskeisimmillä tukiasemilla ja verkon siirtoteiden solmupisteissä jatkettiin katkeamattoman sähkönsyötön varmistamista häiriö- ja kriisitilanteiden varalle. Sisäasianministeriön johdolla toimineen VIRVE-verkon kehittämistyöryhmän työhön osallistuttiin. Sen tuloksena laadittiin verkon kehitysohjelma vuosille Hätätiedotteiden välitysjärjestelmää (VIRVA) kehitettiin laajentamalla se television pääkanaville. Järjestelmä valmistui vuoden lopussa ja sen testaus suoritettiin Huoltovarmuuskeskus ja Erillisverkot tarkastamassa viranomaisradioverkon tärkeän tukiaseman akkukapasiteetin nostoa kaksinkertaiseksi. onnistuneesti vuoden 2008 alussa. Samanaikaisesti radion välityksellä toimivaa hätätiedotejärjestelmää ylläpidettiin edelleen hankkimalla uusia välityslaitteita ja jatkamalla kuuluvuustestauksia. Digitaalisten televisiolähetysten varmistamiseksi hankittiin kaksi siirrettävää varalähetintä ja käynnistettiin selvitys varavoimakonttien tarpeesta. Valtakunnallisesti tärkeiden telelaitetilojen EMP/HPM-suojauksen tulevaisuuden tarpeita ja ratkaisuja käsittelevä selvitystyö valmistui ja luovutettiin liikenne- ja viestintäministeriölle. Valtakunnallisen säteilynvalvontaverkon 3-vuotinen uudistamishanke saatiin päätökseen koko maan kattavana yhteistyössä STUK:n, SM:n ja STM:n kanssa. Uuteen lainsäädäntöön perustuvia finanssialan varmistamishankkeita saatiin valmiiksi vuoden aikana. Varalaite ry:n ylläpitämää, teollisuuden ja energiantuotannon yleisen käyttövarmuuden edistämiseen tarkoitettua varaosatietopankkitoimintaa laajennettiin uusille toimialoille. Osallistuttiin myös uudentyyppiseen tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla julkisen sektorin toimijoiden ja yritysten välistä yhteistoimintaa ja keskinäistä tiedonvaihtoa varautumisen ja erilaisten häiriötilanteiden hallinnan tehostamiseksi (VASARA) Vuosittain havaittujen järjestelmähaavoittuvuuksien määrä

14 14 Teollisuus- ja logistiikkaosasto Yrityskohtaisen varautumissuunnittelun perusteita uudistettiin ja menetelmiä kehitettiin. Valtakunnallinen ja alueellinen harjoitustoiminta oli vilkasta kaikilla toimialoilla. Kuljetuslogistiikan selvityksissä korostui tarve huomioida alan globaali luonne. Raskaan ampumatarviketuotannon toimintaedellytyksiä turvattiin. Sukellus (1999) Kuljetusalalla vilkasta harjoitustoimintaa Kuljetuslogistiikkasektorin kaikki kuljetusmuodot käsittävä harjoitus KULJETUS -07 pidettiin lokakuussa Turussa. Harjoitus keskittyi normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden hallintaan, ja käsitteli olosuhteita, joissa tavaravirtoja joudutaan muuttamaan normaalista merkittävästi poikkeaviksi. Yhteistyössä alan toimijoiden ja viranomaisten kesken käsiteltiin toimenpiteitä, järjestelyjä ja vastuita eri tilanteissa. Harjoitus toimi pohjana toukokuussa 2008 järjestettävälle KULJETUS harjoitukselle, jossa keskitytään poikkeusolojen hallintaan ja tarvittaviin toimenpiteisiin. Kuljetuslogistiikkasektorissa jatkettiin ilmailun varautumisohjeen valmistelua. Maa-, vesi-, ja ilmakuljetuspoolien toiminta jatkui PTS:n keskusjaoston ja kuljetuslogistiikkasektorin ohjauksessa. Maakuljetuspooli järjesti marraskuussa perinteisen valmiusseminaarin. Seminaarissa käsiteltiin varautumisessa tapahtuvia muutoksia, ajankohtaisia asioita ja eri tahojen odotuksia maakuljetuspoolilta. Tiekuljetusten tietohallinto- ja viestintäjärjestelmän (Pooleri) kehittäminen keskittyi Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) ajoneuvotietojärjestelmän käyttöönoton vaatimien muutosten ja vuonna 2008 käyttöön otettavan uuden version (Pooleri 3) valmisteluun. Järjestelmää hyödynnettiin koulutus- ja harjoitustilaisuuksissa. Logistiikan huoltovarmuusselvityksiä jatkettiin Tutkimusprojektia Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen (LOGHU2) jatkettiin tavoitteena soveltaa vuonna 2006 valmistuneessa projektissa Huoltovarmuuden turvaamiseen tähtäävä logistisen järjestelmän riskianalyysimenetelmä (LOGHU) kehitettyä menetelmää käytäntöön laajemmassa mittakaavassa. Tämä toteutettiin kuudessa johdetussa työryhmässä, joissa jokaiseen osallistui asiantuntijaa logistiikan eri osa-alueilta niin, että koko logistinen järjestelmä tuli katetuksi. Tavoitteena oli kartoittaa logistiikan nykyistä ja tulevaa toimintaympäristöä ja sen kehittymistä, analysoida siihen vaikuttavia uhkia ja riskejä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian 2006 mukaisesti sekä kartoittaa keinoja, joilla häiriöitä voidaan ehkäistä, minimoida tai hallita. Projektin tuloksena saatiin runsaasti tietoa logistiseen järjestelmään vaikuttavista Muovi- ja kumipooli ja kemianpooli järjestivät yhdessä valmiusseminaarin poolitoimikuntien jäsenille ja valmiuspäälliköille toukokuussa tekijöistä, mahdollisista kehityssuunnista ja varautumisen edellyttämistä muutostarpeista. LOGHU2-projektin tärkeimpinä tuloksina varautumisen kannalta todetaan, että logistiikka on globaalia toimintaa, ja Suomen logistinen järjestelmä toimii sen osana ja siitä riippuvana. Varautuminen edellyttää globaalin järjestelmän tuntemista, sen kehittymisen ennakointia ja riskianalyysia. Logistisessa järjestelmässä häiriöt ovat jokapäiväisiä. Logistiikan toimijoiden tehtävänä on eliminoida niiden vaikutukset mahdollisimman vähäisiksi asiakkaille. Tämän vuoksi logistisen järjestelmän häiriöistä palautumiskyky on varsin hyvä. Vakavissa häiriötilanteissa ja ns. harmaalla alueella, pidettiin joustoja toimintaa sääteleviin lakeihin alalla tarpeellisena silloin, kun tilanne aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä häiriöitä ja kustannuksia. Teollisuuspoolien suunnitteluperusteita ja -menetelmiä kehitettiin Osaston toimialaan kuuluvissa teollisuuspooleissa yrityskohtaisen varautumissuunnittelun kehittämiseksi otettiin käyttöön huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten uudet määritysperusteet, joiden pohjalta poolit tarkistivat toimialoillaan varautumissuunnittelun kohdentamisen huoltovarmuuden tavoitteiden ja toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Käytössä ollut yrityskohtaiseen valmiussuunnitteluun tarkoitettu sovellus (Vasu) todettiin teknisesti hankalaksi ja

15 15 vanhentuneena keskittyvän liiaksi varautumiseen ankariin kriiseihin. Kertomusvuonna jatkettiin uuden sovelluksen kehittämistä, ja poolien edustajat osallistuivat suunnitteluun useissa työpajoissa. Teollisuuden ja kuljetuslogistiikka-alan valmiuspäälliköiden sekä avainhenkilöiden harjoitus- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 17 kappaletta ja niihin osallistui 790 henkilöä. Harjoitukset olivat pääsääntöisesti yhteisharjoituksia usean poolin kanssa. Rakennuspoolin toiminnan pääpaino oli valmiussopimusjärjestelmän suunnittelu sekä aie- ja valmiussopimusten laadinta pilotointeja varten. Toimintakautena toteutettiin yksi valtakunnallinen valmiusharjoitus ja kolme alueellista valmiusharjoitusta. Viranomaisyhteistyö tiivistyi edelleen. Rakennuspoolin kaikki kuusi aluetoimikuntaa toimivat aktiivisesti kehittäen ja suunnitellen toimintaansa normaali- ja poikkeusoloissa. Kokoustensa yhteydessä aluetoimikunnat tutustuivat mm. poikkeusolojen johtokeskuksiin, teollisuuslaitoksiin, virastoihin sekä puolustusvoimien yksiköihin. Aluetoimikuntien yhteenlaskettu henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 104 henkilöä. LOGHU2-projektin työryhmä nro 6 kokoontui syksyllä Kansainvälinen toiminta painottui Nato-yhteistyöhön ja pohjoismaihin Rauhankumppanuusohjelman puitteissa osallistuttiin Naton teollisuuskomitean ja sen työryhmien sekä kolmen kuljetuskomitean toimintaan. Teollisuuskomitea järjesti kaksipäiväisen seminaarin, jossa pääaiheina oli kriittisen teollisuusinfrastruktuurin turvaaminen ja energiahuoltoon liittyvät kysymykset. Pohjoismaista yhteistyötä kuljetusten valmiussuunnittelussa (Nordiskt möte om transportsberedskap) jatkettiin pitämällä Suomen isännöimä kokous Turussa. Suomi liittyi Hollannin Eindhovenissa toimivaan kuljetusten koordinointikeskukseen. Järjestely pohjautuu Naton konseptiin, mutta ei ole sille alisteinen. Puolustusvälinetuotantoa turvattiin sopimusten mukaisesti Kotimaisten hankintojen niukkuus antaa haasteita puolustusvälineteollisuuden kilpailukyvylle. Puolustusvälinetuotannon kannalta tärkeän tuotantokapasiteetin tilannetta seurattiin ja puolustusvoimien kriisiajan tarpeita turvattiin eri toimenpitein. Raskaan ampumatarviketuotannon turvaava lataamohanke, jonka investointikustannuksiin Huoltovarmuuskeskus on osallistunut, vihittiin käyttöön marraskuussa. Lataamon tuotannollinen toiminta käynnistyy vuonna Varmuusvarastointia sopeutettiin uusien uhkakuvien mukaisesti ja yritysten turvavarastosopimuksia jatkettiin Kriittisen teollisuuden raaka-ainetarpeita selvitettiin teollisuuspooleissa. Materiaalisen selvityksen pohjana ovat painopistealueiden tarpeet ja valtioneuvoston asettamat tavoitteet, sekä uudet uhkakuvat. Teollisuuden ja puolustusvoimien varikoiden yhteyteen varmuusvarastoitujen raaka-aineiden määriä ja nimikkeitä muutettiin vastaamaan nykyisiä tarve- ja tuotantotasoja. Käytöstä poistuneita materiaaleja myytiin edelleen ja kierrätykseen liittyviä kauppatoimia tehtiin erityisesti metalliteollisuuden raaka-aineiden osalta. Puolustusvoimia palvelevan teollisuustuotannon kriittisten tuotantolinjojen säilyttämistä ja raaka-ainetarpeita selvitettiin yhdessä puolustusvoimien ja alan teollisuuden kanssa. Kertomusvuoden aikana toteutettiin myös materiaalien uushankintoja suunnitelmien mukaisesti. Yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa jatkettiin hätäapuvarastointia. Varaston tarkoituksena on varmistaa evakuointi kylmillä alueilla. Materiaalia testattiin Barents Rescue 2007 harjoituksessa, jonka perusteella varastonimikkeitä lisättiin havaittujen tarpeiden mukaisesti. Varastoa kierrätetään SPR:n operaatioissa, mutta sitä ylläpidetään Suomen kansallisia tarpeita varten. Kotimaisten alusten osuus meritse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä ,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 % Tuonnista % Viennistä % Yhteensä Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys Metallihintojen keskiarvot USD/kg < 35,0 < 19, Alumiini Nikkeli Lyijy

16 16 Hallinto-osasto Maailman äärellä (2002) Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 30, joka on ollut suunnilleen samalla tasolla laitoksen koko olemassaolon ajan. Keski-ikä oli 47,53 ja mediaani 52 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava: - akateeminen 70 % - ammattikorkeakoulu 13,5 % - keskiaste 13,5 % - perusaste 3 % Henkilöstön vaihtuvuus on kiihtynyt eläkkeelle siirtymisten johdosta. Vaihtuvuus painottuu laitoksen johtoon. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimielimissä tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu henkilövuodeksi. Neljässä poolissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri. Huoltovarmuuden turvaamisesta annettua lakia muutettiin laajentamalla huoltovarmuuden käsite kattamaan normaaliaikojen vakavat häiriöt. Lakiin lisättiin myös menettely, jolla voidaan siirtää huoltovarmuusrahastoon kertynyttä ylimääräistä likviditeettiä valtion talousarvioon. Puolustusministeri Jyri Häkämies kävi tutustumassa Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan 16. elokuuta Huoltovarmuuden uutta viestintä- ja tilannekuvajärjestelmää HUOVIa työstettiin työryhmissä mm. poolisihteerien ja valmiuspäälliköiden koulutustilaisuudessa toukokuussa Tietohallinto Tietohallintoa ja tietoturvallisuutta kehitettiin tietohallintopolitiikan ja -strategian sekä tietoturvapolitiikan ja -strategian mukaisesti. Toiminnan painopisteenä on ollut tietoturvallisuuden kehittäminen ja tietoturvallisten toimintaratkaisujen käyttöönotto. Huoltovarmuuden tilannekuvan tuottavan HUOVI-tietojärjestelmän toteutus käynnistettiin. Järjestelmä on tarkoitus saada HVK:n, PTS:n sektori- ja pooliorganisaation sekä huoltovarmuuskriittisten yritysten käyttöön vuonna Viestintä Huoltovarmuuskeskuksen viestintä suunnataan ensisijaisesti huoltovarmuustoiminnassa mukana oleville. Internet-sivuston avulla tavoitamme sekä ns. suuren yleisön että omat keskeiset kontaktiryhmämme. Julkaisuista tiedottaminen sekä niiden ja koulutusaineiston jakaminen voidaan hoitaa helposti ja nopeasti sivuston kautta. Sidosryhmälehtemme Varmuuden vuoksi ilmestyi kerran vuoden aikana.