TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Samankaltaiset tiedostot
1: Kenelle hanketta tehdään?

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tilauksessa tasa-arvo: sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotti 2018

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Osallisuuden seuranta ja mittaaminen

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko ja Susanna Grönberg Lopen kunta

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto

SILMÄLASIT SILMÄLASIT

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Yhdenvertaisuuskysely

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus

Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa

ESPOON KAUPUNGIN STRATEGINEN TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

#kaikkienduuni, Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja segregaatio, kokemuksia SEGLI-hankkeesta Marja-Leena Haataja

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

Yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Kyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 5 SISÄINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Kuntien tasa-arvofoorumi Turku Sinikka Mikola

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta. Case: Itä-Suomen yliopisto

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Etunimi Sukunimi Markus Seppelin. Neuvotteleva virkamies

Piirrä monta kiloa perunaa lattialla

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Kestävää kasvua ja työtä

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VAPAAEHTOISTOIMINNASSA

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Riskit hallintaan ISO 31000

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

EDUCA SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Rahoitusasiantuntija Verna Mustonen Kuhmo

Osallisuudesta potkua palveluiden kehittämiseen Päihdepäivät 2017, Sali Arkki klo

Länsi-Suomen ESR-haku

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteon tukena

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki Sinikka Mustakallio WoM Oy

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen

Esi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustokauden tilinpäätös

Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Kykyviisari muutoksen jäljillä

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa

Joensuun KAKE -hanke. Kansalaislähtöistä kaupunkikehittämistä Joensuun kantakaupungin aluella. Tampere Projektipäällikkö Mari Nupponen

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

Kykyviisari kehitteillä oleva arviointimenetelmä työttömän työ- ja toimintakyvyn muutosten arviointiin

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Transkriptio:

TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra 2016

Video Gnestan koulusta Ruotsista: https://www.youtube.com/watch?v=kxiefues1dy 2

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen hankkeissa Toimintamahdollisuuksiin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja analysointi Osallisuus ja sukupuoli Kokemukset osattomuudesta koskevat kaikkia sukupuolia Esimerkki: o Miehet: kokemus yksinäisyydestä o Naiset: mielenterveyden ongelmat Hanketoimijoilla tulee olla työkaluja tunnistaa sukupuolen merkitys ja vaikutukset 3

Tasa-arvonäkökulma parantaa hankkeiden laatua ja vaikuttavuutta Kohderyhmän erikoistarpeiden parempi tunnistaminen Hankkeiden toiminnan räätälöinti ja kohdentaminen Ihmisten näkyväksi tekeminen ja kuulluksi tuleminen Sukupuolen ohella yhdenvertaisuus Kenelle tätä hanketta tehdään Tasa-arvo mukana koko hankkeen ajan 4

Sokra tukee hankkeita tasa-arvon edistämisessä Tasa-arvonäkökulma mukana koko hankkeen ajan Hanketoimijoille opas ja muistilista Materiaaliin kannattaa palata säännöllisesti hankkeen aikana Tukee hankkeen suunnittelua, seurantaa, arviointia ja johtamista Muistilistaa voi hyödyntää hankkeessa myös ryhmäkeskusteluissa ja kokemusasiantuntijoiden kanssa 5

Linkki alussa katsottuun videoon: Gnestassa huomattiin epätasa-arvoinen tilanne tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä. Asiaan kiinnitettiin huomiota ja selvitettiin, millaiset tekijät vaikuttavat poikien huonoon koulumenestykseen ja mitkä vahvistavat tyttöjen kokemaa stressiä. Muutos tehtiin eri tasoilla ja systemaattisesti. 6

Hankkeen suunnittelu: kohderyhmä Kohderyhmää koskeva analyysi: Mitä saatu informaatio tarkoittaa sukupuolinäkökulmasta Miltä näyttää kohderyhmän ikä, koulutustaso, työkokemus, työttömyyden kesto, etninen tausta, työkyky, taloudellinen tilanne sukupuolinäkökulmasta? Millaisia eroja sukupuolten ja eri ryhmien kesken voi olla osallisuuden ja/tai köyhyyden kokemuksesta? Mistä: Tilastokeskus, Findikaattori, Hyvinvointikompassi, Teaviisari jne. Tasa-arvotiedon keskus Minna 7

Hankkeen suunnittelu: toimintaympäristön analyysi Hankkeen fyysinen toimintaympäristö: tilat, välineet, ohjaajat, aukioloajat jne Hankkeen sisäinen toimintaympäristö: hankkeen toimintaidea, toimintaan ja kohderyhmään kuuluvat ennakko-oletukset, stereotypiat ja normatiiviset asenteet Miten hankkeen fyysistä toimintaympäristöä on arvioitu eri käyttäjien näkökulmasta? Millaisia sukupuoliin liittyviä normeja ja stereotyyppisiä oletuksia liittyy hankkeen toimintaan ja toimintaympäristöön? 8

Hankkeen suunnittelu: tavoitteet Tasa-arvotavoitteet konkretisoivat hankkeen tasaarvonäkökulman Myös muissa tavoitteissa on huomioitava sukupuoli Millaisia sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä konkreettisia tavoitteita hankkeessa on eritelty? Millaisia toimenpiteitä hankkeessa on kirjattu sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi? 9

Hankkeen toteuttaminen: Toiminta Tasa-arvonäkökulma mukana systemaattisesti toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa: Pystyvätkö kaikki osallistumaan? Millä kielellä toimitaan? Esteettömyys Läsnäolo Hankkeen viestinnässä esiin erilaisia ihmisiä Ohjausryhmän kokoonpanon tulee edustaa hanketta 10

Hankkeen toteuttaminen: henkilökunnan koulutus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta tulee olla riittävästi ja säännöllisesti Hankkeessa yhteinen tieto ja ymmärrys tasaarvonäkökulman edistämisestä Onko henkilökunnan asiantuntemus ja osaaminen hankkeen sukupuolten tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseksi ja sukupuolten tasa-arvoa edistävän hanketoiminnan varmistamiseksi kartoitettu? Onko hankkeen henkilökunnalla mahdollisuus keskustella sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista? 11

Hankkeen toteuttaminen: johtaminen Hankkeen johtaminen keskiössä tasa-arvonäkökulman toteuttamisessa Systemaattinen seuranta kokouksissa ja kehittämispäivissä Asiantuntemusta ja vastuuta aiheesta tulee jakaa hankkeessa eri toimijoille Kirjataanko hankkeen väliraportointiin ja seurantaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustuloksia? Millä tavalla eri ryhmien edustus on mukana hankkeen ohjausryhmässä? Onko ohjausryhmään pyydetty organisaatioista nais- ja miesedustus? 12

Hankkeen toteuttaminen: seuranta ja arviointi Indikaattorit linjassa hankkeen tavoitteiden (tasaarvoerityiset ja muut) kanssa o Esim. naisten/miesten ja transihmisten määrä toiminnassa Laadullisia arvioita -> tietoa kohderyhmän kokemuksista Millaisia seurantaindikaattoreita sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden seurantaan hankkeessa on? Miten hanke on onnistunut purkamaan naisiin/miehiin/sukupuolivähemmistöihin liittyviä stereotyyppisiä oletuksia? 13

Tasa-arvotyön tuloksena Millaista uutta tietoa ja kokemuksia hankkeen sukupuolten tasa-arvotyö toi sekä sukupuolten tasaarvon että yhdenvertaisuuden näkökulmasta köyhyyden torjunnan ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen kentälle? 14

Tasa-arvotyön tuloksena hankkeen laatu paranee Vantaan kaupungin Petra-projektissa kerättiin asiakkaista sukupuolijakauman ohella muuta tietoa osallistujien ikäjakaumasta, äidinkielestä ja koulutustasosta. Tietoja ei raportoitu ESR-raportointiin, mutta sitä hyödynnettiin esimerkiksi projektin toimintojen suunnittelussa. Kerätyn tiedon perusteella saatiin ajantasaista tietoa osallistujien sitoutumisesta (esimerkiksi alle 20-vuotiaiden miesten sitoutuminen oli heikointa) ja projektiin osallistumisen kestosta. Näitä tietoja hyödynnettiin yritysyhteistyössä mm. oppisopimuspaikkojen kartoittamisessa. 15