HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jokaisen organisaation jäsenen, niin esimiehen kuin työntekijänkin täysimittaisen panoksen. Henkilöstöjohtamisen ja erityisesti ikäjohtamisen merkitys korostuu. Henkilöstöjohtaminen on jokaisen esimiehen yksi keskeisemmistä tehtävistä. Henkilöstölähtöisen kehittämisen merkitys korostuu, kun talouden tasapainottamiseksi haetaan uusia tapoja ja malleja eri työprosessien hoitamiseen. Henkilöstöstrategia, joka on osa kaupungin kokonaisstrategiaa, on kaupungin tahdonilmaus siitä, millaista henkilöstöpolitiikkaa palvelujen järjestäjänä kaupunki harjoittaa saavuttaakseen asettamansa tavoitteet. Lieksan kaupungin henkilöstöstrategian perusarvoja ovat: yhteistyön ilmapiiri - Lieksa on kotikaupunkimme toiminta on taloudellista, tehokasta ja laadukasta toimintatapa on osallistava Lieksa on oikeudenmukainen ja turvallinen työnantaja Strategian taustalla on positiivinen käsitys henkilöstöstä, joka on vastuuntuntoinen ja haluaa tehdä hyvää työtä. Toimintaympäristön muuttuessa kaupunki joutuu välttämättä sopeuttamaan toimintojaan. Henkilöstöpolitiikan kannalta sopeuttaminen voidaan toteuttaa avoimen ja laajan yhteistyön ja positiivisen asenteen kautta. Henkilöstökertomus kuvaa kaupungin henkilöstövoimavarojen määrää, laatua, kustannuksia ja kaupungin henkilöstöstrategian toteutumista. HENKILÖSTÖ Strategisina tavoitteina on ohjata henkilöstövoimavarat vastaamaan toimintaympäristön muutosta. Haasteina ovat sopeuttaminen, henkilöstön ikääntyminen, henkilöstörekrytoinnissa kohdattavat haasteet, ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito ja jatkuvan muutoksen hallinta. Ammattitaidon kehittämiseen liittyvään henkilöstön täydennyskoulutukseen tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta. Suunnitelmallisuus lisääntyy erityisesti kokonaisvaltaisen henkilöstösuunnittelun kautta. Lieksan kaupungin palveluksessa tehtiin vuoden 2014 aikana 746,53 henkilötyövuotta (lukumäärästä on vähennetty kaikki poissaolot ja loma-ajat. 1
SEURAAVAAN TAULUKKOON ON KOOTTU TIETOJA PALVELUKSESSA OLEVAN HENKILÖSTÖN MÄÄRISTÄ 31.12. 2002 31.12.2014. Vuosi Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä 2002 857 84 187 35 1 163 2003 848 73 175 20 1 116 2004 798 55 152 5 1 010 2005 793 74 193 5 1 065 2006 776 71 144 0 991 2007 760 86 146 4 996 2008 761 88 140 6 995 2009 750 96 157 3 1 006 2010 750 92 155 12 1 009 2011 713 120 173 10 1 016 2012 708 135 177 6 1 026 2013 689 112 155 5 961 2014 664 143 170 5 982 Henkilöstöstrategian tavoitteiden mukaisesti palveluksessa 31.12.2014 olevan vakinaisen henkilöstön määrä on 193 pienempi kuin 31.12.2002 ja 25 pienempi kuin 31.12. 2013. Sijaisten määrä voi vaihdella vuosittain esim. sairauslomien tai harkinnanvaraisten virkavapauksien tai työlomien myötä. Määräaikaisen henkilöstön määrä on hieman noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määräaikaisuuden perusteisiin tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. 2
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN V. 2014 Palvelukeskus Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Hallintopalvelukeskus 42 8 4 0 54 Sos. ja terv.palvelukeskus 318 121 25 5 469 Sivistyspalvelukeskus 199 10 127 0 336 Tekninen palvelukeskus 88 4 12 0 104 Tilitoimisto 17 0 2 0 19 Yhteensä 664 143 170 5 982 Työvoimavaltaiset hallinnonalat erottuvat selvästi taulukossa. Sivistyspalvelukeskuksen määräaikaisen henkilöstön suuri määrä selittyy kansalaisopiston sivutoimisten tuntiopettajien määrällä. Kaikki sivutoimiset tuntiopettajat ovat määräaikaisia. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN työpäivät % säänn. Vuosityöaj. 1000 euroa % palkkakust. Kalenterivuoden työpäivät (väh. lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät). 247464 100,00 28302 100,00 Vähennetään - vuosilomat ja muut lomat 24781 10,01 2417 8,54 - terv.perusteiset poissaolot 12153 4,91 921 3,25 - perhevapaat 2475 1,00 69 0,24 - koulutus 1678 0,68 44 0,16 - muut palkalliset poissaolot 252 0,10 18 0,06 - muut palkattomat poissaolot 9890 4,00 - - + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 355 0,14 42 0,15 = tehty vuosityöaika 196590 79,44 24875 87,89 Taulukossa on kuvattu työajan jakautumista koko kaupungin tasolla. Sairauspoissaolojen prosenttiosuus on 3,25. Sairauspoissaoloissa hallintokuntien väliset erot ovat pieniä. Hallintopalvelukeskuksessa sairauspoissaoloista johtuva poissaoloprosentti on 4,26, sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa 5,56, sivistyspalvelukeskuksessa 3,40 ja teknisessä virastossa 4,08. Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta on 79,44 %, kun se vuonna 2013 oli 78,21 %. Terveysperusteisten poissaolojen jakautumista poissaolojen pituuden mukaan on kuvattu seuraavassa taulukossa. 3
TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT V. 2014 Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät % työajasta Lyhyet poissaolot alle 4 pv 2470 4-29 pv 5892 30-60 pv 1718 61-90 pv 1364 91-180 pv 2054 yli 180 pv 1229 Yhteensä 14727 4,58 Terveysperusteisten poissaolojen kokonaismäärä on pudonnut jonkin verran vuodesta 2013, jolloin poissaoloja oli 15 086 kalenteripäivää. Eniten kalenteripäiviä kertyi 4-29 päivän mittaisista poissaoloista. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE v. 2014 (vakituinen henkilöstö) Ikä vuosina Lukumäärä Miehet Naiset Yhteensä %-osuus alle 30 4 14 18 2,71 30-39 11 60 71 10,69 40-49 23 99 122 18,37 50-59 59 272 331 49,86 60-64 32 89 121 18,22 65 ja yli 0 1 1 0,15 Yhteensä 129 535 664 100,00 Keski-ikä 51,93 51,13 51,28 4
Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa samalla tasolla kuin vuoden 2013 lopussa. Noin puolet henkilöstöstä kuuluu ikäryhmään 50-59 vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden lukumäärä kertoo siitä, että eläkepoistuma tulee olemaan lähivuosina varsin suuri. Vuosittainen eläkkeelle siirtyjien määrä tulee olemaan n. 50 henkilöä. Rekrytointitarpeen suunnittelu vaatii pitkäjänteistä, hallintokuntien rajat ylittävää henkilöstösuunnittelua. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS V. 2014 Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 15 2,18 Päättyneet palvelussuhteet 52 7,55 Henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä. Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön keskimääräinen Lieksan kaupungin palveluksessaoloaika v.2014 oli 21,9 vuotta. Korkein keskimääräinen palveluksessaoloaika oli teknisessä palvelukeskuksessa 24,3 vuotta, hallintopalvelukeskuksessa 22,1 vuotta, terveyspalvelukeskuksessa 21,0 vuotta, sivistyspalvelukeskuksessa 21,9 vuotta ja alhaisin sosiaalipalvelukeskuksessa 19 vuotta. ELÄKÖITYMINEN Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 36 63,29 Osa-aikaeläkkeen alkaneet 5 61,60 Eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden keski-ikä kertoo siitä, että vanhuuseläkkeelle siirrytään pääasiassa siinä vaiheessa, kun eläköitymisikä täyttyy. Mahdollisuutta henkilökohtaisen eläkeiän hyödyntämiseen käytetään melko vähän. Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle siirtyi 25 henkilöä, joten eläköitymisten määrä on kasvussa. Osaaikaeläkkeen aloittaneiden määrä pysyi vuoden 2013 tasolla. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKELLE SIIRTYNEET V. 2014 Lukumäärä % koko henkilöstön määrästä Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 16 1,66 59,44 - osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 5 0,52 58,6 - kuntoutustuelle siirtyneitä 7 0,73 59,86 - Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 4 0,42 59,75 Taulukko kertoo selkeästi sen, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään ennen 60 ikävuoden täyttymistä. Hyvän ikäjohtamisen ja työterveyshuollon merkitys korostuu tässä vaiheessa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden 2013 aikana 24 henkilöä. 5
VARHEMAKSU JA ELÄKEMENOPERUSTEINEN MAKSU V. 2014 Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa - työkyvyttömyyseläkkeelle - yksilölliselle varhaiseläkkeelle - työttömyyseläkkeelle tai - kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Varhemaksu Eläkemenoperusteinen maksu Maksut 1000 euroa v. 2014 290 3831 1,04 Varhe-maksujen osuus palkkakustannuksista on selvästi pienentynyt viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2008 varhe-maksut olivat 473 579,10 ja vuoden 2013 319 422,61. PALKKAUKSEN RAKENNE KESKIMÄÄRIN (%-osuudet kokonaisansioista) KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit %-osuus palkkakustannuksista Tuntipalkkaiset Tehtäväkohtainen palkka (sis.erill.lisän) Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöllisen työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä Kokonaisansio keskim.euroa/kk Muutos % ed.vuoteen Miesten keskiansio /kk Naisten keskiansio /kk 91,45 77,6 90,65 92,6 84,38 - - - - - 0,86 0,04 1,11 2,44 5,4 - - - - - - - - - - 100 100 100 100 100 2323 3531 2842 6502 2205 - - - - - 2663 3759 2819 7510 2209 2290 3457 2913 6166 PALKKAUS Kunta-alalla on viisi sopimusalaa. Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin v. 2014 kuuluu 72 %. Muut sopimusalat ovat kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus ( LS) ja kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). 6
Lieksan kaupungin kokonaispalkkakustannukset vuosina 2013-2014 2013 2014 Palkat ja palkkiot 29 810 571,93 28 850 249,07 Eläkekulut 9 720 281,17 9 211 455,52 Muut henkilösivukulut 1 655 367,69 1 658 388,81 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -439 489,78-386 447,78 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 40 746 731,01 39 333 645,62 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 170 206,30 317 822,48 Henkilöstökulut yhteensä 40 916 937,31 39 651 468,10 Kokonaispalkkakustannukset laskivat alle vuoden 2013 tason, joka kertoo siitä, että toteutetut talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat olleet toimivia. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vuoden 2014 aikana toteutettu henkilöstön lomauttaminen. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT V. 2014 1000 euroa v. 2014 Työvoimakustannukset yhteensä, 39 111 josta PALKAT, josta 27 916 - vuosiloma-ajan palkat 2 417 - terveysperusteisten poissaolojen 573 palkat, netto (Kela-korvaukset vähennetty) - perhevapaiden palkat, netto 32 - muut lakisääteisten/sopimusperusteisten 62 poissaolojen palkat TYÖNANTAJAN ELÄKE-JA MUUT 10 747 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 448 -työterveyshuolto 324 - koulutus ja muu kehittäminen 96 -kuntoutus -muut yhteensä -virkistys 27 7
HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖKYKY Henkilöstön ikääntymisen ja työn kuormittavuuden vuoksi tyky-toimintaan on Lieksassa panostettu. Tyky-toiminta nähdään laajana asiana, johon kuuluvat niin työhön kuin työoloihin, työntekijään kuin työyhteisöön ja työorganisaatioon kuuluvat asiat. Henkilöstöstrategiassa todetaan kaikessa toiminnassa pidetään tyky-näkökulma mukana eli tyky nähdään osana kunkin työyhteisön arkista toimintaa. Tykytoimintaa on toteutettu ja kehitetty kaupungin tyky-ohjelman työpisteiden ohjelmien mukaisesti. YHTEISTOIMINTA Lieksan kaupungin ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välistä yhteistoimintaa toteutetaan yhteistoimintasopimuksen, suositussopimusten ja yhteistoimintaa varten säädettyjen lakien ja asetusten mukaisesti. Edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimii kaupungin yhteistyötoimikunta, jossa on neljä työnantajan ja kahdeksan henkilöstön edustajaa. Yhteistyötoimikunta piti viisi kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 41 asiakohtaa. Valtaosa yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista valmistellaan ns. yty-ryhmässä, jossa on edustajat henkilöstöhallinnosta, työterveyshuollosta, työsuojeluorganisaatiosta ja ammattijärjestöistä TYÖTERVEYSHUOLTO Lieksan kaupunki työnantajana on järjestänyt työterveyshuollon henkilöstölleen Lieksan terveyskeskuksen työterveyshuoltoyksikössä. Työterveyshuolto on järjestetty kokonaisvaltaisena työterveyshuoltona. Tämä tarkoittaa lakisääteisten palvelujen ohella myös yleislääkäritasoisten sairaanhoidon palvelujen tarjoamista. Työterveyshuollon resurssit v. 2014 ovat olleet kohtalaiset; kolmen työterveyshoitajan työpanos on ollut käytettävissä koko ajan. Lisäksi työterveyshuollossa on työskennellyt fysioterapeutti, osaaikainen (20 %) työ- ja organisaatiopsykologi ja sihteeri. Lääkärityövoimaa on ollut käytettävissä yhden lääkärin verran, toinen vakansseista on täyttämättä. Vuonna 2014 työterveyshuollon palvelut ovat jakautuneet kaikille sektoreille kaupungin organisaatiossa. Osatyökykyisten työntekijöiden uudelleensijoitusten ja osatyökykyisyyteen liittyvien kuntoutusetuisuuksien hakeminen eläkevakuuttajalta on lisääntynyt. Varsinaisen sairaanhoidon määrä on vähentynyt kolmikantaneuvottelujen ja muiden työkykyasioihin liittyvien lakisääteisten tehtävien lisääntymisen takia. Työterveyshuollon toiminta-ajatuksena on vastata työelämän haasteisiin tarjoamalla laadukkaita työterveyshuollon palveluja. TYÖOLOT Lieksan kaupunki oli mukana ns. LATU-hankkeessa, joka päättyi v. 2013. Työilmapiirimittausta ei toteutettu vuoden 2014 aikana. Henkilöstölähtöisen kehittämisen periaatteita korostettiin edelleen kaikessa toiminnassa. Henkilöstön muistamisohjeet päivitettiin vuoden 2014 aikana. Kaupunginhallituksen v. 2011 tekemän päätöksen savuttomasta kaupungista mukaiset toimenpiteet päivitettiin yhteistyötoimikunnassa ja ne päätettiin ottaa käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. 8
YHTEENVETO Henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet, jotka liittyvät henkilöstön ikääntymiseen ovat edelleenkin relevantteja. Fyysisen, psyykkisen ja ammatillisen työkuntoisuuden ylläpitämiseen tulee edelleenkin panostaa. Kaupunki joutuu varautumaan hyvin vahvasti ammattitaitoisesta työvoimasta käytävään kilpailuun eläköitymisen nopeutuessa. Hyvän ja kilpailukykyisen työnantajan kuvaa on vaalittava ja kiillotettava. Ikärakenteen myötä palvelujen kysynnässä tapahtuvaan muutokseen tulee varautua. Myös taloudelliseen asemaan liittyvät haasteet on edelleenkin pidettävä esillä. 9