Orgaaniset täydennyslannoitteet luomuviljelyyn Hollola

Samankaltaiset tiedostot
Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Luomuviljely ja lannoitus Mustiala

Ecolan Agra MR

Luomuviljely ja -lannoitus Mustiala

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Maatalouden tuki-info tilaisuus Kivijärvi Satu Lehmus Ecolan Oy. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Ravinteiden kierrätys

LANNOITUS LUOMUOHRAN VILJELYSSÄ LUOMUMALLASOHRASEMINAARI, VIKING MALT HOLLOLAN HIRVI

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Novarbo luomulannoitteet

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Peltokuivatuksen tarve

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

RaHa-hankeen kokemuksia

Kuminan perustaminen suojakasviin

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Ruis ja vehnä luomussa

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Hamppu viljelykiertokasvina

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Maan kasvukunnon hoito

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Luomutuotannon kannattavuus

Peltohavaintohanke vesienhoidon näkökulmasta

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomutilojen tukikoulutus

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Maan kasvukunnon korjaaminen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Kylvö suoraan vai suojaan?

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

BOREALIN LAJIKKEET 2016

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kasvinviljelytila Lahdessa

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Ravinnekierto ja lannankäyttö MMM Jukka Kivelä Projektitutkija, tohtorikoulutettava

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Transkriptio:

Orgaaniset täydennyslannoitteet luomuviljelyyn 12.12.2017 Hollola MMM Jukka Kivelä Tohtorikoulutettava http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/ Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 1

Lannoitus luomuviljelyssä orgaaniset seoslannoitteet Kierrätys luomussa ja viljavuuden hoitaminen Ecolan Agra lannoitteet ja niiden raaka-aineet Lihaluujauholannoitteet viljoilla Hyvä sato kokeen tuloksia Mikrobien hyödyntäminen ja tuotteistaminen Tutkimus- ja kehittämistyötä maataloustieteiden laitoksella11.12.2017 Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 2

Luonnonmukainen lannoitus perustuu moneen tapahtumaan Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 3

Kuivatus, salaojat ja hyvät piiriojat, koska sadanta on Suomessa suurempaa kuin haihdunta Happamuuden säätely, maaperä on hapanta, biol. N-sidonta tarvitsee vähintään ph 5,5, hyvä 6,5 Maan elävyyden ylläpitäminen Maan viljavuuden hoitaminen 1. orgaanisen aineksen lisääminen (lanta, kasvimassa, runsas juuristo etenkin nurmikasveilla, orgaaniset maaparannusaineet) 2. pieneliöstön toiminnan tukeminen (ph, maan muokkaus, orgaaninen lannoitus, maanparannusaineet kuten kalkki, kivijauheet, biotiitti, apatiitti) 3. biologinen typensidonta (palkokasvit, apila, nurmipalkokasvit), mykorritsat, assosiatiivinen typensidonta Maan rakenteen hoito (ei painavia koneita märälle maalle, humus parantaa maan rakennetta) Viljelytekniikka ja maan käsittely (muokkauksen ja viljelykierron yhdistäminen, kyntö välillä mielellään kuivaan aikaan kesällä, välillä kasvipeitteinen) Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 4

Ecolan Agra tuotteiden hinnasto 2018 helmikuun loppuun asti Valmistajan nimike GTIN-koodi Tuote Pakkaus Tehdashinta alv 0% AGRA842_700 6430068340017 Ecolan Agra ORGANIC 8-4-2 orgaaninen lannoite AGRA844_700 6430068340024 Ecolan Agra ORGANIC 8-4-4 orgaaninen lannoite AGRA848_700 6430068340031 Ecolan Agra ORGANIC 8-4-8 orgaaninen lannoite AGRA1300_700 6430068340048 Ecolan Agra ORGANIC 13-0-0 verijauholannoite 700 kg 266,00* 700 KG 335,00 700 KG 425,00 700 kg 848,00 AGRA_KSUS_700 6430068340055 Ecolan Agra Kaliumsulfaatti 700 kg 830,00 AGRA_PATENTTIK ALI_700 6430068340062 Ecolan Agra Patenttikali 700 kg 640,00 Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 5

Ohrakokeen kylvö 2015 Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 6

Agra lannoitteiden raaka-aineet 1) Lihaluujauho sis. N tot. 8 %, N liuk. 2,5 %, P tot 5,5 %, P vesiliuk. 0,15 %, K 0,5%, Ca 12-13 %, kuiva-ainepit. 98 % 2) Kananlanta, 4-1-2, väh. 6 % merkintäaineena (asetuksen määräys) 3) Vinassi 4) Kaurankuorijauho 5) Kaliumsulfaatti 6) Verijauhe Lannoitteet valmistaa Ecolan Oy käyttäen Honkajoki Oy:n (hyväksytty sivutuotteiden käsittelijä) valmistamaa lihaluujauhoa Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 7

Lihaluujauholannoitus kauralla Tulokset perustuvat MTT Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla vuosina 2000-2003 tehtyyn lannoitustutkimukseen. Tuloksista on julkaistu vertaisarvioitu raportti Meat bone meal as fertiliser for barley and oat (Chen et al. 2011, Agricultural and Food Science, vol. 20, nro 4). Tutkimuksen tuloksista on julkaistu myös kaksi opinnäytetyötä Kivelä 2007 ja Chen 2009. Sato kg/ha 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 60 90 120 N kg/ha Y3 Lihaluuj. Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 8

Valkuainen, % Kauran valkuaispitoisuus 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0 60 90 120 N kg/ha Y3 Lihaluuj. Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 9

Jälkivaik. sato kg/ha Lannoituksen jälkivaikutus 3. koevuoden jälkeen (koe oli samassa paikassa koko ajan) 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 60 90 120 N kg/ha Y3 Lihaluuj. 12.12.2017 Dept. of Agricultural sciences 10

Sato kg/ha Ohran sato 2000-01 EP tutkimusasemalla 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 60 90 120 N kg/ha Y3 Lihaluuj. Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 11

Hyvä sato koe 2012 Mallasohra, lajike Streif, kasvusto vaatimaton, mutta aika tiheä (600 itävää siementä /m2), hyvä sato ja talouskilpailun voitto (tavanomainen ruis tuotti samassa kokeessa noin 10 000 kilon sadon) Lannoitus 930 kg Novarbo Viljo 8-5-1, joka sisälsi noin 75 kg N ja esikasvina härkäpapu (lannoitteen hinta 245 /t vuonna 2012) Kaksi rikkaäestystä, toisella kerralla kylvettiin nurmen siemenen aluskasviksi (mailasseos + pa) Puinti elokuun 21 päivä, sato kuivaa, 17 % Sato 6000 kg/ha, sadon arvo 2280,- + tuet (luomumallasohran hinta 380 /t) Luomuohran viljelyssä tärkeää nopea kasvuun lähtö ja riittävä ravinnemäärä heti keväällä Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 12

Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 13

Barley yield (kg/ha) Ohran sato 2000-2001 3. eri typpitasolla 5000 fertiliser 0 Pellon Y3 20-3-9 MBM 7-5-1 4000 3000 2000 Rocket rehuherne, tiheä kasvusto, kauraa ei näy vaikka Kylvettiin 15 kg/ha. Ohdakepesäkkeitä. 1000 0 0 60 kg/ha 90 kg/ha 120 kg/ha Nlevel Error bars: +/- 1 SE Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 14

Orgaaniset lannoitteet mallasohralla tilakokeessa Harbinger ohra, N 40 kg/ha, esikasvina ohra, kylvö 26.5., 5 koealaa lannoituksesta, 500 metriä pitkät koelohkot Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 15

Mallasohran sato Viikin koetilalla tehdyssä lannoituskokeessa 2015 M1 (mineraali, 80 kg N) M2 (mineraali, 160 kg N) V2 (Viljo 7-4 -1, 160 kg N) k -V2 (kana -Viljo 5-3 -2, 160 kg N) k -V1 (kana -Viljo 5-3 -2, 80 kg N) Arvo2 (Arvo 4-1 -2, 160 kg N) Arvo1 (Arvo 4-1-2, 80 kg N) V1 (Viljo 7-4 -1, 80 kg N) 0 (0 -ruutu) Lannoitus Sato, kg/ha keskihajonta M1 6526 295 M2 6492 491 V2 5769 432 k-v2 5742 168 k-v1 5553 544 Arvo2 5501 546 Arvo1 5406 628 V1 5342 367 0 4443 150 Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 16

Mikrobituotteiden kehittäminen luomulannoitteiksi Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 17

Kaura, lannoitettu Agralla ja mikrobeilla kesällä 2017 Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 18

Lihaluujauhon käyttö orgaanisena lannoitteena Tutkimustyötä tehty HY maataloustieteiden laitoksella vuodesta 2005 lähtien Julkaistu 2 tieteellistä artikkelia, 3 opinnäytetyötä ja useita artikkeleita ammattilehdissä Hyvä sadon koe 2009-2015 Koetoimintaa kasvihuoneissa, kentällä ja tiloilla Intiassa koe tiloilla ja tutkimuslaitoksissa Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 19

Tutkimus ja tuotekehitys Lihaluujauholannoitteisiin liittyvää tutkimusta: HY, SBL astiakoe 2007-08, Priit Tammeorg gradu -10 PETLA, tärkkelysperunan lannoitus, 2006-2008 PETLA, luomutärkkelysperunan lannoitus ja lajikkeet, -07-09 MTT, E-S, luomurypsin lannoitus, 2006-2008 SjT, sokerijuurikkaan lannoituskoe, 2008-2010, Marko Syvänen gradu, 2011 ESBIO, MTT Etelä-Savo 2009-2011, sivutuotelannoitteet VIPU, MTT Etelä-Savo 2009-2011, vipuvoimaa erikoiskasvien viljelyyn MTT, Ylivainio ja Turtola, Jokioinen, lihaluujauhon fosforin liukoisuus, 2003-09 HY, Kivelä ja Mäkinen, Viljo lannoitus ja biohiili, 2010-2011, opinnäyte Johannes Mäkinen, 2013 Viljo lannoitteiden lannoitusvaikutus mallasohralla, 2014-15 Lisäksi aiheesta on julkaistu 2 opinnäytetyötä ja useita tutkimusraportteja sekä useita lehtiartikkeleita sekä 2 tieteellistä artikkelia Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 20

Kiitos mielenkiinnostanne! Jukka Kivelä, Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos, agroekologian osasto, Ekosovellus tmi Beras Implementation hanke, 2010-2013 Lihaluujauhon käyttö lannoitteena jatko-opinnot (2 julkaisua), 2007- jatkuvat edelleen HYKERRYS hanke, kierrätyslannoitteiden tilamittakaavan käyttökoe, 2016-2019, Ecolan tuotteiden testaus ja kehittäminen Palopuron symbioosi agroekologinen toimintamalli maatalouteen, Raki 1 ja Raki 2 -hankkeet Kuituliete hanke, metsäteollisuuden käsiteltyjen ravinnekuitujen maanparannuskäyttö, Tyynelän Maanparannus Oy, Soil Food Oy ja Metsäteollisuus ry, 2015-2017 Metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttö maanparannusaineina, yhteistyössä Humuspehtoori Oy:n kanssa Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 21

Dept. of Agricultural sciences 12.12.2017 22