Järjestöbarometri Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä

Transkriptio

1 Järjestöbarometri 2014 Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä

2 Järjestöbarometrin taustaa

3 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006 Järjestöbarometri 2014 järjestyksessään yhdeksäs, jatkossa toteutetaan joka toinen vuosi Tavoitteena kerätä ja välittää vuosittain ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta, toimintaedellytyksistä, toimintaympäristöstä sekä niiden muutoksista Tutkimusaineisto koostuu tuoreista kyselyaineistoista ja keskeisimmistä tilastotiedoista Järjestöbarometri 2014.

4 Esityksen sisältö Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä - keskustelua Vaikuttaminen onnistunutta yhteisessä vaikuttamisessa on kehitettävää - keskustelua Paikallisyhdistyksiä arvostetaan yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa - keskustelua

5 Järjestöbarometri aineistot Kyselyaineistot, joissa vastaajina: 98 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (65 %) paikallisyhdistystä (47 %) Kolmen järjestösektorin yhteinen kysely: yhteensä 166 liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöä (53 %) Tilasto- ja rekisteriaineistot: RAY:n avustustilastot PRH:n Yhdistysrekisteri Valviran yksityisiä sosiaalipalveluja koskevat tilastot Järjestöbarometri 2014.

6 Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä (liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt)

7 Eri asioihin liittyvän hallinnollisen työn kuormittavuus Valvontakäytännöt ja niiden tiedonkeruu Hankintalain soveltam inen Työnantajavelvoitteet Yhdistys- tai säätiölain soveltam inen Järjestöjen verotus Vapaaehtoistoim innan organisointi Siviilioikeudelliset prosessit 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paljon/erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan/vain vähän Ei osaa sanoa Järjestöbarometri 2014, kuvio 26.

8 Järjestösektoreiden välisiä eroja Järjestöön kohdistuviin valvontakäytäntöihin ja niiden tiedonkeruuseen liittyvä hallinnollinen työ kuormittaa paljon tai erittäin paljon 53 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä 36 prosenttia nuorisojärjestöistä 17 prosenttia liikuntajärjestöistä Hankintalain soveltamiseen liittyvä hallinnollinen työ 49 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä 27 prosenttia nuorisojärjestöistä 5 prosenttia liikuntajärjestöistä Järjestöbarometri 2014.

9 Arviot hallinnollisessa työssä tukevien ratkaisujen hyödystä Valvonnan ja sen tiedonkeruun yksinkertaistaminen Valtioneuvostotasoinen kans.järj.toim. strategia Hankintalain asiantuntija- ja neuvontapalvelu Palkatun työvoim. käytön as.tunt.- ja neuvontapalv Verotuksen asiantuntija- ja neuvontapalvelu 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paljon/erittäin paljon hyötyä Jonkin verran hyötyä Ei lainkaan/vain vähän hyötyä Ei osaa sanoa Järjestöbarometri 2014, kuvio 27.

10 ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (1/4): 1. Asianmukainen hallinto edellyttää asiantuntevaa henkilökuntaa. Varmistetaan, että järjestöjen perusrahoitus riittää myös niiltä vaadittuun hallinnolliseen työhön. 2. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan johdolla tehdään toimenpideohjelma kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvan sääntelyn vähentämiseksi. 3. Eri ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten järjestöille myöntämien avustusten hakumenettelyjä ja valvontaa yhdenmukaistetaan parhaiden käytäntöjen pohjalta. Järjestöbarometri 2014.

11 ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (2/4): 4. Avustusten valvontaan tarvittava tieto kootaan yhteen rekisteriin, joka on kaikkien avustustahojen käytettävissä. Valvonnan on aina oltava järkevässä suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. 5. Kehitetään viranomaisyhteydenpitoon selkeää kielenkäyttöä ja ymmärrettäviä lomakkeita yhdessä järjestöjen kanssa. 6. Järjestöiltä ei vaadita muutoin kuin poikkeustapauksissa voimassa olevaa lainsäädäntöä tiukempia menettelyjä tai raportointeja. Lisäksi tietoja pyydettäessä pyritään keräämään vain välttämätöntä tietoa. Järjestöbarometri 2014.

12 ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (3/4): 7. Vapautetaan alle euron vuosiliikevaihdolla toimivat yhdistykset kokonaan velvollisuudesta tehdä eräitä viranomaisilmoituksia, kuten ilmoittaa verottajalle vapaaehtoisille maksetut kilometrikorvaukset. 8. Huolehditaan pienten järjestöjen työnantajavelvoitteita koskevasta riittävästä koulutuksesta. 9. Perustetaan kansalaisjärjestöjen yhteinen hankintakeskus antamaan neuvontaa hankintojen kilpailuttamisessa ja tekemään yhteishankintoja. Hankintoja keskittämällä saadaan skaalahyötyjä ja varmistetaan osto-osaaminen. Järjestöbarometri 2014.

13 ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (4/4): 10. Nimenkirjoittajien muutosilmoituksista tehdään maksuttomia. 11. Väljennetään vapaaehtoistoiminnassa tarvittavia lupia, kuten hygieniapasseja ja liikenteenohjauskortteja. Järjestöbarometri 2014.

14 Vaikuttaminen onnistunutta yhteisessä vaikuttamisessa on kehitettävää

15 Vaikuttamistoiminnan merkitys järjestöjen toiminnan painopisteenä v kuluttua 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2014, kuvio 30.

16 Eri vaikuttamiskohteiden merkitys järjestöjen vaikuttamistoiminnassa Yhteiskunnallinen ilmapiiri Tiedon saanti Palvelujen laatu Palvelujen saatavuus Lainsäädäntö Valtakunnalliset ohjelmat ja strategiat Ihmisten terveys- tms käyt. vaikuttaminen Ihmisten taloudellinen toimeentulo Esteettömyys 0% 20% 40% 60% 80% 100% Järjestöbarometri 2014, kuvio 31. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä

17 Arviot keinoista, joita järjestöjen kannattaisi erityisesti käyttää vaikuttamistoiminnassaan Kontaktit päätöksentekijöihin Asiantuntijatyöryhmiin osallistuminen Kuulemistilaisuudet (eduskunta,ministeriöt) Lehtikirjoitukset ja muu mediajulkisuus Aloitteet, lausunnot ja kannanotot Tutkimukset ja muu tiedontuotanto Sosiaalisen median keinot Kampanjat ja tempaukset Valitukset, kantelut tms. Mielenosoitukset 0% 20% 40% 60% 80% 100% Järjestöbarometri 2014, kuvio 33. Paljon Kohtalaisesti Vähän Ei lainkaan

18 Uudet vaikuttamiskeinot 56 prosenttia valtakunnallisista järjestöistä ottanut käyttöön uusia vaikuttamisen keinoja kahden viime vuoden aikana: sosiaalinen media sähköinen viestintä kuntavaikuttaminen poliitikkoihin ja vaaliehdokkaisiin vaikuttaminen järjestöjen yhteiset hankkeet ja muut kumppanuudet viestinnän/tiedottamisen vahvistaminen kokemusasiantuntijat tiedonkeruu, tutkimus Järjestöbarometri 2014.

19 Arviot vaikuttamistoiminnan onnistumisesta Järjestön vaikuttamistoiminta Järjestöjen yhteinen vaikuttamistoiminta % 20% 40% 60% 80% 100% Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ei lainkaan Järjestöbarometri 2014, kuvio 35.

20 Mihin järjestöjen pitäisi yhdessä vaikuttaa Suunnata vaikuttamistoimintaa erityisesti kansanedustajiin, kuntapäättäjiin, ministereihin, ministeriöihin, mediaan ja kansalaisiin. 1. Järjestöjen asema ja toimintaedellytykset 2. Tuloerojen, köyhyyden, terveyserojen ja syrjäytymisen vähentäminen 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden saatavuus 4. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, hyvinvointi 5. Hankintalaki Järjestöbarometri 2014.

21 SOSTE suosittelee: 1. Lisätään järjestöjen perusrahoitusta vaikuttamistoimintaan ja sitä tukevaan toimintaan, kuten tiedontuotantoon ja viestintään. 2. Luodaan säännölliset vuorovaikutuskanavat eri alojen järjestöjen välille. 3. Vahvistetaan järjestöjen vaikuttamisosaamista kotimaisessa, erityisesti kuntavaikuttamisessa ja EUvaikuttamisessa. 4. Lisätään järjestöjen yhteistyötä vaikuttamista tukevassa tiedontuotannossa ja viestinnässä. Järjestöbarometri 2014.

22 Paikallisyhdistyksiä arvostetaan yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa

23 Vuosina rekisteröidyt ja purkautuneet sote-yhdistykset 200 Yhdistysten lukumäärä Järjestöbarometri 2014, kuvio 7. Rekisteröidyt Purkautuneet

24 Yhdistysten huolen- ja tyytyväisyydenaiheita Yhdistyksen toiminnan arvostus Yhdistyksen taloudellinen tilanne Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa Jäsenistön/kohderyhmän hyvinvointi Yhdistyksen yhteistyö kuntien kanssa Yhdistyksen jäsenmäärä Jäsenistön aktiivisuus Vapaaehtoistoimijoiden määrä Henkilöiden saaminen luottamustehtäviin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tyytyväinen Neutraali Huolestynyt Ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 1.

25 Toiminnan erityiset uhkat tai riskit Lähes puolet (42 %) yhdistyksistä tunnistaa jonkin toiminnan kannalta erityisen uhkan tai riskin olemassaolon Liittyvät yleisimmin yhdistyksen toiminnan inhimillisiin ja aineellisiin resursseihin: jäsenten, aktiivien, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden riittävyys, ikääntyminen ja jaksaminen kunnilta saatavien avustusten ja toimintatilojen nykytilanne ja tulevaisuus palveluja tuottavilla yhdistyksillä asiakasmäärien kehitys sekä kuntien ostopalvelut ja niiden kilpailuttaminen

26 Yhdistysten kunnilta saamat toiminta-avustukset Yli puolet (55 %) sai kunnan toiminta-avustusta v % ei hakenut avustusta; 5 % haki mutta ei saanut Yhden yhdistyksen saama avustus keskimäärin 600 euroa Avustus pienentynyt edellisvuodesta yli neljäsosalla (26 %) ja viidellä prosentilla loppunut kokonaan Järjestöbarometri 2014.

27 Kuntaliitosten vaikutukset Kunnalta saadun toiminta-avustuksen määrä Mahd. saada kunnan toiminta-avustusta Mahd. saada kunnalta edullisia tai ilmaisia tiloja Näkemysten huomiointi kunnan päätöksenteossa Kuuleminen kunnan päätöksenteossa Yhteistyön määrä kunnan kanssa Toiminnan kysyntä Toiminnan arvostus kunnassa Toiminnan määrä 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vähentynyt Ei vaikutusta Lisääntynyt Ei osaa sanoa Järjestöbarometri 2014, kuvio 3.

28 SOSTE suosittelee (1/2): 1. Paikallista ja alueellista paikallisyhdistyksiä tukevaa koulutusta lisätään. 2. Valtakunnalliset järjestöt lisäävät tukeaan paikallisyhdistyksille, jotta ne pystyvät uudistamaan toimintaansa uusia toimijoita ja jäseniä houkuttelevaksi. 3. Järjestöt kehittävät yhteistyössä toimintatapoja ja välineitä, jotka tekevät kiinnostuneille ihmisille mahdolliseksi tulla heitä itseä kiinnostavalla tavalla yhdistysten toimintaan mukaan. Järjestöbarometri 2014.

29 SOSTE suosittelee (2/2): 4. Oppilaitokset eri tasoilla sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansalaisjärjestötoimintaan liittyviä opintokokonaisuuksia ja toteuttavat niitä yhteistyössä järjestöjen kanssa. 5. Laaditaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa suositus kunnille nykyistä yhtenäisempien ja pitkäjänteisempien järjestöavustuskäytäntöjen kehittämiseksi. 6. Kehitetään käytäntöjä, jotka parantavat järjestöjen osallistumismahdollisuuksia kuntien ja syntyvien sote-alueiden päätöksentekoon. Tätä kautta saadaan ihmisten ääni kuulumaan nykyistä paremmin päätöksenteossa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Järjestöbarometri 2014.