KEMPELE Kestääkö Kempeleen siivet jatkuvan kasvun? Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
POSITIIVINEN ENNAKKOVAROITUS
ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Tiivis tilannekuva alue- ja väestökehityksestä 2. Kempeleen elinvoimaisuus kasvun osatekijöiden näkökulmasta 3. Kempeleen vetovoimaisuus tulo-muuttajien näkökulmasta 4. Ydinviestit tiivistettynä!
1. Tiivis tilannekuva alue- ja väestökehityksestä
HALLINNOLLINEN JA TOIMINNALLINEN ALUEHIERARKIA DE FACTO 2017 HALLINNOLLINEN ALUEHIERARKIA: TOIMINNALLINEN ALUEHIERARKIA: 1. Suuralueet (5) 2. Maakunnat (18+1) 3. Seutukunnat (70) 4. Kunnat (311) 5. Postinumeroalueet (3037) 1. Metropolialue (1) 2. Suuret kaupungit, sixpack (6) 3. C21 kaupungit (21) 4. T51 seutukaupungit (51) 5. Suurten kaupunkien kehyskuntien verkosto (26) 6. Pienet ja maaseutumaiset harvaan asutut kunnat (57)
ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA PÄHKINÄNKUORESSA 1.KAUPUNGISTUMISET: Etenee kaikilla aluetasoilla alueen kokoon katsomatta. Lisäksi keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys muovaavat samanaikaisesti aluerakennetta 1 2 2.SUJUVAT JA NOPEAT LIIKENNEYHTEYDET: Ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden, perinteisten liikenneyhteyksien ja toiminnalliset alueet yhdistävien kehityskäytävien ja vyöhykkeiden merkitys kasvaa. 3.ALUELIIKKUVUUS: Muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus on pikemmin lisääntymässä kuin tasoittumassa vastoin teknologian mahdollistamaa kehitystä 3 4 4. ALUEELLINEN ERIYTYMINEN JA ERILAISTUMINEN: Eriytyminen ja erilaistuminen lisää alueellisia eroja kaikilla aluetasoilla. Positiivisen rakennemuutoksen alueiden ja muiden alueiden väliset erot korostuvat
ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA PÄHKINÄNKUORESSA 5 6 5.JATKUVA ALUEIDEN (R)EVOLUUTIO: Alueet ovat jatkuvassa muutoksessa ja ei-territoriaaliset vyöhykkeet, verkostot, yhteistyömuodot jne. haastavat hallinto- ja aluerajat. Alueiden toimintaa ohjaavat hallintorajojen rinnalla toiminnallisuus, verkostot, kumppanuudet ja sopimukselliset järjestelyt. Vastavirrat ja monipaikkaisuus korostuvat keskittymiskehityksen rinnalla. Esimerkiksi alueiden omiin vahvuuksiin, kuten valmistavaan tuotantoon, matkailuun, energiaan, puhtaaseen veteen tai ruokaan liittyvät asiat korostavat kaupunki- ja maa-seutualueiden keskinäistä vuorovaikutusta ja riippuvuutta erillisyyden sijaan 7? 6.DIGITALISAATIO: D. ja uudet teknologiat mahdollistavat periaatteessa aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen mutta pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen ja robotisoituminen saattavat päinvastoin vauhdittaa kaupunkialueiden kasvua 7.DEMOGRAFINEN KÄÄNNE: Väestö- ja ikärakenteen muutos, syntyvyyden aleneminen, työikäisen väestön määrän väheneminen ja lisääntyvä maahanmuutto polarisoivat alueiden välistä ja sisäistä kehitystä
3D KARTTA VÄKILUVUSTA KENNOITTAIN VUONNA 2016 FAKTALAATIKKO 3D -kartan pylväät on muodostettu 50 neliökilometrin heksagoneista. Jokaiseen kennoon on summattu kaikki 50 neliökilometrin sisällä olevat 1 x 1 neliökilometrin tilastoruudut eli alueen yhteenlaskettu väkiluku Mitä korkeampi on pylväs (=kenno), sitä enemmän 50 neliökilometrin alueella asuu väestöä Lisäksi kartassa on eri väreillä ilmaistu koko maan väestölliset keskipisteet vuosina 1980 (punainen), 1990 (vihreä), 2005 (violetti) ja 2016 (sininen) Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; Kartta: Timo Widbom 2017; analyysi Timo Aro 2017
Keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys etenevät samanaikaisesti!
VÄESTÖMUUTOS 1 X 1 KM TILASTORUUDUISSA VUOSINA 2005-2015 FAKTALAATIKKO Vakituisesti asuttuja 1 x 1 km ruutuja 88 390 eli jokaisessa ruudussa on asunut vähintään yksi asukas vakituisesti vuosina 2005-2015 Väestö kasvoi alle joka kolmannessa ruudussa vuosina 2005-2015 =SINISET RUUDUT Väestö vähentyi enemmän kuin joka toisessa ruudussa (55,7 %) vuosina 2005-2015 =PUNAISET RUUDUT Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta joka viidennessä ruudussa vuosina 2005-2015 Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
VÄESTÖMUUTOS 5 X 5 KM RUUDUISSA VUOSINA 2005-2016 FAKTALAATIKKO Graafi kuvaa Suomen maapinta-alan 5 x 5 kilometrin ruutuja neljällä eri ulottuvuudella Siniset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus kasvoi vuosina 2005-2016 Punaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus väheni vuosina 2005-2016 Keltaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön määrässä ei tapahtunut muutoksia vuosina 2005-2016 Valkoisissa ruuduissa ei ollut vakituista asutusta vuosina 2005-2016 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MML, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
ALUERAKENTEEN AUTIOITUMINEN 1X1 KM RUUDUISSA VUOSIEN 2005-2015 VÄLISENÄ AIKANA FAKTALAATIKKO Suomen maapinta-ala on jaettu 1x1 km tilastoruutuihin Kartan punaiset pisteet kuvaavat niitä 1x1 km ruutuja, jotka ovat tyhjentyneet kokonaan väestöstä vuosien 2005-2015 välisenä aikana Vuonna 2005 koko maassa oli yhteensä 102 091 tilasto-ruutua, joista oli noin 6 700 ruutua tyhjentynyt kokonaan väestöstä vuoden 2015 loppuun mennessä Onko 6,6 % väestöstä tyhjentynyttä 1x1 km ruutua yhdessä vuosikymmenessä paljon vain vähän? Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
Vuosikymmenien hitaan ja hiipivän muutoksen tulos 6,7 % asuttujen ruutujen (250 x 250 metriä) määrä 50 % 85 % väestöstä asuu Rauma-Imatra linjan eteläpuolella 50 % 85 % väestöstä asuu Kokkola-Joensuu linjan eteläpuolella
Oulun laaja vaikutusalue matka-aikavyöhykkeen sekä väestö- ja työpaikkatiheyden näkökulmasta
6/10 7/10 30 minuutin vaikutusalueella Oulusta asuu 240 000 asukasta ja sijaitsee 56 000 työpaikkaa 2/3 Pohjois-Pohjanmaan asukkaista ja työpaikoista noin 30 minuutin vyöhykkeen sisällä Oulusta
Kuntien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - mukaillen Matti Apunen 2016 -
2. Kempeleen elinvoimaisuus kasvun osatekijöiden näkökulmasta
4. Maine TÄMÄ! 1. Kasvu ja kilpailukyky 3. Pitovoima 2. Vetovoima
Jokaisen alueen menestyminen perustuu kasvuun!
KUNNAN ULKOINEN ELINVOIMA KUNNAN SISÄINEN ELINVOIMA
KUNNAN SISÄINEN ELINVOIMA Kunnan henkinen ilmasto, asenneilmapiiri ja yleinen mentaliteetti Julkinen ja yksityinen puhe kunnasta: ylpeää vai vähättelevää, rakentavaa vai nakertavaa, yhteisyyttä vai erillisyyttä korostavaa, kannustavaa vai latistavaa puhetta, uutta luovaa vai tuhoavaa jännitettä? Henkiset lukkojen ja lukkiumien avaaminen Tekstari-indeksi hyvä ilmapiirimittari! Kunnan rakennettu/strateginen etu ja sisäinen eheys Luottamuspääoma: kykeneekö kunta sopimaan ja edistämään yhteisiä tavoitteita, strategisia painopisteitä ja valintoja Kyky reagoida ja tehdä päätöksiä TTTT kyky KUNNAN SISÄISEEN ELINVOIMAAN LIITTYVÄT RATKAISUT OVAT PÄÄOSIN RIIPPUVAISIA OMISTA PÄÄTÖKSISTÄ, VALINNOISTA JA TEKEMISESTÄ
KUNNAN ULKOINEN ELINVOIMA Ulkoiseen elinvoimaan vaikuttavat isot ulkoiset toimintaympäristön muutostekijät, jotka liittyvät esimerkiksi Elinkeino- ja toimialarakenteen muutoksiin Yritysperustantaan ja yrityskannan kehitykseen Alue-, kunta- ja paikallistalouden kehitykseen Työllisyys- ja työpaikkakehitykseen Investointien ja pääoman kohdentumiseen alueelle Väestökehitykseen Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöihin Osaamiseen ja opiskelijoihin Saavutettavuuteen jne. Avainkysymykset: Millainen on kunnan asema ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa? Mitkä ovat kunnan kriittiset vahvuudet ja heikkoudet? Mitkä ovat kasvualat nyt ja tulevaisuudessa? Mihin kunta panostaa tulevaisuudessa ja miten? Muutoksen kaksi koria Asiat, joihin alue voi itse vaikuttaa Asiat, jotka ovat riippuvaisia muiden tekemistä päätöksistä, linjauksista ja resursseista
1. Kasvu ja kilpailukyky
KASVUN OSATEKIJÄT 1. Väestömäärä ja väestölisäys 2. Muuttovetovoima 3. Rakentaminen, asuntotuotanto 4. Työpaikkojen määrä ja työpaikkalisäys 5. Yritysperustanta 6. Yrityskannan määrä ja lisäys 7. Alueen arvonlisäys ja viennin määrä 8. Investointien ja pääomien kohdentuminen alueelle 9. Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöiden määrä ja lisäys 10.Osaamistason nousu, opiskelijoiden määrä ja lisäys
KEMPELEEN VÄKILUKU ON KASVANUT VOIMAKKAASTI VUOSIEN 2008-2016 AIKANA Kempeleen väkiluku kasvoi yhteensä 2089 asukkaalla vuosien 2008-2016 aikana eli keskimäärin 232 asukkaalla vuotta kohden: Kempeleen väestön kasvu perustui ensisijaisesti luonnolliseen väestönlisäykseen: neljä viidesosaa Kempeleen kasvusta perustuu luonnolliseen väestönlisäykseen. Kuntien välinen nettomuutto (+347) ja nettosiirtolaisuus (+57) olivat positiivisia, mutta merkitys kunnan väestönlisäyksessä oli alhaisempi kuin useissa Kempeleen kaltaisessa kasvukunnassa. Kempeleen suhteellinen väestönlisäys oli keskimäärin 1,42 % vuosina 2008-2016. Kempeleen väkiluku kasvoi voimakkaasti kaikkina vertailun vuosina, mutta kasvun voimakkuus vaihteli. Kasvu oli suurinta vuonna 2009, jolloin väkiluku kasvoi peräti 2,2 %. Vuonna 2016 väkiluku kasvoi 1,36 %. Yli yhden prosentin vuotuista kasvua voi pitää voimakkaana. Kempeleen väestökehitys osatekijöittäin vuosina 2008-2016 Kempeleen väestölisäys vuosittain vuosina 2008-2016 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Ka. 232 hlöä/v 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 3,00 2,80 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Ka. 1,42 %/vuosi 2,20 1,93 1,68 1,34 1,26 1,26 1,36 0,98 0,76 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö
KEMPELE EI OLE POIKKEUKSELLISEN MUUTTOVETOVOIMAINEN, MUTTA HYÖYTYY MUUTTAJIEN RAKENTEESTA! - Kempele sai yhteensä +347 henkilöä muuttovoittoa vuosien 2008-2016 aikana: Kempele sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä pääosin vuosina 2008-2016. Kempeleen erikoisuus on se, että nettomaahanmuuton merkitys on hyvin vähäinen. Kempele sai muuttovoittoa nettosiirtolaisuudesta vain +57 henkilöä - Kempele kärsi muuttotappiota nuorten 15-24 vuotiaiden ja 45-54 vuotiaiden ikäryhmistä. Kaikista muista ikäryhmistä Kempele sai muuttovoittoa. Nuorten muuttotappiot liittyvät koulutustarjonnan rajallisuuteen. Kempele sai kuitenkin merkittävimmät muuttovoitot 25-34 vuotiasta, joita voi pitää muuttoliikkeen avainryhmänä. 45-54 vuotiaiden muuttotappiot poikkeavat muusta kehityksestä (?) Kempeleen muuttoliikkeen nettomuutto vuosina 2008-2016 Kempeleen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen mukaan 2008-2016 200 Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto 800 600 645 150 100 50 0-50 -100-150 5 9 5 18 144 117 111 1 21 51 8-4 1 86 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-7 -3-63 -96 400 200 0-200 -400-600 -800-1000 269 118 134-103 33 69 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Yli 75-818 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike;
KEMPELE KERÄÄ MUUTTOVOITOT KÄYTÄNNÖSTÄ OULUN KAUPUNGISTA JA KÄRSII MUUTTOTAPPIOTA KORKEAKOULUSEUDUILLE - Kempele sai muuttovoittoa 27 seudulta vuosina 2008-2016. Kempele sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Oulun seudun muista kunnista. Muita merkittäviä muuttovoiton lähteitä olivat lähiseudut Haapavesi-Siikalatvan ja Raahen seudut. Kempele sai 7 muusta seutukunnasta yli 10 henkilöä muuttovoittoa. - Kempele kärsi muuttotappiota 34 seudulle vuosina 2008-2016. Eniten muuttotappiota Kempele kärsi Helsingin seudulle. Kempele kärsi muuttotappiota myös muille seuduille, joiden keskuskaupunkina on yliopistokaupunki. Kempeleen muuttovoitto seutukunnittain vuosina 2008-2016 Kempeleen merkittävimmät muuttotappioseudut 2008-2016 Oulun seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Raahen seutukunta Ylivieskan seutukunta Koillismaan seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Itä-Lapin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kokkolan seutukunta Ylä-Savon seutukunta 465 108 69 28 27 25 17 16 15 10 0 100 200 300 400 500-12 Lahden seutukunta -16 Riihimäen seutukunta -16 Kuopion seutukunta -17 Tunturi-Lapin seutukunta -18 Turun seutukunta -18 Kemi-Tornion seutukunta -21 Rovaniemen seutukunta -28 Seinäjoen seutukunta -35 Jyväskylän seutukunta -64 Tampereen seutukunta -187 Helsingin seutukunta -200-150 -100-50 0 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; muuttojen suunnat
KEMPELEEN MUUTTOTASE OLI KAKSIJAKOINEN OULUN SEUDUN SISÄLLÄ - Kempele sai yhteensä 668 henkilöä muuttovoittoa Oulun kaupungista vuosien 2008-2016 aikana. Kempeleen muuttovoitto oli merkittävän suuri vuosina 2009, 2011 ja 2016. Kempele kärsi muuttotappioita Oululle vain vuonna 2008. - Kempele kärsi muuttotappiota yhteensä -203 henkilöä muille Oulun seudun kunnille vuosina 2008-2016. Kempele oli muuttotappiollinen kaikille Oulun seudun kunnille: Liminka -116, Tyrnävä -43, Muhos -37, Hailuoto -6 ja Lumijoki -1 Kempeleen ja Oulun kaupungin välinen tulo- ja lähtömuutto vuosina 2008-2016 Kempeleen ja Oulun seudun (pl. Oulun kaupunki) välinen tulo- ja lähtömuutto vuosina 2008-2016 933 841 1020 1004 974 997 992 962 886 859 755 731 887 855 955 836 811 811 166 115 202 186 183 164 219 151 153 143 220 145 144 135 137 131 184 183 134 138 144 30 30 24 32 25 2008-92 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tulo Oulun seudulta Kempeleelle Lähtö Kempeleeltä Oulun seudulle Netto 8 10 6 1 2008 2009-16 2010-19 2011 2012 2013 2014 2015 2016-51 -66-76 Tulo Kempeleelle Lähtö Kempeleeltä Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike suunnan mukaan
KEMPELEEN SAA MUUTTOVOITTOA TYÖLLISISTÄ JA KESKI- JA HYVÄTULOISISTA MUUTTAJISTA - Kempele sai muuttovoittoa työllisistä, eläkeläisistä ja etenkin lapsista. Työlliset muuttajat ovat muuttoliikkeen ehkä tärkein ryhmä, sillä työllisten tuomat tulot ovat keskimäärin kolme kertaa korkeammat kuin työttömillä tai työvoiman ulkopuolisilla. Kempele sai muuttovoittoa myös eläkeläisistä (41). Työttömistä työnhakijoista Kempele kärsi pientä muuttotappiota. - Kempele sai muuttovoittoa kaikista yli 17000 euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä. Kempeleen muuttotappiot tuloryhmittäin tarkasteltuna taas painottuivat pienituloisiin. Kempeleen nettomuuttoliike pääasiallisen toiminnan mukaan 2014-2015 150 125 Kempeleen nettomuutto muuttajien tulorakenteen mukaan 2014-2015 150 128 100 50 0 28-15 -78-5 41 26 3 100 50 0 57 68 37 Ei tuloja 0-8999 9000-16999 17000-26999 27000-41999 Yli 42000-50 -50-33 -100-100 -108-150 Lähde: Tilastokeskus, Muuttaneiden taustatiedot
MILJOONAA EUROA KEMPELEEN MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ VAHVASTI POSITIIVINEN VUOSIEN 2010-2015 AIKANA - Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 12,9 miljoonaa euroa vuosien 2010-2015 aikana. Toisin sanoen Kempeleen kaikkien tulomuuttajien tulokertymä oli 12,9 miljoonaa euroa suurempi kuin kaikkien lähtömuuttajien tulokertymä vuosina 2010-2015 eli keskimäärin noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 130,2 euroa asukasta kohden vuosien 2010-2015 aikana. Muuttoliike ja muuttajien rakenne on hyödyllinen Kempeleen kannalta. Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (miljoonaa euroa) vuosien 2010-2015 aikana 4,0 3,5 3,0 3,7 3,0 3,6 2,5 2,0 2,2 1,5 1,0 1,1 0,5 0,0-0,5-1,0 Tulokertymä 2010 Tulokertymä 2011 Tulokertymä 2012 Tulokertymä 2013 Tulokertymä 2014 Tulokertymä 2015-0,7 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
KEMPELEEN ASUNTODYNAMIIKKA OLI HYVÄLLÄ TASOLLA VUOSINA 2008-2016 - Kempeleelle valmistui yhteensä noin 1 400 asuntoa vuosina 2008-2016 eli keskimäärin 154 asuntoa vuodessa: Kempeleen uusista asunnoista vähän yli kolmasosa (35,2 %) oli kerrostaloasuntoja. Kempeleellä valmistui vuodessa keskimäärin 91,1 uutta asuntoa 10 000 asukasta kohden. Luku on huomattavan korkea. Esimerkiksi seutukaupungeista (T51) uusia asuntoja valmistui eniten Ylivieskassa, mutta Ylivieskan uusien asuntojen määrä suhteessa väestöpohjaan jäi hieman alhaisemmaksi (88,1) - Kempeleen vanhojen asunto-osakkeiden neliöhinnat nousivat yhteensä 169 eurolla (11,8 %) vuosien 2008-2016 aikana. Kempeleen rivi ja pientalo-osakkeiden hinnat olivat n. 80 % kerrostalo-osakkeiden hinnoista. Molempien osakkeiden hinnat nousivat suhteellisen tasaisesti koko ajanjakson ajan lukuun ottamatta vuotta 2016 Kempeleen valmistuneiden asuntojen määrä yhteensä vuosina 2008-2015 Kempeleen vanhojen osakeasuntojen neliöhintojen kehitys vuosina 2008-2016 204 191 163 160 147 140 143 107 93 91 67 68 69 63 38 40 36 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Valmistuneet asunnot yhteensä, lkm Valmistuneet kerrostaloasunnot yhteensä, lkm Lähde: Tilastokeskus, asuminen; rakentaminen 2000 1900 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kerrostalot Rivi- ja pientalot
KEMPELEEN TYÖLLISYYSDYNAMIIKKAAN HEIJASTUU KV- TALOUDEN KRIISIT, MUTTA TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ ON KASVANUT - Kempeleen työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä 194 työpaikalla vuosien 200-8-2016 aikana. Työpaikkojen määrä laski vuosina 2008-2009 ja 2013. Etenkin vuonna 2009 työpaikkojen määrä vähentyi hyvin voimakkaasti. Työpaikkojen määrä kasvoi muina vuosina, etenkin vuonna 2011, jolloin Kempeleelle syntyi 326 uutta työpaikkaa. - Kempeleen avoimen sektorin työpaikkojen muutos oli negatiivisempaa. Vaikka kaikkien työnantajasektorien osalta työpaikkamäärä kasvoi, laski avoimen sektorin työpaikkojen määrä -149 työpaikalla vuosien 2008-2016 aikana. Taustalla on vuoden 2009 heikko kehitys Kempeleen kaikkien työnantajasektoreiden työpaikkamuutos vuosittain vuosina 2008-2015 Kempeleen avoimen sektorin työpaikkamuutos vuosittain vuosina 2008-2015 326 252 104 129 132 112 94 62 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-53 -75 29 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-83 -55-85 -404-440 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
KEMPELEEN YRITYSPERUSTANTA 2008-2016 - Kempeleellä aloitti yhteensä 697 uutta yritystä ja toimintansa lopetti 530 yritystä vuosien 2008-2016 aikana. Uusia yrityksiä perustettiin eniten vuosina 2008 ja 2011. Yrityksiä aloitti enemmän kuin lopetti kaikkina vuosina lukuun ottamatta vuotta 2014. Aloittaneiden yritysten trendi on lievästi laskeva, kun taas lopettaneiden yritysten kehitys lievästi nouseva - Kempeleen yritysperustanta oli yhteensä 157 yritystä vuosien 2008-2016 aikana. Vuotta kohden perustettiin siis keskimäärin 17 uutta yritystä enemmän kuin vanhoja yrityksiä lopetti. Yritysperustanta oli korkeimmillaan vuonna 2008 (+38). Matalimmillaan yritysperustanta oli vuonna 2014 (-7). Yritysperustanta on ollut vähäisehköä vuosina 2015-2016. Kempeleessä oli toimivia yrityksiä (yrityskanta) 810 yritystä eli 46,8 yritystä 1000 asukasta kohden. Luku on alhainen ja selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi Kempeleen aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä vuosina 2008-2016 Kempeleen yritysperustanta vuosina 2008-2016 98 99 38 35 68 60 59 73 49 64 68 55 76 47 72 65 69 71 67 57 24 29 13 14 9 2 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Aloittaneet Lopettaneet Lin. (Aloittaneet) Lin. (Lopettaneet) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-7 Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset
3. Kempeleen vetovoimaisuus tulomuuttajien näkökulmasta
3. Pitovoima 2. Vetovoima
1. KOVAT TEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, yritykset ja niiden verkostot, investoinnit, hyvät palvelut ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus jne.) MITKÄ OVAT SALON TÄRKEIMMÄT VETO- JA PITOVOIMATEKIJÄT NYT JA JATKOSSA? 3. PEHMEÄT TEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, monimuotoisuus, syke, tarinat, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuurija vapaa-ajan vetovoimapalvelut, hyvät ja toimivat palvelut jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, alueeseen liitetyt mieli- ja maine-kuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)
MYSTEERI Millainen on Kempeleen tulomuuttajien profilointi
11 644 muuttoa muista Suomen kunnista 254 muuttoa Suomen rajojen ulkopuolelta 11 571 Kempeleen sisäistä muuttoa Kempeleen tulomuutto 2008-2016 Kempeleen tulomuutto 2008-2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
55,8% tulomuuttajista 25-34 -vuotiaat 27,3% 35-44 -vuotiaat 10,3% 45-54 -vuotiaat 6,4% 15-24 -vuotiaat 28,5% 55-64 -vuotiaat 3,8 % Alle 15-vuotiaat 20,6 % 11 664 tulomuuttajaa Yli 65-vuotiaat 3,3 % Kempeleelle tulomuuttaneiden ikä vuosina 2008-2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Raahen seutu 3,3 % Oulunkaaren seutu 1,9 % Helsingin seutu 4,8% Rovaniemen seutu 1,9 % 58,6 % Oulun seutu 71,2% 11644 tulomuuttoa Muut seudut 16,9 % Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Mistä Kempeleelle muutettiin 2008-2016
Lapsia (alle 15 v.) 20,4% Opiskelijat, koululaiset 10,9% Eläkeläiset 6,2% Työttömiä 11,2% Muut työvoiman ulkopuoliset 3,9% Työllisiä 47,0% 2529 tulomuuttajaa Tuntematon 0,2 % Kempeleelle tulomuuttaneiden työmarkkina-asema 2014-2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
Keskiaste 41,6 % Perusaste 36,2 % Korkea-aste 22,2 % 2380 tulomuuttajaa Kempeleen seudun tulomuuttajien koulutusaste 2014-2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
Hallinto- ja tukipalvelut 11,1 % Teollisuus 10,6% Rakentaminen 9,0% Tukku- ja vähittäiskauppa 15,1% Kuljetus ja varastointi 7,1 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 15,9 % 578 työllistä tulomuuttajaa Muut toimialat 30,3 % Kempeleen työllisten tulomuuttajien toimiala vuonna 2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
9000 16 999 14,4% 17000 26999 17,2 % 2 8999 17,2% 27000 41999 19,4% Ei tuloja 21,2% 2529 tulomuuttajaa Yli 42000 10,6% Kempeleen tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2014-2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
35-44 -VUOTIAAT 33 433 45-54 -VUOTIAAT 34 578 25-34 -VUOTIAAT 27 356 55-64 -VUOTIAAT 30 043 15-24 -VUOTIAAT 13 496 KESKIMÄÄRÄI- SET TULOT IKÄ- RYHMITTÄIN VUONNA 2015 YLI 65-VUOTIAAT 20 299 Kempeleen tulomuuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin 2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
Työlliset muuttajat 32 230 Muut muuttajat 7 881 2529 tulomuuttajaa Kempeleen tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2014-2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
Millainen on Kempeleen tulomuuttajan profiili?
Yli seitsemän kymmenestä (76,3 %) tulijasta alle 35- vuotiaita!
71,2% muuttajasta tulee muista Oulun seudun kunnista
Lähes viisi kymmenestä tulijasta työllisiä (47,5%) Työllisten tärkeimmät toimialat terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa ja hallinto- ja tukipalvelut
Enemmän kuin joka neljännellä (22,2 %) tulijalla on korkea-asteen tutkinto
Kolme kymmenestä tulijasta (30%) on keski- tai hyvätuloinen!
32 230 työllisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot vuodessa 7 881 muiden tulomuuttajan keskimääräiset tulot vuodessa
Keskimääräiset tulot korkeimmat 35-44 ja 45 54 vuotiaiden ikäryhmissä
2.150.000 Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä keskimäärin vuodessa (2010-2015)
4. Ydinviestit tiivistettynä (-5 ja +6)
- Ilmapiiri, lähestyttävyys, avoimuus ja monimuotoisuus
- Maahanmuuttajien ja vieraskielisten alhainen osuus
- Kasvuedellytysten helppous versus heikohko yritysdynamiikka
- Väestökehityksen epätasapaino luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen välillä
- Riippuvuus, napanuoramainen yhteys, Oulun kaupunkiin
Kasvun, elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden tunnusluvut luovat vahvan perustan tulevalle tekemiselle ja valinnoille +
Kaupunkimaisuuden ja kaupungin läheisyyden tuomat edut, mutta samalla tilaa, viihtyisät asuin- ja elinympäristöt ja sujuvat palvelut+
+ Kasvava ja korostuva sijaintietu
Oulu kaikessa ja kaikkialla sekä myönteisen ja kielteisen inspiraation lähteenä että + peilinä
Muuttajien rakenne optimaalinen Kempeleen kannalta +
Hyvä mainekuva: kasvava, + ketterä, kokeileva, uudistava ja edelläkävijä.
JOKAISELLA PAIKALLA PITÄÄ OLLA JOKIN VASTAVOIMA
Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola -
Oli ilo! mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI