SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Samankaltaiset tiedostot
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Keitä varten järjestöt ovat olemassa? Kiril Häyrinen

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

Vapaaehtoistoiminnan systemaattinen kehittäminen ja vaikutusten mittaaminen. Kiril Häyrinen Järjestöpäällikkö

Vetovoimainen järjestötoiminta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Yhdistysten asema hyvinvoinnin turvaamisessa. Erica Mäkipää, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.

Vapaaehtoisten rekrytointi 101

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

Järjestöt yhteistyössä terveyttä edistämässä. Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Järjestöbarometri Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä

5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä

Keliakialiiton strategia

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Järjestöbarometri Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä hyvinvointikertomukseen

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet. MIPA-työpaja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Systemaattinen kokeilemalla kehittäminen

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Vapaaehtoisten aktivoimisen haasteet ja mahdollisuudet, tapaus: ehkäisevä päihdetyö

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut

Voimme saada aikaan mitä vaan, kunhan emme välitä siitä kuka saa kehut. Harry S. Truman

Vuolle Setlementti ry. Laajasti lähellä elämää.

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

Seuratoiminnan kehittämistuen tuloksia

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Vapaaehtoistoiminnan koulutus

STRATEGIA TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS 2. VISIO 2023 SYYSKOKOUS

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä

Matalaa vastausprosenttia selittää osaltaan se, että kyselyjärjestelmästä lähtevistä viesteistä osa on päätynyt roskapostikansioihin.

Järjestöbarometri Mediainfo

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Järjestöjen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä Etelä-Suomessa

HESETA RY STRATEGIA

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Jyväskylässä Virpi Tarkiainen

Sydänyhdistysten aikamatka. Ulla Harala

Kolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Farid Ramadan

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Monimuotoisuutta tukeva johtaminen

Kohti laajempaa henkilöstö- ja vastuunkantajasuunnitelmaa. Johtavien päivä Mari Leppänen ja Seppo Riihimäki

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

PALKATTU VALMENTAJA / VAPAAEHTOISET Kouvolan Suunnistajat

Palokuntien toimintaohjelma

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Erityisen hyvää liikuntaa

Ohjaus Oulun yliopistossa

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strateginen toimenpideohjelma

Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Järjestöbarometri 2013

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi Joensuu

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Transkriptio:

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vapaaehtoistoiminnan muutostrendit Kiril Häyrinen 2.10.2014

Vapaaehtoistoiminta on merkittävää Vapaaehtoistoiminnan avulla yhteiskunnassa tapahtuu monia merkittäviä asioita, joiden järjestäminen siinä laajuudessa ei olisi mahdollista palkattujen ihmisten avulla. Suomalaisten into vapaaehtoistoimintaan on kansainvälisesti verrattuna kiitettävän korkealla tasolla. Lähes puolet suomalaisista osallistuu siihen vuosittain. Tällaiseen satsaukseen yhteiskunnallamme ei olisi varaa ilman tavallisten ihmisten halua toimia yhteiseksi hyväksi.

Nykytilanne Lähes 80 prosentilla sosiaali- ja terveysyhdistyksistä vapaaehtoisten määrä on viime vuosina joko pysynyt ennallaan tai kasvanut. [Järjestöbarometri 2013]

Potentiaali Lähes 300 000 sellaista täysi-ikäistä suomalaista, jotka eivät nyt osallistu sosiaali- ja terveysyhdistysten vapaaehtoistoimintaan, ilmoittaa olevansa jatkossa kiinnostunut tulemaan mukaan niihin vapaaehtoiseksi. [Kansalaisbarometri 2011]

Sosiaali- ja terveysyhdistysten arvio eri toimintamuotojen painoarvosta. Harrastus- ja virkistystoiminta Vapaaehtoistoiminta Vertaistoiminta Tiedonvälitys Syrjäytymisen ehkäisy Ohjaus ja neuvonta Asiantuntijuus Ehkäisevä työ Vaikuttamistoiminta Palveluntuottaminen Koulutus Hankkeet, projektit 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhdistystä [Järjestöbarometri 2013]

Sosiaali- ja terveysyhdistysten arviot tyytyväisyyden- ja huolenaiheista. Yhdistyksen toiminnan arvostus Yhdistyksen taloudellinen tilanne Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa Jäsenistön/kohderyhmän hyvinvointi Yhdistyksen yhteistyö kuntien kanssa Yhdistyksen jäsenmäärä Jäsenistön aktiivisuus Vapaaehtoistoimijoiden määrä Henkilöiden saaminen yhdistyksen luottamustehtävii 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tyytyväinen Neutraali Huolestynyt Ei koske yhdistystä [Järjestöbarometri 2013]

Kenen tarpeista käsin toimintaa suunnitellaan? Varautumistoiminnassa tarvitaan tietynlaista osaamista, kykyä ja sitoutumista. Olisi antoisaa tehdä jotain hyödyllistä niinä satunnaisina vapaa-ajan hetkinä, joita minulla on. Turvallisuuskomitea Varautumistoiminta Vapaaehtoiset Meidän täytyy ennakoiden varautua huolehtiaksemme kokonaisturvallisuudesta myös vapaaehtoisten avulla.

I Toiminnan pitää olla houkuttelevaa Pelkkä velvollisuus ei riitä Sisältö ja toimintamuoto Marketing mix (Neil Borden) Tuote Social marketing (Patrick Ladbury) Hauskaa ja hyödyllistä I Kohderyhmän tarpeisiin juuri oikea sisältö mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella toimintatavalla. II Mielikuva Mainonta Suosittua ja normaalia (kunniakasta) II Kohderyhmän tavoittavalla monipuolisella viestinnällä välitetty oikea mielikuva toiminnasta. III Tavoitettavuus Hinta ja paikka Helppoa III Kohderyhmälle oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tapahtuva toiminta, johon on fyysisesti ja sosiaalisesti helppo osallistua.

Onnistunut vapaaehtoistoiminta ei synny sattumalta, vaan vaatii: 1) Vapaaehtoistoiminnan arvojen, asenteiden ja toimintatapojen määrittelyn 2) Resurssoinnin suunnittelun ja varmistamisen 3) Osaamistarpeiden kartoituksen ja osaamisen kehittämisen 4) Vapaaehtoistehtävien paketoinnin. 5) Vapaaehtoisten rekrytoinnin 6) Vapaaehtoistoiminnan johtamista, johon sisältyy - Vapaaehtoissopimus - Perehdytys organisaatioon ja tehtävään - Neuvonta, työnohjaus, vuorovaikutus ja kehittäminen - Kiittäminen ja palkitseminen - Kunniakas lopettaminen

Vapaaehtoisen urakaari Perehdytys Urasuunnittelu Kehittyminen Irrottautuminen Rekrytointi Kunniakas lähtö ja aina mahdollinen paluu (Hulkko-Nyman, 2013)

Miten helppoa kahvaan on tarttua? LAINSÄÄDÄN- TÖ JA MUU YH- TEISKUNTA T O I M I N T A HOUKUTTELEVUUS POTENTIAALISET VAPAAEHTOISET Pitääkö käden kääntyä? Odotammeko kärsivällisesti, että potentiaaliset vapaaehtoiset alkavat ymmärtämään sitä miten hyvää me tarjoamme? Pitääkö kahvaa kääntää toiseen asentoon? Pitääkö toimintaan houkutella vapaaehtoisia eri tavalla kuin mitä me nyt teemme? Onko ovi liian raskas nykyisille hennoille käsille? Onko tarjoamamme toiminta yksinkertaisesti liikaa sitoutumista tms. vaativaa ja näin ollen itse toiminnan muotoja on muutettava? Minkälaisen oven saranoille voi laittaa? Miten lainsäädäntö ja muu yhteiskunta helpottaa tai vaikeuttaa toiminnan järjestämistä ja miten me itse vaikutamme niihin?