HUOLTOVARMUUSTOIMINTA SUOMESSA

Transkriptio

1 HUOLTOVARMUUSTOIMINTA SUOMESSA Johtaja Jyrki Hakola Alue-MPK, 2017

2 HUOLTOVARMUUSTEEMAN KÄSITTELY Energiahuolto Suomen huoltovarmuus tilanne ja kehitysnäkymät Kriittinen infrastruktuuri Kriittinen perustuotanto

3 3 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET

4 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden, mutta monilla aloilla tarvitaan huoltovarmuusjärjestelyjä. Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta

5 MIHIN VARAUDUTAAN? Keskeisiä uhkia ovat tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä -verkkojen häiriintyminen - kyberuhat energiansaannin keskeytyminen väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen luonnon- ja ympäristöonnettomuudet Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois. Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.

6 HUOLTOVARMUUSTAVOITTEIDEN KEHITYS Epävarmuuden ja konfliktien maailma 2013 Globalisaatio ja verkostotalous 2008 Tuonti väliaikaisesti häiriintynyt, normaaliolojen vakavat häiriöt Lähtökohtana kv. markkinat ja kansalliset toimenpiteet Infrastruktuurin turvaaminen korostuu, kv. yhteistyö aktiivisempaa Nine eleven kk kestävä kriisi sisältäen puolustustilan ja terrorismiuhan Tuontimahdollisuudet väliaikaisesti vaikeutuneet Painopisteenä yhteiskunnan toimivuus, erit. tieto- ja viestintätekniikka EU-olosuhteet kk kestävä kriisi, johon voi sisältyä puolustustila Kansallisia toimia täydentävät EU, IEA ja bilateraalijärjestelyt Perushuollon priorisointi Kylmän sodan uhkakuvat 1988 Ulkomaankaupan sulkutila 1 vuosi Laaja perushuollon käsite

7 YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET (VNp 857/ ) Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Finanssialan palvelut Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Jätehuolto Kriittisen tuotannon ja palveluiden turvaaminen Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Alueellinen ja paikallinen varautuminen Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa

8 8 HUOLTOVARMUUDEN ORGANISOINTI JA KEINOT

9 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n osallistujaa) Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Logistiikka Elintarvikehuolto Energiahuolto Terveydenhuolto Finanssiala Teollisuus Muut poolit Alkutuotanto Kauppa ja jakelu Voimatalous - Aluetoimik. (5) - Kaukolämpöjaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljy - Maakaasujaosto Ilmakuljetus Maakuljetus Vesikuljetus Elintarviketeollisuus KOVAtoimikunta Terveydenhuolto Vesihuolto Jätealan huoltovarmuustoimikunta Rahoitushuolto Vakuutus Kemia Metsä MIL Muovi ja kumi Rakennus - Aluetoimik. (6) Teknologia DIGI Media Alueellisen varautumisen yhteistoiminta: ELVAR (5), RAK, VTP, AVI, ELY, kunnat, 3-sektori 9

10 HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ORGANISAATIO Hallitus Toimitusjohtaja Hallinto-osasto taloushallinto henkilöstö lakiasiat viestintä Suunnittelu ja analyysi analyysitoiminta kehitys ja palvelut kansainväliset asiat huoltovarmuusneuvosto Perustuotanto-osasto elintarvikehuolto sosiaali- ja terveydenhuolto vesihuolto perus- ja puolustusvälineteollisuus kuntakenttä Energiahuolto-osasto polttoainehuolto voimahuolto varastointi energia-alan sopimukset Infrastruktuuriosasto ICT joukkoviestintä logistiikka finanssiala Suomen Huoltovarmuusdata Oy

11 HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN TEHTÄVIÄ 1. Kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa 2. Varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus 3. Turvata välttämätön tavara- ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto 4. Hoitaa velvoite- ja turvavarastointia 5. Ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä 1 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Muista huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisista Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä voidaan antaa säännökset valtioneuvoston asetuksella.

12 POOLIEN TEHTÄVIÄ Seurata ja analysoida alan huoltovarmuuden tilaa Tehdä suunnitelmia vakavien häiriötilanteiden varalle Ylläpitää alan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten listaa Suunnitella voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa Tukea alan toimijoiden jatkuvuudenhallintaa ja seurata näiden varautumisen tilaa Edistää sopimuksiin perustuvaa varautumista alan toimijoiden parissa Tehdä esityksiä alan kriittisten materiaalien mahdollisista varastointitarpeista Tehdä varautumiseen liittyviä selvityksiä Järjestää valmiusharjoituksia ja koulutustilaisuuksia

13 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN KEINOT Talous- ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet Lainsäädäntö, regulaatio ja viranomaismääräykset, standardit Omistajuus (valtion strateginen omistus) Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta Suunnittelu, tutkimus, ohjeistus sekä harjoitukset Yhteistyö ja sopimusperusteinen varautuminen Varsinaiset huoltovarmuusjärjestelyt ja niiden rahoitus Kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö Ruotsi, Norja, EU, NATO

14 VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992 Vnp huoltovarmuuden tavoitteista 2013 Materiaalinen varautuminen Varmuusvarastot Tuotantovaraukset Resurssivaraukset Investoinnit Tekniset järjestelmät Yhteiskunnan resilienssi Jatkuvuudenhallinta Yritysten ja niiden toimintaverkostojen häiriönsietokyky Yhteistoiminta elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä Yhteistoiminta järjestöjen kanssa HUOVI (HVO-Extranet)-portaali ja sen työkalut

15 TOTEUTUNEITA HUOLTOVARMUUSUHKIA JA HÄIRIÖTILANTEITA Puolustusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen Siemenhuollon turvaaminen (1999, 2005, 2013) Lämmitysöljyn ja dieselin niukkuus ( ), Katrinamyrsky USA:ssa (IEA 2005) Tuontimateriaalien saantihäiriöt (puolijohdepii, kaapelit) Tietoverkkohyökkäysten havainnointi ja hallinta, CERT (2007-) Viranomaisverkon (VIRVE) ja viranomaisten hätätiedotejärjestelmän toiminnan turvaaminen Turvepula ( ) Sokerintuotannon turvaaminen ( ) Pandemiauhkiin varautuminen ( ) Hätäaputoimitukset katastrofialueille ( ) Ulkomaalaisomistus Infrastruktuuri-investoinnit

16 HUOLTOVARMUUDEN RAHOITUSLÄHTEET Huoltovarmuusmaksut Sähkö 0,00013 /kwh Kivihiili (lämmön osalta) 1,18 /t Maakaasu (lämmön osalta) 0,084 /MWh Bensiini 0,0068 /l Diesel- ja kevyt polttoöljy 0,0035 /l Raskas polttoöljy 0,0028 /kg Lainanotto (enintään 200 milj. euroa) Tulorahoitus Omistukset Huoltovarmuusmaksun tuotto 2015 (2014) 42,8 milj. (42,5 milj. ) Huoltovarmuuskeskuksen tase 2015 (2014) 1,6 mrd. (1,7 mrd. ) Liikevaihto 2015 (2014) 228 milj. (551 milj. )

17 18 STRATEGINEN OMISTUS

18 HUOLTOVARMUUDEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 1. Bilateraaliset sopimukset Huoltovarmuussopimus Ruotsin kanssa 1992 Huoltovarmuussopimus Norjan kanssa 2005 Bilateraaliset öljyn varastointisopimukset (Ruotsi, Viro, Tanska ja Latvia) 2. Monenkeskiset sopimukset Kansainvälinen öljyhuollon kriisivalmiusjärjestelmä (IEA) 1992 Pohjoismainen sopimus puolustusvälineteollisuuden yhteistyöstä ja sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisesta (NORDEFCO) 2001 Pohjoismainen puitesopimus varautumisesta NBC-uhkiin terveydenhuollon alalla Nato-yhteistyö NATO Pfp-sopimus 1994 (EAPC, CEP), siviilivalmiussuunnittelu EOP (Enhanced Opportunities Partners) 4. Euroopan unionia koskeva yhteistyö EPCIP, EEI-direktiivi 12/2008 (EU:n elintärkeät infrastruktuurit) öljyvarastodirektiivi 9/2009 maakaasun toimitusvarmuusasetus EU:n puolustusvirasto (EDA) ja tietoturvallisuusvirasto (ENISA) Muu kansainvälinen yhteistyö Acomes 1999, OECD-maiden öljyä varastoivat toimijat European Energy Infrastructure Security Network (EEISN) 2007 Pohjoismainen sähköhuollon valmiusyhteistyö (NordBER) 2005

19 20 KÄYTÄNNÖN HUOLTOVARMUUSTOIMINTAA

20 ENERGIAN TUOTANTO-, SIIRTO- JA JAKELUJÄRJESTELMÄT Perustana monipuoliset energialähteet ja polttoaineet, riittävä ja hajautettu energiantuotanto sekä toimintavarmat siirtoja jakelujärjestelmät. Maan energiaomavaraisuutta, etenkin sähköntuotantokapasiteettia, kasvatetaan. Huomioitava kaikki energialähteet (myös uusiutuvat) ja tuotantomuodot. 21

21 ENERGIAHUOLLON TURVAAMISEN PERUSTEET Energia on strateginen tuote ja poliittisen vallankäytön väline Avointen energiamarkkinoiden toimivuus Hajautettu, useisiin energia- ja hankintalähteisiin perustuva tehokas tuotantorakenne Kotimaisten polttoaineiden käyttö Kehittynyt infrastruktuuri ja logistiikka Tuontipolttoaineiden varmuusvarastointi Min. 5 kk:n huoltovarmuus, polttonesteet Sähkötehon riittävyys Kulutushuiput MW ( ) Tuotanto MW Huoltovarmuuskriittisten toimijoiden varautuminen ja tekninen toimitusvarmuus Korvaavat vaihtoehdot erilaisissa saatavuus- ja käyttötilanteissa Ohjaustoimet ja säännöstely

22 ENERGIAN TUONTIRIIPPUVUUS Venäjän tuonnin arvo on noin 60 % koko energiatuonnista OMAVARAISUUS 36 % 11,9 milj. t. Raakaöljy Venäjä 72% EU 8 % Norja + muut 20% 40% 35% 29,3 TWh (2,9 miljardia m 3 ) Maakaasu Venäjä 100 % 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Lähde: Tilastokeskus, Öljy- ja biopolttoaineala ry, Suomen kaasuyhdistys ry 4,4 milj. t Kivihiili Venäjä 64 % Muut 36 % 21,6 TWh Sähkö Ruotsi 84 % Venäjä 16 % 18,0 TWh Sähkö (netto) 59 tu Ydinpolttoaine Venäjä 34 % Ruotsi 32 % Muut 32 % Sähköntuonti Venäjältä on noin 4 % sähkön kokonaiskulutuksesta Tuontitiedot vuodelta 2014

23 Sähkön kulutus ja tuotanto MW kulutus MW kotimainen tuotanto Lähde: Fingrid

24 Tuulivoiman tuotanto MW tuulivoiman tuotanto Lähde: Fingrid

25 LIIKENNE JA LOGISTIIKKA (VNp 857/ ) Varautumisen painopisteet: -merikuljetukset -kriittiset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimivuuden sekä väestön toimeentulon edellyttämät kotimaan kuljetukset -sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen. Infrastruktuurit: tärkeimmät kuljetusväylät, satamat, lentoasemat, tavara- ja henkilöliikenteen asemat, terminaalit ja varastot sekä tietoja turvallisuusjärjestelmät Tavarakuljetukset: energia-, kemikaali- ja elintarvikekuljetukset. Henkilökuljetukset: työssäkäyntiliikenne yritysten ja kaluston riittävä kotimaisuus ja osaaminen

26 TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT (VNP 2013) Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeiset yritykset ja organisaatiot ottavat jatkuvuudenhallinnassaan huomioon niihin kohdistuvat kyberuhat ja pitävät yllä tarvittavaa suojautumiskykyä. Huoltovarmuudelle kriittisissä tieto- ja viestintäjärjestelmissä yksittäisen kohteen lamautuminen tai vaurio ei saa lamauttaa koko järjestelmää. Huoltovarmuudelle kriittisimmät järjestelmät ja tietovarannot on varmistettava myös tilanteissa, joissa kansainväliset tietoliikenneyhteydet eivät ole käytössä tai niiden toiminnassa on vakavia häiriöitä. Huoltovarmuudelle kriittiset tietovarannot on kahdennettava Suomeen. Kriittisiä tietoja ja toimintoja voidaan siirtää Euroopan unionin alueelle edellyttäen, että niiden lainmukaisuus, turvallisuus ja saatavuus on varmistettu.

27 FINANSSIALAN PALVELUT (VNP 2013) Kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin rahoituksen, maksujen välityksen ja arvopaperikaupan järjestäminen turvataan tehokkaasti Kriittisten toimintojen ylläpitämisessä tarvittavien järjestelmien toimivuus sekä riittävän ajantasaisten tietojen käytettävyys varmistetaan myös tilanteissa, joissa järjestelmät sijaitsevat kansallisten rajojen ulkopuolella. Huolehditaan varajärjestelyistä, joilla turvataan pankkien välinen maksuliikenne, arvopaperien selvitys-, toimitus- ja säilytystoiminta sekä eläkkeiden ja muiden toistuvaissuoritusten maksatukset. Korttimaksamisen infrastruktuurin ja korttivarmennusten toimivuus Suomessa on varmistettava.

28 ELINTARVIKEHUOLLON TURVAAMINEN Alkutuotannon monipuolisuus ja laajuus, sekä kotimaassa toimiva elintarviketeollisuus vahva kansallinen pohja, toimijoiden sitoutuminen, kuntataso tehokas logistiikka, päivittäistavarahuolto Leipäviljan varmuusvarastointi (HVK, 6kk) lisäksi kaupalliset varastot: maatilat, tukkuliikkeet, teollisuus Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden tuotantopanokset (siemenet, rehuvalkuainen ) kriittiset peruskemikaalit (suola, ammoniakki, etanoli ) valitut pakkaustarvikkeet, varmuusvarastointi Suomi ei varmuusvarastoi valmiita elintarvikkeita 100:n peruselintarvikkeen lista, päivittäisessä tuotannossa, turvaa kcal/pv/hlö Valmius ohjaustoimenpiteisiin

29 ELINTARVIKEMARKKINOIDEN TUONTIASTE SUOMESSA, RUOTSISSA JA TANSKASSA VUOSINA , % Ruotsi Tanska Suomi Lähde: LUKE, Knuuttila, M. & Vatanen, E Elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 70/2015

30 TERVEYDENHUOLLON TURVAAMISEN LÄHTÖKOHDAT Terveydenhuollon vakavien häiriötilojen ja poikkeusolojen toiminnan turvaaminen Lääkkeiden ja lääkinnällisten tarvikkeiden valmius- ja varmuusvarastointi HVK, kaupalliset toimijat, sairaanhoitopiirit, apteekit Vesi- ja jätehuollon turvaaminen Kriittiset vesikemikaalit kotimaisia Vahva kansallinen pohja ja toimijoiden sitoutuminen, kuntataso Valmius ohjaustoimenpiteisiin

31 TERVEYDENHUOLLON TARVIKKEIDEN JA LÄÄKKEIDEN TURVAAMINEN Tarvikkeet Verensiirtolaitteet Nesteensiirtolaitteet Kanyylit Injektioruisku Leikkausveitsi Esimerkkejä kriittisistä tuotteista Leikkauskäsineet Intubaatioputket Katetrit Haavaompeleet Infuusioliuokset Sairaaloiden varastot noin 1 kk Kaupalliset varastot noin 1-2 kk Varmuusvarastot noin 3 kk Sairaaloiden peruslääkkeet 3-6 kk + Infuusionesteet 2 vko Velvoitevarastot kk: maahantuojat, teollisuus Lääkkeet

32 VESIHUOLTO Vesihuoltopalveluiden saanti turvataan kotitalouksille, yhdyskunnille, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille sekä veden saannista riippuvalle huoltovarmuuskriittiselle tuotannolle. Suuria yhdyskuntia, keskussairaaloita ja vesikriittistä elintarviketeollisuutta palvelevat vesihuoltolaitokset varmistavat toimintansa jatkuvuuden sekä vaihtoehtoiset vedenhankintalähteet. 37

33 TEOLLISUUS Valtio edistää eri politiikkalohkoilla ja kaikkien ministeriöiden toimin huoltovarmuudelle kriittisen teollisuuden tutkimuksen, suunnittelun ja tuotekehityksen säilymistä Suomessa. Keskeisiä alueita mm. Kemia, metsä, teknologia, elektroniikka, muovikumi sekä puolustus- ja rakennusteollisuus Huoltovarmuusorganisaatio varmistaa teollisuuden kriittisten materiaalien ja varaosien saatavuutta. Kriittisten komponenttien, materiaalien ja kemikaalien varmuusvarastointia Yritys- ja toimipaikkakohtaista varautumista tuetaan, jatkuvuudenhallinta.

34 SOTILAALLISTA MAANPUOLUSTUSTA TUKEVA TUOTANTO JA PALVELUT Varmistetaan, että maassa säilyy tarvittava riittävä osaaminen, teknologia ja tuotanto sekä integraatio-, huolto-, ylläpito- ja kriisiajan vauriokorjauskyky. Puolustusvoimat kehittää sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittiseen tietoturvallisuuteen ja salaukseen liittyvää osaamista ja teknologiaa. Valtio ylläpitää ja tukee keskeisiin kansallisiin turvallisuusetuihin liittyvää kriittistä puolustusteollisuutta. Ylläpidetään tärkeimpien sodan ajan kulutusmateriaalien, kuten tykistöruutien ja ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia sekä välttämättömiä maanpuolustusta tukevia varmuusvarastoja.

35 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO Varmistetaan rakennuskapasiteetin nopea saatavuus liikenneinfrastruktuurin, kunnallisen infrastruktuurin sekä energia- ja televerkkojen vakavissa häiriötilanteissa. Aie- ja valmiussopimusjärjestelmä viranomaisten tarvitseman kuljetus- ja työkonekaluston nopean saatavuuden varmistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa. Tulvatorjunta, myrskyvahingot, onnettomuustilanteet Rakentamisessa ja rakennustuoteteollisuudessa varaudutaan tukemaan puolustusvoimia valmiutta kohotettaessa ja poikkeusoloissa. Linnoittaminen, väylästöt

36 ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN VARAUTUMINEN Ylläpidetään ja kehitetään alueellista ja paikallista yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi eri viranomaisten (AVI/ELY, kunnat), yritysten ja järjestöjen välillä. Lisätään ja kehitetään alueellista varautumista tukevaa harjoitustoimintaa. Kehitetään sähkö- ja lämpö, polttoaine-, elintarvike- ja talousvesijakelun, sosiaali- ja terveyshuollon, rakentamisen sekä tieto- ja viestintäverkkojen alueellisia varmistusjärjestelyjä. Parannetaan kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa. Tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla väestöä vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

37 ELINKEINOELÄMÄN ALUEELLINEN VARAUTUMISYHTEISTYÖ (ELVAR), MISSIO ELVAR-toimikuntien (5 kpl) missiona on 1. kehittää elinkeinoelämän varautumista alue- ja maakuntatasolla. 2. varmistaa osaltaan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistoiminta ja tiedonvaihto.

38 ELINKEINOELÄMÄN ALUEELLINEN VARAUTUMISYHTEISTYÖ (ELVAR), TEHTÄVÄT 1. Muodostaa alueellaan yhteistoimintaverkostot, joissa edustettuna keskeiset elinkeinoelämän ja viranomaisten toimijat, sekä muut merkittävät toimijatahot. 2. Kehittää erityisesti elinkeinoelämän toimintavalmiuksia ja yhteistyötä sähkö- ja lämpö-, polttoaine-, elintarvike- ja talousvesijakelun, sosiaalija terveydenhuollon, rakentamisen sekä tieto- ja viestintäverkkojen alueellisessa varautumisessa. 3. Toimialarajat ylittävän harjoitustoiminnan yhteensovittaminen ja toteutus. 4. Osallistua aluehallintoviranomaisten tilannekatsauksen muodostamiseen, ylläpitoon ja toimenpide-ehdotusten laadintaan.

39 HVK:N TOIMINNAN PAINOPISTEITÄ Varastotasojen sopeuttaminen ja varastoinfran kehittäminen Kotimaisen puolustusteollisuuden tuotantokyvyn varmistaminen Kyberturvallisuus 2020 ohjelma Alueellisen varautumisen uudistaminen Sähkön kotimaisen tuotannon edistäminen

40 HVK:N TOIMINNAN PAINOPISTEITÄ (2) Polttoainejakelun varavoimahankkeet Elintarvikehuollon varautumistoimenpiteet Merellisen kuljetuslogistiikan ja satamatoimintojen priorisointi HVK:n toiminnan kilpailuneutraliteetin varmistaminen ja mahdollinen rakenteen kehittäminen

41 HUOVI-PORTAALIN PALVELUT (ESIMERKKEJÄ) Tiedonvälitys, viestintä ja yhteistoiminta-alueet Yhteydenpitoväline poolien, huoltovarmuuskriittisten toimijoiden ja HVK:n välillä Varautumiseen liittyvät ohjeet Julkaisut, tutkimukset, suositukset, jatkuvuussuunnittelun ja valmiussuunnittelun koulutustilaisuudet ja tukimateriaalit Jatkuvuudenhallinnan arvioinnin työkalu (kypsyysanalyysi-sovellus) Yritysten jatkuvuudenhallinnan nykytila ja tavoitetila Toimialakohtaiset (poolit) huoltovarmuuden tilannekuvat ja benchmark KUJA-työkalu Kuntien jatkuvuudenhallintaprosessin ja valmiussuunnittelun toteutus VARMA-työkalu Toimijaverkostojen häiriöidenhallinnan suunnittelu ja toteutus Yritys- ja toimipaikkatietojen sekä henkilötietojen hallinta Huoltovarmuustoimijoiden yhteystietojen hallinta VAP varaukset, puolustusvoimat HUOVI portaali uudistetaan HVO extranetiksi, syksy 2017.

42 VARMUUSVARASTOINTIJÄRJESTELMÄT Peruste Tarkoitus Tuotteet Valtion varmuusvarastot Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (L 1390/1992) Väestön toimeentulon ja talouselämän toiminnan turvaaminen ankaran kriisitilanteen varalta Tuontipolttoaineet, viljat sairaalatarvikkeet, lääkkeet, seosmetallit, kemikaalit, kriittiset tuontiraaka-aineet Velvoitevarastot Laki tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista (L 1070/1994), Lääkkeiden velvoitevarastointilaki (L 979/2008) Maan huoltovarmuuden turvaaminen tuontipolttoaineiden tai lääkkeiden vakavan saantihäiriön varalta Raakaöljy, öljytuotteet, kivihiili, (maakaasu), lääkkeet, lääkeaineet Turvavarastot Turvavarastolaki (L 970/1982) Väestön toimeentulon ja yritysten tuotantotoiminnan turvaaminen välttämättömien raakaaineiden ja materiaalien saantihäiriöissä Kriittisiä tuotteita ja materiaaleja (VNA 552/2013) Päivitys syyskuu 2014

43 LOPUKSI Huoltovarmuustyöllä tähdätään yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Suomalainen huoltovarmuustyö on kansainvälisesti arvioiden hyvin resursoitu. Huoltovarmuusorganisaation peruskivi on yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö. Yhteiskunnan vakaus saattaa joutua nopeasti ja vakavasti uhatuksi ulkoisten toimintaympäristön muutosten vuoksi. Huoltovarmuuden paras tae on kilpailukykyinen kansantalous.

44 KIITOS! Yhteystiedot Huoltovarmuuskeskus Aleksanterinkatu 48A, 7 krs. FI HELSINKI Puh Fax