Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia ajatuksiaan Oppilas ymmärtää mitä merkitystä perusteluilla on omien mielipiteiden tukena Oppilas osaa ottaa vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään Oppilas oppii aktiivisen kuuntelijan taitoja Oppilas rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin Oppilas oivaltaa omia vaikuttamisen mahdollisuuksia Tuntikuvaukset Ensimmäinen tunti Aloitimme jakson kertomalla kukin omasta henkilökohtaisesta esineestä. Jokainen sai omalla vuorollaan kertoa, miksi oli valinnut juuri kyseisen esineen ja mitä se hänestä kertoo ihmisenä. Tässä harjoituksessa huomasi, että tämän ikäisten (4lk.) ajattelu on vielä hyvin käytännönläheistä. Yleistäen sanoen he eivät vielä kykene ajattelemaan asioita moniulotteisesti. Tämä harjoitus toimi kuitenkin hyvänä lämmittelynä ja hyvien tapojen (kuuntelu, selkeällä äänellä puhuminen) kertaushetkenä. Jatkoimme tuntia mielenkiintoisella ongelmanratkaisu-tehtävällä (Liite 1). Luokka jaettiin puoliksi. Yhdessä ryhmässä oli noin 10 oppilasta. 10 oppilaan ryhmä sai ratkaistavakseen ongelman - 1-ryhmä: Teidän tulee yhdessä päättää mihin ryhmänne lähtee kevätretkelle. (Rahaa retkeen teillä on käytettävissä 1200 euroa.) /
2-ryhmä: Teidän tulee yhdessä päättää millaisia pelejä, palloja, hyppynaruja ym. välineitä luokkaanne hankitaan. (Rahaa hankintoihin teillä on käytettävissä 100 euroa.) Se puoli luokasta, jolla ei ollut ongelmaa ratkaistavana, sai toimia tarkkailijan roolissa. Tarkkailijoille nimettiin oma henkilökohtainen tarkkailtava, jota hän seurasi havainnointilomakkeen avulla (Liite 2). Ensimmäisellä ryhmällä oli vielä vaikeuksia toteuttaa hyvän keskustelun piirteitä, mutta toisella ryhmällä harjoitus meni jo loistavasti. Puheenvuorot jakautuivat luonnollisesti ja tasapuolisesti. Lapset saivat tunnin päätteeksi nähdä, millaista palautetta he olivat tarkkailijalta saaneet. Toinen tunti Toisella tunnilla kokeilimme opetusharjoittelijaparini Juha Hintikan kanssa yhteisopetusta. Käsittelimme lasten kanssa vaikuttamista käsitteenä ja lapset valmistivat kaupunginjohtajalle kysymyksiä. Tästä Juha kertoo omassa osuudessaan lisää? Kolmas ja neljäs tunti Kolmannella ja neljännellä tunnilla keskityimme hyvään kuuntelijaan ja esiintyjään. Lapsilta tuli todella hienoja kommentteja hyvän kuuntelijan ja esiintyjän ominaisuuksista. Esimerkiksi: Kuuntelija ei keskeytä. Kuuntelija katsoo puhujaa. Kuuntelija pyrkii ymmärtämään Esiintyjästä he sanoivat muun muassa, että: Sanoo asian tarkasti. Tietää mistä puhuu. On rohkea. Kuuntelijan roolia harjoittelimme siten, että valitsimme yhteisen keskustelun aiheen (eläimet). Kokeilimme miltä tuntuu puhua siten, että toinen selostaa omaa tarinaansa samaan aikaan, vaikka hänen tulisi kuunnella. Sen jälkeen kuuntelija aidosti keskittyi puhujaan ja kuunteli häntä keskittyneesti. Kuuntelijaa ikään kuin testattiin siten, että hänen tuli mahdollisimman tarkkaan muistaa mitä puhuja sanoi ja kertoa ne asiat uudelleen. Esiintyjän roolia harjoittelimme siten, että laitoin näytille useita pikkuesineitä. Esineistä tuli valita yksi, joka kuvaa itseä keskustelijana. Tämän esineen kautta tuli pienryhmässä kertoa millainen esiintyjä itse on.
Viides tunti Viidennellä tunnilla valmistauduimme kyselytilaisuuteen, jossa vieraanamme oli Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderson. Käsittelimme teitittelyä ja hyviä käytöstapoja yleisestikin. Opetusharjoittelija Juha Hintikka toimi kaupunginjohtajan tuuraajana, jolle oppilaat saivat esittää kysymyksiään. Kuudes tunti Kyselytunti, josta muodostui todella mukava tilaisuus. Oppilaat osasivat upeasti toteuttaa aidossa tilanteessa taitoja, joita olimme harjoitelleet: kysymyksen esittäminen, katsekontakti, kuuntelun ilmaiseminen ja kohteliaat käytöstavat. Valitettavasti kaikki oppilaat eivät ehtineet kysymyksiä esittää. Lopuksi Lasten kanssa keskustelutaitojen harjoitteleminen oli mielenkiintoista. Minulle oli tärkeää saada kokemuksia tämän ikäisten ajattelumaailmasta ja tavoista toimia ryhmässä. Mielestäni on tärkeää, että lasten kanssa käsitellään vaikuttamiseen liittyviä asioita. Vaikuttamisen ja vuorovaikutustaitojen tulisi mielestäni olla kiinteästi mukana lasten arjessa luonnollisena osana, jottei se jää lasten mieliin vain joillekin kuuluvana tehtävänä.
Liite1 Ohjeistus 1. Ryhmänne (puolet luokasta) saa ongelman ratkaistavaksi. 2. Teillä on 5 minuuttia aikaa tehdä lopullinen päätös ratkaisusta. 3. Kun päätös on tehty, ryhmänne esittelee sen muille. * Jokaisella on oma salainen tarkkailija. * Tarkkailija antaa kirjallista palautetta. * Osien vaihto. Muistathan kohteliaat ryhmässä toimimisen tavat! Tsemppiä ratkaisujen tekoon!
Liite 2 Palautetta ongelmanratkaisutehtävästä: - Kirjoita selkeästi tekstikirjaimilla! - Muista antaa palautetta ystävällisesti! Käsiteltävä aihe/ ongelma: Palautteen antaja: Palautteen saaja: Mielestäni vaikutit ryhmän päätöksentekoon esittämällä omia ajatuksiasi: Mielestäni esitit hyviä kysymyksiä muille ryhmän jäsenille: Mielestäni otit kantaa toisten esittämiin asioihin: Mielestäni perustelit omia mielipiteitäsi: Hyvin usein Usein Melko usein Toisinaan Et ollenkaan Osoitit eleilläsi (katse, nyökkäykset jne.) kuuntelevasi toisia: Hyvin usein Usein Melko usein Toisinaan Et ollenkaan Haluaisin sanoa sinulle vielä, että