PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

Transkriptio

1 PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn maan pinnalle, mutta samalla estäen maapallon lämpösäteilyä karkaamasta suoraan avaruuteen. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon pintalämpötila olisi noin -18 C, mutta kasvihuonekaasujen ansiosta tuo lämpötila onkin +14 C. Luonnollisen kasvihuoneilmiön takia saamme näin nauttia keskimäärin yli 30 astetta korkeammasta lämpötilasta kuin ilman sitä. Kasvihuoneilmiö kuuluu siis luonnon järjestykseen, ja sen ansiosta maapallon lämpötila on elämälle suotuisa. Maapallolla kasvihuoneen lasikaton tehtävästä huolehtivat ilmakehän kasvihuonekaasut, joista tärkeimpiä ovat vesihöyry ja hiilidioksidi. Nämä kaasut sieppaavat valtaosan, noin 90 %, maanpinnan ja merien lähettämästä lämpösäteilystä. Kasvihuonekaasut Tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H 2 O), hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O) ja otsoni (O 3 ). Kasvihuonekaasuilla molekyylin rakenne on sellainen, että ne kykenevät imemään lämpösäteilyä tietyillä aallonpituuksilla. Kasvihuonekaasumolekyyli voi muuttaa saamansa energian uudelleen säteilyksi, jolloin osa säteilyn energiasta palaa takaisin maan pintaa lämmittämään. Osa maahan osuvasta auringon säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen, osa jää lämmittämään ilmakehää. Kasvihuonekaasut päästävät valon läpi, mutta estävän lämmön poistumisen avaruuteen. CO 2 N 2 O NH 4 Ilmakehä Ihmisen toiminta tuottaa lisää kasvihuonekaasuja monin eri tavoin hmiskunnan päästöt lisäävät ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää koko ajan voimistaen samalla luonnollista kasvihuoneilmiötä. Tämän seurauksena maapallon keskilämpötila nousee ja se aiheuttaa ilmastossa muutoksia, jotka ilmenevät eri tavoin eri alueilla. Hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin määrät ovat kasvaneet viimeisten parin vuosisadan aikana. Sitä ennen pitoisuudet säilyivät lähes muuttumattomina tuhansia vuosia. Edellä lueteltujen kaasujen lisäksi ihmiset ovat tuottaneet ilmakehään kokonaan uusia, siellä luonnostaan esiintymättömiä kaasuja, esimerkiksi halogenoituja hiilivetyjä.

2 Miten Suomen ilmasto muuttuu? Suomessa lämpenemisen arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin koko maapallon keskimääräinen lämpeneminen. Muutokset tulevat olemaan suurempia talvella kuin kesällä. Sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. hyvin alhaiset lämpötilat tulevat harvinaistumaan ja kesäiset hellejaksot yleistymään rankkasateiden oletetaan voimistuvan Lämpenemisen ohella sademäärien arvioidaan kasvavan etenkin talvella. Lumipeiteaika lyhenee ja routakerros ohenee Muutoksia tuulisuudessa ja myrskyjen esiintymisessä Miten vaikutukset näkyvät? Monet ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa ja etenkin vaikutusten suuruuden arvioiminen täysin mahdotonta. Vesivarat Lämpötilan kohoaminen ja sateisuuden muutokset lisäävät paikoittain ravinteiden ja saasteiden huuhtoutumista vesistöihin, millä on kielteisiä vaikutuksia veden laatuun. Lisääntyneiden rankkasateiden takia tulvariski pahenee. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu edistää merten happamoitumista haitallista esim. koralleille Veden saatavuus paranee korkeilla leveysasteilla ja paikoin kosteassa tropiikissa, mutta vähenee eräillä keskileveysasteiden ja tropiikin kuivilla alueilla, joista osaa vaivaa jo nykyään vesipula. Ravinnon tuotanto Kasvukauden pidentyminen ja lisääntynyt ilman hiilidioksidipitoisuus lisäävät kasvisatoja tiettyyn rajaan asti, mutta ilmaston lämpeneminen, kuivakausien ja tulvien lisääntyminen lisäävät kasvintuholaisten määrää ja aiheuttaa nykyistä suurempia sadonalennuksia. Kohoava lämpötila ja lisääntyvät sademäärät voivat muuttaa maaperän ravinnetaloutta ja rakennetta. Kuivuusjaksot kesällä lisäävät kastelutarvetta maataloudessa. Tiettyjen kalalajien esiintymisen ja tuottavuuden alueellisia muutoksia tapahtuu lämpenemisen jatkuessa. Ekosysteemit Suuria muutoksia ekosysteemien rakenteessa ja toiminnassa, lajien ekologisessa vuorovaikutuksessa ja niiden maantieteellisessä levinneisyydessä. Sukupuuttoriski kasvaa Tuhohyönteiset, kasvitaudit lisääntyvät Metsäpalot lisääntyvät Terveys Aliravitsemus, suolistosairaudet, hengityselinsairaudet ja tarttuvat taudit lisääntyvät malarian ja useiden muiden trooppisten mikrobi- ja loistautien oletetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, ruokamyrkytykset lisääntyvät, satoisuuden muutoksien vaikutus ravitsemukseen ja sitä tietä terveyteen Helleaaltojen, kuivuuden ja tulvien aiheuttama sairastuvuus ja kuolleisuus lisääntyvät Muut vaikutukset Myrsky- ja tulvavahingot lisääntyvät Ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun takia rannikoihin ennakoidaan kohdistuvan kasvavia riskejä kuten eroosiota. Muutokset lumen, jään ja jäätyneen maaperän esiintymisessä Lumikerroksen ohenemisen seurauksena juurten suoja pakkaselta vähenee ja metsäkorjuuvauriot lisääntyvät.

3 Kasvihuonekaasupäästöt Pohjois-Karjalassa vuonna 2007 Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöt energia-, maatalous- ja jätesektoreilta vuonna 2007 olivat 1, 46 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv.). Puusto ja metsämaa toimivat Pohjois-Karjalassa hiilen nieluna, sitoen yhteensä 2,19 miljoonaa tonnia CO2 -ekv. Energian tuotannon ja liikenteen päästöjen osuus maakunnan kasvihuonepäästöistä on noin 80 %. Jätehuolto Maatalous Liikenne Erillislämmitys Teollisuuden polttoaineenkäyttö (ei kaukolämpöä eikä -sähköä) Energiantuotantolaitokset (sis. ostosähkö) Pohjoiskarjalaisilla pieni hiilijalanjälki Pohjoiskarjalaisen hiilijalanjälki on 36 % pienempi kuin keskivertosuomalaisen Pohjois-Karjalassa asukasta kohden laskettuna kasvihuonekaasupäästöt ovat 9,5 CO 2 -ekv. tonnia vuonna 2007 Suomessa vastaavat asukasta kohden lasketut päästöt ovat 14,8 CO -ekv. 2 tonnia vuonna 2007 Pohjois-Karjala Suomi Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöt energia-, maatalous- ja jätesektoreilta olivat noin 2,6 % Suomen vastaavista päästömääristä. Asukasta kohden laskettuna kasvihuonekaasupäästöt olivat 8,7 tonnia CO 2 -ekv. vuonna Vastaava luku Suomessa oli 14,8 tonnia CO 2 -ekv. 10,0 9,0 8,0 P-K Suomi 7,0 tn CO2-ekv./as ,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Muu energia Liikenne Maatalous Jätehuolto

4 Pohjois-Karjalan energiankäyttö ja energialähteet Kokonaisenergiankulutus Pohjois-Karjalassa on noin 10,1 TWh, joka on noin 3,3 prosenttia koko valtakunnan energiankulutuksesta. Energian kulutus henkeä kohti on maakunnassa valtakunnallista keskiarvoa noin 20 % pienempi. Bioenergialla on merkittävä osuus Pohjois- Karjalan energiasektorilla. Vuonna 2008 Pohjois-Karjalan energiankäytöstä 63 % oli uusiutuvia energialähteitä. Merkittävimmät uusiutuvan energian lähteet ovat mustalipeä, teollisuuden puutähteet, vesivoima, kiinteistöjen polttopuut ja metsähake suuruusjärjestyksessään. Energiankäytössä jatkossa kasvavia uusiutuvan energian lähteitä ovat mm. lämpöpumput, pelletti, ruokohelpi, biokaasu ja jäte. Uusiutuvan energian klusteri työllisti vuonna 2008 maakunnassa kaikkiaan 1090 henkilötyövuotta ja klusterin liikevaihdoksi laskettiin samana vuonna yhteensä noin 118 miljoonaa euroa. Viimeisten neljän vuoden aikana klusteri oli kasvanut voimakkaasti (lähes 30 %). Metsäenergian käsittelyyn liittyvien koneiden ja laitteiden valmistus sekä metsäenergian hankinta ja logistiikka olivat kasvaneet kyseisellä ajanjaksolla erityisen vahvasti. Pohjois-Karjalan energialähteet Pohjois-Karjalan energiankäyttö ( GWh) vuonna % 7 % Uusiutuvat Turve Uusiutumattomat 63 % Sähkön tuonti (fossiiliset) Muut fossiiliset Öljy (liikenne) Öljy (lämmitys) Turve Muut uusiutuvat Lämpöpumput Vuosi 2008 Vuosi 2004 Sähkön tuonti (uusiutuva) Polttopuu Vesivoima Mustalipeä Teoll. Puutähteet Metsähake GWh Uusiutuvia energialähteitä ovat puuperäiset (mm. polttopuu, puupelletit, polttohake, metsähake, kuori, mustalipeä), tuuli- ja aurinkosähkö, lämpöpumput Uusiutumattomia energialähteitä ovat raskas ja kevyt polttoöljy, turve (IPCC), maakaasu, fossiilinen tuontisähkö (kivihiili, ydinvoima)

5 Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma Tavoitteena on: esittää maakunnan yhteinen näkemys kansallisen ilmasto- ja energiaohjelman toimeenpanosta sekä tarvittavista toimenpiteistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Pohjois-Karjalassa. asettaa konkreettiset maakunnalliset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi sekä määrittää tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet. - määritellä toimenpiteet, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumista maakunnassa voidaan parantaa. päivittää vuonna 2007 maakuntahallituksen hyväksymä Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 ja laajentaa käsittelemään bioenergian ohella myös muut uusiutuvat energialähteet. Työtä, teknologiaa ja tehokkuutta Maakunnallisella ilmasto- ja energiaohjelmalla pyritään kääntämään ilmastonmuutos mahdollisuudeksi vahvistamalla osaamista, erikoistumista ja verkottumista. Hyvä ympäristöimago tulee nähdä maakunnan kilpailutekijänä ja voimavarana työvoiman, raaka-aineiden ja rahoituksen ohella. Laaja-alaisella ilmastotyöllä voidaan parantaa maakunnan elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä turvata hyvinvointia kestävästi pitkällä tähtäimellä vetovoimaisemman toimintaympäristön kautta. Ohjelmaa valmistellaan yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa Maakunnallinen ilmasto- ja energiaohjelma on laaja-alainen ohjelma, jossa huomioidaan ja yhteen sovitetaan useat eri sektorit. Toimijoiden sitouttamiseksi ohjelman tavoitteisiin, ohjelmatyöhön on kutsuttu laaja maakunnallinen toimijajoukko. Ohjausryhmään kuuluu alueellisten viranomaisten, energiayhtiöiden, seutukuntien, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä järjestöjen edustajia. Ilmasto- ja energiaohjelman puheenjohtajina toimivat maakuntahallituksen nimeämät edustajat sekä sihteerinä maakuntaliiton edustaja. Maakuntaliitto toimii ohjelmatyön koordinoijana. Ohjelmatyö käynnistyi maaliskuussa 2010 ja tavoitteena on, että ohjelma valmistuu keväällä Ohjelmassa käsiteltävät teemat jaettiin neljän työryhmän valmisteltavaksi. Yhteensä neljän työryhmän toimintaan osallistuu 48 asiantuntijaa. Työryhmät ja ryhmissä käsiteltäviä teemoja ovat: 1. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ympäristötietoisuus ja viestintä 2. Jätehuolto ja alkutuotanto 3. Energian tuotanto ja metsätalous 4. Yhdyskuntarakenne, rakentaminen ja liikenne Lisätietoa antavat: ympäristösuunnittelija Hanne Lohilahti, p maakuntasuunnittelija Pasi Pitkänen, p