Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Lassi-Niitty 2017-2018 Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten Varhaiskasvatusyksikkö Lassi-Niityssä varhaiskasvatusta käytännössä toteutetaan sen pohjalta mitkä ovat kehittämiskohteemme tänä toimintakautena. Toimintasuunnitelma perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Toiminnan suunnittelu perustuu näiden asiakirjojen lisäksi lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon sekä toiminnan arvioinnista nouseviin seikkoihin. Toimintasuunnitelma on työväline, joka tarvittaessa toimintakauden aikana muuttuu arvioinnin myötä. Laaja-alainen osaaminen ja oppimisen alueet on huomioitu ryhmien toiminnan suunnittelussa.
Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus Huoltajat ovat saaneet osallistua toimintasuunnitelman tekoon yhdessä lasten kanssa Vasuista vauhtia-tapahtumassa. Niille, jotka eivät päässeet tapahtumaan, on mahdollistettu osallistuminen jälkeenpäin. Myös jatkossa suosimme toiminnallisia tapahtumia. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua teemojen eteenpäin viemiseen yhdessä lasten kanssa. Muita osallisuuden muotoja ovat mm. asiakastyytyväisyyskyselyihin ja muihin kyselyihin vastaaminen sekä erilaisiin juhliin, tapahtumiin ja tempauksiin osallistuminen. Harjoittelemme, kokeilemme ja kehitämme yhdessä uusia ja erilaisia osallisuuden muotoja. Huoltajien kanssa käytävät keskustelut Aloituskeskustelu lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa Vasukeskustelu ryhmän lastentarhanopettajan kanssa vähintään kerran vuodessa n. 2kk kuluttua aloituksesta. 4- vuotiailla hyve-keskustelu. Keskusteluissa tarvittaessa mukana tulkki. Lapsen vaihtaessa ryhmää/päiväkotia pidetään tarpeen mukaan siirtoneuvottelu. Viestintä Viikko-ohjelmat ovat ilmoitustauluilla nähtävillä ja huoltajien kanssa keskustellaan arjen tilanteissa. Päivittäiset haku- ja tuontitilanteet tärkeitä. Panostamme näiden hetkien sisältöön. Ryhmät lähettävät perheille viikkokirjeitä. Perheet, jotka eivät halua kirjettä sähköpostitse, saavat kirjeet paperisina. Johtaja tiedottaa pääasiassa sähköpostitse viikkokirjeiden yhteydessä. Monialainen yhteistyö Yhteistyökumppaneita: alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja ja suomi toisena kielenä opettaja, perusopetus, neuvola, kirjasto, lastensuojelu sekä muut terveyden ja sosiaalihuollon palvelut, kaupungin kulttuuripalvelut ja kohteet. 2
Toimintakulttuuri Toimintamme perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin arvoille. Pidämme erityisen tärkeänä positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä sekä toiminnan pohjautumista lasten vahvuuksille. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle.
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sekä työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Keväällä 2017 laadittu turvallisuuden vuosikello mahdollistaa sen, että turvallisuuskierrokset ja tarvittavat harjoitukset pidetään vuosittain. Tänä toimintakautena, syksyllä 2017 tehtiin työpaikkaselvitys, jonka tuloksia hyödynnetään toimintakulttuuria kehitettäessä. Päiväkodeissa on omat pihasäännöt, joita arvioidaan ja päivitetään vuosittain ja tarpeen mukaan. Kiusaamista ei sallita missään muodoissa. Opettelemme hyvän kaverin taitoja (yhdessä tekemistä, toisten huomioimista, ristiriitojen ratkaisemista ja anteeksi pyytämistä ja antamista). Lasten kanssa sovitaan yhdessä ryhmän yhteisistä pelisäännöistä. Lasten hyvinvointia ja yksilöllistä kohtaamista edistetään joustavalla päivän rakenteella ja toimintaa porrastaen. Lapsia kannustetaan liikkumaan (Vy Lassi-Niityn liikkumissuunnitelma). Harjoittelemme toiminnallisuutta päivän kaikissa tilanteissa ohjattujen tuokioiden ohella, vältämme myös turhia kieltoja ja turhaa odottelua. Hyödynnämme lähellä olevia hyviä ulkoilu- puisto- ja liikunta-alueita sekä koko kaupungin tarjontaa retkeillen ja opettelemme liikkumaan lähiympäristössä. Lepo- ja ruokailuhetkien käytännöistä on sovittu yhdessä pedagogisin perustein: Lapsia kehotetaan maistelemaan ruokia. Lapset ovat oikeutettuja saamaan kaikki ateriaan kuuluvat ruoat. Päiväkodin henkilöstö syö yhdessä lasten kanssa. Lepo tarkoittaa satua, tarinoita ja musiikkia sekä rauhoittumista tai nukkumista riippuen kunkin lapsen tarpeista. 4
Pidemmät suunnittelupala verit tarvittaessa Tiimipalaverit Huomioidaan jokaisen työntekijän vahvuudet Lastentarhanop ettaja vastaa ryhmänsä pedagogiikasta Opettajien pedagogiset kokoukset Lyhyt viikoittainen talon info Jokaisella työntekijällä yhdessä sovitut vastuut Moniammatilli nen yhteistyö Kokousrakenteet on kaikkien tiedossa, jolloin tiedonkulku mahdollistuu Lastenhoitajien kokoukset Osaamisen jakaminen Oppiva yhteisö Koulutukset, kehityskeskus telut Kehittämispäi vä 2krt vuodessa Iloitaan oppimisesta yhdessä lasten kanssa Uusien työntekijöiden perehdytys Rohkeus ja avoimuus uusia asioita kohtaan Harjoitellaan digitaalisissa ympäristöissä toimimista yhdessä lasten kanssa Päivitetty perehdytyssuun nitelma Kaikilla on mahdollisuus yrittää, epäonnistua ja yrittää uudelleen Lapsille ei anneta valmiita vastauksia Lapsia rohkaistaan ja heidän annetaan tehdä omia valintojaan Kannustetaan lapsia kysymään ja kyseenalaista maan Kaikkia kohdellaan omina itsenään ja asenteista keskustellaan
Vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Toimivat ja hyvät vuorovaikutussuhteet luovat perustan hyvälle kasvu- ja oppimisympäristölle ja yhdessä vuorovaikutustaitoja opetellen luodaan pohja toisten ihmisten kunnioittamiselle. Kulttuurinen moninaisuus haastaa henkilöstön kielitietoiseen toimintaan ja kulttuurien väliseen kohtaamiseen. Kielen kehityksen tukeminen tapahtuu osana arjen tilanteita. Päiväkodin toimintaympäristössä vuorovaikutusta tapahtuu aikuisten välillä, aikuisten ja lasten välillä sekä lasten välillä. Päiväkodin henkilöstö luo omalla toiminnallaan myönteisen ja lämpimän, lasta kannustavan ilmapiirin sekä ylläpitää avointa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Kohtaamme ihmiset ihmisinä ja olemme uteliaita erilaisia kulttuureita, kieliä ja perheitä kohtaan. Yhteisöllisyys näkyy mm. yhteisissä tapahtumissa ja juhlissa sekä koko talon yhteisissä lauluhetkissä. Yksikössämme on laadittu vuorovaikutussopimus, johon kaikki työntekijät sitoutuvat. Havainnoimme lapsia systemaattisesti ja osallistumme lasten leikkiin, näin saadaan tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja heidän kiinnostuksen kohteistaan. Kehutaan, kiitetään, rohkaistaan ja halitaan, kannustetaan lapsia auttamaan kaveria. Päiväkodin henkilöstö antaa lapsille hyvän kielellisen mallin. Toimintaa sanoitetaan ja kieltä sekä sanavarastoa rikastutetaan päivän kaikissa tilanteissa. Loruttelu, satuilu, riimit, runoilu ja laulut kuuluvat jokaiseen päivään. Totumme kuulemaan erilaisia kieliä arjessa ja tiedostamme, että kielet ovat läsnä kaikkialla. Erilaiset juhlat ja leikit sekä sadut ja tarinat kuuluvat päiväkodin arkeen. 6
Leikki- ja oppimisympäristöt Leikki on olennainen työtapa varhaiskasvatuksessa ja aikuisen rooli siinä on keskeinen: Ollaan aidosti kiinnostuneita lasten ajatuksista ja leikeistä sekä havainnoidaan lasten leikkejä. Ollaan sensitiivisiä ja reagoidaan lasten leikkialoitteisiin, kaikki lapset ovat osallisia. Ollaan mukana leikissä: aikuinen mahdollistaa leikit ja niiden kehittymisen. Harjoitellaan pedagogisin perustein muodostetuissa leikkiryhmissä yhdessä vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja. Leikkirauha on päiväkodin henkilöstön vastuulla. Kaikki leikit kuuluvat kaikille lapsille. Koetaan leikin iloa yhdessä. Leikki- ja oppimisympäristöt: Lasta kiinnostavat oppimisympäristöt houkuttelevat tutkimaan, kokeilemaan ja oppimaan Oppimisympäristöt sekä leikkipaikat ja välineet on merkitty kuvin ja ne ovat lasten saatavilla. Tavaroilla on omat paikkansa ja lapset tietävät mistä ne löytyvät. Leikki ja oppimisympäristöt muotoutuvat ja muuttuvat vuoden aikana teemojen ja projektien edetessä lasten mielenkiinnonkohteiden ja tarpeiden sekä havainnoinnin ja arvioinnin mukaan. Leikki- ja oppimisympäristöjä suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa. Harjoitellaan erilaisissa ympäristöissä toimimista (sis. digitaaliset opp. ympäristöt) yhdessä lasten kanssa. Päiväkodin sisä- ja ulkotilat ovat kaikkien ryhmien käytössä harjoitellaan toiminnan porrastamista entistä paremmin. Retkeilyä niin lähialueille kuin vähän kauemmaskin luontoon sekä rakennettuun ympäristöön lisätään tänä toimintakautena ajatuksena koko Helsinki oppimisympäristönä. 7
Lasten osallisuus Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Esimerkkejä siitä, miten osallisuus näkyy arjessamme: Lasten haastattelut ja itsearvioinnit Äänestäminen ja sen harjoitteleminen Teeman valinta, yhteisten sääntöjen sopiminen ja kaveritaitojen harjoitteleminen Lasten omat esitykset ja lasten suunnittelemat jumpat Lapset osallistuvat leikkiympäristöjen suunnitteluun Systemaattinen havainnointi arjessa Olennaista osallisuuden toteutumisessa on oikeanlainen tapa olla vuorovaikutuksessa lasten kanssa Vuorovaikutusta harjoitellaan yhdessä pienissä ja isommissa ryhmissä ikä- ja kehitystasoisesti Tartutaan lasten aloitteisiin ja puheenaiheisiin arjessa Lapsia kuullaan ja heidät kohdataan sensitiivisesti Iloitaan onnistumisista ja oppimisesta yhdessä lasten kanssa 8
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Toimintakauden tavoitteet Toimintamme perustuu lasten vahvuuksille. Lasten vahvuudet tunnistetaan, niistä keskustellaan ja niitä hyödynnetään oppimisen voimavaroina. Tänä toimintakautena panostamme erityisesti osallisuuden lisäämiseen sekä pedagogisen dokumentoinnin ja arviointikäytäntöjen kehittämiseen. Toimimme pedagogisin perustein muodostetuissa erilaisissa toiminnallisissa ryhmissä. Toimintamme perustuu teematyöskentelyyn ja erilaisiin projekteihin. Teemat ja projektit elävät ja kehittyvät vuoden aikana lasten mielenkiinnonkohteiden ja aloitteiden mukaisesti. Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Keväällä molemmissa päiväkodeissa tehtiin sadutusprojektit ja syksyllä toteutettiin yhteiset satuhetket Pohjois- Haagaan kirjaston kanssa. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä. (Tupa-tavoite 2017) Lassi-Niityssä perheet saivat osallistua toiminnalliseen Vasuista vauhtia-tapahtumaan 5.9.2017. 10
Pedagoginen dokumentointi ja arviointi PEDAGOGISEN DOKUMENTOINNIN JA ARVIOINNIN VÄLINEITÄ/KÄYTÄNTÖJÄ Viikkokirjeet, kasvun kansiot, valokuvat Tabletit, digitaaliset kuvakehykset, digikamerat Tarinat ja sadutus, teeman ja projektien dokumentointi (esim. käsitekartat), lasten työt Asiakastyytyväisyyskyselyt ja saadut palautteet Yksikön toimintasuunnitelma ja ryhmien toiminnan suunnitelmat Havainnointi ja lasten vasut Lasten omat arvioinnit (esim. viikon/päivän/toimintahetken kivoin juttu) Itsearvioinnit, tiimien toiminnan arvioinnit Arviointi tapahtuu mm. päivittäin, viikoittain, erilaisten projektien yhteydessä sekä toimintakauden eri vaiheissa, tiimipalavereissa, pedagogisissa kokouksissa ja kehityskeskusteluissa MITÄ ARVIOIMME ERITYISESTI TÄNÄ TOIMINTAKAUTENA (PERUSTUVAT ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN) Onko toiminta pedagogisesti perusteltua ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista? (vuorovaikutus, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, oppimisympäristöt) Lapsen vasu-prosessin toimivuutta Toiminnallisten ryhmien tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta Osallisuuden toteutumista sekä pedagogisen dokumentoinnin ja arvioinnin käytäntöjä 11