Terveys muuttuvassa ympäristössä TERVE! s. 48 61
Ihminen muokkaa ja muuttaa ympäristöään Muutokset välttämättömiä myös terveyden kannalta (esim. pellot, laitumet, vesijohto ja viemäröintijärjestelmät ) Muutokset voivat olla positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttavia Muutosnopeus ja laajuus järkyttävät luonnon tasapainoa suuria ongelmia myös ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille Ihmisen aiheuttamiin muutoksiin ja ongelmiin, voidaan myös vaikuttaa ihmisen toimin korjata, vähentää, elvyttää ympäristöä mm. yhteisin sopimuksin
Mikä muuttaa ilmastoamme? Maapallo lämpenee itsestään pikkuhiljaa Ihmisen toiminta nopeuttaa tätä fossiiliset polttoaineet hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut lämmittävät maapalloa estämällä lämmön poistumisen avaruuteen pienemmäksi pilkottuna kaikki turha kulutus (energia, ruoka, kulutustavarat )
Mihin kaikkeen ilmastonmuutos voi vaikuttaa?
Miten se kaikki taas voi vaikuttaa terveyteemme?
Ääriilmiöt säässä: Myrskyjä, rankkasateita, pitkiä hellejaksoja, kuivuutta, tulvia, mutavyöryjä, metsäpaloja VESI Ilmakehä lämpenee ja merivedet lämpenevät VESI Kuivat ja trooppiset alueet kuivuvat VESI ja RAVINTO Jäätiköt alkavat sulaa VESI Pohjoisten alueiden kylmät kaudet pienenevät ja lämmin kausi pitenee satokausi voi täällä jopa parantua RAVINTO
Keinoja pysäyttää/ hidastaa ilmastonmuutosta? 1. 2. 3. 4. 5. WHO:n terveyden edistämisen periaatteet: Lainsäädäntö mm. ympäristöverot, joukkoliikenteen tukeminen Tiedon ja valistuksen lisääminen mm. tutkimus ja uudet energianlähteet, ekotehokkaat laitteet, kuluttajien valistaminen Ympäristön suunnittelu mm. joukkoliikenteen hyvä suunnittelu, viheralueita suurkaupunkien keuhkoina Kohdennettu terveydenhuolto? (Valistusta erityisesti rikkaille länsimaille?) Yhteisöjen tukeminen? Luodaan yhteisöjä, jotka saadaan toimimaan ekologisemmin ja vähentämään kulutusta yhdessä (Kankaan alue?, kampanjat koululaisille kierrätyksestä)
Puhdas vesi on terveyden edellytys sanitaatio = keinot, joilla pyritään keräämään ihmisen ulosteet, virtsa ja jätevedet tavalla, jolla ne eivät vaaranna terveyttä tai ympäristöä ehkäistään loisten ja ulosteiden avulla tarttuvia tauteja Vesijalanjälki = kokonaisvedenkulutuksen mittari (talousvesi, tuotaantoon kulutettu piilovesi) Suomessa ei vesipulaa, mutta suuri osa on piiloveden kulutusta (suomalaisten tuotteiden suosiminen!) Tilanne Suomessa laaja ja hyvä talous ja jätevesijärjestelmä laadukas vesijohtovesi ja hyvät pohjavesivarastot uimavedet (sinileväongelmat, syanobakteerit, kuumina kesinä)
Puhdas ruoka Suomessa tuotetaan kansainvälisestikin vertailtuna puhdasta ja turvallista ruokaa lähtökohtana EU: n elintarvikelainsäädäntö pellolta pöytään periaate: Evira valvoo kotimaassa tuotetun ruoan kaikkia elintarvikeketjun vaiheita ulkomailta tuotuja elintarvikkeita valvoo myös Tullilaboratorio
ruoan tai juomaveden mukana elimistöön kulkeutuneet mikrobit tai niiden tuottamat myrkyt tai myrkylliset sienet tai kasvit voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksiä oireina vatsakivut, ripuli ja oksentelu terve aikuinen toipuu tavallisesti muutamassa päivässä, mutta voi olla vaarallinen mm. pienille lapsille, raskaana oleville ja vanhuksille voidaan ehkäistä hyvällä hygienialla (käsi ja keittiöhygienia, oikeat ruoanvalmistus ja säilytystavat)
Puhdas ruoka ympäristömyrkkyjä ravinnossa aikaisempaa vähemmän voivat aiheuttaa mm. kehityshäiriöitä, heikentää immuunipuolustusta ja altistaa syövälle asetettu saantirajoituksia (Evira) eri kalalajeja vaihdellen, suurikokoisten petokalojen syönnin välttäminen, riskiryhmille tarkemmat syöntirajoitukset (dioksiini ja metyylielohopeariski) öljysiementen turvallinen päivittäinen käyttömäärä aikuisilla noin 15 g eli 2 rkl (alumiini, nikkeli, kadmium ja arseeniriski)
kestävä ruoantuotanto ja kulutus tukevat terveyttä ja hyvinvointia ekologinen kestävyys: luonnonvarojen tehokas käyttö ja kierrätys sekä uusiutuvien luonnonvarojen ja energialähteiden käyttö (esim. luomuviljely, lähiruoka, ruokahävikin pienentäminen ja punaisen lihan korvaaminen kala ja kasvisravinnolla) taloudellinen kestävyys: sopeutuminen maailman talouden muutoksiin, ruuan hinnan määräytyminen, reilun kaupan tuotteet kulttuurinen kestävyys: ruokakulttuurien tunteminen ja arvostaminen sosiaalinen kestävyys: aliravitsemuksen ja lihavuuden vähentäminen